Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2014/2247(INI) 18.6.2015 MIETINTÖLUONNOS koheesiopolitiikasta ja marginalisoituneista yhteisöistä (2014/2247(INI)) Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Terry Reintke PR\1056574.doc PE554.719v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...10 PE554.719v01-00 2/11 PR\1056574.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS koheesiopolitiikasta ja marginalisoituneista yhteisöistä (2014/2247(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 151, 153, 162 ja 174 176 artiklan, ottaa huomioon EU:n perusoikeuskirjan, ottaa huomioon eurooppalaiset ihmisoikeuksia ja perusvapauksia suojelevat yleissopimukset, erityisesti yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja siihen liittyvän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön, Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja asiaan liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean suositukset sekä kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen, ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 1 (jäljempänä yhteisiä säännöksiä koskeva asetus ), ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 2, ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1080/2006 muuttamisesta syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi toteutettavien asuntokantaa koskevien toimien tukikelpoisuuden osalta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 437/2010 3, ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013 4, 1 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320. 2 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289. 3 EUVL L 132, 29.5.2010, s. 1. 4 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470. PR\1056574.doc 3/11 PE554.719v01-00
ottaa huomioon perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014 2020 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1381/2013 1, ottaa huomioon vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 223/2014 2, ottaa huomioon Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä 7. tammikuuta 2014 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014 3, ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan komission seitsemännestä ja kahdeksannesta EU:n koheesiopolitiikkaa käsittelevästä kertomuksesta ja strategiakertomuksesta 2013 vuosien 2007 2013 ohjelmien toteuttamisesta 4, ottaa huomioon 12. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman kansallisten romaneja koskevien integrointistrategioiden täytäntöönpanossa edistymisestä 5, ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman sosiaalisesta asuntotuotannosta Euroopan unionissa 6, ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta 7, ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikan osuudesta Lissabonin ja EU 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa 8, ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman romanien yhteiskunnallisesta tilanteesta ja heidän työmarkkinoille pääsemisensä parantamisesta EU:ssa 9, ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun komission kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen Sijoituksia työpaikkoihin ja kasvuun Kehitystä ja hyvää hallintoa EU:n alueille ja kaupunkeihin, ottaa huomioon 27. helmikuuta 2014 julkaistun komission temaattisen ohjausasiakirjan romaneista ja marginalisoituneista yhteisöistä (temaattinen tavoite 9: sosiaalinen osallisuus ja köyhyys), 1 EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62. 2 EUVL L 72, 12.3.2014, s. 1. 3 EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1. 4 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0132. 5 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0594. 6 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0246. 7 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0092. 8 EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 120. 9 EUVL C 87 E, 1.4.2010, s. 60. PE554.719v01-00 4/11 PR\1056574.doc
ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2014 julkaistun komission tiedonannon Kertomus romanien integraatiota edistäviä strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta (COM(2014)0209), ottaa huomioon 21. toukokuuta 2012 julkaistun komission tiedonannon Romanien integraatiota edistävät kansalliset strategiat: EU:n puitekehyksen täytäntöönpano alulle (COM(2012)0226), ottaa huomioon 8. joulukuuta 2010 julkaistun komission tiedonannon Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia (COM(2010)0715), ottaa huomioon 12. joulukuuta 2010 julkaistun komission tiedonannon Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle (COM(2010)0758), ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 julkaistun komission tiedonannon Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (COM(2010)2020), ottaa huomioon jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä 9. joulukuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen 1, ottaa huomioon komissiolle 24. helmikuuta 2015 esitetyn kirjallisesti vastattavan kysymyksen marginalisoituneiden yhteisöjen rahoituksesta (E-002782-15), ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon aiheesta Romanien integraatiota edistävät strategiat 2, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0000/2015), A. toteaa, että koheesiopolitiikalla pyritään lisäämään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä vähentämään ja poistamaan köyhyyttä ja syrjäytymistä, mikä edellyttää segregoitumisen ehkäisemistä sekä tasavertaisten mahdollisuuksien edistämistä kaikkien kansalaisten ja erityisesti kaikkein pahimmin marginalisoituneiden yhteisöjen keskuudessa; B. ottaa huomioon, että Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) sisällytettiin vuonna 2010 rahoitusmahdollisuuksia marginalisoituneita yhteisöjä varten; huomauttaa, että koheesiopolitiikan lainsäädäntökehys vuosiksi 2014 2020 sisältää marginalisoituneita yhteisöjä koskevan strategisen lähestymistavan, jonka yhteydessä rahoitusmahdollisuuksia on laajennettu; C. toteaa, että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoite edellyttää, että unioni harjoittaa politiikkaa marginalisoituneiden yhteisöjen osallisuuden lisäämiseksi ja jäsenvaltiot 1 EUVL C 378, 14.12.2013, s. 1. 2 EUVL C 114, 15.4.2014, s. 73. PR\1056574.doc 5/11 PE554.719v01-00
ottavat vastuun tilanteesta ja käyttävät toimivaltaansa tilanteen muuttamiseksi toteuttamalla mahdollisimman monia tukitoimia; D. ottaa huomioon, että julkisiin palveluihin kriisin takia tehdyt ankarat leikkaukset ovat johtaneet lukuisiin ongelmiin ja aiheuttaneet usein kunnille vakavia talousarviovaikeuksia, mikä on vähentänyt vaihtoehtoja käsiteltäessä marginalisoituneiden yhteisöjen asioita ja pyrittäessä lisäämään niiden osallisuutta ja estämään segregoitumisen paheneminen entisestään; E. toteaa, että toimintaan osallistuu yhä useampia toimijoita eri tasoilla ja aloilla samoin kuin erilaisia sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskunnan edustajia ja että näillä kaikilla on usein ratkaiseva rooli, mikä edellyttää johdonmukaista ja hyvin koordinoitua toimintaa; F. ottaa huomioon, että EU:sta puuttuu marginalisoituneiden yhteisöjen määritelmä; toteaa, että komission kertomusta voi ymmärtää vain määrittämällä ensin marginalisoituneiden ryhmien tiettyjä piirteitä ja ominaisuuksia, kuten elin- ja työolot, rajoitettu koulutus- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuus sekä rakenteellinen ja järjestelmällinen syrjäytyminen; G. huomauttaa, että romanit ovat Euroopan suurin etninen vähemmistö ja pahimmin marginalisoitunut yhteisö; H. ottaa huomioon, että marginalisoituneiden yhteisöjen osallisuus rahoitukseen edellyttää toimia kaikilla tasoilla, pitkän aikavälin lähestymistapaa, pysyviä ratkaisuja, vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, kokemusten hyödyntämistä ja valmiuksien kehittämistä, jotta voidaan lopettaa segregoituminen ja normalisoida tilanne; Yleiset periaatteet 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että unionissa tiedostetaan kiireellinen tarve puuttua marginalisoituneita yhteisöjä koskevaan ongelmaan; korostaa koheesiopolitiikan suurta merkitystä näiden ryhmien taloudellisen, sosiaalisen, sivistyksellisen ja alueellisen osallisuuden tukemisessa; 2. pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikan lainsäädäntökehykseen vuosiksi 2014 2020 sisällytettiin uusia osia, joilla lujitetaan alkuperäistä lähestymistapaa laajentamalla rahoitusmahdollisuuksia ja ottamalla käyttöön mekanismeja sen varmistamiseksi, että marginalisoituneille yhteisöille annettava tuki on unionin arvojen ja tavoitteiden mukaista ja siinä otetaan huomioon tarve ottaa nämä ryhmät mukaan koko prosessiin; 3. pitää valitettavana, ettei komissio ole antanut riittävästi tietoa rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisestä marginalisoituneissa yhteisöissä; pyytää toteuttamaan analyysin, jotta voidaan tehdään asianmukaisia päätelmiä ja määrittää esteet, joiden takia ei ole pystytty hyödyntämään mahdollisuuksia tai saamaan aikaan parhaita mahdollisia tuloksia; 4. korostaa, että tasavertaisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden horisontaalista periaatetta on sovellettava, sillä on välttämätöntä poistaa järjestelmään liittyvät eriarvoisuuden syyt; painottaa, että syrjäytymisen taustalla olevia syitä analysoitaessa PE554.719v01-00 6/11 PR\1056574.doc
