UUDENKAUPUNGIN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

2 1. TOIMINNAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Aamu-iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 8 a luvun mukaista lapsille ja nuorille suunnattua vapaa-ajan toimintaa, jota kunta voi järjestää tai hankkia. Toiminnan tulee perusopetuksen tavoin edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajan viettotavoille sekä tukea perhettä ja koulua kasvatustehtävän toteuttamisessa Tarkoituksena on myös ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja ehkäistä syrjäytymistä. Aamu- iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Aamu- iltapäivätoiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen seuraavista näkökulmista: lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen 2. TOIMINNAN LAAJUUS Uudessakaupungissa iltapäivätoimintaa järjestetään lain edellyttämällä tavalla peruskoulun 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden peruskoulun vuosiluokkien erityisopetukseen osallistuville oppilaille. Tavoitteena on, että iltapäivätoimintapaikka voidaan osoittaa kaikille toimintaan hakeville luokkien ja erityisopetuksen luokkien oppilaille. Lapsen ja perheen kannalta on keskeistä, että varhaiskasvatus, esi- ja alkuopetus sekä iltapäivätoiminta muodostavat lapsen kasvun ja kehityksen kannalta myös sisällöllisesti johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden, jossa lapsen ja perheen tarpeet huomioidaan.

3 3. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoiminnan itse tai hankkia palvelut ostopalveluna tai antamalla tähän tarkoitukseen kohdennettua avustusta palvelun tuottajalle. Kunta voi myös käyttää edellä mainittuja toiminnan järjestämistapoja samanaikaisesti. Uudenkaupungin kaupunki järjestää iltapäivätoimintaa itse, mutta hankkii myös palveluita kaupunginorganisaation ulkopuolisilta toimijoilta maksamalla niille kohdennettua avustusta. Perusopetuslain mukaista koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle vähintään 570 tuntia. Lapsikohtainen päivittäinen toiminta-aika vaihtelee 3-5 tunnin välillä. Toiminta alkaa välittömästi lapsen koulutyön päätyttyä ja päättyy viimeistään klo 17. Iltapäivätoimintaa järjestetään, jos aloitusryhmään on vähintään kuusi ilmoittautunutta ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä. Myös keväällä tulee olla 6 sitovasti ilmoittautunutta, että iltapäivätoimintaryhmä voi jatkaa. Iltapäivätoiminnan ryhmäkoot voivat vaihdella toimipisteittäin. Suositus on kahden ohjaajan ryhmä, jolloin ryhmän maksimikoko olisi 26 lasta. Yhtä ohjaajaa kohden saa olla samanaikaisesti enintään 13 lasta. Ryhmäkokoon vaikuttaa lasten erityiset kehitykseen ja terveyteen liittyvät tarpeet, iltapäivätoiminnan toimintaympäristö ja lasten päivittäiseen toimintaan osallistumisen tuntimäärät. Mikäli toimintaan osallistuu yksi tai useampi erityisoppilas, tulisi tämä mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon esim. ryhmäkokoa pienentämällä tai henkilökuntaresurssia lisäämällä. Koulun turvallisuus- ja pelastussuunnitelma on voimassa myös koulun iltapäivätoiminnassa kaupungin omana, koulussa tapahtuvan toiminnan aikana. Ulkopuolinen palvelun tuottaja hoitaa itsenäisesti, koordinaattorin valvonnassa, oman turvallisuus- ja pelastussuunnitelman. 4. TOIMINNAN KOORDINOINTI Uudenkaupungin kaupungin sivistystoimi huolehtii iltapäivätoiminnan koordinoinnista ja organisoinnista. Iltapäivätoiminnan koordinaattorin tehtäviin kuuluu mm. yleinen iltapäivätoiminnan koordinointi, toiminnan laadun hallinta, yleisen toimintasuunnitelman laatiminen, toiminnan ja arvioinnin kokoaminen sekä kodin, koulun ja kerhojen välinen yhteistyö.

