Ruuhikoski - Pirttilahti v0.1 Kuvitteellinen rataosuus Microsoft Train Simulatorille Faktat Ruuhikosken-Pirttilahden rataosuus on kuvitteellinen rataosuus. Sen tarkoitus on tarjota Train Simulatorin käyttäjille yleissuomalainen rataosuus saatavilla olevaa suomalaiskalustoa varten. Rataosuus on kokonaisuudessaan yksiraiteinen rataosa, ja sillä on uuden opastinjärjestelmän mukaiset opastimet, suojastusopastimia ei ole. Rataosuus on sähköistämätön. Ruuhikosken ratapihalla on sähköratapylväät ja ajojohdot, mutta radalla ei voi liikennöidä sähkökalustolla. Radan yleisteemana on kahden ratapihan välillä kulkeva rataosuus. Rata alkaa etelässä Ruuhikosken ratapihalta (km 583.2), jossa se haarautuu pohjoiseen pääradasta, ja päättyy noin 119 km päähän pohjoisessa sijaitsevan toiminnoiltaan supistetun Pirttilahden ratapihan (km 699.7) pohjoispuolelle. Radan päätekohta on noin kilometrillä 702.7. Radasta haarautuu lisäksi noin 7 km pituinen Ketunmaan kaivosrata. Ratapihojen esikuvat tulevat suurelta osin Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Ruuhikosken ratapihan raiteisto perustuu Iisalmen ratapihakaavioon vuodelta 1994. Muiden ratapihojen esikuvat löytyvät pääasiassa rataosilta Tampere-Seinäjoki-Oulu-Kemi ja Oulu-Iisalmi. Radan kehittely alkoi, kun kyllästyin taistelemaan Route Editorin bugien kanssa rakentaessani Lavajärven Rautatietä. Ideoita syntyi mm. irc-keskusteluryhmissä #sr2 ja #pirttilahdenkunta. Rata ei kuvaa suoranaisesti mitään todellista rataosaa tai liikennealuetta. Pääosa radan tavaraliikenteestä koostuu raakapuun, malmirikasteen, selluloosan ja paperin kuljetuksesta, järjestelyjunissa myös keräyspaperi- ja romumetallikuormia. Henkilöliikenteen kannalta rata tulisi sijoittumaan läpikulkurataosaksi jonnekin Iisalmen ja Kouvolan välille, ja käsittäisi taajama- ja pikajunasekä mahdollisesti AutoJuna -liikennettä. Versio 0.1 Versio 0.1 pitää sisällään varsinaisen radan asemineen ja opastimineen. Maisema objekteineen ja maastonmuotoineen on varsin keskeneräinen, ja kehittyy sitä mukaa kun maastopäivityksiä tehdään. Rakennuksista ja rakennelmista mukana ovat rataan kiinteästi liittyvät: asemat, veturitallit, kääntöpöydät, merkit, liikenteenohjauslaitteet, sekä muut välittömästi rautatiehen yhteydessä olevat rakenteet. Myös tiet ovat suurimmaksi osaksi paikallaan, mutta tasoylikäytäviä ja eritasoliittymiä lisätään maisemanrakennuksen myötä. Maastotekstuureja tullaan myös lisäämään. Raiteisto Raiteiston osalta versio 0.1 on lopullinen, eli kaikissa versioissa aina versioon 1.99 saakka raiteisto tulee säilymään samanlaisena (lukuun ottamatta harvoja perusparannuksia ). Tämä mahdollistaa nykyisten ajotehtävien käyttämisen kaikissa myöhemmissäkin versioissa. Ainoastaan maisemaa ja maastonmuotoja muokataan myöhemmin.
