Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KENTTARAPORTTI. Kannus, Antinoja , 03, 05 ja 06. E Inkinen, A Isokoski, J Pitkajarvi/PHM 1.9.

Samankaltaiset tiedostot
Kivilaj ien kuvaukset

Havaintoja Kangasniemen pitäjän

Kvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA

J. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; 0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L? ~ 02.. k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~'

\! pyroklastista ja tarkemmin sanottuna hapanta tuf f ia. OUTOKUMPU OY. sitä rajoittaa gabro. Liuskejakso koostuu lähinnä happamasta

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

J ä_., ;;/ <i. r tie..., l::a..-fo~ 1 u. s

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

v. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.

Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"

Tarkempien maaritysten tekemiseksi on t'eetetty 5 kpl ohuthieita ( ks. nayteluettelo ). Paakivilajimuodostumassa ( TR-GRDR ) tavataan yleisesti

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

An!tisro:c,;pp,;&~ T. Ruakeerriemi (hav,?-226) lerdlll , B, C Ja D,

OUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85

Kotajarven KGN:t pääasiallisesti myös edustavat tällaista graniittiutunutta gneissia.

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila

Kallioperän kartoituskurssi

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS /2441/~~~/79 J. Vesanto/TS /7441/~~~/81

P69). W-maksimi peltolaaksossa, ympärillä KGN. Kalistenojankallion

M 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

OUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI

LOHKARE-ETSINNAST~ KIIHTELY SVAARASSA 1 974

Q OUTOKUMPU OY p 001/243'l O I / C A S / ~ ~

A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v ja 2000

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

nr 37 nr 45 Löyttipaikka pellon reunassa oleva kivikasa. Alueella nr 43 Kyseessa olevalta alueelta lähetettyjen kansannaytteiden

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'

VALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:

Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

M 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782

OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva Sijainti 1 :

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979

Jari VilenIKET. Tutkimusalueen sijainti

S elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v suoritetuista tutkimuksista

/q8j. Jorma Suvanto Martti Tumanto RAPORTTI RISTIINAN SAPAROISEN ALUEEN KENTTÄTÖISTÄ. Helsinki

Rääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

PIELAVEDEN YMP'ARIST~~N N-PUOLISISTA JA SULKAVANJARVEN - LAMPAANJARVEN ALUEILLA SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUT.KIMUSRAPORTT1 RUUKKI, Relletti ,

M 19/3213/-72/1/10 Koskee : Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukse

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT

Nurmeksessa on kalliokiviaineksen ottoa ampumaradan pohjoispuolella sekä Nurmeksen ja Lieksan välisen tien läheisyydessä.

A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973

OUTOKUMPU MALMINETSINTÄ

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~

/ b. biotiittiraitainen grgn, yleensa hyvin snt plagioklaasi ha jarakeinen grgn, yl.

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

K Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

Mobiilikapalon geologisen sisällön ohjeistus Perttu Mikkola Versio 2.1

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/

Eavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TOHMAJÄRVI - JOENSUU VÄLISEN LIUSKEVYÖHYKKEEN KAIRAUKSET KARTTALEHDILLÄ 4223, 4241 JA 4232 VUONNA 2009

- havaintonumerot: vuonna 1989 alueella liikkui. - ilmansuunnat englantilaisten lyhenteiden mukaan. - paikannimet: ensin karttalehden nimi, sitten

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

ALUSTAVIA MALMITUTKIMUKSIA RAUTION BATOLIITIN JA SITÄ YMPÄ- RÖIVIEN SUPRAKRUSTIEN KONTAKTIVYÖHYKKEELLÄ VUOSIEN AIKANA

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa Timo Ahtola

Transkriptio:

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA E Inkinen, A Isokoski, J Pitkajarvi/PHM 1.9.1382 1 KENTTARAPORTTI Kannus, Antinoja 2342 02, 03, 05 ja 06