4 Iltapäivätoiminnan koordinaattori koordinoi myös erityislapsille tarkoitetun toiminnan. Vammaispalvelu korvaa kehitysvammaisten ja loma-aikaisen toiminnan osalta aiheutuneet koordinaattorin työtunnit. 5. YHTEISTYÖ ERI HALLINTOKUNTIEN KANSSA Yhteistyöstä hallintokuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa vastaa koordinaattori. 6. YHTEISTYÖ TOIMINNAN JÄRJESTÄJIEN JA TOTEUTTAJIEN KANSSA Iltapäivätoiminnan järjestäjät ja toteuttajat suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät toimintaa yhteisissä tapaamisissa yhdessä iltapäivätoiminnan koordinaattorin kanssa. Tapaamisia pyritään järjestämään säännöllisesti niin muiden toimijoiden kuin kaupungin iltapäivätoiminnan toimijoidenkin kanssa. Iltapäivätoiminnan koordinaattori toimii yhteistyötahojen yhdyshenkilönä. Vastaaville ohjaajille, niin kaupungin omille kuin yhteistyötahojen ohjaajille, varataan syys- ja kevätlukukaudella yhteistyö- ja informaatiotapaamisia tarpeen mukaan koordinaattorin vetämänä. 7. YHTEISTYÖ KOTIEN JA KOULUJEN KANSSA

5 Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin kasvatustyötä. Perheiden ja ohjaajien keskinäisellä yhteistyöllä pyritään muodostamaan yhteisvastuullinen kasvatuskumppanuus, jossa korostuu jaettu vastuu ja mielenkiinto lapsesta. On hyvä sopia yhteisistä toimintasäännöistä ja periaatteista. Hyviä yhteistyömuotoja ovat mm. yhteiset vanhempainillat, reissuvihot, kuukausitiedotteet ja yhteiset tapahtumat. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee tehdä yhteistyötä kotien, koulujen ja iltapäivätoimintaa tuottavien tahojen kesken. Eri toimijoiden välisenvuorovaikutuksen tarkoituksena on lisätä lapsen tarpeiden tunnistamista. Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää, että oppilaiden ja vanhempien toiveet toiminnan sisällöstä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Säännöllinen tiedottaminen toiminnasta kotiin luo turvallisuutta. Yhteistyö koulun kanssa on luonteva osa iltapäivätoimintaa. Toiminnasta informoiminen voi tapahtua mm. ensiluokkalaisten kouluun tutustumispäivänä. Iltapäivätoiminnan tavoitteet tulee järjestäjistä riippumatta olla sopusoinnussa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden kanssa. Koulujen henkilökuntaa informoidaan syksyisin/keväisin järjestettävissä iltapäivätoiminnan infotilaisuuksissa. Iltapäivätoiminnan ohjaajien ja oppilaiden opettajien sekä koulun muiden yhteistyökumppaneiden moniammatillisella yhteistyöllä luodaan rakenteet toimivalle ja säännölliselle yhteistyölle sekä yhteiselle toimintakulttuurille. 8. TOIMINTAAN HAKEMINEN JA VALINTAPERUSTEET Kaikkien vuosiluokan sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen hallinnollisella päätöksellä siirrettyjen tai otettujen oppilaiden on mahdollista hakea toimintaan. Sitova ilmoittautuminen syksyllä alkavaan iltapäivätoimintaan on huhti- toukokuussa. Ilmoittautumiset toimitetaan lapsen kouluun, josta ne kulkevat iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Hakulomakkeita ja tarkemmat hakuohjeet on saatavilla mm. Uudenkaupungin nettisivuilta (uusikaupunki.fi) ja yhteispalvelupiste Passarista. Mikäli hakijoita iltapäivätoimintapisteeseen on enemmän kuin paikkoja, suoritetaan karsinta seuraavin perustein (perusteet tärkeysjärjestyksessä):

6 1. ensiluokkalaiset, joilla ei koulupäivän päätyttyä ole huolehtijaa kotona 2. toisluokkalaiset, joilla ei koulupäivän päätyttyä ole huolehtijaa kotona 3. ensiluokkalaiset 4. toisluokkalaiset Iltapäivätoimintapaikat täytetään alkaen perusteista 1., jonka jälkeen tyhjät paikat täytetään ottaen huomioon peruste 2. jne. Mikäli kaikki kyseessä olevan perusteen täyttävät hakijat eivät mahdu ryhmään, suoritetaan valinta heidän välillään arpomalla. Toiminnan ulkopuolelle jäävien jonotusjärjestys ratkaistaan samoin perustein. Myöhemmin vapautuneille paikoille (esim. muuttosyistä) voidaan ottaa uusia oppilaita ilmoittautumisajan jälkeen. 8. TUKEA TARVITSEVAT LAPSET Iltapäivätoiminta vahvistaa lasten kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Silloinkin, kun on kyse tukea tarvitsevista lapsista, toiminnan järjestämisen ja toteuttamisen lähtökohtana ovat iltapäivätoiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt. Suunnittelussa otetaan huomioon lasten ikä ja kehitysvaihe sekä yksilölliset tarpeet. Iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla osa perusopetuksessa oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Moniammatillinen yhteistyö lisää edellytyksiä oppilaan riittävään tukemiseen. Oppilasta koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen iltapäivätoiminnan henkilöstölle edellyttää huoltajan antamaa yksilöityä tiedonsiirtolupaa. Iltapäivä- toiminnan ohjaaja voi osallistua oppilaan tehostettuun tukeen kuuluvan oppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan huoltajan luvalla. 10. SISÄLLÖLLISET PAINOTUKSET Iltapäivätoiminnalla on ominaista toiminnan vapaaehtoisuus, monipuolisuus ja tarveläheisyys. Sisällöt suunnitellaan siten, että toiminta muodostuu lapsen kannalta ehyeksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta, esteettisiä kokemuksia, vireyttä edistävää liikkumista ja ulkoilua sekä mahdollisuuden myös omaan toimintaa, rentoutumiseen ja lepoon.

