Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutus TEORIAKOULUTUS 16.2.2000 PEkoul-os/2000 1
Miksi lisää liikuntaa? 1. Suorituskykyiset sodan ajan joukot - joukkotuotanto - viime sotien kokemukset 2. Koulutuksen ja ajankäytön tehostaminen - kasarmilta maastoon 3. Palvelukseen astuvien asevelvollisten fyysisen kunnon heikentyminen - vastaiskun käynnistäminen 4. Yhteiskunnan teknistyminen, hyötyliikunnan väheneminen ihmisten keskuudessa sekä liikunnan väheneminen kouluissa ja oppilaitoksissa 5. Uuden koulutusjärjestelmän tuoma uusiutumisen haaste koko puolustusvoimille 6. Kansan terveyden ja työkyvyn edistäminen 7. Liikuntamyönteinen asennekasvatus 16.2.2000 PEkoul-os/2000 2
Laki puolustusvoimista 2 Puolustusvoimien tehtävänä on: 5) antaa sotilaskoulutusta; (740/94) 5a) tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta siten, kuin siitä asetuksella säädetään taikka puolustusministeriön tai asian laadun mukaan pääesikunnan päätöksellä määrätään sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa 16.2.2000 PEkoul-os/2000 3
Puolustusvoimien kansan- terveydelliset tavoitteet - Edistetään kansalaisten terveyttä ja työkykyä - Kannustetaan kansalaisia liikkumaan - Ollaan mukana liikuntakasvatukseen liittyvässä keskustelussa - Ylläpidetään maanpuolustuksen positiivista liikuntaimagoa PUOLUSTUSVOIMAT ON MAAN SUURIN KUNTOKOULU 16.2.2000 PEkoul-os/2000 4
Fyysisen koulutuksen päämäärä Varusmiesten fyysinen suorituskyky on saatava sellaiselle tasolle, että he kykenevät joukkonsa mukana reserviin siirrettäessä täyttämään menestyksellisesti omat puolustushaaran, aselajin ja koulutushaaran mukaiset taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3-4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun. 16.2.2000 PEkoul-os/2000 5
Fyysinen koulutus Taistelukoulutus Liikuntakoulutus Vapaa-ajan liikunta Marssikoulutus Muu fyysinen koulutus Suorituskykyinen sodan ajan joukko 16.2.2000 PEkoul-os/2000 6
FYYSISEN KUNNON KEHITTÄMINEN LIIKUNTAKOULUTUS, TAISTELU- JA MARSSIKOULUTUS PERUSKOULUTUSKAUSI ERIKOISKOULUTUSKAUSI JOUKKOKOULUTUSKAUSI AUK/RUK TAITOJEN OPETTAMINEN KUNNON KOHOTTAMINEN LIIKUNTAKOULUTUS TAISTELU- JA MARSSIKOULUTUS RASITUSVAMMARISKI, LÄHTÖTASOT KOULUTUSTAITO, SUORITUSKYVYN YLLÄPITO PALAUTTAVA, VIRKISTÄVÄ, MONIPUOLINEN 2KK 6 KK 16.2.2000 PEkoul-os/2000 7
SUORITUSKYKYINEN TAISTELIJA HENKINEN KUNTO TAISTELIJAN TAIDOT YLEISMOTORISET TAIDOT FYYSINEN KUNTO - KESTÄVYYS - VOIMA - NOPEUS - LIIKKUVUUS - LIHASHALLINTA TERVEYDENTILA, ELINTAVAT, YMPÄRISTÖ, BIOLOGISET TEKIJÄT 16.2.2000 PEkoul-os/2000 8
