Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM2018-00034 KAS Ruso Henrik(OKM) 06.02.2018 Viite Asia Koulutusneuvosto 15.2.2018 Suomea kokouksessa edustaa ministeri Sanni Grahn-Laasonen. Kokouksessa käydään periaatekeskustelut Erasmus+ -ohjelman tulevaisuudesta ja joulukuun 2017 Eurooppa-neuvoston päätelmien koulutusnäkökohdista. Suomi tukee liikkuvuuden ja kansainvälistymisen edistämistä koulutuksessa painottaen yliopistoverkostoja koskevassa aloitteessa mahdollisimman laajoja osallistumismahdollisuuksia ja digitaalisia ratkaisuja, toisen asteen tutkintojen vertailtavuuden lisäämisessä nykyistä tutkintojen eurooppalaista viitekehysyhteistyötä ja Erasmus+ -ohjelman osalta nykyrakenteen toimivuutta.
Asialista: 2(13) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Muut kuin lainsäädäntöasiat Erasmus+-ohjelman väliarviointi ja tulevat suuntaviivat vuoden 2020 jälkeiselle kaudelle Periaatekeskustelu (julkinen) s. 3 Joulukuun 2017 Eurooppa-neuvoston päätelmät koulutusnäkökohdat Periaatekeskustelu (julkinen) s. 7 Muut asiat Koulutusalan huippukokous (Bryssel, 25. tammikuuta 2018) Komission tiedotusasia
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2018-00024 YVA Polvinen Minna(OKM) 26.01.2018 JULKINEN 3(13) Asia EU; Koulutus, Erasmus+ -ohjelman väliarviointi ja tulevat suuntaviivat vuoden 2020 jälkeiselle kaudelle; periaatekeskustelu (koulutus) Kokous Koulutus (EU30) 31.01.2018-31.01.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Opetusministerien periaatekeskustelu 15.2.2018. Erasmus+ ohjelmalla on ollut suuri rooli kansainvälisemmän, avoimemman Euroopan luomisessa. Suomi pitää hyvänä, että puheenjohtajavaltio pyytää jäsenvaltioita tarkastelemaan Erasmus+ ohjelman tulevaisuutta sekä sosiaalisen inkluusion ja tasaarvoisuuden vahvistamisen että Euroopan innovaatiokyvyn vahvistamisen näkökulmista. On tärkeää, että ohjelmaa kehitetään tasapainoisesti. Suomi pitää nykyisen ohjelman rakennetta ja toimintatapoja erittäin onnistuneina. Erasmus+ ohjelmalla on merkittävä rooli kaikilla koulutuksen tasoilla. Elinikäinen oppiminen, nuoriso ja liikunta ovat olennaisia osia ohjelman kokonaisuudessa. Oppijoiden, opettajaksi opiskelevien, opettajien, rehtorien ja henkilökunnan osallistumista ohjelmaan tulee tukea kaikilla koulutusasteilla. Suomi kannattaa oppilasliikkuvuuden mahdollistamista yleissivistävässä koulutuksessa ja kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön ja liikkuvuuden avaamista myös ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen aloille. Suomi ehdottaa, että uudella ohjelmakaudella tutkittaisiin vastavalmistuneiden osallistumismahdollisuuksien vahvistamista ohjelmassa. Ohjelman tulee tulevaisuudessa mahdollistaa toimintojen kehittäminen joustavasti virtuaalisia ja innovatiivisia yhteistyömuotoja hyödyntäen.
