Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Samankaltaiset tiedostot
Työelämä toimintaympäristön seuranta

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Työelämä Toimintaympäristön seuranta Innovointi & tuottavuus

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Työelämä Hankkeen yleisesittely Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020

Työelämä Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Keijo Päivärinta

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jari Toivonen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin?

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään?

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

4event yrityksenä. Perustamisvuosi Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

Osuva-kysely Timo Sinervo

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Työelämä hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop Margita Klemetti hankejohtaja

Lähivuosien keskeinen haaste

PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMIEN TAAJUUS 3-NUMEROISELLA TOIMIALAKOODILLA

Henkilöstökertomus 2014

Työelämän tulevaisuus Tehdään siitä yhdessä hyvä Pohjois-Pohjanmaalla!

Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Tältä näyttää suomalaisten mielestä tulevaisuuden työelämä

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

Esimiehestä kaikki irti?

Työ muuttuu, katoaako turvallisuus? Eduskunta turvallisuuden tekijänä Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Sosiaali- ja terveysministeriö

Satakunnan Yrittäjät Kehittävä yritysyhteistyö. Markku Kivinen

Click to edit Master title style

Työelämä. Konsultit 2HPO HPO.FI

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Suomalaisen työpolitiikan linja

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Työnilon julistus Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Mikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

Parempaa työelämää Ulkoisen arvioinnin tuloksia. SoteNavi-hankkeen loppuseminaari

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Työelämän kehittämisstrategia

Pellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Työolotutkimus Tiedotustilaisuus

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Rovaniemi Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS

Varhaiskasvatuksen opintopäivä Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Suomen työelämä Euroopan 3. parasta - Työelämä hankkeen välitilanteen tarkastelua

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Henna Nurminen Hankkeen esittely

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018

Valtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo

YHDESSÄ ENEMMÄN - Tulevaisuuden johtaminen ja yhteistoiminta kirkossa. Kirteko-verkostotapaaminen Mikkeli

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Transkriptio:

Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet Kehittämismahdollisuudet Innovaatiotoiminta Työn tuottavuus Työorganisaatioiden sisäinen yhteistyö ja vastavuoroisuus Yhteistyö verkostoissa Työpaikkakoulutus Työssä oppiminen ja kehittyminen Omaehtoinen koulutus Työtapaturmat Sairaudesta johtuvat poissaolot Työn vetovoimaisuus Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ja joustavat työajat + TYÖMARKKINAT: Työlliset, työkyvyttömät, yrittäjät ja itsensä työllistäjät sekä työsuhteen tyyppi 10.10.2018 2

Tietolähteet VUOSITTAIN: Työvoimatutkimus Eläketurvakeskuksen tilastot Työolobarometri Työtapaturmatilasto Kelan tilastot Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot Eurostatin tilastot HARVEMMIN: MEADOW-tutkimuksen työnantajakysely (viimeisin 2012) Työolotutkimus (viimeisin 2013) Aikuiskoulutustutkimus (viimeisin 2017) Yritysten innovaatiotoiminta -tutkimus (viimeisin 2016) 10.10.2018 3

Suomen työelämä Euroopan paras 2020 -vision tarkentaminen vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa menestyksellisesti. Uudistumista tarvitaan, jotta suomalainen työ, tuotteet ja palvelut pärjäävät kovassa kilpailussa, digitalisaation mahdollisuudet pystytään hyödyntämään, mahdollisimman moni pystyy osallistumaan työelämään sekä hyvinvoinnin ja tuottavuuden edellytykset kyetään turvaamaan. Uudistumisen on perustuttava vahvuuksiimme. Suomen työelämä edustaa maailman kovinta osaamista, maailman kehittyneintä yhteistyötä sekä maailman turvallisinta ympäristöä. Visiossa onnistutaan, kun johdon, esimiesten, henkilöstön, palvelun käyttäjien ja erilaisten verkostojen osaaminen saadaan käyttöön ja vuorovaikutukseen keskenään. Hankkeen seurantajärjestelmästä tunnistettiin seuraavat indikaattorit vision saavuttamisen arvioimiseksi: 1) Tuote- prosessi-, organisaatio- ja markkinointi-innovaatiot lisääntyneet 2) Työn vetovoimaisuus, työn imun osatekijöiden kehittyminen 3) Henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen (vuosittain vaihtuva) 4) Palkansaajien työpaikkatapaturmat, lkm ja taajuus (vuosittain vaihtuva) 10.10.2018 4

0 Työmarkkinat

0.1 Työlliset Työllisyysaste, % 2017 69,6 % (miehet 70,7 %, naiset 68,5 %) 2016 68,7 % 2015 68,1 % 2014 68,3 % 2013 68,5 % 2012 69,0 % 10.10.2018 6