JOHDANTO T Porko lahetti kansannäytteena kesällä -81 Eskolasta, Antinojan metsäautotien varrelta löytamans~ Cu-As-Au-lohkareen. Syksyllä -81 ja kesalla -82 suoritti J Hosio alueella lohkere-etsintää. Läheltä kansannäytelohkaretta on löytynyt useita hyviä Cu-As-Au-lohkareita. Geologisen kokonaiskuvan saamiseksi kartoitettiin lohkareiden iahiympäristö. Kartoitusta on tehty 1:10 000 mittakaavassa seuraaviila karttalehdillä: 2342 02 D (ZkI!, 2342 OSB(EK1, JAI, JTP), 3242 06 A (JAI, JTP) ja 2342 05 A (EKI, JAI, JTP). Kartoitusalue sijaitsee Sievin-Raution liuskevyöhykkeella Raution batoliitin kaakkois-reunalla. Liuskevyöhykkeen kivet kartoitusalueella ovat etupiiässä erityyppisiä 1VULK:ja. Batoliitti on tällä kohtaa etupaassä GRDR:a seka osin DR:a. Alue on epätasaisesti paljastunutta, paljastumat ovat usein rykelmina. KIVILAJIT Liuskeet: Liuskejakson kivilajeina ovat erityyppiset porfyyrit. Näiden nimityksissä on kaytetty kriteerinä hajarakeiden määrää siten, että runsain hajarae on lähinnä pääsanaa, esim. PLSVPF, SV > PL. PF-nimitystä on kaytetty siinä tapauksessa, että kiven alkuperästä ei ole selvää kasitysta. Jos on löydetty vahaisiakin.merkkeja kiven primäärirakenteista, on kaytetty geneettista nimeä (ILA, ITU. PLSVPF Yleisin tyyppi porfyyreista on PLSVPF. Kivi on asultaan keskirakeinen, homogeeninen ja paikoitellen heikosti liuskeinen. Hajarakeina ovat SV ja PL. SV-hajarakeita on tavallisesti huomattavasti enemmän, ne ovat osittain omamuotoisia ja kooltaan 3-5 mm. PL-hajarakeet ovat omamuotoisia ja kooltaan pienempiä. Perusmassa on keskirakeista,.< 1 mm, ja PL-valtainen. Tyypillisenä piirteenä tälle kivilajille ovat pienet (@ 1-3 cm), hienorakeiset liuskesulkeumat seka kapeat SV-taytteiset raot. Genesikseltaan nämä edustanevat subvulkaanista juonityyppia. Muutamilla paljastumilla PLSVPF leikkaa ITUF:a, esim. 4A-EIZI ja 4B-EKI. Tyyppipaljastuma: 32-JAI: PLPF PL-porfyyreja on havaittu vain muutamilla paljastumilla. Kivi on raekooltaan hieno-keskirakeinen, homogeeninen ja lähes aina suuntautumaton. Hajarakeina on PL:n lisäksi hyvin vähän SV:ta. PL-hajarakeet ovat kooltaan keskimäärin 1-4 mm, max. 8 mm ja melko omamuotoisia. Perusmassa on hienorakeinen ja.pl-valtainen. PLPF:t ovat selvemmin juonimaisia kuin PLSVPF:t, jopa leikkaavat näitä (esim. 17-JAI). PLPF:t kuuluvat samaan juonifaasiin kuin PLSVPF:t. Tyyppipaljastumat: 1-EKI ja 24-EKI.