4(13) On tärkeää, että tuleva ohjelma tukee EU:n poliittisia prioriteetteja ja sektorikohtaisten strategioiden toimeenpanoa. Nuorison osalta Suomi painottaa nuorisotyöntekijöiden osaamista ja ammattitaidon kehittymistä tukevia toimia, joilla voidaan edistää eri syistä heikommassa asemassa olevien nuorten ja pienten organisaatioiden osallistumista ohjelmaan Nykyisen ohjelman tukitoimet ovat hyvä pohja vahvistamaan tasapuolisia osallistumismahdollisuuksia koko Euroopasta ja myös syrjäisiltä alueilta. Pääasiallinen sisältö Eurooppa-neuvoston päätelmissä 14.12.2017 jäsenvaltioiden päämiehet pyysivät jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota nopeuttamaan liikkuvuutta ja vaihtoja, mukaan lukien merkittävästi vahvistettua, inklusiivista ja laajennettua Erasmus+ -ohjelmaa. Komissio on julkistanut Erasmus+ ohjelman väliarvion 31.1.2018. Erasmus+ ohjelman väliarviosta tullaan tekemään erillinen E-kirjelmä myöhemmin. Koulutusneuvosto käy kokouksessaan periaatekeskustelun Erasmuksen väliarvion sekä puheenjohtajamaan keskustelupaperin pohjalta. Periaatekeskustelussa ministerit ottavat kantaa sekä nykyisen ohjelman jäljellä olevaan kauteen liittyviin painopisteisiin että tulevan kauden suuntaviivoihin. Puheenjohtajamaa toteaa keskusteluasiakirjassaan Erasmuksen vaikuttavan edeltäjiään yhtenäisemmältä, vaikuttavammalta ja tehokkaammalta. Väliarvioinnissa vahvistetaan, että Erasmuksen budjetille on kokonaisuudessaan tarvetta, ja että käytettävissä olevat varat ovat riittämättömiä suhteessa suureen kysyntään. Väliarviointia edeltäneessä konsultaatiossa jäsenvaltiot ja koulutusalan toimijat toivoivat Erasmus+ ohjelmalle jatkuvuutta sen perusarkkitehtuurin ja rakenteiden suhteen. Toimijat toivoivat ohjelman jatkavan elinikäisen oppimisen sekä formaalin ja nonformaalin koulutuksen ja oppimisen, kuten nuorison ja liikunnan alalla. Ohjelman vaikuttavuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi hyödyntämällä paremmin sellaisten Erasmus+ -hankkeiden tuloksia, joilla olisi potentiaalia innostaa rakenteellisia reformeja kansallisella tasolla, löytäen synergiaa esimerkiksi rakennerahastojen, Euroopan investointirahaston jne. kanssa. Ohjelman mahdollisuuksia tukea kasvua ja kilpailukykyä tulisi edelleen tutkia ja vahvistaa. Innovatiivisten hankkeiden hyödyntämistä tulisi parantaa. Puheenjohtajamaan keskusteluasiakirjan mukaan tulevaisuudessa olisi mahdollista vahvistaa ohjelman inklusiivisuutta esimerkiksi
5(13) laajentamalla ohjelmaan osallistujaryhmiä, kiinnittämällä huomiota maaseutu- ja heikommassa asemassa oleviin alueisiin sekä heikommassa asemassa oleviin oppijoihin. Myös pienten organisaatioiden osallistumismahdollisuuksia tulisi vahvistaa. Ohjelman vaikuttavuuden vahvistamiseksi puheenjohtajavaltio pitää tärkeänä aikuiskoulutuksen, elinikäisen oppimisen, taitojen parantamisen ja uudelleenkoulutuksen vahvistamista ohjelmatoimissa. Edelleen puheenjohtajamaan mukaan ohjelmalla on tärkeä rooli ja potentiaali yhteisten eurooppalaisten arvojen, eurooppalaisen kansalaisuuden ja Euroopan integraation vahvistamisessa nuorten sukupolvien keskuudessa. Puheenjohtajavaltio pitää keskustelupaperissa ohjelman saavutuksina myös ohjelmaan osallistuvissa partnerimaissa tapahtuneita reformeja, koulutuksen laadunvarmistuksen kehittymistä, korkeakoulutuksen strandardisaatiota sekä Bolognan prosessin periaatteiden nopeaa leviämistä. Ohjelman kolmansia maita koskevien toimien avaaminen ammatillisen koulutuksen alalle olisi tärkeää. Erasmus+ voisi toimia merkittävässä tehtävässä digitaalisten taitojen ja digitaalisuuteen pohjaavan koulutuksen vahvistamisessa Euroopassa. Uusia teknologioita voitaisiin hyödyntää virtuaalisen yhteistyön kehittämisessä. Opetusministerien keskustelun pohjaksi puheenjohtajavaltio esittää seuraavat kysymykset: 1. Mitä toimia voidaan toteuttaa osallistumisen lisäämiseksi vuoden 2020 jälkeisellä kaudella, mutta myös nykyisen ohjelman jäljellä olevalla kaudella erityisesti syrjäisillä alueilla ja sosioekonomisesti vähemmän kehittyneillä alueilla sekä kaikista sosioekonomisista ryhmistä tulevien osanottajien ja pienemmän kapasiteetin omaavien organisaatioiden parissa? 2. Miten ohjelma voisi tehokkaammin edistää Euroopan innovointikapasiteetin vahvistamista sekä älykkäimpien yksilöiden houkuttelemista ja sitouttamista tulevaisuudessa? 3. Miten synergioita Erasmus+ -ohjelman ja muiden välineiden välillä voidaan vahvistaa ja tehdä järjestelmällisemmiksi ja operationaalisemmiksi, jotta voidaan paremmin puuttua epätasa-arvoon, mukaan lukien digitaalinen kuilu, maantieteellinen eristyneisyys ja talouskasvun eri tasot? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Periaatekeskustelu.