Mieskohtaiset tavoitteet OMINAISUUS/TAITO PERUSKOULUTUSKAUSI ERIKOISKOULUTUSKAUSI JOUKKOKOULUTUSKAUSI Fyysinen suorituskyky Perus- ja lihaskunnon kohottaminen Valmiuksien luominen fyysisesti vaativaan taistelukoulutukseen Riittävä fyysinen suorituskyky 3-4 vrk:n vaativaan ratkaisutaisteluun sodan ajan tehtävässään Kestävyys Lihaskunto Suunnistustaito Peruskestävyyden kohottaminen oman kunto-ohjelman mukaisesti Lihaskunnon kohottaminen oman kunto-ohjelman mukaisesti Koulutettavien on osattava suunnistuksen perusteet niin, että he osaavat liikkua karttaa ja kompassia käyttäen 5 km maastossa 12 min juoksutesti väh 2700 metriä Lihaskuntoluokka väh 9 pist (hyvä) Koulutettavat osaavat suunnistaa niin, että he selviytyvät helpohkosta 5 km:n radasta valoisalla 75 minuutissa ja pimeällä 105 minuutissa 12 min juoksutesti väh 2800 metriä Lihaskuntoluokka väh 10 pist (hyvä) Koulutettavat selviytyvät sodan ajan tehtävänsä mukaisista suunnistustehtävistä Uimataito Koulutettavat pystyvät uimaan 25 m jollakin uimatavalla Koulutettavat pystyvät uimaan 200 m ja tuntevat vedestä pelastautumisen perusteet Koulutettavat osaavat käyttä uimaja hengenpelastustaitojaan, mikä luo edellytykset myös turvalliselle vesistökoulutukselle Hiihto/juoksu Koulutettavat osaavat lajien suoritustekniikat Pystyvät soveltamaan taitoja eri maasto-olosuhteissa Pystyvät soveltamaan taitoja eri taistelukentän tilanteissa Palloilu Koulutettavat tuntevat eri palloilulajien sääntöjä, tekniikoita ja pelitapoja niin, että pelinomainen harjoittelu on mahdollista Koulutettavat harjaantuvat pelinomaisissa harjoituksissa niin, että heidän koordinatiiviset taitonsa kehittyvät Koulutettavat pystyvät toimimaan joukkueessa taktisia periaatteita halliten Itsepuolustus- ja kamppailutaito Itsepuolustuksen- ja kamppailutaitojen perusteiden oppiminen Kamppailulajien avulla saavutetut taidot ja rohkeus mies miestä vastaan toimintaan Taitojen soveltaminen lähitaistelukoulutuksessa 16.2.2000 PEkoul-os/2000 9
Fyysisen kunnon suoritevaatimukset Testi Kuntoluokat Huono (Hu) Tyydyttävä (T) Hyvä (H) Kiitettävä (K) Vauhditon pituus alle 2,00 m (alle 1,65 m) 2,00 m (1,65 m) 2,20 m (1,85 m) 2,40 m (2,05 m) Vatsalihastesti alle 32 (alle 28) 32 (28) 40 (36) 48 (44) Selkälihastesti Etunojapunnerrus Käsinkohonta 1) alle 40 (alle 25) alle 22 (alle 14) alle 6 (alle 8) 40 (25) 22 (14) 6 (8) 50 (35) 30 (18) 10 (14) 60 (45) 38 (22) 14 (20) Lihaskuntoluokka 0-4 pistettä 5-8 pistettä 9-12 pistettä 13-15 pistettä 12 min juoksutesti VKI NKI alle 2200m (alle 2000m) alle 13 2200 m (2000m) 13,00-16,99 2600 m (2400 m) 17,00-20,99 3000 m (2800 m) 21- Suluissa naisten luokitukset 16.2.2000 PEkoul-os/2000 10
Fyysisen kunnon suoritevaatimukset Kuntotestit 1. Ensimmäinen kuntotesti suoritetaan lääkärintarkastuksen jälkeen kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana. Sen tavoitteena on määrittää varusmiesten fyysisen suorituskyvyn lähtötasot. Lähtötasojen perusteella fyysinen koulutus toteutetaan palveluksen alussa eriytyvänä koulutuksena kunto- ja taitotasoryhmittäin. 2. Toinen kuntotesti suoritetaan joukkokoulutuskauden alussa. Tämä pyritään suorittamaan sodan ajan kokoonpanossa. Testin perusteella annetaan varusmiehille kunto-ohjeet reservissä suoritettavalle liikkumiselle. Toisen kuntotestin tulos kirjataan varusmiesten palvelustodistukseen. 16.2.2000 PEkoul-os/2000 11
