Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä

Transkriptio

1 Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä Metsänterveysseminaari Tuula Piri

2 Kuusen tyvilahoa aiheuttavat kuusen- ja männynjuurikääpä Kuva K.Korhonen

3 Tyvilahokuusikossa kääpiä esiintyy: - tuulenkaatojen juurakoissa - vanhoissa lahoissa kannoissa - maahan jätetyissä laholumpeissa Itiöemä, jossa valkoista pintaa on 100 cm², tuottaa 1,2 mrd elinkykyistä itiöitä vuorokaudessa. Valtaosa itiöistä laskeutuu 10 metrin säteelle käävästä. Alle prosentti itiöistä kulkeutuu ilmavirtausten mukana jopa satojen kilometrien päähän. Kuva K.Korhonen

4 Männynjuurikääpä aiheuttaa männiköissä tyvitervastautia Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti muuttuen ensin kellertäväksi, sitten punaruskeaksi. Kuva K.Korhonen Männynjuurikääpä tappaa kaikenikäisiä mäntyjä. Puu estää pihkoittumisella sienen leviämisen ylös runkoon. Kuva E.Oksanen

5 Männynjuurikäävän itiöemiä

6 6 Teppo Tutkija Piirros R.Roberntz/E.Puranen

7 Kantokäsittely kesähakkuissa on alkaen lakisääteinen velvoite Laki metsätuhojen torjunnasta metsänhakkaajan on huolehdittava kivennäis- ja turvemaalla suoritettavan kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Asetus juurikäävän torjunnasta (264/2016) Juurikäävän leviämisen riskialueet ja torjuntakohteet Hyväksyttävät torjuntamenetelmät Ilman lämpötilaa koskeva rajaus

8 Onko lakisääteinen torjunta riittävän kattava estämään juurikäävän leviämisen? Pienet männyn ja kuusen kannot juurikäävän tartuntalähteinä ja taudin levittäjinä Alkukevään ja loppusyksyn hakkuut Kantokäsittelyn pohjoisraja asetus vs. hyvän metsänhoidon suositukset Kesähakkuut turvemaiden männiköissä Onko kantokäsittely turhaa lahoissa metsiköissä?

9 Onko pienten harvennuskantojen käsittely taimikossa tarpeellista? Laki edellyttää käsittelemään läpimitaltaan yli 10 senttimetriä olevat havupuiden kannot

10 Juurikääpäriski männyn taimikoiden harvennuksessa Selvitetty harvennuskantojen itiötartuntaa luontaisesti syntyneissä männyn taimikoissa (ikä v., tyviläpimitta 3,2-5,4 cm, pituus 2,5-2,7m). Kaksi kuukautta harvennuksen jälkeen 30 % (3,3-64,4%) käsittelemättömistä kannoista oli saanut juurikääpätartunnan. Vuoden kuluttua harvennuksesta 3 %:ssa (0-5,0%) tartunta. Puumalan kokeella tutkittiin myös juuristot, joista 2,9 % oli juurikäävän tartuttamia vuoden kuluttua harvennuksesta. Teoriassa Puumalan taimikossa saatu tulos merkitsee, että esim. taimikossa, mistä poistetaan 1000 männyn tainta/ha, voisi harvennuksen seurauksena syntyä 29 uutta tyvitervastautipesäkettä hehtaarille. Harmaaorvakalla käsitelyillä koealoilla juurikäävän tartuttamien kantojen osuus kohteilla vaihteli 0:sta 11 %:iin 2 kuukauden kuluttua käsittelystä. Vuoden kuluttua juurikääpää ei enää löytynyt käsitellyistä kannoista. K. Jokinen Männyn tyvitervastaudin leviäminen ja torjunta harmaaorvakalla (Phlebiopsis gigantea) Männyn taimikoiden harvennuksessa. Folia Forestalia

11 Juurikäävän leviäminen kuusen taimien kannoista viereisiin taimiin Taimikkojen ikä 8-15 vuotta; kantojen läpimitta 2-14 cm. Kannot ympätty juurikäävän itiöliuoksella. Viiden vuoden kuluttua katsottu sienen leviäminen kuusen taimiin kahden metrin säteellä kannosta. 65% kannoista oli levittänyt taudin ainakin yhteen lähellä kasvavaan puuhun. Vaikka leviämisriski kasvoi selvästi kannon läpimitan kasvaessa, oli pienin tautia levittävä kanto läpimitaltaan vain 2.5 cm ja nuorin taimi 7 vuotta. Gunulf, A., Wang, L.Y., Englund, J.-E. & Rönnberg, J Secondary spread of Heterobasidion parviporum from small Norway spruce stumps to adjacent trees. For. Ecol. Manag. 287:

12 Purppuranahakan ja harmaaorvakan yhteisvaikutus juurikäävän torjunnassa Kuva L.Hamberg Hamberg, L., Korhonen, K. & Hantula, J Interaction between Chondrostereum purpureum and Phlebiopsis gigantea in mixed suspension and their biocontrol efficacy in spruce logs and birch stumps. Biocontrol Science and Technology 22:

13 Juurikääpätartunnat kesäkauden energiapuuharvennuksissa Männyn kannot: keskiläpimitta 8.9 cm (4-18 cm) vuoden kuluttua hakkuusta juurikäävän tartuttamia 11.4 % (0-50.0%) Kuusen kannot: keskiläpimitta 6.1 cm ( cm) vuoden kuluttua hakkuusta juurikäävän tartuttamia 10.9 % Kuva M.Sirén Tarpeellista käsitellä myös alle 10-senttiset kannot energiapuuhakkuissa

14 Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä ja lopettaminen syksyllä Laki metsätuhojen torjunnasta: Torjunnasta huolehdittava toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Asetus: Ilman lämpötilaa koskeva rajaus. Hakkuun yhteydessä ei tarvitse huolehtia torjunnasta riskialueella, jos: 1) terminen kasvukausi ei ole alkanut, 2) hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0 celsiusastetta, 3) maassa on yhtenäinen lumipeite tai 4) hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle -10 celsiusastetta. Terminen kasvukausi alkaa usein jo huhtikuun puolella. - Kantokäsittely kannattaa aloittaa termisen kasvukauden alkaessa. Vaikka lämpötila käy nollan alapuolella, tartuntariski jatkuu, jos päivälämpötilat korkeita. - Hakkuu kannattaa siirtää myöhemmäksi kunnes päivälämpötila jää alle +5 asteen

15 Juurikäävän levinneisyyden riskialueet Hyvän metsänhoidon suositukset Kuusenjuurikääpää suositellaan torjuttavaksi kuusen koko esiintymisalueella sekä kivennäis- että turv la. Männynjuurikäävän torjuntaa suositellaan tehtäväksi kivennäismailla Lapin maakunnan eteläpuolella. Asetus 264/2016: kuusen- ja männynjuurikäävän leviämisen riskialueet ovat eteläinen ja keskinen Suomi

16 Juurikääpäriski turv la Kuusen kannot alttiita itiötartunnalle myös turv la riski kuitenkin pienempi kuin kivennäismailla. Skotlannissa sitkankuusen kantojen tartuntaprosentti kivennäismaalla 80% (itiöymppäys) ja 19% (luontainen tartunta); turv la vastaavasti 69% ja 12% (Redfern et al. 2001). Juurikääpä leviää turvemaiden kuusikoissa juuriyhteyksiä pitkin. Kloonit jonkin verran pienempiä turv la kuin kivennäismailla. Syynä nuorempi tautihistoria? Lahoriski suurenee turvekerroksen ohentuessa

17 Latviassa 16% turvemaiden kuusikoista on juurikäävän lahottamia. - reheviä kasvupaikkoja - ph alhaisempi lahoissa kuin terveissä turvemaiden kuusikoissa. Itiöemiä erityisen runsaasti ojitetuilla turvekankailla. Tyvitervastaudista ei havaintoja turv la - Joko tautia ei esiinny turv la Antagonistit vaikeuttavat juurikäävän leviämistä turvemaiden männiköissä Juurikääpärihmasto etenee männyllä juuren pintaosassa kuusella juuren sisäosassa. - tai Tauti jäänyt havaitsematta turv la. Uusi ilmiö, ei vielä silmiinpistäviä pesäkkeitä. Tehdäänkö oikein, kun turv la ei käsitellä männyn kantoja?

18 Kantokäsittely juurikäävän saastuttamissa metsiköissä Juurikääpärihmaston (sieniyksilön) elinikä vuotta (mesisieni 2400 vuotta). Estämällä sinnikkäästi uudet itiötartunnat saadaan juurikääpätuhot pitkällä aikajänteellä vähenemään. Juurikääpä 35 vuotta vanhassa kuusen kannossa

19 Edellisen puusukupolven kuusista 17,5 % juurikäävän lahottamia. Ennen ensimmäistä harvennushakkuuta1993 juurikäävän lahottamia kuusia nykyisessä puusukupolvessa 8,7%. - Harvennus talvella, ei uusia tartuntoja 13 vuotta harvennuksen jälkeen juurikäävän lahottamia puita 16,1 % - Kolme juurikääpäkloonia kuollut pois. - Kahden kloonin eteneminen pysähtynyt - Kasvullisen leviämisen seurauksena 5 uutta puuta sairastunut. 19

20 Miten minimoida juurikääpäriski kesähakkuissa? Lakivelvoitteinen kantokäsittely - Kantokäsittelyn täytettävä sille asetetut laatuvaatimukset Lisäksi Kantokäsittely tarvittaessa taimikon harvennuksessa (luontaisesti syntyneet ja kylvetyt männyn taimikot). - Taimikko kannattaa harventaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mitä pienemmät kannot sitä pienempi tartuntariski - Sekametsiköiden etu; lehtipuiden harvennuskannoissa ei tartuntariskiä Kantokäsittely energiapuuharvennuksissa (keskiläpimitta alle 10 cm). Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä termisen kasvukauden alettua. Syksyllä kantokäsittelyn loputtua ensimmäisiin yöpakkasiin hakkuuta kannattaa siirtää kunnes tartuntariski on ohi. Kuusenjuurikäävän leviämisen estämiseksi kantokäsittely myös Pohjois- Suomessa

21 Kiitos