VUBR Paljastumat 8-10-EKI ja 20-EKI.cvat VUBR:a. Breksioivana materiaalina on PLSVPF. Murskaleet ovat enimmäkseen pieniä (0 1-3 cm) ja sarmikkäitä. Ne ovat hienorakeisia ja koostumukseltaan enimmäkseen happamia. 1TUF:a on jokunen murskale. VUBR:t ovat melko epahomogeenisia; murskaleita on kivessä epätasaisesti. VUBR näkyy magneettisella kartalla heikosti anonaalisena. - 1 LA 11,A:ksi kutsuttu kivilaji kuuluu porfyyrisiin kivilajeihin, mutta laavaksl se on oletettu rakennepiirteittensa perusteella. Naita piirteitä ovat mm. voimakas rikkonaisuus seka heterogeenisuus muihin porfyyreihin verrattuna. Tyyppipaljastumia ovat mm. 1- ja 12-JAI. - ITU Porfyyrisista kivista selvemmin kidetuffisia tyyppejä on tavattu vain paljastumissa 71- ja 80-JAI. Molemmissa tapauksissa ko. kivi on heterogeenisempaa kuin porfyyrit yleensä. 80-JA1:ssa on havaittavissa jonkinlaista kerroksellisuutta tai jopa kerrallisuuttakin. 71-JA1:n 1TU:lle tyyppillistä on myös kivilajifragmenttien runsaus. IAGL-vyöhykkeen lansipuolelle kivilajikarttaan on piirretty lisäksi ITU-vyöhyke. Täällä kivi on hienorakeista ja kidetuffimaista (18-EKI ja 19-EKI). Vähäisiä merkkejä kerroksellisuudesta on nakyvissa. Tämä ITU-jakso saattaa kuulua IAGL-vyöhykkeeseen. -- ITUF 1TUF:ja on kartoitusalueella aika vähän paljastuneena, mutta magneettisen kartan ja lohkareiden runsauden perusteella kivilajikartalle on piirretty runsaasti 1TUF:ja. 1TUF:t ovat kerroksellisia, joskus jopa laminaarisia. Niissä on hienorakeisia voimakkaasti liuskeisia kerroksia seka karkeampirakeisia kerroksia. Useimmilla paljastumilla esiintyy heikkoa ristikerroksellisuutta ja kerrallisuutta. Paljastuma 93-JA1 on MUD-FLOW-tyyppisiä kerroksia. 1TUF:ssa esiintyy porfyroblasteina stauroliittia (85-JAI) ja andalusiittia (4B-EKI). 1TUF:n ja 1AGL:n kontakti on nakyvissa paljastumalla 91-JAI. Tyyppipaljastuma: 50-EKI. PLPFT IAGL PLPFT-jgonia on tavattu muutamia; ne leikkaavat 1TUF:ja ja PF:jä. Leveydeltään ne ovat muutamia metrejä, max 10 m. PLPFT-juonten suunta on lähes poikkeuksetta NW-SE (1 batoliitin kontakti?). Kartoitus rajoittuu idässä IAGL-vyöhykkeeseen. IAGL-vyöhykettä ei ole kartoitettu tarkemmin. Raution batoliitti Raution GRDR-batoliitin kaakkoisreuna sijaitsee kartoitusalueella. Batoliitin ja liuskeiden kontakti ei ole paljastuneena, mutta Partner-naytteenotolla kontakti on 23-42 02 D-lehden koilliskulmassa rajattu n. 700 m:n mat-

kalle. 02 D-lehdellä batoliitti on GRDR:a. 06-A-lehdellä paljastumassa 7-JTP on DR:sen ja GRDR:sen differentiaattien kontakti. DR:nen differentiaatti on piirretty ko. paljastuman ja magneettisen korkealentokartan mukaan. Batoliitin logiikan perusteella on edelleen oletettu, että tämä DR on batoliitin reunalla. KVMONDR SUBVULKAANISET KIVET Raution batoliitin kaakkoisreunaan ja liuskejakson W-reunaan rajautuu 2342 02 D-lehdellä hieman alkalisvivahteinen syvakivikompleksi. Kartoitetulla alueella tämä syvakivi on enimmäkseen koostumukseltaan KVM0NDR:a. Paikoin kuitenkin KV:n määrä on niin vähäinen, että koostumus on M0NDR:nen. Nämä osat keskittyvät osittain syvakivialueen E-reunalle. KVMONDRon keski-karkearakeista ja useimmiten selvästi suuntautunutta. Mahdollisesti suuntaus on primaaria magman virtaussuuntausta (37-JAI). Luonteenomaista KVM0NDR:lle on myös runsas sulkeumien maara, etenkin alueen koillisosassa. Tyypillisimmät sulkeumat ovat osittain pyöristyneet IVULK-sulkeumat. Niiden koko vaihtelee muutamasta cm:sta n. 1 m:iin ja maara muutamasta %:sta n. 70 %:iin kiven tilavuudesta. Paikoin KVM0NDR:- ssa esiintyy runsaasti myös kulmikkaita HBL-GBinurskaleita tai jopa laajempiakin osueita (48-, 49- ja 55-JAI). Mahdollisesti nämä edustavat syvakivikompleksin aikaisempia differentiaatteja. - DR KVM0NDR:n ja liuskeiden välissä on kapeahko DR:nen kivilajihorisontti. DR on keskirakeista ja heikosti suuntautunutta. Tyypillisenä piirteena siinä ovat SV-rikkaat "roippeet" liuskeisuuden suunnassa. Genesikseltaan tamä edustaa mahdollisesti subvulkaanista kivea tai syväkivikompleksin varhaisempaa differentiaattia, sillä ainakin KVMONDR breksioi sitä (49-JAI). Tyyppipaljastuma: 36-JAI. KVDR Em. DR:n ja liuskeiden valissa tavataan kahdessa paljastumassa (14-JA1 25-JA11 koostumukseltaan KVDR:sta kivea. Se on keski- ja tasarakeista seka heikosti suuntautunutta. Ilmeisesti tämä edustaa samanlaista subvulkaanista kivea kuin DR:kin. TEKTONIIKKA JA STRATIGRAFIA 1TUF:sta on mitattu kerroksellisuus seka samansuuntainen LI-liuskeisuus. Kartoitusalueen N-osassa K on NE-SWsuuntainen kääntyen S-osassa NW-SE-suuntaiseksi. 1TUF:ssz näkyy usein myös L2-liuskeisuus, joka on mahdollisesti sama kuin PF:sta mitattu liuskeisuus. L2-liuskeisuuden suunta vaihtelee 150/- - 190/-. Kerrallisista ja risti-