Liikuntakoulutuksen päämäärä Pysyvän liikuntakipinän herättäminen reserviin siirtyville asevelvollisille Keinot 1. Liikunta-asenteiden muokkaus 2. Liikunnallisten taitojen opetus 3. Fyysisen suorituskyvyn kehittäminen 4. Tiedon antaminen kunnon ylläpitämisen perusteista ja menetelmistä 16.2.2000 PEkoul-os/2000 12
Liikuntakoulutuksen sisältö 1(2) 1. Teoriakoulutus 2. Lihashuoltokoulutus ja rentoutuminen 3. Lihaskuntokoulutus - kuntovoimistelu - kuntopiiri - circuit training - kuntorataharjoittelu - esteratakoulutus - kuntosaliharjoittelu 4. Hiihto-/juoksukoulutus 5. Suunnistus- ja kartanlukukoulutus 6. Uinti- ja hengenpelastuskoulutus 16.2.2000 PEkoul-os/2000 13
Liikuntakoulutuksen sisältö 2(2) 7. Palloilukoulutus - jalkapallo - koripallo - lentopallo - salibandy - hollantilainen -palloiluharjoitus 8. Itsepuolustus- ja kamppailukoulutus - sisältää mm sotilaspainin ja kuntonyrkkeilyn 9. Kuntotestit - fyysisen suorituskyvyn mittaus ja seuranta 16.2.2000 PEkoul-os/2000 14
Liikunnan merkitys 1. Tuottaa iloa ja virkistystä 2. Vaikuttaa myönteisesti terveyteen 3. Vahvistaa sydäntä sekä muuta verenkierto- ja hengityselimistöä 4. Lieventää stressiä 5. Auttaa painon hallinnassa 6. Lisää elämisen laatua ja sosiaalista kanssakäymistä 16.2.2000 PEkoul-os/2000 15
1. Erillinen liikuntaharjoitus Liikunnan sijoittaminen koulutukseen 1 (2) - yhden harjoituksen kesto vähintään 2 tuntia - 2-3 kertaa viikossa - kestävyys, lihaskunto, taito/palautus - kuntoa kehittäviä tai keveitä palauttavia 2. Liitetään osaksi taistelu- tai muuta koulutusta - aihe ja tavoitteet ilmoitetaan erikseen - kesto 10-20 minuuttia - liittyy johdonmukaisesti harjoitukseen harjoitukseen siirtyminen marssien este-/kuntorata itsepuolustus- ja kamppailukoulutus alku- ja loppuverryttelyt 3. Koulutuksen oheiskoulutuksena taukojumpat ja kisailut 16.2.2000 PEkoul-os/2000 16
Liikunnan sijoittaminen koulutukseen 2 (2) 4. Alku- ja loppuverryttely - liittyy aina luonnollisena osana fyysiseen koulutukseen ja liikuntakoulutukseen 5. Lihashuoltoharjoitukset - johdettuna muuhun huoltoon liittyen - myös omatoimisesti vapaa-ajalla - päivittäin säännöllisesti - liitetään esimerkiksi iltanimenhuutoon 6. Aamujumpat/voimistelu - 2-3 krt/vko:ssa - kevyitä ja palauttavia - ei hikoilua aiheuttavia 16.2.2000 PEkoul-os/2000 17
Marssikoulutuksen tavoitteet Peruskoulutuskausi - osaaa henkilökohtaisen suorituskyvyn ylläpitäminen pitkäkestoisessa suorituksessa - selviytyy taistelukuntoisena vähintään 4 tunnin (noin 10 km:n) jalkamarssista maastossa taisteluvarustuksessa Erikoiskoulutuskausi - selviytyy taistelukuntoisena päivätaipaleen mittaisesta jalka- tai hiihtomarssista mieskohtaisessa varustuksessa erilaisissa maasto-, valaistus- ja sääoloissa Joukkokoulutuskausi - selviytyy taistelukuntoisena koulutushaaran mukaisista taistelutehtäviin liittyvistä siirtymisistä ja marsseista 16.2.2000 PEkoul-os/2000 18