Käsittely Euroopan parlamentissa 6(13) EP tulee käsittelemään väliarviota kevään 2018 aikana. Tiedot täsmentyvät. Kansallinen valmistelu EU-30 (koulutus) laaja kokoonpano, 31.1.2018 Eduskuntakäsittely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset Ministerien poliittisella keskustelulla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Komissio on julkistanut julkisen kuulemisen uuden ohjelmakauden 2021- valmistelemiseksi. Erasmus+ ohjelmaa koskeva kuuleminen on julkistettu osana Arvot ja liikkuvuus kuulemista. Komission asettama määräaika on 9.3.2018. OKM ja OPH järjestävät sidosryhmille ja jaoston laajalle kokoonpanolle keskustelutilaisuuden uudesta ohjelmakaudesta koulutuksen alalla 12.12.2018 julkiseen kuulemiseen osallistumisen tueksi. Asiakirjat 5388/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OKM, Minna Polvinen, minna.polvinen@minedu.fi; OKM, Ulla-Jill Karlsson, ulla-jill.karlsson@minedu.fi; OKM, Reijo Aholainen, reijo.aholainen@minedu.fi; OKM, Seija Astala (nuoriso) seija.astala@minedu.fi OPH, Mikko Nupponen, mikko.nupponen@oph.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite
7(13)
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2018-00020 YVA Polvinen Minna(OKM) 23.01.2018 JULKINEN 8(13) Asia EU; Koulutus; Eurooppa-neuvoston 14.12.2017 antamien päätelmien eteenpäin vieminen; Julkinen keskustelu Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 15.02.2018-15.02.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Opetusministerit käyvät julkisen keskustelun koulutusta koskevin osin Eurooppa-neuvoston 14.12.2017 antamien päätelmien eteenpäinviemisestä. Liikkuvuuden ja kansainvälistymisen edistäminen koulutuksessa on tärkeä tavoite. Kansainvälistyminen parantaa tutkimuksen ja opetuksen laatua. Opiskelijat saavat valmiuksia toimia ja työskennellä kulttuurisesti monimuotoisissa, kansainvälisissä ympäristöissä. Eurooppalaisia yliopistoja koskevan aloitteen osalta Suomi pitää tärkeänä, että eurooppalaisessa yhteistyössä kehitetään sellaisia yhteisiä periaatteita ja kannusteita, jotka edistävät kaikkien korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistumista eurooppalaiseen yhteistyöhön. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi neuvoston suositusta siitä, että kansallisella tasolla tehtävässä päätöksenteossa pyrittäisiin purkamaan rajat ylittävän koulutusja tutkimusyhteistyön lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä. Suomi pitää tavoitteena, että ehdotuksen jatkokäsittelyssä varmistetaan mahdollisimman laaja osallistumismahdollisuus. Pilotteihin tulee olla mahdollista valita lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan erilaisia ja monimuotoisia verkostoja ja osallistumisen tulee olla mahdollista myös ammattikorkeakouluille maailmanluokan korkeakouluverkosto voi perustua eri ulottuvuuksiin ja erilaisiin kriteereihin. Ehdotetulla pilottiyhteistyöllä voitaisiin luoda uudenlaisia koulutusyhteistyön malleja ja ratkaisuja korkeakoulujen koulutustarjonnan hyödyntämiseen yli rajojen.