kerroksellisista rakenteista 1TUF:ssa on mitattu pohjan suunta, joka on poikkeuksetta länteen. Edellämainittujen tektonisten havaintojen lisäksi paljastumista on mitattu hiertovyöhykkeitä, joita on erisuuntaisia, mutta selvästi yleisin suunta on 330 /- - 350 /-. Tämän suuntaiset hiertovyöhykkeet kontrolloivat myös mineralisoitumista. Pohjan suuntahavaintojen ja leikkaussuhteiden perusteella alueen stratigrafia on pääpiirteittäin seuraava: MALMIUTUMISEN MERKIT IAGL PLPFT PLPF PLSVPF, ILA, ITU 1 ITUF Malmimineraaleja on paljastumissa tavattu aika vähän. Lähes poikkeuksetta nämä vähäiset havainnot liittyvät hierto- tai ruhjevyöhykkeisiin, joiden leveydet vaihtelevat muutamasta cm:stä 4 m:iin. Malmimineraaleina ovat Fek, Sk sekä vähäisemmässä määrin Ask ja Cuk. (Esim. 39-JAI, 61-JAI, 1.-JTP, 6-JTP, 3-EKI ja 5-EKI). Joihinkin hiertovyöhykkeisiin liittyy myös granaatteja (4B-EKI). IAGL-vyöhykkeen lansipuolella oleva ITU-horisontti on lähes kauttaaltaan heikosti kiisuuntunut sisältäen Fek- ja Sk-pirotetta. Voimakkainta kiisuuntuminen on paljastumalla 73-JAI. Geokemian perusteella kriittisimmillä alueilla suoritettiin montutusta: Havainnot M401-M424-EKI. Montuissa ei havaittu merkittävämpiä Cu-pitoisuuksia. Eeva Inkinen, Antero Isokoski, Jukka Pirttijärvi

13.7.-1.9.1983 suoritimme puromuta-anomalioiden tarkastusta. Tästä on tehty erilliset aihekohtaiset raportit: Kivineva, Jänesjärvi, Ojuva, Krekila, Kannus kaatopaikka ja Kurikkala. Eeva Inkinen Antero Isokoski

