Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Tuula Piri, Heli Viiri & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011, Lahti 5.10.2011 1
Sekä juurikääpä että tukkimiehentäi tarvitsevat kantoja voidakseen lisääntyä ja levitä Juurikääpä on talousmetsien tuhoisin lahottajasieni Tukkimiehentäi aiheuttaa viljelymetsä- taloudessa merkittäviä tuhoja vaikeuttamalla metsänuudistamista 5.10.2011 2
Eri eliöryhmissä 4000 5000 lahopuusta riippuvaista lajia noin 20 25 % kaikista metsälajeista saproksyylejä / 9.6.2011
5.10.2011 4
Juurikääpä säilyy jopa yli 40 vuotta tartuntakykyisenä kookkaissa päätehakkuukannoissa. Vanhoihin lahoihin kantoihin kehittyy juurikäävän itiöemiä eli kääpiä lähialueen itiötartuntariski kasvaa. Juurikääpä leviää kannoista myös rihmastona juuristoa pitkin lähellä kasvaviin puihin ja seuraavan puusukupolven taimiin. Tuore kuusen päätehakkuukanto ja... Lahot päätehakkuukannot ovat merkittäviä seuraavan puusukupolven tartuntalähteitä 5.10.2011 5... 30 vuotta vanha kuusen kanto
Energiapuun korjuu päätehakkuukohteilla Kantojen korjuu Mahdollistaa uudistamisen kuuselle ja parantaa metsänuudistamisen mahdollisuuksia etenkin hirvituhoalueilla 5.10.2011 6
Pitkäkestoiset kokeet kannonnoston vaikutuksesta juurikäävän leviämiseen: Päätehakkuun jälkeen kannot kartoitettiin ja niistä otettiin lahonäytteet. Näytteistä kasvava juurikääpärihmasto eristettiin ja rihmastojen genotyypit määtitettiin pariutustestein. Tehtiin kloonikartat juurikääpäyksilöiden levinneisyydestä koealoilla. Kannot nostettiin, koealat istutettiin kuuselle ja taimet kartoitettiin. Seurataan juurikääpätartuntojen esiintymistä uudessa puusukupolvessa ja selvitetään tartuntojen alkuperä. 5.10.2011 7
Maahan jääneissä irrallisissa juurten osissa juurikääpä voi säilyä elävänä ja tartuntakykyisenä vähintäänkin 6 vuotta. Juuren läpimitta 15 mm. Juurikääpärihmastoa 6 v 3kk maassa olleissa kuusen juurissa. Lahoihin juurten osiin voi muodostua myös pieniä juurikäävän itiöemiä. / 9.6.2011 Juurikäävän itiöemiä
Juurikääpä pystyy siirtymään juuren palasista vieressä kasvaviin kuusen taimiin. Ensimmäiset taimet saivat juurikääpätartunnan neljän ja puolen vuoden kuluttua kokeen perustamisesta. / 9.6.2011
Kantojennostoalueelle jää runsaasti juurten osia, jotka mahdollistavat juurikäävän leviämiseen seuraavaan puusukupolveen. Pahimmillaan kantojen korjuu voi levittää lahomateriaalia ja lisätä juurikääpäpesäkkeiden määrää seuraavassa puusukupolvessa. 5.10.2011 10
Lahojen kantojen varastointiin liittyvät riskit antojen varastointi ja juurikääpäriski 5.10.2011 11
Juurikäävän itiöemiä muodostuu lahoihin kantoihin varastoauman alaosiin. Maksimi varastointiaika 2 vuotta. / 9.6.2011
/ 9.6.2011 Varastopaikalle jäävissä kasojen pohjissa juurikääpä tuottaa itiöitä aina siihen asti kunnes kannot ovat hajonneet.
