Ympäristöraportti 2017
Parasta yhdessä! Ympäristöraportti 2017 on Helsingin kaupungin liikelaitos, joka tuottaa ja kehittää muun muassa ruoka-, puhelin- ja hyvinvointipalveluita kaupungin toimialoille ja liikelaitoksille. Tärkeimmät asiakkaamme ovat kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen toimialat ja kaupunginkanslia. Ruokapalveluissa toimimme kumppanina Helsingin kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa, monipuolisissa palvelukeskuksissa, palvelutaloissa sekä sairaaloissa, ja olemme mukana yli 100 000 ruokahetkessä päivittäin. Monipalveluissa tuotetaan myös päiväkotien siivouspalveluja. Puhelin- ja hyvinvointipalvelut tukevat kotona asumista monipuolisilla teknisillä ratkaisuilla ja palveluilla, kuten etähoidolla. Puhelin- ja hyvinvointipalvelut toimii vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden ja toteuttaa noin 250 000 kontaktia kuukausittain. Lisäksi hoidamme aula- ja logistiikkapalveluja. Tavoitteemme on tarjota Parasta yhdessä -arvolupauksen mukainen palvelukokemus asiakkaille, henkilöstölle ja muille sidosryhmille. vuonna 2017: - liikevaihto noin 106,7 miljoonaa euroa - toimipisteitä noin 600 - henkilöstöä noin 1 500, joista vakinaisia yli 90 % Kannen kuvassa vasemmalta: Mestaruustunnelmissa Mia Marjomäki, Taina Turpeinen, Anne Koskinen, Katriina Bernoulli, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruokapalveluvastaava Erja Suokas ja Mikael Neuvonen vastaanottamassa Luomu SM -titteliä jo kolmatta kertaa.
Ympäristötyöhön sitoutuminen palkittiin Ekokompassilla Henkilöstömme hallitsee ympäristöasiat Palvelukeskuksen määrätietoinen ympäristötyö toi tulosta, kun saimme ympäristöasioiden hallintaa ja johtamista ohjaavan Ekokompassi-sertifikaatin marraskuussa 2017. Kolme vuotta voimassa oleva sertifikaatti kattaa kaikki Palvelukeskuksen palvelut. Ennen sertifikaatin myöntämistä Palvelukeskuksen ympäristövastuullisuutta auditoitiin kaksi päivää. Auditoijan valitsemat kohteet olivat päiväkoti Pentinkulma, päiväkoti Naava, Maunulan ala-aste ja Toivolan koulu. Lisäksi Pakkalassa auditoitiin tuotantoa ja johtamista sekä Elimäenkadulla toimistotiloja. Kustaankartanon monipuolisessa palvelukeskuksessa auditoija tutustui suuren keittiön prosesseihin ja toimintatapoihin. Toimipisteissä kartoitettiin muun muassa ympäristöjohtamista, ympäristölainsäädännön mukaisten toimien toteutumista, jätemäärien vähentämisen keinoja ja tavoitteita sekä johdon sitoutumista ympäristötyöhön. Ympäristöjärjestelmämme perustana on Palvelukeskuksen ympäristösitoumus, olemme sitoutuneet tuottamaan palvelut ympäristövastuullisesti. Se sisältää myös ympäristövisiomme: Palvelukeskus on ympäristövastuullisin palvelutoimija Helsingin kaupungilla vuoteen 2020 mennessä. Tätä visiota toteutetaan ympäristöohjelmamme avulla. Viimeinen kolmevuotinen ohjelmakausi päättyi viime vuoteen. Jatkossa ympäristöohjelmat ovat yksivuotisia, ja johtoryhmä hyväksyi lokakuussa 2017 ohjelman vuodelle 2018. Pormestari Jan Vapaavuori ojensi Anne Koskiselle Ekokompassi-sertifikaatin Vuonna 2017 Palvelukeskuksen ympäristökoulutukset liitettiin aiempien vuosien tapaan muuhun ammatilliseen koulutukseen. Osana toimipaikkapalavereita järjestettiin Laatupaletti-koulutuksia muun muassa keittiö- ja päiväkotisiivouksesta, erityisruokavalioista ja Pakkalan ruokatuotannosta. Kaikissa näissä nostettiin arjen ympäristöteot esille ja mietittiin yhdessä, miten jokainen työntekijä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ympäristöön. Koulutuksissa