Liikennepaikat Radalla on yhdeksän varsinaista liikennepaikkaa. Näiden lisäksi on linjavaihteita ja lakkautettuja liikennepaikkoja (seisakkeita, asemia). Liikennepaikkaluettelo Liikennepaikkojen nimet ovat pääasiassa oikeita tai keksittyjä paikannimiä ja ihmisten sukunimiä. Liikennepaikkanimiksi on valittu vain nimiä, jotka eivät esiinny Ratahallintokeskuksen liikennepaikkaluettelossa 1.6.2003. Samoin liikennepaikkalyhenteiksi on valittu kirjainyhdistelmiä, jotka eivät esiinny liikennepaikkaluettelossa. 1 Liikennepaikka Lyh. km Laji Huom. RUUHIKOSKI... Rhk...583.20... HRT... risteysasema, tavararatapiha Teollisuuskylä - 586.06 V kuormausraiteiston vaihde Nikula Nik 586.99 S lakkautettu seisake JÄRPPI... Jrp...597.91... K... kohtauspaikka Jupetinmäki Jmi 606.48 V kuormausraide JURPANPERÄ... Jpr...616.22... HT... asema Kuurnakangas Kkg 626.50 V kuormausraide, lakkautettu liikennepaikka Peurakangas Prs 629.64 V soraraiteen vaihde, soranotto lopetettu Suoyrjö Sur 633.33 S lakkautettu seisake LUOHUA... Lha...637.34... HT... asema Korpiselkä Kps 645.30 V kuormausraide, lakkautettu liikennepaikka Pyyselkä - 651.71 V kuormausraiteen vaihde HUUHILO... Hlo...656.00... K... kohtauspaikka, pistoraide Aneristo Ast 664.81 V kuormausraide, lakkautettu liikennepaikka HONKAKOSKI... Hsk...676.77... HT... asema Soraraide - 681.60 V soraraiteen vaihde NUOLUANNEVA... Nnn...696.28... KR... kohtauspaikka, kaivosradan erkanemisvh. Portaanalus Pos 698.19 S lakkautettu seisake PIRTTILAHTI... Plh...699.70... HT... asema Kaivosrata Nuoluanneva - Ketunmaa: NUOLUANNEVA... Nnn...696.28... R... erkanemisvaihde Ketunmaan suuntaan Nevapuu - 699.20 V Nevapuun Sahan kuormausraide KETUNMAA... Knm...704.12... T... rautakaivoksen malminkuormauspaikka H = henkilöliikennettä S = seisake R = risteysasema T = saapuvaa/lähtevää tavaraliikennettä V = linjavaihde K = kohtauspaikka, ei henkilö- tai tavaraliikennettä 1 Käytetyt liikennepaikkanimet ja -lyhenteet ovat mahdollisesti olleet käytössä ennen vuotta 2003.
Liikennepaikat, nimet ja niiden taustat Esittelyssä liikennepaikat, nykyiset ja lakkautetut, etelästä pohjoiseen, sekä paikkakunnat. RUUHIKOSKI Rhk km 583.2 kunta: Ruuhikoski Tämä liikennepaikka sai ensin lyhenteen, johon kehittelin sopivan nimen. RHK on Ratahallintokeskuksen lyhenne, ja poikkeustapauksia lukuun ottamatta sitä tuskin käytettäisiin liikennepaikan nimilyhenteenä. Ruuhikoski on kahden radan risteysasema. Siellä sähköistetystä itä-länsisuuntaisesta pääradasta erkanee pohjoiseen sähköistämätön rataosa. Ratapihalla on mahdollista tehdä laajempiakin