Torjuntatulosta heikentävät: Noston yhteydessä katkeavat, maahan jäävät lahot juuret ja kannon kappaleet Nostoalalle jäävät lahot harvennushakkukannot Nostoalueelle jäävät terveet päätehakkuukannot, joita ei kesähakkuissa käsitellä Rotstopilla tai urealla Lahojen kantojen pitempiaikainen varastointi ja varastopaikalle jätetyt lahot kannot 5.10.2011 14
Tukkimiehentäi viljelymetsätalouden pahin tuholainen Euroopassa aikuiset hyönteiset syövät taimien kuorta jopa 80% taimista voi kuolla ensimmäisen vuoden aikana 5.10.2011 15
Lisääntyminen: Yhdestä kannosta voi syntyä satoja yksilöitä, 150 000-220 000 ha Avohakkuu luo ihanteelliset olosuhteet: valoa, lämpöä, ravintoa ja lisääntymispaikkoja Aikuiset kerääntyvät aukolle, jossa maanpäällä niukasti muuta syötävää kuin istutustaimet 5.10.2011 16
Tukkimiehentäin elinkierto: 5.10.2011 17
Pienet muutokset metsänuudistamisessa ovat lisänneet tukkimiehentäituhoriskiä: Nopea uudistaminen ilman odottelua Pienet uudistamisalat, lähekkäin toisiaan Lievemmät maanmuokkausmenetelmät (auraamisen hylkääminen, äestys, mätästyksen hidas lisääntyminen) Taimikoon pienentyminen (läpimitta) Helppoa ja houkuttelevaa valita Halvin maanmuokkausmenetelmä (äestys, laikutus) pienet, halvat taimet (1-vuotiaat vs. 2-vuotiaat) 5.10.2011 18
Kantojen korjuu mahdollistaa tukkimiehentäin houkutusja lisääntymismateriaalin merkittävän vähenemisen uudistusalalta Kannot ja paksuimmat juuret nostetaan ja kerätään palstakasoihin. Nostetut kannot kuivuvat pinnasta nopeasti ja tulevat munintaan sopimattomiksi. Jos kantojen nosto tehdään muninnan jälkeen, toukat voivat jatkaa kehitystään kantokasoissa, mutta ne eivät ehdi kuoriutua kantokasoista aikuisiksi. 5.10.2011 19
Hakkuutähteet ja kantokasat houkuttavat tukkimiehentäitä 5.10.2011 20
Kannonnoston positiivisia vaikutuksia vähentävät: Kantovarastojen sijainti uudistusalan vieressä, suuret varastokasat ja pitkä varastointiaika. Kantojen nostolla ei saada poistettua riittävästi uudistusalalta tukkimiehentäin lisääntymiseen sopivaa puuainesta. Pienimmät toukan ravinnokseen käyttämät juuret ovat läpimitaltaan n. 1 cm. Mättäiden tallaantuminen kantojen lähikuljetuksen yhteydessä. 5.10.2011 21
Tavoitteena parantaa kannonnostoon liittyvän maanmuokkauksen laatua. Riittävä määrä istutusmättäitä, jotka tehdään erikseen vasta kantojen lähikuljetuksen jälkeen. Oikein tehty laadukas mätästys suojaa taimia kolme vuotta istutuksen jälkeen, jolloin taimet ehtivät kasvaa tukkimiehentäituholle alttiin vaiheen yli. 5.10.2011 22
Kantojen nosto ei tee muita tukkimiehentäin torjuntatoimenpiteitä tarpeettomiksi! Tärkeää: Taimet on käsitelty taimitarhalla hyönteisten torjunta-aineella. Käytetään isokokoisia taimia Istutusmättäät tehdään vasta kantojen lähikuljetuksen jälkeen Taimet istutetaan mättään keskelle, niin että taimen ympärille jää vähintään 10-15 cm puhdasta kivennäismaata. 5.10.2011 23
JUURIKÄÄPÄ JA TUKKIMIEHENTÄI Ratkaisevaa torjuntatuloksen kannalta on, kuinka paljon uudistusalalle jää juurikäävän tartuttamaa materiaalia ja tukkimiehentäille kelpaavaa ravintoa. Sekä maanalaiset maanpäälliset osat kannoista tulisi poistaa mahdollisimman tarkoin. 5.10.2011 24
