KIRA-talkoot 28.1.2010 Vanajanlinna, Hämeenlinna Teemu Vehmaskoski Projektipäällikkö, ROTI Kehitysjohtaja, RIL SISÄLTÖ Menetelmä Faktat Todistus Tulokset
MENETELMÄ 5 lähtötietopakettia 75 panelistia 5 asiantuntijapaneelia 5 kokousta 10/08-2/09 26 arvosanaa 20 nostoa 1 raportti RAKENNUKSET Omakoti- ja vapaa-ajan asunnot sekä kerros- ja rivitalot Liike- ja toimistorakennukset sekä tuotantorakennukset Julkiset rakennukset LIIKENNEVERKOSTOT Tie- ja katuverkostot, rataverkostot Ilmaliikenneverkosto Vesiliikenneverkosto ja satamat MENETELMÄ Paneelien vastuualueet. YHDYSKUNTATEKNISET JÄRJESTELMÄT Vesihuoltojärjestelmät, jätehuoltojärjestelmät Tietoliikenneverkostot Vesistörakenteet KOULUTUS JA KEHITYS Perus-, jatko- ja täydennyskoulutus Yksityinen ja julkinen T&K RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ENERGIATEHOKKUUS Kiinteistö- ja aluekohtainen kulutus ja energiatehokkuus Vaihtoehtoinen lämmön- ja energiantuotanto Yhdyskuntarakenne, maankäyttö
MENETELMÄ Ekologisuus Taloudellisuus Paneelien käyttämä viitteellinen arviointikriteeristö rakennetun omaisuuden tilan arvioimiseksi viidestä päänäkökulmasta. Alkuperäinen lähde: Rakennuspoliittinen ohjelma 2003. Toiminnallisuus Terveellisyys Turvallisuus
FAKTAT Esimerkkejä Rakennuskanta 550 milj. m 2 2,5 milj. rakennusta 2,7 milj. asuntoa RAKENNUKSET LIIKENNEVERKOSTOT YHDYSKUNTA- TEKNIIKKA 9 000 km rautateitä 25 000 km katuja 80 000 km maantietä 120 000 km metsäteitä 350 000 km yksityisteitä 24 lentoasemaa 50 merikuljetussatamaa 150 kpl kaatopaikkoja 90 000 km vesijohtoja 45 000 km viemäreitä 2,1 milj. laajakaistaliitt. 6,5 milj. matkapuh.liitt. 1,6 milj. lankapuh.liitt. 480 patoa Nykyarvo 320 mrd. 32 mrd. 10-15 mrd. Investoinnit 15 mrd. 30 000 asuntoa 1,9 mrd. 0,9 mrd. Kunnossapito 9 mrd. 0,9 mrd. 0,4 mrd. Kuluminen 16 mrd. 1,7 mrd. 0,7 mrd. Korjausvelka 30-50 mrd. 2,5 mrd. 1,5 mrd. Tiedot v. 2008. Lähde: VTT. Korjausvelkaa kertyy, kun kuluminen > [kunnossapito + korjaukset] ja nykyarvo < 80 % jälleenhankintahinnasta. Väylien osalta korjausvelka saatu vastuullisten virastojen ilmoituksena. Pitoaikoja: Asuinrakennukset 50 v. Maatalouden rakennukset 35-40 v. Teollisuusrakennukset 35-45 v. Toimistot 40-50 v. Liikerakennukset 30 v. Julkiset rakennukset 50 v. Väylät 40 v. Verkostot 35-40 v. Muu infrarakenteet 40 v. FAKTAT ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten lämmitys energian loppukäytöstä 28 % CO 2 -ekv päästöistä 24 % KOULUTUS JA KEHITYS Rakennusalan ammattimiehet eläkkeelle 2 000 /v valmistuvat 1300 /v Kiinteistö- ja huoneistösähkö energian loppukäytöstä 11 % CO 2 -ekv päästöistä 7 % Rakennusalan AMK- ja yliopistokoulutus eläkkeelle 750 /v valmistuvat 900 /v Liikenteen osuus energian loppukäytöstä 16 % CO 2 -ekv päästöistä 16 % Yritysten T&K, liikevaihdosta 0,9 % talotekniikkateollisuus 3 % rakennustuoteteollisuus 0,5-1,5 % urakointi 0,2 % suunnittelu 1,5 % Rakennukset ja liikenne yhteensä energian loppukäytöstä 55 % CO 2 -ekv päästöistä 47 % Rakennusalan yritysten T&K yhteensä 250 milj. /v Tiedot v. 2007-2008. Eläköityvät ja valmistuvat keskimäärin 2008-2012. Lähteet: VTT, Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008.