Marssikoulutuksen tavoitteet johtajakoulutuksessa 1 (2) Aliupseerikurssi I - oppii perusteet ryhmän johtamisesta marssilla - selviytyy taistelukuntoisena päivätaipaleen mittaisesta jalkatai hiihtomarssista mieskohtaisessa varustuksessa erilaisissa maasto-, valaistus- ja sääoloissa Aliupseerikurssi II - osaa johtaa ryhmää ja ylläpitää joukon suorituskykyä marssilla - selviytyy taistelukuntoisena koulutushaaran mukaisen joukkueen mieskohtaisessa varustuksessa noin 30 km:n mittaisesta yön yli kestävästä yhdistetystä moottori- ja jalka/hiihtomarssista sekä pystyy sen jälkeen kahdessa tunnissa siirtymään 10 km:n pituisen taipaleen taisteluvarustuksessa jalan tai hiihtäen Aliupseerien johtajakausi - hallitsee ryhmän johtamisen ja joukon suorituskyvyn sekä taistelukyvyn ylläpitämisen marssilla 16.2.2000 PEkoul-os/2000 19
Marssikoulutuksen tavoitteet johtajakoulutuksessa 2 (2) Reserviupseerikurssi - osaa johtaa joukkuetta ja ylläpitää joukon suorituskykyä marssilla - selviytyy taistelukuntoisena koulutushaaran mukaisen joukkueen mieskohtaisessa varustuksessa noin 30 km:n mittaisesta yön yli kestävästä yhdistetystä moottori- ja jalka/hiihtomarssista sekä pystyy sen jälkeen kahdessa tunnissa siirtymään 10 km:n pituisen taipaleen taisteluvarustuksessa jalan tai hiihtäen Reservin upseerin johtajakausi - hallitsee joukkueen johtamisen ja joukon suorituskyvyn sekä taistelukyvyn ylläpitämisen marssilla 16.2.2000 PEkoul-os/2000 20
Marssikoulutuksen sisältö 1. Marssit ovat pääsääntöisesti - jalkamarsseja - hiihtomarsseja tai - yhdistettyjä moottori-, jalka-/hiihtomarsseja 2. Aselajikohtaisuus marssikoulutuksessa - aselajit soveltavat marssikoulutuksen omien tarpeidensa mukaisesti annettuja tuntimääriä noudattaen lukuunottamatta peruskoulutuskautta 3. Marssin pituus - nousujohteisuus 4. Marssit sisältävät oheiskoulutusta - marsseihin liitetään oheiskoulutusta, esimerkiksi - ilma-ammunnan suoritus - suojautuminen epäsuoralta tai suora-ammuntatulelta - lihashuolto, sotilaspaini, rynkkyjumppa 5. Marssivarustus - marssikoulutuksen varustus lisääntyy nousujohteisesti taisteluvarustus m/85 mukaan (paino 23 kg) 6. Rasitusvammojen estäminen 16.2.2000 PEkoul-os/2000 21
Valmentava koulutus/ suorituskyvyn kehittäminen Kuormitus N O U S U J O H T E I S U U S 1. Sotilas on psyko-fyysinen kokonaisuus 2. Optimaalinen koulutus - kyky omaksua taidollista koulutusta ja fysiologista kehittämistä 3. Koulutuskelpoisuus/taistelukelpoisuus 4. Kokonaiskuormituksen säätely 5. Palautuminen ja palauttavat harjoitteet 6. Nestetasapaino ja sen ylläpitäminen 7. Ravintotasapainon ylläpitäminen 8. Lepo ja uni 9. Ylirasitusoireiden tunnistaminen ja reagointi 10. Lämpötasapainon säätely 11. Vaatetus ja jalkineet 12. Turvallisuus; vammautumisen ja sairastumisen ennaltaehkäisy 13. Tunnettava harjoitteiden vaikutusmekanismit - ei miltä se näyttää Aika 16.2.2000 PEkoul-os/2000 22
