Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Samankaltaiset tiedostot
Hedelmän- ja marjanviljely

Karhunvadelman viljely

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Avomaan vihannesviljely

Kokemuksia humalan viljelystä Kauttua

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Säilörehun tuotantokustannus

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Herukkaviljelmän perustaminen

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kuminan perustaminen suojakasviin

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

The Scandinavian Way

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Hamppu viljelykiertokasvina

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Rehumaissin viljelyohjeet

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

SANEERAUSKASVIT 2016

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Unkarilaisia juurimaustekasveja Sipuli, valkosipuli, juuripersilja piparjuuri

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Nokkosen viljely kasvihuoneessa

Opintomatka Sloveniaan 2016: Tutkimusinstituutti Rojnik- Slovenian Hops

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Keräkaali. Keräkaali Premiere

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Vadelman eri tuentamenetelmät

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Sadonkorjuu- ja käsittelytekniikkaa erikoiskasvien viljelijöille ja luonnonraaka-aineiden jatkojalostajille. Jaana Väisänen, Arvopilotti-hanke

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

LYHYTKIERTOVILJELY Esa Heino ja Jyrki Hytönen Metla/Kannuksen yksikkö

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Puutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Ruusujuurta viljelyyn

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Tukihaku Täydentävät ehdot

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet)

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Kylvö suoraan vai suojaan?

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Lisälannoitus kasvukaudella

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

23330 Pensaat ja köynnökset

RaHa-hankeen kokemuksia

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

MegaLab tuloksia 2017

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Transkriptio:

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja Humala-info Pyhäjärvi-instituutti 15.2.2018 Johanna Pihala 1

Kasvupaikka Lämmin, aurinkoinen paikka, suojassa kovilta tuulilta Toisaalta sopivasta tuulesta voi olla hyötyä, ilmavuus pienentää tautipainetta (homeet) Kevyt, ravinteikas, kalkkipitoinen ja kuohkea maa, ph 6,5-7,5 Lähde: Bertalan Galambosi, Yrttien viljely, 2016 2

Viljelyksen perustaminen Salkojen ja muiden tukirakenteiden pystyttäminen viljelyn työläin osuus Toisaalta salkoja ja vaijereita ei tarvitse uusia vuosittain (elleivät rikkoudu, tms.) Salot saatava riittävän syvälle maahan, jotta kokonaisuudesta tulee kestävä Tarkka suunnittelu helpottaa huomattavasti! 3

Viljelyksen perustaminen Humalasalkojen väliin pingotetaan vaijerit tai teräsverkko, johon solmitaan narut (tai ohuet metallilangat) humalan versoja varten Salkojen (humalan) korkeus 4-7 m Narujen määrä ja sijoittelu viljelyksen hoitotoimien mukaan, sadonkorjuuta ajatellen huomioitava myös miten narut kiinnitetään Narujen materiaali esim. kookos. Narut uusitaan vuosittain (leikataan sadonkorjuussa pois) 4

Viljelyksen perustaminen Lisäys kasvullisesti juurenpätkistä (huom. silmut) tai versopistokkaista Kasvustoille penkit Starttilannoituksesta usein hyötyä Huolehdittava sopivasta kosteudesta Rivivälit viljelyksen hoitotoimien mukaan, pienimuotoisessa, käsin hoidettavassa viljelyssä riviväli voi olla 1,6 m ja taimiväli 1,5 m (Galambosi) 5

Miten alkuun, esimerkkihahmotelma Pienen mittakaavan viljelyyn, kokeiluun, jne. Myös esim. ympyrään istutus mahdollinen (keskellä yksi salko, johon kiinnitetään useampia naruja) 6

Esimerkkihahmotelma laajemmasta viljelyksestä Pieni kuva ylhäältä päin katsottuna. Salkojen välissä pituussuunnassa humalapenkit joista humalaversot kasvavat naruja pitkin (kuva vasemmalla), jotka on kiinnitetty metallivaijereihin. Salkomäärä kertautuu viljelyksen koon mukaan. 7

Kasvinsuojelu Humalalla useita tuholaisia ja kasvitauteja ruiskutukset yleisiä Humalakirva, vihannespunkki, erakkokorvakärsäkäs Humalalehtihome, lakastumistauti, harmaahome Virustauteja Ruiskun tulee olla tarpeeksi voimakas jotta tiheä kasvusto läpäistään Lähde: Bertalan Galambosi, Yrttien viljely, 2016 8

Lannoitus Humalahehtaarin vuosittainen lannoitustarve N 140 kg, P 50 kg, K 120 kg (Galambosi) Humalan viljelyyn soveltuvia rakeisten lannoitteiden levittimiä kehitetty lannoite vain kasvuriville Lannoitussuunnitelma kannattaa tehdä maan ravinnetilan mukaan. 9

Muita hoitotoimia kasvukaudella Humala kasvattaa useita versoja, alkuun puskamainen versoista valitaan kasvatettavaksi neljä parhaimmassa kasvussa olevaa versoa (tilakohtaista vaihtelua viljelymenetelmän mukaan) Versot kierretään myötäpäivään narulle, 2 kpl/naru Ylimääräiset versot leikataan pois. Leikkaaminen pitää kasvuston ilmavampana tautipaine pienenee. Lisäksi rikkaruohojen hallinta helpottuu (rikat kitketään ensimmäisen kerran jo narutus vaiheessa). Kastelu saattaa olla tarpeen tihkukastelu tai oma innovaatio? 10

Sadonkorjuu Kaikki viljellyt humalat ovat emiyksilöitä, luonnossa tavataan sekä hede- että emikasveja Satona korjataan emikukinnot eli kävyt Tavanomainen satotaso saavutetaan kolmantena vuotena Sama kasvusto voi olla tuottava jopa 20 vuotta Yhdestä kasvista käpyjä (tuorepaino) kerralla 400-1000 g (Galambosi) Tuotantomaissa kuiva käpysato 1000-2500 kg/ha (Galambosi) 11

Sadonkorjuu Sadonkorjuu elo-syyskuussa (Suomen oloissa) Sadonkorjuukoneistuksessa useita eri variaatioita Yksi kone leikkaa kasvustot ja kerää vaunuun Em. työvaiheet voidaan tehdä myös kahdella eri koneella Jotkut toteuttavat leikkuun ja alasoton käsin, koneena vain köynnösten kuljetusvaunu Käpyjen käsinkeruuta ei tehdä Sadon keruu pois pellolta vasta ensimmäinen vaihe kuljetus puintihalliin, jossa erotellaan kävyt köynnöksistä 12

Kiitos! 13