käytiin läpi muun muassa energian säästämistä, ympäristöystävällistä siivousta, ruokahävikin pienentämistä sekä jätteiden vähentämistä ja lajittelua. Henkilöstön ympäristötietoisuutta tuettiin viestimällä ympäristöasioista ja käytännön ympäristöteoista Paletti-lehdessä ja Helmi-intran ympäristöosiossa. Lisäksi esimerkiksi Monipalveluiden ympäristötehokas toimipaikka -lomakkeen käyttö kaikissa keittiöissä on tuonut ympäristövastuullisia käytäntöjä näkyviin. Lomakkeen avulla työntekijät voivat tarkistaa muun muassa veden säästämiseen ja energiatehokkaaseen laitteiden käyttöön liittyviä toimintatapoja. Ympäristöpolitiikkaa ja -ohjelmaa tuotiin käytännön työhön myös Ekotuki-toiminnan avulla. Helsingin kaupungin kehittämässä toimintamallissa henkilöstöstä valitut ekotukihenkilöt opastavat ja kannustavat työkavereitaan ympäristöasioissa sekä seuraavat ympäristöasioiden edistymistä toimipisteissään. Lisäksi ekotukihenkilöt pitävät ympäristöteemoja esillä työyhteisön kokouksissa. Viime vuonna Palvelukeskuksessa oli yhteensä 16 ekotukihenkilöä.
Vastuullista ruokaa kestävistä raaka-aineista Ruokapalvelujen suurimmat ympäristövaikutukset liittyvät käytettäviin raaka-aineisiin. Kestäviä raaka-aineita valitsemalla valmistetaan vastuullisempia aterioita. Palvelukeskuksessa ruoan ympäristövaikutuksia vähennetään erityisesti tuotekehityksen ja ruokalistasuunnittelun avulla. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kannattaa suosia ruokaa, jonka hiilijalanjälki on suhteellisen pieni, kuten kasvisruoalla. Ruokalistoillamme onkin päivittäin kasvisvaihtoehto, ja kouluissa ja päiväkodeissa kerran viikossa kasvisruokapäivä. Vuonna 2017 panostimme erityisesti kasvis- ja vegaaniruokien kehitykseen. Kasvisruoan houkuttelevuutta lisättiin vanhojen reseptien muokkauksella ja uusilla ruokalajeilla, esimerkiksi koulu- ja päiväkotiruokailuun luotiin 51 kasvisruokareseptiä. Oppilaat osallistuivat uusien kasvisruokien kehitykseen ja valintaan kouluissa ja oppilaitoksissa järjestetyissä ruokaraadeissa. Raatilaiset arvioivat ruokia ja ehdottivat ruokalajeja ruokalistalle lisättäväksi tai poistettavaksi. Uusiksi ruoiksi valittiin muun muassa soijabolognese-tomaattipizza, nuudeli-quornwokki ja kukkakaali-juustokroketit. Kehittämisen tavoitteena oli, että jatkossa yhä useampi oppilas löytäisi oman suosikkinsa kasvisruokien joukosta. Näin tuetaan oppilaiden ruokakulttuuri- ja ympäristökasvatusta. 20 päiväkodissa jatkettiin 2016 käynnistynyttä vegaaniruokavaliokokeilua, jossa selvitettiin ruokavalion kustannuksia. Kokeilun pohjalta kasvatuksen ja koulutuksen toimiala päätti, että vegaaniruokaa tarjotaan vuoden 2018 alusta lähtien kaikissa Helsingin päiväkodeissa lapsille, jotka noudattavat kotona vegaaniruokavaliota. Päiväkotiruokailussa on panostettu myös luomuruokaan usean vuoden ajan. Tarjolla on säännöllisesti luomutuotteita, kuten puuroa, leipää ja jogurttia. Luomuruoan eteen tehty työ palkittiin jälleen viime vuonna, ja voitti jo kolmannen kerran perättäin Luomu SM -kilpailun suurten julkisten ruokapalveluntuottajien sarjan. Osana vastuullista raaka-aineiden käyttöä tarjoaa sesongin mukaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Käytämme pääasiassa suomalaista lihaa ja vilja- ja maitotaloustuotteita sekä suomalaisia juureksia, kasviksia ja vihanneksia saatavuuden mukaan. Teemme myös vastuullisia kalavalintoja, ja olemme noudattaneet useita vuosia WWF:n kalaoppaan suosituksia kestävistä kalalajeista. Käytämme pääosin MSC-sertifioitua tai kotimaista kestävästi pyydettyä kalaa, esimerkiksi särkikaloja ja muikkuja. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi suomalaisten kalaruokien määrää lisättiin viime vuonna, ja muun muassa muikusta ja silakasta kehitettiin useita uutuuksia. Tuotekehittäjämme loivat yhteensä 38 uutta WWF:n suositusten mukaista kalareseptiä. Kehitämme myös kriteereitä entistä vastuullisempiin hankintoihin. Toteutimme vuonna 2017 kaupunginkanslian ja ympäristöpalveluiden kanssa yhteistyöprojektin, jonka ansiosta elintarvikekilpailutuksiin saadaan jatkossa lisättyä vastuullisuuskriteereitä. Niiden kehitys jatkuu 2018. Soijabolognese-pizza on oppilaiden mieleen Härkis-paputortillat soveltuvat vegaaneille Muikkuvuoka oli yksi vastuullisista uutuuksista
Pienennämme ruokahävikkiä ja vähennämme jätteitä Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä ympäristöteko, koska jätteeksi päätyvän ruoan koko tuotannon ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Ruokahävikki myös lisää keittiöiden biojätteen määrää ja jätekustannuksia. Palvelukeskuksessa tärkein keino hävikin välttämiseen on ruoan menekinseuranta. Seurannan perusteella toimipaikat pystyvät ennakoimaan paremmin valmistettavan tai tilattavan ruoan määrää, jolloin hävikkiä syntyy vähemmän. Kouluissa ja päiväkodeissa ruoan menekkiä seurataan päivittäin. Hoitoalan toimipaikoissa ruokahävikkiä tarkkaillaan puolestaan sovittuina ajankohtina. Hävikin syntymistä yritetään vähentää myös kampanjoiden ja asiakasviestinnän avulla. Tuotantolaitoksen jätemäärä (tn) muu jäte biojäte sekajäte vuosi 2011 77 44 77 2012 78 64 57 2013 81 80 19 2014 82 72 16 2015 93 69 17 2016 93 81 14 2017 86 71 22 Palvelukeskus Helsingin jätemääristä saadaan tarkkaa tietoa ainoastaan Pakkalan tuotantolaitoksen ja toimistojen osalta, koska toimipaikkojen jätehuollon järjestäminen on asiakkaan vastuulla eikä erillistä raportointia ole saatavilla. Pakkalan tuotantolaitoksen jätteiden lajittelu oli aiempien vuosien tapaan pääosin hyvällä tasolla. Tuotannon kokonaisjätemäärä pieneni viime vuonna 9 prosenttia ja tuotantoon suhteutettu jätemäärä 7 prosenttia vuodesta 2016. Sekajätteen määrä kuitenkin kasvoi. Tarkkailemme vuonna 2018 sekajätteiden määrän kehitystä, jotta tarvittavia korjaavia toimenpiteitä voidaan tehdä ajoissa. Myös energiajätteen ja sekajätteiden lajittelukäytäntöjä tarkennetaan. Pakkalan tuotantolaitoksen jätteiden hyötykäyttöaste oli viime vuonna jälleen erinomainen: kaikki jätteet kierrätettiin tai hyödynnettiin materiaalina tai energiana. Metallit, pahvit ja paperit vietiin kierrätykseen, sekajätteitä polttamalla tuotettiin lämpöä ja sähköä Vantaan Energian jätevoimalassa, ja energiajätteestä tehtiin kierrätyspolttoainetta sähkön- ja lämmöntuotantoon. Myös pakatut biojätteet käsiteltiin ja jalostettiin hyötykäyttöön biokaasulaitoksella. Bioreaktorissa syntyvää biokaasua Tuotantoon suhteutettu jätemäärä (kg/tn) vuosi muu jäte biojäte sekajäte 2011 36 20 36 2012 33 27 24 2013 39 38 9 2014 33 29 7 2015 39 29 7 2016 48 41 7 2017 41 37 11 hyödynnettiin sähkön ja lämmön tuotan nossa, ja kompostoidusta ja kuivatusta mädätteestä tehtiin multaa. Muissa toimipisteissä teemme kierrätysasioissa tiivistä yhteistyötä päiväkodin johtajien, koulujen rehtorien ja isännöitsijöiden sekä muiden yhteiskumppaniemme kanssa. Lisäksi esimerkiksi Logistiikkakeskuksessa aloitettiin viime vuonna muovinkeräys uusiokäyttöä varten, muovia kerättiin noin 5000 kiloa.