Fyysisen kunnon kehittyminen 1(5) 1. Harjoitusvaikutuksen syntyminen - fyysisillä harjoituksilla elimistö horjutetaan epänormaalista energiatasapainosta - varsinainen harjoitusvaikutus syntyy vasta harjoituksen jälkeen palautumisen aikana (superkompensaatio) - seuraava samantasoinen harjoitus ei enää aiheuta samassa määrin tasapainosta poikkeamista - tarvitaan tehokkaampi harjoitus KUORMITUS SUPERKOMPENSAATIO LÄHTÖTASO VÄSYMYS PALAUTUMINEN 16.2.2000 PEkoul-os/2000 23
Fyysisen kunnon kehittyminen 2(5) 2. Fyysinen kuormittuminen koostuu (kts. energiankulutus eri tilanteissa ja rasituksessa sekä palautuminen, kalvo 28) - taistelukoulutuksen harjoitukset fyysisesti vaativia - marssikoulutuksen harjoitukset fyysisesti vaativia - liikuntakoulutuksen harjoitukset fyysisesti vaativia tai keveitä palauttavia - muu fyysisesti rasittava koulutus mm sulkeiset, yleensä keveitä - vapaa-ajan liikunta Fyysiseen kuormitukseen vaikuttavat päivittäiset rutiinit (mm runsas jalkeilla olo) yöunen laatu ja henkinen vireystila. Näistä kaikista asioista/harjoituksista koostuu päivän/viikon fyysinen kokonaiskuormitus. 16.2.2000 PEkoul-os/2000 24
Fyysisen kunnon kehittyminen 3(5) 3. Elimistön palautuminen Palautumisella tarkoitetaan niiden muutosten korjaamista, jotka fyysinen rasitus/aktiivisuus on tuottanut elimistölle ja aineenvaihdunnalle. Palautumista edistävät/nopeuttavat seuraavat asiat Alku- ja loppuverryttely - kesto 10-15 min - liittyy kaikkiin fyysisiin harjoituksiin - ml. vaativat taisteluharjoitukset Säännöllinen lihashuolto - kesto 15-40 min - venyttelyt - hieronnat - rentoutus - kylmä-kuumahoito 16.2.2000 PEkoul-os/2000 25
Fyysisen kunnon kehittyminen 4(5) Ravinto ja neste - suorituksen aikana säännöllisesti, kun harjoitus kestää yli tunnin - nesteiden ja ravinnon nauttiminen harjoituksen päättymisen jälkeen - monipuolinen ja laadukas ravinto - runsaasti hiilihydraatteja - nesteenä vettä, laimeaa urheilujuomaa tai mehua - mitä pidempi harjoitus, sitä tärkeämpi on ravinto ja nestetankkaus Kevyt palauttava liikunta - maitohapon poistuminen nopeutuu lähes 50 %:sesti - kevyet jumpat, kävely, kevyet pelit KOVIN Lepo ja uni - 7-8 tuntia vuorokaudessa - riittävästi vapaa-aikaa - ympäristön vaihto - huomioitava henkinen palautuminen NORMAALI tai KOVA KOVA PALAUTUS NORMAALI KOVA Koulutuksen rytmittäminen NORMAALI - nousujohteinen kuormituksen lisääminen - koulutus lähtötason edellyttämissä kunto- ja taitoryhmissä PALAUTUS NORMAALI 16.2.2000 PEkoul-os/2000 26