Energiapuun korjuun vaikutukset lahopuusta riippuvaisiin eliölajeihin lahopuusta riippuvaiset saproksyylilajit yhteensä 5000 lajia eri eliöryhmissä, suurimpia ryhmiä ovat lahottajasienet, kovakuoriaiset, kaksisiipiset ja loispistiäiset 20-25 % kaikista metsälajeista saproksyylejä uhanalaisia ja silmälläpidettäviä metsälajeja yht. 980. lahopuun väheneminen on merkittävin yksittäinen metsälajiston uhanalaistumisen syy 5.10.2011 25
Lahopuu luonnontilaisissa metsissä Luonnontilaisissa vanhoissa metsissä 60-120 m³/ha. Järeä lahopuu uhanalaisen lahopuusta riippuvaisen lajiston kannalta tärkeämpi elinympäristö kuin pieniläpimittainen lahopuu. 5.10.2011 26
Lahopuu talousmetsissä Järeän lahopuun (läpimitta >10 cm ja pituus >1,3 m) määrä Etelä- Suomen talousmetsissä on keskimäärin 2,7 m³/ha. 5.10.2011 27
Lahopuu talousmetsissä Pienimittaisen lahopuun (läpimitta < 10 cm) määrä ei ole vähentynyt metsätalouden seurauksena, kantojen määrä lisääntynyt Nykyisessä tilanteessa, missä järeän lahopuun keskimääräinen tilavuus talousmetsissä on hyvin pieni, pieniläpimittaisen lahopuun (hakkuutähdelatvusten ja kantojen) merkitys saproksyylilajiston monimuotoisuudelle on todettu suuremmaksi kuin mitä aiemmin on oletettu. 5.10.2011 28
Energiapuun korjuu vähentää lahopuun määrää ja samalla saproksyylilajeille sopivien elinympäristöjen määrää kolmella eri tavalla: 1. Pieniläpimittaisen hakkuutähteen ja kantojen määrä vähenee korjuukohteilla huomattavasti (hakkuutähteen n. 70 % ja kantojen 90 %). 2. Hakkuutähteen mukana korjataan myös järeää lahopuuta (lumppeja, ainespuun korjuussa palstalle jääneitä pöllejä, järeitä latvuksia, tuulen kaatoja). 3. Energiapuun korjuukohteella ajetaan koneilla useampaan kertaan, jolloin suurempi osuus lahoista maapuista tuhoutuu 5.10.2011 29
Lisäksi hakkuutähteiden korjuuseen liittyy saproksyylilajiston kannalta myös haitallinen pyydysvaikutus. 5.10.2011 30
Lahopuuston lisääminen metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi Ongelma kuusikot, joissa lahopuu on lähes yksinomaan juurikäävän lahottamaa / 9.6.2011
Lahopuuston säilyttäminen Energiapuun korjuun vaikutuksia lahopuulajistoon voidaan vähentää jättämällä korjuualoille säästöpuita ja tekopökkelöitä sekä mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa järeää lahopuuta. Ei juurikäävän lahottamia tuulenkaatoja ja lumppeja. Erityisesti männyn ja koivun järeitä latvuksia ja hukkapuuta sekä haavan hakkuutähteet tulisi pyrkiä säästämään korjuun yhteydessä. 5.10.2011 32
Jos lahopuun määrä talousmetsissä edelleen merkitsevästi laskee energiapuun korjuun seurauksena, lajien uhanalaistuminen kiihtyy Koskee erityisesti järeäläpimittaisella lahopuulla elävää lajistoa, mutta energiapuun korjuun kanattavuuden lisääntyessä yhä enemmän myös pieniläpimittaisella lahopuulla elävää lajistoa / 9.6.2011
Jotta energiapuun korjuu olisi ekologisesti kestävää, energiapuun korjuun suosituksia tulee noudattaa ja korjuun työjälkeä seurata Tapion suositukset Hakkuutähteestä jätetään 30% korjaamatta Vanhat kannot sekä eri puulajien tuoreita kantoja 25 kpl/ha (hienojakoiset maat 50 kpl/ha) Ei kantojen korjuuta kosteikoista, kivikoista, rinteiltä, arvokkaista elinympäristöistä eikä niiden, vesistöjen tai säästöpuuryhmien lähiympäristöstä Lisäksi Pyydystysvaikutusta vähentää jos tuore hakkuutähde varastoidaan isoihin kasoihin Erityisesti haavan mutta myös muiden lehtipuiden hakkutähteiden korjuuta syytä välttää / 9.6.2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
5.10.2011 35 KIITOS!