9(13) Laadunvarmistuksen ja opiskelijoiden oikeusturvan näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että suoritettavat tutkinnot ovat osa kansallista koulutusjärjestelmää. Korkeakoulujen keskinäisillä sopimuksilla esimerkiksi opintojen hyväksilukemisesta on verkostojen toiminnassa tärkeä rooli. Yhteistyötä tulisi olla mahdollista laajentaa myös kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön (Venäjä, jatkossa myös Iso-Britannia). Tavoitteena tulee olla, että eurooppalaiset korkeakoulut ovat osa globaaleja osaajaverkostoja, joissa opiskelijat, opettajat ja tutkijat liikkuvat ja toimivat yhteistyössä sekä kasvokkain että digitaalisesti. EU-yhteistyöllä voitaisiin tukea digitaalisten ratkaisujen kehittämistä eurooppalaisten yliopistoverkostojen tueksi. Keskeiseksi kehittämisalueeksi tulisi esimerkiksi opiskelijoiden opintosuorituksia koskevien tietojen siirtäminen yhteistyöverkostoon kuuluvien korkeakoulujen kesken. Suomi kannattaa opiskelijapalveluita koskevia eurooppalaisia digitaalisia tukitoimia. Suomi on vetänyt Erasmus+ ohjelman pilottihanketta EMREX, jossa kehitetty yhteistyö on syytä huomioida yhteistyön pohjana. Suomi tukee rajapintoihin perustuvaa, olemassa olevien järjestelmien mahdollisuudet hyödyntävää järjestelyä. Yhteistyötoimet on syytä valmistella yhteistyössä yliopistojen ja opiskelijaliikkeen kanssa. Suomi kannattaa toisen asteen tutkintojen vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä yhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä ensisijaisesti nykyisen tutkintojen eurooppalaisen viitekehysyhteistyön puitteissa ja kunkin maan toisen asteen tutkinto- ja koulutusjärjestelmä huomioon ottaen. Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena eikä tarpeellisena harmonisoida toisen asteen tutkintoja tai koulutusta Euroopassa. Toisen asteen koulutuksen järjestämistä jäsenmaissa koskevat kansalliset rakenteet eivät mahdollista yhteistyön kehittämistä Bolognan yhteistyön kontekstissa. Eurooppalainen yhteistyö tulee toteuttaa EU-yhteistyön puitteissa ja koulutusneuvoston kontekstissa. Suomessa ei ole nähty tarvetta erillisten akkreditointi- tai lausuntomenettelyiden rakentamiselle tutkintojen tunnustamiseen jatkoopintoihin hakeuduttaessa, vaan tunnustamismenettelyt voidaan hoitaa joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Suomi katsoo, että vastaava hallinnollinen lähestymistapa edistäisi parhaiten myös eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista. Liikkuvuuden ja kansainvälistymisen edistäminen toisen asteen koulutuksessa on Suomelle tärkeä tavoite. Suomi esittää eurooppalaisen yhteistyön kehittämiseksi sekä koulutuksen saavutettavuuden ja sosiaalisen inkluusion vahvistamiseksi yhteistyötä, joka edistäisi ammatillisen koulutuksen tutkintojen suorittaneiden pääsyä korkeakouluihin koko EU:n alueella. Samalla tulisi tarkastella mahdollisuuksia tukea nykyistä paremmin toisessa maassa suoritetun osaamisen tunnustamista osaksi tutkintoa silloin, kun osaaminen vastaa suoritettavaa tutkintoa. Tämä on tärkeä edellytys aidolle kansainvälistymiselle.
10(13) Suomi katsoo, että hyvien käytäntöjen vaihto on edelleen ensisijainen ja soveltuvin eurooppalaisen yhteistyön instrumentti toisen asteen tutkintoja koskevaan yhteistyöhön yleissivistävän koulutuksen alalla. Suomi ei voi tukea harmonisoivia rakenteita opetussisältöjen, opetussuunnitelmien tai laadunvarmistuskriteerien suhteen. Suomi tukee tavoitetta kieltenopetuksen tavoitteellisesta kehittämisestä. Kieliosaamista tulee tarkastella laajasti osana koulutuksen kehittämisen yhteiskunnallista kokonaisuutta, ja toimenpiteitä tulisi kehittää koulutuksellisen tasa-arvon, eurooppalaisen kielivarannon ja esimerkiksi maahanmuuttajien kieliosaamisen huomioimiseksi nykyistä paremmin. Suomessa kieltenopiskelu aloitetaan myöhemmin kuin EU-maissa yleensä. Hallituksen kärkihankkeessa pyritään löytämään tapoja kieltenopetuksen varhentamiseksi alkamaan ensimmäisellä luokalla ja varhaiskasvatuksessa. Pääasiallinen sisältö Eurooppa-neuvosto antoi 14.12.2017 päätelmät, joissa käsiteltiin sosiaalista dimensiota ja koulutusta. Päätelmissä todettiin poliittinen tahto