0.2 Työkyvyttömät Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet, lkm 2017 144 583 2016 152 904 2015 161 148 2014 172 507 2013 182 500 2012 192 768 10.10.2018 7

0.3 Yrittäjät, itsensä työllistäjät Yrittäjät, lkm (pl. maa-, metsä- ja kalatalous) 2017 259 000 (työnantajat 88 000, yksinyrittäjät 171 000) 2016 273 000 (työnantajat 90 000, yksinyrittäjät 183 000) 2015 270 000 (työnantajat 94 000, yksinyrittäjät 177 000) 2014 266 000 (työnantajat 93 000, yksinyrittäjät 173 000) 2013 258 000 (työnantajat 90 000, yksinyrittäjät 168 000) 2012 261 000 (työnantajat 92 000, yksinyrittäjät 169 000) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 10.10.2018 8

0.4 Palkansaajien työsuhteen tyyppi Palkansaajat yhteensä lkm, 2016-2 147 000 Jatkuva kokoaikatyö, lkm 2017 1 571 000 miehet 54 %, naiset 46 % 2016 1 545 000 2015 1 549 000 2014 1 558 000 2013 1 580 000 2012 1 588 000 Määräaikainen työ, lkm 2017 345 000 miehet 41 %, naiset 59 % 2016 333 000 2015 322 000 2014 329 000 2013 330 000 2012 336 000 Osa-aikainen työ, lkm 2017 332 000 miehet 31 %, naiset 68 % 2016 321 000 2015 306 000 2014 306 000 2013 304 000 2012 311 000 Vuokratyö, lkm 2017 41 000 miehet 59 %, naiset 41 % 2016 38 000 2015 31 100 2014 29 300 2013 26 700 2012 26 600 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 10.10.2018 9

1 Innovointi ja tuottavuus

Innovointi ja tuottavuus yhteenveto Seurattavat teemat Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet Nykytilanne vuoteen 2012 verrattuna (+) ( ) Kehittämismahdollisuudet (++) Innovaatiotoiminta (++) Työn tuottavuus ( ) Huomioita Työpaikkojen kehittämistoimet ja innovaatiotoiminta ovat vauhdittuneet aivan viime vuosina, 2016 ja 2017. Kasvu on ollut suurinta pk-yrityksissä. Palkansaajat odottavat vaikutusmahdollisuuksien lisääntyvän työssä, mutta ne eivät kuitenkaan ole viime vuosina parantuneet. Kehittämismahdollisuuksia on sen sijaan entistä useammalla. Työn tuottavuuden lasku on pysähtynyt, tuottavuus on nyt suurin piirtein samalla tasolla kuin 2012. 10.10.2018 11

2 Luottamus ja yhteistyö

Luottamus ja yhteistyö - yhteenveto Seurattavat teemat Työorganisaatioiden sisäinen yhteistyö ja vastavuoroisuus Nykytilanne vuoteen 2012 verrattuna ( ) Yhteistyö verkostoissa (+) Huomioita Valtaosa palkansaajista kokee työpaikan ilmapiirin avoimeksi ja luottamukselliseksi. Tyypillisintä tämä on mikro-organisaatioissa. Näkemykset ovat säilyneet myönteisinä. Työpaikkojen välinen verkostoituminen on lisääntynyt. Verkostoissa työskentelevät useimmin suurten työpaikkojen palkansaajat. 10.10.2018 13

3 Työhyvinvointi ja terveys

Työhyvinvointi ja terveys yhteenveto Seurattavat teemat Työtapaturmat Sairaudesta johtuvat poissaolot Työn vetovoimaisuus Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ja joustavat työajat Nykytilanne vuoteen 2012 verrattuna ( ) (-) ei vertailutietoa ( ) Huomioita Työkyvyttömyyttä aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien määrä laski vuoteen 2016, mutta on tämän jälkeen noussut lähelle vuoden 2012 tasoa. Kuolemaan johtaneita tapaturmia on vähän ja vuosittainen vaihtelu on suurta. Työolobarometrin mukaan palkansaajien sairauspoissaolot ovat säilyneet ennallaan, mutta Kelan sairauspäivärahojen saajia on entistä enemmän. Työaikajoustoissa ei ole muutoksia, joustava työaika on yleisempi suurissa kuin pienissä organisaatioissa. Työn vetovoimaisuudesta ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta ei ole trenditietoja saatavissa mutta Työolobarometri 2017 kertoo, että yleinen työnteon mielekkyys ja työhalut ovat pitkästä aikaa plussan puolella. 10.10.2018 15