vaihtotöitä, joskin MSTS rajaa vaihtotyömahdollisuudet minimiin (mm. opastimet ovat esteenä onnistuneelle vaihtotyösessiolle). Ratapihan eteläreunalla on myös veturivarikko (myöhemmissä versioissa mukana oleva kääntöpöytä EI toimi - MSTS ei tue kääntöpöytiä). Henkilöliikenteen junat käyttävät raiteita 1-3. Normaalisti Pirttilahden suuntaan lähtevät ja sieltä saapuvat junat käyttävät raidetta 1. Raiteet 2 ja 3 on tarkoitettu pääasiallisesti pääradan sähkövetoisille pika- ja InterCity-junille. Liikennepaikan raiteisto on muokattu siten, että on mahdollista suorittaa kahden lähtevän junan vaihtotyöt. Tavarajunien lähtö- ja tuloraiteina käytetään raiteita 5-7. Järjestelyratapihana toimivat raiteet 8-12. Järjestelyratapihalla on mahdollista tehdä vaihtotöitä ilman, että tarvitsee pyytää lupaa punaisen opastimen ohittamiseen. Ratapihalla on pistoraiteita pääradan molemmin puolin, joille pääsy edellyttää vaihtotyöajotehtävien (Activity) huolellista suunnittelemista. Kaikki paitsi pääraiteiden vaihteet ovat käsikäyttöisiä (tarkemmin eritelty ratapihakaaviossa). Liikenteellisesti Ruuhikosken merkitys on pieni, sillä suurin osa liikenteestä on läpikulkuliikennettä, lukuun ottamatta puu- ja kappaletavaraliikennettä. Tavallisena päivänä Ruuhikosken tyyppisellä liikennepaikalla näkisi seisovan yhden kuormatun sekä muutaman tyhjän pankkovaunujunan, tyhjiä Gbln- ja Gbln-t -vaunuja, sekä mahdollisesti tyhjän malmijunan odottamassa lähtöä kaivokselle. Ruuhikosken kaupunki Ruuhikoski on noin 20.000 asukkaan kaupunki. Paikalliset rautatien kuljetuspalveluja käyttävät yritykset ovat keskittyneet pääasiassa rautatieaseman pohjois- ja koillispuolelle. Teollisuuskylä sijaitsee Pirttilahden radan varressa. Rataosan Ruuhikoski-Pirttilahti liikenteenohjaus on keskitetty Ruuhilahden asemalle, josta käsin Ruuhilahden kauko-ohjaaja hoitaa koko rataosan väliliikennepaikkojen liikenteen. Ruuhikosken junasuorittaja hoitaa Ruuhikosken ratapihan liikennettä. Teollisuuskylän raide km 586.1 kunta: Ruuhikoski Noin 1.5 km pituinen sivuraide erkanee pääradasta Ruuhikosken pohjoisen esiopastimen pohjoispuolelta. Sivuraide palvelee paikallisen keskisuuren teollisuuden kuljetustarpeita, mm. saha, ikkunatehdas ja talotehdas. Raidetta ei lasketa erilliseksi liikennepaikaksi. NIKULA Nik km 587.0 kunta: Ruuhikoski Lakkautettu seisake. Liikenne lopetettiin 1983 lättähattuliikenteen lakkauttamisen myötä. Seisakelaituri purettiin osittain 1984. Kylätoimikunnan kerhotilana toiminut seisakerakennus tuhoutui tuhopoltossa talvella 1990. Liikennepaikan nimi esiintyy ainakin sukunimenä.