edistää koulutusta koskevaa agendaa EU:ssa. Päätelmät puolestaan perustuvat Göteborgin sosiaalihuippukokouksen valmisteluihin, neuvoston Johtajien Agendan koulutusta koskeviin aloitteisiin sekä näitä molempia valmistelleeseen komission tiedonantoon eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla (Suomen kanta OKM2017-00244) Useat aloitteista perustuvat Ranskan presidentti Macronin syksyllä pitämään eurooppalaiseen linjapuheeseen. Ranska on ottanut erittäin aktiivisen roolin myös asiaa koskevassa virkamiesvalmistelussa. Tähän kontekstiin liittyen komissio on julkaissut kolme uutta aloitetta koulutuksen alalla: tiedonannon koulutuksen digitalisointiin liittyvästä toimintaohjelmasta, ehdotuksen neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista sekä ehdotuksen neuvoston suositukseksi yhteisten arvojen, inklusiivisen koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä. Puheenjohtajamaan keskusteluasiakirjassa nostetaan esille kolme näkökulmaa Eurooppa-neuvoston päätelmiin. Opiskelijaliikkuvuuden edistäminen ja jäsenvaltioiden yhteistyön parantaminen tutkintojen tunnustamisessa. Puheenjohtajan näkemyksen mukaan Erasmus+ ohjelman osallistujamäärän kaksinkertaistaminen edistäisi tehokkaimmin liikkuvuutta. Liikkuvuuden edistäminen erityisesti ammatillisen koulutuksen ja esimerkiksi STEAM-, robotiikka- ilmastonmuutos ja tekoälyn alalla voisivat auttaa Eurooppaa olevaan johtava toimija. Liikkuvuus tukee myös kielitaidon hankkimista. Eurooppalainen koulutusalue voisi auttaa jäsenvaltioiden yhteistyötä tutkintojen keskinäisessä tunnustamisessa erityisesti toisen asteen tutkintojen
osalta sekä vahvistaa elinikäisen oppimisen kautta hankittujen todistusten validointia. 11(13) Koulutuksen laadun ja inklusiivisuuden edistäminen. Oppimistulosten laatua ja koulutuksen inklusiivista luonnetta on jatkuvasti edistettävä. Varhaiskasvatuksella ja elinikäisellä oppimisella on olennainen rooli yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin nojaavien aktiivisten yhteiskuntien rakentamisessa. Digitaalista koulutusta koskevan kunnianhimoisen toimintaohjelman toimeenpano. Digitaalinen muutos nopeuttaa teknologista kehitystä, se vaikuttaa siihen tapaan, jolla elämme, opiskelemme ja työskentelemme. Koulutus on kasvun takaaja ja EU:n tehtävänä on valmistaa kansalaisiaan hyödyntämään parhaiten digitaalisen, nopeasti muuttuvan, globaalin ja verkostomaisen maailman antamia mahdollisuuksia. Ministerien keskustelun pohjaksi puheenjohtaja on toimittanut kaksi kysymystä: 1. Millä tavalla työtä tulisi edistää tietyissä aloitteissa, (kuten Eurooppalaiset yliopistot, kieltenopetus, tutkintojen keskinäinen tunnustaminen, eurooppalainen opiskelijakortti) jotka on mainittu Eurooppa-neuvoston päätelmissä 14.12.2018. 2. Millaisia toimenpiteitä tulisi identifioida ja kehittää prioriteetteina, kun edistetään digitalisaatiota ja inklusiiviseen, elinikäiseen oppimiseen perustuvaa näkökulmaa koulutukseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Poliittinen keskustelu, ei päätösasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Ei tiedossa olevaa käsittelyä. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-30 (koulutus) 31.1.2018 - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Poliittisella keskustelulla ei ole vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön.
12(13) Taloudelliset vaikutukset Poliittisella keskustelulla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Eurooppa-neuvosto linjasi eurooppalaiselle yhteistyölle uusia tavoitteita ja yhteistyön puitteita. Keväällä 2018 käytävissä neuvotteluissa jäsenvaltiot keskustelevat toimenpiteiden ja tavoitteiden sisällöstä. Komission odotetaan valmistelevan aloitteita neuvotteluiden pohjalta siten, että ne julkistettaisiin toukokuussa 2018. 5391/18 EDUC 11 EUCO 19/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Minna Polvinen, OKM, minna.polvinen@minedu.fi, p. 040-5459211 Petri Haltia, OKM, petri.haltia@minedu.fi; Seija Rasku, OKM, seija.rasku@minedu.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite
13(13) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto OKM ALR, EUE, TEM, UM, VM, VNK