4 Osaava työvoima

Osaava työvoima yhteenveto Seurattavat teemat Työpaikkakoulutus Työssä oppiminen ja kehittyminen Nykytilanne vuoteen 2012 verrattuna ( ) ( ) Omaehtoinen koulutus (-) Huomioita Trendit osaamisen kehittämisessä työssä ovat olleet tasaisia lähivuosina. Koulutukseen osallistuminen on yleisintä suurilla työpaikoilla. Isoissa organisaatioissa jo yhdeksän kymmenestä palkansaajasta arvioi, että työpaikalla voi koko ajan oppia uutta. Omaehtoiseen koulutukseen osallistumisessa, sekä työhön liittyvässä että muussa, trendi on laskeva. 10.10.2018 17

LOPUKSI: Miltä tilanne näyttää vuonna 2016 tarkennetun vision toteutumista kuvaavien mittareiden osalta? 1) Tuote- prosessi-, organisaatio- ja markkinointi-innovaatiot lisääntyneet 2) Työn vetovoimaisuus, työn imun osatekijöiden kehittyminen 3) Henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen (vuosittain vaihtuva) 4) Palkansaajien työpaikkatapaturmat, lkm ja taajuus (vuosittain vaihtuva) 10.10.2018 18

1.4 Innovaatiotoiminta (1/2) Tuote-, prosessi-, organisaatio- ja markkinointi-innovaatiot 2010 2012, 2012 2014 ja 2014 2016 (%) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Tuoteinnovaatioita (tavarat ja palvelut) 31% 27% 41% Yhteensä 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 10-49 50-249 64% 250+ 35% 31% 43% Yhteensä 10-49 50-249 65% 250+ 43% 39% 52% Yhteensä 10-49 2012 2014 2016 30% 26% 40% Yhteensä Organisaatioinnovaatioita 10-49 50-249 59% 250+ 30% 26% 40% Yhteensä 10-49 50-249 55% 250+ 50-249 69% 250+ 64% 53% 38% 33% Yhteensä 10-49 2012 2014 2016 50-249 250+ 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 29% 26% 37% Yhteensä 10-49 Prosessi-innovaatioita 50-249 55% 250+ 55% 40% 32% 29% Yhteensä 10-49 50-249 250+ 63% 51% 41% 37% Yhteensä 10-49 2012 2014 2016 46% 33% 27% 24% Yhteensä Markkinointi-innovaatioita 10-49 50-249 250+ 26% 24% 30% 46% Yhteensä 10-49 50-249 250+ 50-249 250+ 55% 42% 32% 28% Yhteensä 10-49 2012 2014 2016 50-249 250+ Tilastokeskus: Yritysten innovaatiotoiminta

3.3 Työn vetovoimaisuus Työn imun osatekijöitä, pitää täysin paikkansa 2013 (%) "tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni" 28 % "olen innostunut työstäni" 35 % "tunnen itseni tyytyväiseksi, kun olen syventynyt työhöni" 45 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % Tilastokeskus, työolotutkimus

UUSI Kertooko koettu työn mielekkyys ja työhalut työn vetovoimaisuudesta? Yleinen työnteon mielekkyys ja työhalut, 2012 2017 balanssiluvut (%- yksikköä) 40% 30% 20% 10% 3% 0% -10% -9% -20% -30% -23% -18% -16% -16% -40% 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Työolobarometri 10.10.2018 21

1.3 Kehittämismahdollisuudet Hyvät mahdollisuudet osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen 2012 2017 (%) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 54% 56% 56% 53% 47% 40% 30% 20% 10% 0% yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Työolobarometri 10.10.2018 22

3.1 Työtapaturmat (1/3) Palkansaajien korvatut työtapaturmat 2008 2017, lkm 140000 140000 120000 100000 työpaikkatapaturmat 120000 100000 80000 80000 60000 60000 40000 20000 työmatkatapaturmat 40000 20000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017E 0 2016 alkaen uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki Tapaturmavakuutuskeskus

3.1 Työtapaturmat (2/3) Kuolemaan johtaneet tapaturmat 1999 2017, lkm 60 50 40 30 20 10 0 Tapaturmavakuutuskeskus 10.10.2018 24

3.2 Työtapaturmat (3/3) Palkansaajien työpaikkatapaturmat 2008 2017, taajuus 35 30 25 20 15 10 5 0 Yksikkö: korvattua työpaikkatapaturmaa per miljoona tehtyä työtuntia 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017E 2016 alkaen uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki Tapaturmavakuutuskeskus 10.10.2018 25