TODISTUS 2007 2009 Kehitys KOKONAISARVOSANA 7+ 8- Rakennukset 7 ½ 8- Liikenneverkostot 7 ½ 8- Yhdyskuntatekniikka 7 ½ 8- Energiatehokkuus - 6 ½ Koulutus ja kehitys 6 7-
TULOKSET 1. Tulevaisuus on nyt 2. Korjausvelka hoitoon 3. Uudistamista, ei vain korjausta 4. Heti, ei vasta huomenna 5. Tieto todistuksiin 1 TULEVAISUUS ON NYT Yritykset sitoutuneet vahvasti tutkimus- ja kehitystoimintaan: RYM Oy (40-50 M /v) Julkisen tuen kehitysohjelmia käynnissä suuri määrä: Tekes, Sitra, Akatemia (360+ M /5v.) Opiskelijoiden määrä suurin ja laatu paras 20 vuoteen. (12.000-15.000 opiskelijaa) Perusopetuksen rahoitus kuntoon. Perusopetuksen painotukset nykyaikaan. T&K-ohjelmien tuotettava läpimurtoja toimintatavoissa. Vuosi 2014 totuuden hetki.
2 KORJAUSVELKA HOITOON Kasvanut yhä. 35-55 mrd., josta 30-50 mrd. rakennuksissa. Kunnossapitoa ja korjausinvestointeja kasvatettava, tyypillisesti asuinrakennuksissa ja liikenneväylissä: 1,5x vesihuoltoverkostoissa: 3x Täysi velattomuus ei itsetarkoitus, vaan aiheutuvaa haittaa on tarkasteltava tarpeita vasten. Velkaa lyhennettävä erityisesti yhteiskunnan toiminnoille kriittisillä alueilla. Sielläkin harkittava panos vs. tuotos. 3 UUDISTAMISTA, EI VAIN KORJAUSTA Korjattaessa tyydytään harvoin vain palauttamaan alkuperäinen laatutaso. Tarpeet, menetelmät ja määräykset ovat kehittyneet. Nyt suurin massa odottamassa 1960-70 lukujen kerrostaloissa, joissa asuu miljoona suomalaista. Korjaamisen sijaan on uudistettava. Uudistaminen on toimivuuden, arkkitehtuurin ja energiatehokkuuden parantamista. Kunnianhimoisessa uudistamisessa hyötyvät loppukäyttäjä, yhdyskunta, yhteiskunta ja ympäristö.
4 HETI, EI VASTA HUOMENNA Ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä, mutta reseptinä liian usein vain raskaat investoinnit. Käytön ohjauksella ja tottumusten muutoksella nopeat ja edulliset hyödyt. Seuranta- ja ohjausteknologiat mahdollistavat älykkään käytön. Rakentamisen uusissa ratkaisuissa panostettava myös toimitusketjujen kehittämiseen. 5 TIETO TODISTUKSIIN Kuluttajalle on tarjottava järkeenkäyvät välineet ja yhteys henkilökohtaiseen hyötyyn. Energiatodistus on hyvä alku, mutta liian kapea eikä vielä aidosti vaikuta markkinahintaan. Rakennuksille kokonaisvaltainen kuntotodistus, joka perustuu katsastukseen. Yhdistelmänä kuntotodistuksesta, energiatodistuksesta, tyyppivikatiedoista ja pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmasta (PTS). Parhaimmillaan alkaisi vaikuttaa markkinahintoihin.
KIITOKSET Panelistit Puheenjohtajisto Päärahoittajat: TEM, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Tekes Rahoittajat: RT, RIA, RKL, SKOL, SAFA, Isännöintiliitto, Kuntaliitto, RIL, RAKLI, VVY, STUL, ATL Konsultit: VTT, TAMK Avustajat
LISÄTIEDOT Taustatilastot ja raportti sähköisenä: www.roti.fi Painetun raportin lisäkappaleet: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Töölönkatu 4, 00100 Helsinki Puh. 0207 120 600 ril@ril.fi