olisi ensisijaisesti pyrittävä ymmärtämään järjestelmällistä muukalaisvihaa ja rasismia, kuten romanivastaisuutta, ja lisäämään niitä koskevaa tietoisuutta; 5. toteaa, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo on rahoitusta myönnettäessä horisontaalisesti sovellettava periaate; katsoo, että marginalisoituneisiin yhteisöihin ja erityisesti naisiin kohdistuu usein monenlaista syrjintää; 6. huomauttaa, että nimenomaisen mutta ei poissulkevan kohdentamisen periaate tarkoittaa keskittymistä tiettyihin kohderyhmiin sulkematta kuitenkaan pois muita samankaltaisessa sosioekonomisessa tilanteessa olevia tai synnyttämättä valtaväestössä puolustusreaktioita siksi, että se kokee, ettei sen tarpeita oteta huomioon; 7. korostaa, että korruption ja varojen vilpillisen käytön torjumiseksi tarvitaan vastuullisia, avoimia ja demokraattisia rakenteita, jotta voidaan varmistaa marginalisoituneiden yhteisöjen osallisuus; 8. pitää julkisten palvelujen saatavuutta yhtenä tärkeimmistä päämääristä lisättäessä marginalisoituneiden ryhmien osallisuutta; vaatii siirtymistä kysyntälähtöisyydestä palveluhenkisyyteen julkishallinnoissa; 9. pyytää sovittamaan romanien integraatiota edistävät ja köyhyyden vähentämistä koskevat kansalliset strategiat yhteen koheesiopolitiikan kanssa sekä vahvistamaan niiden välisiä yhteyksiä; 10. pyytää komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat näitä periaatteita hyväksyessään toimenpideohjelmia ja valvoessaan niiden täytäntöönpanoa sekä puuttuessaan rakenteellisen eriarvoisuuden syihin; Ohjelmien valmistelu 11. korostaa, että kumppanuusperiaatteen on johdettava osallistamiseen kaikilla tasoilla ja sen soveltamisen on oltava pakollista jäsenvaltioissa; korostaa, että marginalisoituneiden yhteisöjen tasavertaisen osallistumisen ja edustuksen varmistamiseksi on tärkeää panna täytäntöön kumppanuutta koskevat käytännesäännöt; on huolissaan siitä, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 5 artiklassa säädettyä velvoitetta kumppaneiden mukaan ottamisesta ei ole täytetty asianmukaisesti; pyytää komissiota olemaan hyväksymättä maksuja ohjelmissa, joissa ei noudateta kumppaneiden ja varsinkaan tärkeimpien kumppaneiden mukaan ottamista koskevaa velvoitetta; 12. pitää valitettavana, että komissio on hyväksynyt kumppanuussopimuksia, joissa ei oteta huomioon marginalisoituneita yhteisöjä; pyytää komissiota varmistamaan marginalisoituneiden yhteisöjen osallisuuden hankkeiden täytäntöönpanossa; toteaa, että eurooppalaisella ohjausjaksolla esitettävät suositukset voisivat olla sopiva väline jäsenvaltioiden toteuttamien toimien edistämiseksi; 13. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään varoja; korostaa tarvetta keskittyä erityisesti sellaisiin rahoitustoimiin, joilla mennään sosiaalisen osallisuuden edistämistä sekä köyhyyden ja syrjinnän torjuntaa koskevan temaattisen tavoitteen kohteena olevaa PR\1056574.doc 7/11 PE554.719v01-00
toimintaa pidemmälle ja siten taataan entistä yhdennetympi ja järjestelmällisempi lähestymistapa; 14. katsoo, että monitasohallinnolla on keskeinen merkitys; korostaa, että on välttämätöntä ottaa mukaan paikallisviranomaiset, jotta voidaan tavoittaa kohderyhmät, ja katsoo sen edellyttävän mahdollisimman suurta alueellista läheisyyttä; Ohjelmien täytäntöönpano 15. katsoo, että varat olisi käytettävä entistä yhdennetymmin, myös hyödyntämällä monesta lähteestä rahoitettavia ohjelmia, paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita, yhdennettyjä alueellisia investointeja ja ristiinrahoitusta yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 98 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja että olisi saatava aikaan synergioita muiden EU:n ja kansallisten rahoitusvälineiden kanssa; kehottaa asianomaisia hallintoja muita viranomaisia pyrkimään aktiiviseen