JÄRPPI Jrp km 597.9 kunta: Ruuhikoski Järpin liikennepaikka on yhdellä sivuraiteella varustettu kauko-ohjattu kohtauspaikka noin 15 km Ruuhikoskelta pohjoiseen, ja se sijaitsee Ruuhikosken kaupungin alueella. Nimi Järppi löytyy Juhana Sirénin internetiin laatimasta Suomen sanakirjasta, joka selittää sanan tarkoittavan yksinkertaiselta näyttävää liikettä tai temppua, jota ei koskaan opi (esim. Michael Jacksonin Moonwalk). Järppi on pieni kylä, joka aikanaan on syntynyt radan rakentamisvaiheen myötä. Ratapihaa on aikojen saatossa supistettu voimakkaasti. Henkilöliikenteen aikatauluista asema poistui 1983, kun lättähattuliikenne Pirttilahdelle lopetettiin, ja liikennepaikka lakkautettiin 1987. Se kuitenkin avattiin uudelleen vuonna 1998 kohtauspaikkana, kun kauko-ohjaus valmistui Ruuhikosken ja Pirttilahden välille. Pistoraiteena toiminut lyhyt raide 3 purettiin vuonna 2000. Jupetinmäki Jmi km 606.5 kunta: Luohua Noin 8,5 km pohjoiseen Järpin asemalta on Jupetinmäen kuormausraide. Alkujaan liikennepaikka toimi Karhuharjun kaivoksen erkanemisvaihteena, mutta lakkautettiin vuonna 1966, kun kaivos suljettiin kannattamattomana. Vanhaa kaivosrataa voi liikennöidä noin 600 metrin matkan. Raiteet on purettu tasoristeyksen kohdalta, joten kaivokselle asti ei voi liikennöidä. Jupetinmäessä kuormataan satunnaisesti raakapuuta. Liikennepaikan nimi on johdettu irc-ryhmän #sr2 erään jäsenen sukunimestä ja nimimerkistä. JURPANPERÄ Jpr km 616.2 kunta: Luohua Jurpanperä on kahdella sivuraiteella sekä kolmella kuormausraiteella varustettu kauko-ohjattu liikennepaikka. Asemalla pysähtyy vain Ruuhikoski-Pirttilahti -taajamajuna sekä yksi kaukojunapari. Paikallisen keskisuuren teollisuuden vaihtotyöt hoitavat arkisin kulkevat jakelujunat JK3337 ja JK3338. Paikannimenä Jurpanperä löytyy ainakin Ruukin ja Paavolan väliltä, tien 80 varrelta. Jurpanperän kylä on osa Luohuan kuntaa. Kylässä on asukkaita noin 300. Pääelinkeinot ovat maatalous ja matkailu (Jurppavaaran laskettelukeskus). Kuurnakangas Kkg km 626.5 kunta: Luohua Kuurnakangas on lakkautettu liikennepaikka. Aseman miehitys lopetettiin 1982, matkustajajunien aikataulusta pysähdys poistui 1983, kun lättähatut poistuivat liikenteestä. Nykyisin Kuurnakangas toimii satunnaisesti raakapuun kuormausasemana sekä tilapäisesti ratatyöyksiköiden säilytyspaikkana. Liikennepaikka ei ole kauko-ohjattu. Liikennepaikan nimi on maastokohteen nimi Pohjois-Pohjanmaalla. Peurakangas Prs km 629.6 kunta: Luohua Peurakankaan soraraiteen alkukohta, rakennettu 1947. Satunnaisesti käytössä. Peurakankaan soravaihteen nimellä avattu linjavaihde ei koskaan ole toiminut liikennepaikkana. Liikennepaikan nimi on varsin yleinen maastokohteen nimi.