Fyysisen kunnon kehittyminen 5(5) Fyysiseen harjoittamiseen ja liikkumiseen liittyy myös riskejä 1. Kuuntele kehoasi ja reagoi sen mukaan - aloita liikkuminen varovasti ja nousujohteisesti - liiku oman kehosi ja kuntosi ehdoilla - keskeytä suoritus, jos olosi ei ole normaali 2. Liian nopea kuormituksen lisääminen saattaa edistää rasitusvammojen syntymistä 3. Muista aktiivinen lihashuolto, joka ennalta ehkäisee rasitusvammoja- ja murtumia 4. Ota huomioon ympäristö ja olosuhteet - pukeutuminen ja rasitus olosuhteiden mukaan - kova pakkanen tai korkea lämpötila - oikeat jalkineet, puhtaat vaatteet ja sukat 5. Vältä maksimaalista suoritusta väsyneenä 6. Vältä liikkumista sairaana/toimilaana 7. Vältä liikkumista ruokailun jälkeen vähintään kahden tunnin ajan 8. Vältä alkoholia ja tupakointia ennen liikkumista ja sen aikana 9. Vältä liikkumista vuorokausi veren luovutuksen tai rokotusten jälkeen 16.2.2000 PEkoul-os/2000 27
Energiankulutus eri tilanteissa ja rasituksessa sekä palautuminen Lepo 8 h:n uni Perusaineenvaihdunta Arki askareet, tukikohtapalvelu Kevyt liikunta - oheisliikuntakoulutus - sulkeisjärjestys - asekäsittely Keskiraskas liikunta - reipas kävely - hölkkä - pyöräily - vapaa uinti - lihaskuntokoulutus - suunnistuskoulutus - hiihto/jalkamarssit - fyysinen taistelukoulutus - raskas työ - pallopelit Toiminto Kulutus % VO2 Max:sta Raskas liikunta - urheilijoiden tehoharjoittelu - esteratakoulutus - kilpasuoritus/kova marss - kova taistelukoulutus Useita vuorokausia kestävä rasitus - taisteluharjoitus - ampumaleiri - useita vuorokausia kestävä marssi 1 kcal/min 480 kcal 2000-2500 kcal/70 kg 1900-2100 kcal/55 kg Vaatetus, ilman lämpötila Syke Huom Palautuminen Rasituskerroin 2-5 kcal/min 25 % 1 5-8 kcal/min 30-35 % 80-120 50-70 % energiasta rasvoista 10-15 kcal/min 40-60 % 80-150 ½ energiasta hiilihydraateista 20 kcal/min 70-85 % yli 150 - max Kokonaiskulutus 3500-4000 kcal/vrk Huippumaratoonari kuluttaa (2 h) 2600-2800 kcal yli perusaineenvaihdunnan 30-60 % 80-150 Energiavarastojen täydentyminen hidastuu vuorokausia kestävän harjoituksen aikana Alle tunti 2 Tunteja 3 10-46 tuntia 4 Vuorokausia 5 16.2.2000 PEkoul-os/2000 28
Nestetasapainon ylläpitäminen 1(2) 1. Ihmisen keho sisältää 55-60 % vettä (kehon kokonaispainosta) 2. Normaali nestetarve vuorokaudessa 1,5-2 litraa 3. Fyysisen rasituksen aikana - kulutus 1-2 litraa tunnissa - kuumissa olosuhteissa ja pitkäkestoisessa rasituksessa nesteen menetys voi olla 4-6 litraa - nestettä voi imeytyä elimistöön korkeintaan 0,8 litraa tunnissa 4. Alle 2 % nestehukka alentaa maksimi suorituskykyä 10 % (janon tunne), 2-5 % nestehukka alentaa maksimi suorituskykyä 25 % ( janon tunne häviää) ja yli 5 % nestehukka alentaa maksimi suorituskykyä alle 50 % (huimaus) 5. Nestetankkaus voidaan aloittaa jo ennen harjoitusta 16.2.2000 PEkoul-os/2000 29