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kannus, Antinoja Johdanto Antinojan Au-aiheeseen liittyen jatkettiin 1982 aloitettua kallioperakartoitusta (kenttaraportti 1982 020/2342/ EKI,JAI,JTP/82) 31.5.-12.7.1983. Kartoitusta laajennettiin aiheesta kaakkoon ja etelään. Lännessä ja etelässä se rajattiin vastaantuleviin syvakivialueisiin. - Kartoitus on tehty 1:10 000 mittakaavassa karttalehdilla 2342 02 C (JAI), 05 B (EKI), 0 5A (EKI, JAI), 05 C (EKI) - seka 1:20 000 mittakaavassa karttalehdilla 2342 01 (JAI) ja 04 (JAI). Kivilajit: Liuskeet: Alueen paäkivilajit; intermediaariset tuffiitit ja erityyppiset intermediaariset porfyyrit on kuvattu tarkemmin em. kenttäraportissa (1982). IPLPF ja IPLSVPF 1PLPF:a ja 1PLSVPF:a esiintyy vain karttalehdellä 2342 05 A. Etelään ja itään päin niiden maara vähenee ja ne esiintyvät vain kapeina kerrosmyötaisina juonina. 1PLPF:ä ja 1PLSVPF:a ei ole erotettu eri tyypeiksi. Porfyyreissa on pääasiassa PL-hajarakeita. SV-hajarakeiden maara vaihtelee. Paikoitellen porfyyrit ovat selvästi liuskettuneita (esim. 64-EKI). ITUF Intermediäarisia tuffiitteja esiintyy runsaimmin kartoitusalueen etelä- ja itäosissa. Ne ovat kerroksellisia, paikoin heikosti virtakerroksellisia (esim. 117-120-JAI). 1TUF:ssa esiintyy myös emaksisia valikerroksia (119-121- JAI)., happamia valikerroksia (136-JA11 seka lapillituffivalikerroksia (138 ja 142-JAI). Graniitin laheisyydessä 1TUF:ssa ilmenee vahittaisia graniittiutumisen merkkejä, joita voi paljastumien puitteissa ja lohkareistossa seurata "terveestä" tuffiitista aina graniittibreksiaan (esim. 104 ja 141-JAI). IVULK 2342 01 D ja 04 B karttalehdilla esiintyy liuskejakson eteläreunalla GR:a ja GB:a vasten muutamassa paljastumassa (143, 147-148-JA11 puolipinnallista kiveä. Se on keskirakeista, porfyyrista ja koostumukseltaan kvartsidioriittista.

Svvakivet KVMONDR Liuskejakson länsipuolen syvakivi on kartoitusalueella koostumukseltaan hieman vaihtelevaa: DR-KVDR-KVMONDR. Tyypillistä sille on breksiamaisuus (esim. 106, 111-112- JAI). Paikoin breksiamurskaleita on jopa 70-80 %. Murskaleina esiintyy monia liuskejakson kiviä (ITUF, PLSVPF...) sekä emäksisempia syvakivia (GB), jotka edustanevat aikaisempia differenttiaatteja. Kartoitusalue rapautuu kaakkois- ja etelaosissa koostumukseltaan granodioriittiseen-graniittis2en syvakiveen. Graniitin ja liuskeiden kontakti on näkyvissä mm. paljastumilla 128-JA1 ja 117-EKI. Paljastumalla 118-JA1 kontakti on terävä, paljastum2lla 117-EKI se on breksiarakenteinen. Paikoin graniitin kontaktin läheisyyttä ilmentää intermediäaristen tuffiittien graniittiutuminen (esim. 104-JAI). Breksiarakenteisten ja graniittiutuneiden tuffiittilohkareiden esiintymisen psrusteella on graniitin ja liuskeidcn kontakti pystytty mzarittam5än paljastumattomalla alueella melko tarkasti. Koostumukseltaan syväkivi on graniittista (esim. 129-132- JAI) tai granodioriittista (esim. 84-85-EKI). Se on keski- ja tasarakeista ja paikoin suuntautunutta (85-EKI), GR:a leikkaavat intermediaariset juonet (152 ja 156-JAI). GB 2342 04 B-karttalehdellä esiintyy liuskeiden ja GR:n välissä pieni GB-linssi. GB on massamaista ja keskikarkearakeista. Paljastumalla 159-JA1 GR breksioi GB:a. Tektoniikka ja stratigrafia Malmiutumisen merkit Kartoitusalueen etelaosan graniitti jakaa liuskejakson kahteen osaan; toinen haara suuntautuu lounaaseen ja toinen itään. Stratigrafian osalta ks. kenttäraportti 1982. Paljastumissa on havaittu vain vähäisiä merkkejä kiisuista, eikä esim. Kokkoharjun Pb-Zn-lohkareille, Jamsänkylän Ws-lohkareelle ja Pahalammin Ag-lohkareelle ole löydetty selitystä. Takkukankaan porfyyripaljastumilla on paikoitellen heikkoa Fek- ja Sk-pirotetta (esim. 69-70-EKI ja 76-EKI). 1TUF:ssa esiintyy satunnaisesti hieman runsaammin rautakiisuja (esim. 113 ja 139-JAI). GB:ssa on heikko3 Fekpirotetta (144, 146 ja 156-JAI). GR:ssa tavataan satunnaisesti hiukan Ws:a (151-JAI).