7 Iltapäivätoiminnan sisältöjä valitessa kiinnitetään huomiota leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Sisältö voi liittyä harrastuksiin ja muuhun kehitystä tukevaan toimintaan kuten liikuntaan, käden taitoihin, kielelliseen ja kuvalliseen ilmaisuun, musiikkiin, arkiaskareisiin kunkin kerhon ohjaajien ja lapsiryhmän painotuksen mukaan. Sisältönä voivat olla myös erilaiset tiedolliset aihepiirit ja tarvittaessa voidaan varata aikaa myös koulutyöhön liittyvien tehtävien tekemiseen. Iltapäivätoiminnan sisältöjen suunnittelussa otetaan huomioon lapsiryhmän tarpeet ja omat toiveet. Lasten ja ohjaajien yhteinen keskustelu siitä millainen toiminta kiinnostaa vaikuttaa toiminnan sisältöjen käytännön toteutukseen. 11. TOIMINTA-AIKA Uudessakaupungissa tarjotaan iltapäivätoimintaa vähintään perusopetuslain edellyttämä 570 tuntia koulun työvuodessa toimintaa osallistuvaa oppilasta kohti. Toimintaa järjestetään noudattaen Uudenkaupungin kaupungin peruskoulujen lukuvuoden työaikoja. Käytännössä toimintaa järjestetään 4 5 tuntia päivässä. Iltapäivätoiminta ajoittuu klo väliselle ajalle. 12. TOIMINTAMAKSUT Perusopetuslain mukaisesta iltapäivätoiminnasta voi periä enintään 80 /kk. Maksukatto koskee perusopetuslaissa säädettyä toimintaa, jolloin toiminnan laajuus on neljä tuntia päivässä. Kunnat voivat järjestää toimintaa enemmänkin ja periä ylimenevistä toimintatunneista lisämaksun. Uusikaupunki järjestää toimintaa viisi tuntia ja perii maksuina 80 /kk. Jos iltapäivätoimintaa on lapsella enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain puolet maksusta. Tätä sovelletaan tilanteissa, kun vanhemmat ovat esimerkiksi vuorotyössä tai opiskelemassa. Mikäli lapsi on sairautensa vuoksi pois iltapäivätoiminnasta yli 10 toimintapäivää kalenterikuukaudessa, maksusta peritään vain puolet ja jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, ei maksua peritä lainkaan. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, peritään puolet kuukausimaksusta. 13. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN MUUT KÄYTÄNTEET JA ARVIOINTI

8 Iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle tarjotaan välipala. Välipalat suunnitellaan monipuolisiksi ja vaihteleviksi ja suunnittelussa otetaan huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet. Lapsilla on turvallinen toimintaympäristö jossa hyödynnetään koulun tai muita toimintaan soveltuvia lähiympäristön tiloja. Iltapäivätoiminnassa ohjaajat ovat ammattitaitoisia henkilöitä. Kaikilta henkilöiltä, jotka työskentelevät henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa ilman huoltajan läsnäoloa, pyydetään nähtäväksi ote rikosrekisteristä. Iltapäivätoiminnan laatua arvioidaan. Siihen liittyy jatkuva asiakaspalautteen kerääminen, asiakaskyselyn tekeminen ja toiminnan kehittäminen saadun palautteen ja työntekijöiden itsearvioinnin avulla. Uudessakaupungissa asiakaskysely toteutetaan marraskuussa.