yhteistyöhön; 16. panee merkille, että marginalisoituneet yhteisöt asuvat usein kaupunkien epäsuotuisimmilla alueilla; korostaa sellaisten kaupunkialueiden elvyttämisohjelmien merkitystä köyhimmillä asuinalueilla, joilla puututaan sekä taloudellisiin että sosiaalisiin haasteisiin ja parannetaan kaupunkiympäristöä; 17. painottaa tarvetta parantaa sidosryhmien, kuten hallinto- ja muiden viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan elinten, valmiuksia; tähdentää, että tähän on käytettävä kohdennettua teknistä apua ja rahoitusta; 18. suhtautuu myönteisesti lähestymistapaan, jossa kaikkien strategisten ja operatiivisten toimintajärjestelyjen, kuten riittävien hallinnollisten tai institutionaalisten valmiuksien, on oltava käytössä ennen investoinnin tekemistä; kannustaa komissiota seuraamaan huolellisesti näiden ehtojen täyttymistä ja varmistamaan, että jäsenvaltiot toteuttavat täydentäviä toimia erityisesti sosiaalisen osallisuuden edistämisen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunnan alalla; Seuranta ja suositukset 19. huomauttaa, että EU:n rahoittamissa hankkeissa on oltava pitkän aikavälin perspektiivi, jotta ne olisivat vaikuttavia; varoittaa, että hankkeiden toteuttajat saattavat tosin täyttää osallistumiselle paperilla asetetut ehdot mutta ne eivät välttämättä ota huomioon edunsaajien todellisia tarpeita eivätkä tavoita kohderyhmiä; kehottaa luomaan laadullisia arviointi- ja seurantamekanismeja; pyytää komissiota ottamaan käyttöön jäsenvaltioiden toimien ennakoivan ja osallistavan seurannan ja valvonnan varojen suunnittelu- ja arviointiprosessissa; 20. korostaa, että marginalisoituneiden yhteisöjen edustajat on otettava aktiivisesti mukaan ja heidän on annettava osallistua täysivaltaisina jäseninä seurantaan; huomauttaa, että paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on voitu saada paljon kokemusta; korostaa tarvetta levittää ja hyödyntää parhaita käytäntöjä; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan verkostointitoiminnan, myös tutkijoiden keskuudessa; PE554.719v01-00 8/11 PR\1056574.doc
21. pyytää kaikkia julkisia sidosryhmiä lisäämään tietoisuutta siitä, että järjestelmälliseen syrjäytymiseen johtava muukalaisviha ja rasismi, kuten romanivastaisuus, on kitkettävä pois; kehottaa harkitsemaan valistusta ja syrjinnän vastaisia toimenpiteitä; 22. kehottaa komissiota arvioimaan koheesiopolitiikan tuen määrittämisessä nykyisin käytetyn, asukasta kohti laskettuun BKT:hen perustuvan jakoperusteen rajoituksia; katsoo, että marginalisoituneille yhteisöille annettava EU:n tuki voitaisiin kohdentaa entistä paremmin kiinnittämällä huomiota indikaattoreihin, joiden avulla pystytään tunnistamaan köyhyyden ja sosiaalisen haavoittuvuuden saarekkeita unionin alueella; 23. pyytää komissiota antamaan tiedonannon, jossa se esittää, miten se aikoo varmistaa, että marginalisoituneet yhteisöt otetaan huomioon EU:n rahastoissa; 24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\1056574.doc 9/11 PE554.719v01-00
PERUSTELUT Koheesiopolitiikka on yksi tehokkaimmista välineistä, joita Euroopan unionilla on käytössään eriarvoisuuden torjumiseksi sekä alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi alueillaan. Kaikissa Euroopan yhteiskunnissa on ryhmiä ja yhteisöjä, joita koskettaa rakenteellinen syrjäytyminen ja segregoituminen valtaväestöstä ja joilta puuttuvat perusluonteisimmatkin mahdollisuudet julkisiin infrastruktuureihin ja palveluihin. Sen lisäksi köyhyys, työttömyys ja terveysongelmat koskettavat näitä ryhmiä usein suhteettomasti. Julkisten menojen ankarat leikkaukset kriisin aikana ovat kärjistäneet jäsenvaltioissa jo olleita ongelmia, kuten työttömyyttä, sosiaaliturvan puuttumista, vaikeaa asuntotilannetta ja pulaa julkisista terveyspalveluista. Tämän seurauksena kriisillä on ollut suora kielteinen vaikutus marginalisoituneiden yhteisöjen jäseniin. Lisäksi moniin kuntiin kohdistuu yhä vakavia talousarviorajoitteita, jotka estävät niitä puuttumasta asianmukaisesti yhteiskunnassa ilmenevään marginalisoitumiseen. Kaikesta huolimatta päävastuu marginalisoituneiden yhteisöjen tilanteen muuttamisesta on jäsenvaltioilla. Kansalliset olosuhteet, tarpeet ja ratkaisut vaihtelevat suuresti eri puolilla Eurooppaa, mutta sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoite edellyttää, että unioni harjoittaa politiikkaa marginalisoituneiden yhteisöjen osallisuuden