Suoyrjö Sur km 633.3 kunta: Luohua Lyhytikäinen seisake (1980-1983) Suoyrjön kylän tasoristeyksen vieressä. Seisake lakkautettiin lättähattuliikenteen lopettamisen myötä. Alunperinkin seisakkeella pysähtyivät vain lauantai-illan lättähattuvuorot läheisen tanssipaikan ja anniskeluravintolan vuoksi. Liikennepaikan nimi esiintyy ainakin sukunimenä. LUOHUA Lha km 637.3 kunta: Luohua Luohuan liikennepaikka sijaitsee samannimisen kunnan kirkonkylässä. Liikennepaikalla on kaksi kohtausraidetta sekä kaksi kuormausraidetta. Tärkein asiakas on Luohuan Saha ky, joka vastaanottaa tukkipuuta kerran viikossa, ja lähettää sahatavaraa kahdesti viikossa. Vaihtotyöt hoitavat arkisin jakelujunat JK3337 ja JK3338. Kaikki henkilöliikenteen junat pysähtyvät Luohualla. Luohuan kuntakeskuksessa asuu noin 5000 asukasta. Pääelinkeino on maatalous. Luohua on tiettävästi paikkakunta jossain päin Suomea. Korpiselkä Kps km 645.3 kunta: Luohua Lakkautettiin asemana vuonna 1977, jonka jälkeen muutettiin seisakkeeksi. Asemarakennus siirretty noin 10 km:n päähän kesämökiksi. Liikennepaikan entinen kohtausraide toimii satunnaisesti raakapuun kuormausraiteena sekä kaluston säilytysraiteena. Liikennepaikka ei ole kaukoohjattu. Kuormausraiteen pohjoisen vaihteen kohdalla kulkee kunnanraja. Liikennepaikan nimi on yleinen maastokohteen nimi. Pyyselkä km 651.7 kunta: Honkakoski Vuonna 1990 rakennettu tilapäinen lyhyt pistoraide. Ei ole toiminut liikennepaikkana. Lähellä sijaitsi 1960-luvulla samanniminen seisake. Liikennepaikan nimi on yleinen maastokohteen nimi. HUUHILO Hlo km 656.0 kunta: Honkakoski Vuonna 1998 kauko-ohjaustöiden yhteydessä Parkkisensalmen etelärannalle rakennettu uusi liikennepaikka. Yksi kohtausraide, joka on hyötypituudeltaan rataosan pisin (1050 m). Kohtausraide on varustettu pitkillä YV1:18-vaihteilla, jotka sallivat nopeuden 80 km/h poikkeavassa raiteessa. Yksi kuormausraide. Läheisen Huuhilon kylän asukasluku on nykyisin 13. Tiettävästi esiintyy ainakin paikannimenä. Aneristo Ast km 664.8 kunta: Honkakoski Asema lakkautettu 1976 ja asemarakennus myyty yksityiselle. Seisakkeena vuoteen 1983 saakka, jonka jälkeen lakkautettu kokonaan. Soranottopaikan raiteet purettu 1990. Yksi kuormausraide sekä yksi lyhyt pistoraide. Hieman radasta syrjässä sijaitsevan Aneriston kylän asukasluku on nykyään noin 200. Seisakkeen palauttamisesta ollaan tehty aloite, mutta toistaiseksi sitä pidetään kannattamattomana hyvien linja-autoyhteyksien vuoksi. Liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan. Nimi esiintyy sukunimenä.
HONKAKOSKI Hsk km 676.77 kunta: Honkakoski Liikennepaikka sijaitsee Asemakylällä noin 5 km päässä Honkakosken kuntakeskuksesta. Asemakylän asukasluku on noin 150. Liikennepaikalla on yksi kohtausraide sekä kaksi kuormausraidetta. Ratapiha on kaarteessa. Heti ratapihan eteläpuolella on rataosan ainoa kaksikantinen silta. Liikennepaikalla pysähtyvät kaikki henkilöliikenteen junat: pikajunien pysähdyksen lopettamista on harkittu vuodesta 1995, ja näillä näkymin Honkakoski poistuu pikajunien aikataulusta vuonna 2005. Tämän jälkeen henkilöliikenne jäisi taajamajunien varaan. Honkakosken tavaraliikenne on supistumassa, nykyisin asiakkaana on ainoastaan Honkakosken Saha, joka lähettää viikossa noin 10 vaunukuormaa sahatavaraa. Liikennepaikalle ei toimiteta kuormatavaraa. Nimi on varsin tavallinen suomalainen paikkakunnan tai maastokohteen nimi. Soraraide km 681.6 kunta: Honkakoski