Nestetasapainon ylläpitäminen 2(2) 6. Nesteen nauttiminen suorituksen/harjoituksen aikana - 2-2,5 dl kerrallaan - 15-20 min välein 7. Paras nestelähde on vesi tai pitkäketjuinen polymeeriliuos 8. Pitkäkestoisen ja useita vuorokausia kestävän suorituksen aikana pitää juoda muutakin kuin vettä erityisesti, jos ravinto jää nauttimatta (suolojen puute). 9. Nautittaessa muita liuoksia - laimea mehu/urheilujuoma - maksimissaan 2-5 % liuos 10. Nesteen ihanteellinen lämpötila on 15-20 C 11. Palautuminen - suorituksen jälkeen 2 tunnin ajan on tarpeen juoda nestettä lasillinen 15-20 minuutin välein, nestetäydennys aloitetaan heti suorituksen jälkeen 16.2.2000 PEkoul-os/2000 30
Taistelijan ravintoympyrä Terveellinen ja monipuolinen ravinto sisältää (E% = prosenttia kokonaisenergiasta) 55-60 E% hiilihydraatteja 25-40 E% rasvoja 10-15 E% valkuaisaineita Suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja palautumisen edistämiseksi tulisi ravintoa saada säännöllisesti 3-4 tunnin välein. Taistelijan tärkein energialähde on hiilihydraatit; mm. viljatuotteet (puurot, leivät yms), pastat, vihannekset ja hedelmät. 16.2.2000 PEkoul-os/2000 31
Suomen Sotilasurheiluliitto ja Varusmiesten Liikuntakerho 1 (2) Suomen Sotilasurheiluliitto (SotUL) on valtakunnallinen itsenäinen liikuntajärjestö. Liiton tehtävänä on vastata varusmiesten, puolustusvoimien henkilöstön ja heidän perheenjäsentensä vapaa-ajan liikuntaharrastuksen järjestämisestä ja kehittämisestä varuskunnissa. Sotilasurheiluliitto tukee Varusmiesten Liikuntakerhoa (VLK) luomalla toimintaedellytyksiä ja kouluttamalla VLK-henkilöstöä, sekä tuottamalla aiheeseen liittyvää materiaalia. 16.2.2000 PEkoul-os/2000 32
Suomen Sotilasurheiluliitto ja Varusmiesten Liikuntakerho 2 (2) Varusmiesten Liikuntakerhotoiminta (VLK) Varusmiesten liikuntakerhotoiminta on Suomen Sotilasurheiluliiton ja varuskuntien VLK-organisaatioiden yhdessä toteuttamaa liikuntakerhotoimintaa, joka vastaa varusmiesten liikuntaharrastustoimesta - on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille taitotasosta riippumatta - antaa mahdollisuuden tutustua uusiin liikunnallisiin harrastuksiin - tukee ja täydentää palvelusliikuntaa - lisää motivaatiota ja edistää palveluksen rasituksista palautumista - monipuolistaa liikunnan harrastamista - tarjoaa virkistystä ja vaihtelua - kehittää yhteistyökykyä - edistää liikuntamyönteisyyttä ja vaikuttaa pysyvän liikuntaharrastuksen syntymiseen 16.2.2000 PEkoul-os/2000 33
Kilpailutoiminnan tasot Positiivinen kansainvälinen ja kansallinen kuva sotilaasta - huippuammattitaidon säilyminen puolustusvoimissa urheilussa, valmentamisessa ja kilpailujen järjestämisessä - huippu-urheilun henkiset ja asenteelliset arvot. - esikuvat ja ihanteet. Sotilas-PM-, EM-, MM-kilpailut Siviiliarvokilpailut Sotilas-SM-kilpailut Maanpuolustusalueen mestaruuskilpailut Sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailut Joukko-osastojen kilpailutoiminta Mestaruuskilpailut Massakilpailut eri tasoryhmille Positiivinen siirtovaikutus reserviin -urheilullinen elämäntapa -työkykyinen/suorituskykyinen reservi 16.2.2000 PEkoul-os/2000 34