lisäämiseksi. Marginalisoituneet yhteisöt ja syrjivät rakenteet EU:sta puuttuu marginalisoituneiden yhteisöjen yhtenäinen määritelmä. Termi pitää sisällään laajan valikoiman käsitteitä, kuten epäsuotuisassa asemassa olevat asuinalueet, vähävaraisimmat tai aineellisessa puutteessa elävät, köyhyysvaarassa olevat sekä yhteiskunnan muita heikommassa asemassa olevat tai syrjityt ryhmät. Marginalisoituneiden yhteisöjen käsite otettiin kuitenkin käyttöön vuonna 2013 annetussa EAKR-asetuksessa, jonka selkeänä tavoitteena oli torjua marginalisoitumisen seurauksia. EU:n tehtävänä onkin nyt toteuttaa jatkotoimia ja tavoitella tätä päämäärää johdonmukaisesti. Käytössä on myös monenlaisia syrjiviä rakenteita, jotka liittyvät esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin sekä erilaisiin kulttuurisiin, uskonnollisiin tai etnisiin taustoihin. Moniin ihmisiin kohdistuu samanaikaisesti useita syrjinnän muotoja, etenkin romaniyhteisöissä, jotka ovat hyvin usein marginalisoituneita Euroopan yhteiskunnissa. Koheesiopolitiikka on tehokas väline Koheesiopolitiikalla voidaan tehokkaasti muuttaa tätä todellisuutta. Tämä ei koske ainoastaan asumiseen tai julkisen infrastruktuurin saatavuuteen liittyviä haasteita, joihin on jo puututtu EAKR:n yhteydessä, vaan koheesiopolitiikalla voidaan yhdennetysti puuttua kaikkiin niihin syrjinnän eri muotoihin, joita marginalisoituneisiin yhteisöihin kohdistuu. Hyvin usein marginalisoituneet yhteisöt eivät kuitenkaan hyödy EU:n koheesiopolitiikasta. Ne eivät ole mukana päätöksentekorakenteissa eivätkä hankkeiden täytäntöönpano- ja PE554.719v01-00 10/11 PR\1056574.doc
seurantaprosesseissa. Tämä voi johtaa siihen, että EU vain kärjistää heikossa asemassa olevien ryhmien ongelmia, ja varojen väärinkäytöstä onkin olemassa useita esimerkkejä erityisesti marginalisoituneiden yhteisöjen tapauksessa. Syrjinnän järjestelmällisten muotojen, kuten romanivastaisuuden, ymmärtäminen ja niitä koskeva tietoisuuden lisääminen on asetettava keskiöön syrjäytymisen syitä analysoitaessa. Yhdennetty lähestymistapa: nimenomainen mutta ei poissulkeva kohdentaminen Useat sidosryhmät ovat marginalisoituneiden ryhmien integraatiota käsitellessään ryhtyneet käyttämään nimenomaisen mutta ei poissulkevan kohdentamisen periaatetta. Tämän periaatteen mukaan keskitytään tiettyihin kohderyhmiin sulkematta kuitenkaan pois muita samankaltaisessa sosioekonomisessa tilanteessa olevia. Pelkkä marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, mainitseminen ei kuitenkaan takaa, että niiden tilanteen korjaamiseksi toteutetaan erityistoimia. Tätä varten on erittäin tärkeää panna asianmukaisesti täytäntöön kumppanuutta koskevat käytännesäännöt, joilla pyritään varmistamaan sidosryhmien tasavertainen osallistuminen ja edustus. Kumppanuusperiaatteen täytäntöönpanossa on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä, sillä osassa työmarkkinaosapuolia kuullaan säännöllisesti ja osassa taas käytännesäännöt on sivuutettu ja laiminlyöty täysin. Edellisen ohjelmakauden hankkeiden arvioinnissa on lisäksi käynyt ilmi, että rahoitusta ei aina kohdenneta edunsaajien todellisiin tarpeisiin. Hankkeiden toteuttajat toisinaan jopa täyttävät kriteerit vain laittamalla rastin ruutuun, esimerkiksi ottamalla mukaan kansalaisjärjestöjä, jotka oletetusti edustavat romaneja, tai käyttämällä valekonsultteja ilman aitoa vuoropuhelua. Laadun arviointi- ja valvontamekanismeille on sen vuoksi selkeä tarve. Meidän on valvottava laatua, jotta toiminta johtaa pitkällä aikavälillä kestäviin tuloksiin. Kyseessä on monitahoinen ja aikaavievä prosessi, joka edellyttää kohdennettua ja tuloksellista kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämistä paikallisella ja kansallisella tasolla sekä marginalisoituneiden yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä niin, että ne voivat aktiivisesti osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Teknisen avun määrärahat jäävät usein käyttämättä, ja ne olisikin kohdennettava kansalaisyhteiskunnan valmiuksia lisääviin hankkeisiin ja koulutusohjelmiin. Tässä mietinnössä esitetään suosituksia edellä kuvattujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tällä tavoin EU:n varojen käyttö marginalisoituneiden yhteisöjen osallisuuden parantamiseksi voi olla loistava tilaisuus edistää ja tukea yhteenkuuluvuuden lisäämistä Euroopan yhteiskunnissa. PR\1056574.doc 11/11 PE554.719v01-00