Rataosan ainoa toimiva soranottopaikka sijaitsee heti Honkakosken pohjoispuolella lähellä kunnanrajaa. Sorakuopalla on kaksi kuormausraidetta työjunia varten. Raidesepeliä toimitetaan koko lähialueen radanpidon tarpeisiin. Aikataulullisesti sepelijunien lähtöasemaksi lasketaan Honkakoski. Ei kuulu kauko-ohjattuun rataan. Vaihde on Honkakosken kunnan alueella, kuormausraiteisto on Pirttilahden kunnan alueella. NUOLUANNEVA Nnn km 696.3 kunta: Pirttilahti Avattu 1984 kauko-ohjattuna Ketunmaan kaivosradan erkanemisvaihteena. Ratapihalle rakennettiin yksi kohtausraide vuonna 1988. Aluksi liikennepaikkaa kauko-ohjasi Pirttilahden junasuorittaja, nykyisin ohjaus on siirtynyt Ruuhikosken kauko-ohjaajalle. Henkilöliikennettä ei ole. Liikennepaikalle on suunniteltu kolmioraidetta, jotta Ketunmaan kaivokselle kulkevien malmijunien veturien ympäriajo Pirttilahdessa voitaisiin välttää. Nuoluanneva löytyy Pohjois-Pohjanmaalta. Portaanalus Pos km 698.2 kunta: Pirttilahti Lakkautettu seisake. Sijaitsee Nuoluannevan pohjoisen esiopastimen luona. Seisakelaituri osittain purettu. Liikennepaikan nimi on #sr2-kanavan sisäinen vitsi, jota en käy selittämään. PIRTTILAHTI Plh km 699.7 kunta: Pirttilahti Pirttilahti on noin 1700 asukkaan kuntakeskus Jupetinjärven rannalla. Koko kunnan asukasluku on noin 2800. Liikennepaikka sijaitsee lähes keskustassa. Rautatien rakentaminen vuonna 1921 kasvatti kunnan asukaslukua, mutta 1960-luvun huippuvuosista asukasluku on pienentynyt. Mikäli uuden paperitehtaan rakentaminen toteutetaan, on odotettavissa sekä kunnan asukasluvun että tavaraliikenteen kasvu. Tavaraliikenne on lähes yksinomaan lähtevää raakapuun kuljetusta, Pirttilahdella kuormataan keskimäärin kaksi raakapuujunaa vuorokaudessa. Jakelujunat JK3337 ja JK3338 hoitavat valtaosan muusta kappaletavaraliikenteestä. Tämän lisäksi Ketunmaan kaivokselta lähtevien malmipellettijunien veturit ajetaan junarungon toiseen päähän ratapihalla, koska Nuoluannevalla ei ole kolmioraidetta. Suurin osa saapuvasta tavaraliikenteestä on lämpövoimalan polttoturvetta ja haketta, jota tuodaan kaksi junakuormaa viikossa. Liikennepaikan nimi on erään #sr2-kanavan jäsenen sukunimi.
Kiitokset Kaikkia radan teossa auttaneita tuskin voi listata, jos pienimmätkin ideat otetaan huomioon. Radan perusteema syntyi irc-ryhmässä #sr2, ja sitä kehiteltiin edelleen ryhmässä #pirttilahdenkunta, jossa mm. itse Pirttilahden kunta sai oman historiansa. Ohessa hieman listaa siitä, kuka teki ja mitä. Tekstuurit: Janne Ridanpää kaupunkirakennukset asemarakennukset kunnanvaakunat Olli Keski-Rahkonen rakennukset asemalaiturit Judd Splitter kuusimetsätekstuurit Michael Vone environment 3D-objektit: Juhani Pirttilahti malmikaivos 1 sähköratapylväät sähköradan merkit kunnanrajamerkit konttimalliset laitetilat Ron Picardi kaksikantinen silta ristikkosillat siltojen maatuet heinälato Teemu Vehkaoja opastimet rautatien merkit liikennemerkit opastinkoodi kameramasto asemat, laiturit suom. rakennukset Kalusto: Dv12 Ein, Eit Sami Matthews Dr13 Juhani Pirttilahti Sami Matthews et al. Gbln, Gbln-t, Sp, Ocpp, Occ, Taimn Olli Keski-Rahkonen Käytetyt ohjelmistot: Route-Riter Mike Simpson www.train-sim.com Adobe Photoshop 6.0 www.adobe.com Paint Shop Pro 5 www.jasc.com Train Sim Modeler trainsimulatorworld.com Environment Control Michael Vone www.train-sim.com Phil Voxland lyhyet yli-/alikulkusillat metsätekstuurit 1) objekti mukana vasta versiossa 0.2.
Tekijän huomautus Rataosa Ruuhikoskelta Pirttilahdelle on kuvitteellinen rataosuus. Kyseistä rataosaa ei oikeasti ole olemassa. Myös sen varrella sijaitsevat paikkakunnat ovat kuvitteellisia. Simulaatiossa on käytetty VR:n ja RHK:n logoja realismin lisäämiseksi (jos se suinkin on mahdollista). Tekijällä tai radalla ei ole mitään yhteyksiä VR Osakeyhtiöön tai Ratahallintokeskukseen. Valitukset ja kommentit Ruuhikoski-Pirttilahti -radasta voi osoittaa vain ja ainoastaan minulle. Sähköpostiosoitteeni on resiina@yahoo.com. VR:lle tai Ratahallintokeskukseen ei kannata valittaa, sillä he eivät ole olleet tekemässä tätä rataa. Kaikkien simulaatiossa käytettyjen logojen ja liikemerkkien tekijänoikeudet kuuluvat niiden oikeille omistajille. Logoja on käytetty vain ja ainoastaan realismin lisäämiseksi. Tekijä ei saa eikä ota vastaan niiden käyttämisestä rahallista tai taloudellista hyötyä. Oulussa, lokakuun 24, 2003 Teemu Vehkaoja resiina@yahoo.com Ratapihakaaviot Ratapihakaavioissa on käytetty seuraavia symboleja: keskitetty vaihde (ei voida kääntää käsin tehtävien aikana) käsin ja/tai keskitetysti käännettävä vaihde raide jatkuu (esim. seuraavalle liikennepaikalle. Jos nuolta ei ole, raide päättyy) pääopastin (lisäksi opastintunnus) pää- ja esiopastin samassa mastossa esiopastin pääopastimen kertaaja Huom: Ruuhikosken ratapiha on osittain sähköistetty (simulaatiossa ei voi ajaa sähkövetoisilla junilla). Ruuhikosken ratapihakaaviossa on merkitty mustin viivoin ne raiteet, joilla on ajojohtopylväät, ja sinisin viivoin ne raiteet, joilla ei ole ajolankoja.
r70 450 m Raiteet 5-7 varattu lähtevien ja saapuvien tavarajunien käyttöön. Raiteet 8-12 varattu järjestelyratapihakäyttöön. Raide 70 varattu vetotieksi. Raiteet 13-17 kuuluvat tallialueeseen. N Ruuhikoski - km 563.2 Ratapihakaavio r1 860 m 2a r2 810 m r3 720 m r5 890 m r6 800 m r7 800 m r8 r9 r10 r11 r12 Junakohtauksissa käytettävä ensisijaisesti raiteita 1-3. Raidetta 5 voidaan käyttää vain, jos junapituus ei salli lyhyempien raiteiden käyttöä. Henkilöliikenteessä raiteita käytetään seuraavasti: - raide 1: Pirttilahden suuntaan / suunnasta - raide 2: Läpikulkuliikenne - raide 3: Läpikulkuliikenne / Plh: suuntaan lähtevät.
Pirttilahti - km 699.7 Ratapihakaavio Ruuhikoski r2a 350 m r1 790 m r2 790 m r3 1030 m r4 900 m r5 810 m r6 750 m r7a r7 Raiteella 7 ja 7A ei saa säilyttää kalustoa. r8 400 m Kuormaus vain raiteella 8.