Tuotamme palveluja energiatehokkaasti Palvelukeskuksen tavoitteena oli säästää 1 prosentti energiaa vuoteen 2016 verrattuna ja 12 prosentin energiansäästö vuoden 2010 tasosta. Pyrimme tavoitteisiin muun muassa energiatehokkaiden työtapojen avulla. Palvelukeskuksen energiankulutusta pystytään kuitenkin mittamaan ainoastaan Pakkalan tuotantolaitoksen osalta, sillä Palvelukeskus toimii pääosin palveluntarjoajana muiden käyttäjien kiinteistöissä. Palvelukeskuksen osuutta kiinteistöjen energiankulutuksesta on mahdotonta arvioida, koska esimerkiksi keittiöiden energiankulutusta ei yleensä mitata erikseen. teissä, sillä tuotantoon suhteutettu kokonaisenergiankulutus väheni 10 prosenttia vuodesta 2016. Energiaa säästyi muun muassa Pakkalan tuotannon höyryntuotantojärjestelmän kunnossapitotoimilla, säätämällä ilmastointia, tehostamalla ylläpitokorjauksia ja lisäämällä led-valojen käyttöä. Energiatehokkaiden työtapojen omaksuminen varmistetaan koulutuksen lisäksi muun muassa perehdytyksellä ja toimipaikkakohtaisilla ohjeilla. Esimerkiksi ympäristötehokas toimipaikka -lomake ohjaa käynnistämään tarjoilulinjaston lämmitysja viilennyslaitteet sopivaan aikaan. Useimmissa Palvelukeskuksen keittiöissä ja kaikissa päiväkotisiivouksissa käytetään ympäristöystävällisiä siivousmenetelmiä, joilla vähennetään lämpimän veden käyttöä ja sitä kautta energiankulutusta. Päiväkodeissa on käytetty jo useita vuosia vedetöntä siivousta, jossa hyödynnetään esikostutettuja mikrokuituisia siivousliinoja ja -moppeja. Se säästää vettä yli 50 prosenttia perinteisiin siivousmenetelmiin verrattuna. Lisäksi pesu- ja puhdistusaineita tarvitaan vähemmän, ja käytämme pääasiassa ympäristömerkittyjä puhdistusaineita. Näin vesistöihin ei päädy turhaan kuormittavia kemikaaleja. Mikäli mahdollista, vedettömään siivoukseen liitetään yhdistelmäkoneen käyttö. Yhdistelmäkoneita on hankittu koulujen ruokasalien siivoukseen, ja niiden avulla vedenkulutus ja voimakkaiden puhdistusaineiden tarve vähenee, koska kone tekee mekaanisen työn. Päiväkodeissa energiankulutusta pienennetään myös tehokkaalla pyykinpesulla. Päiväkotien tekstiilit pestään täysinä koneellisina, jolloin vettä, pesuaineita ja energiaa kuluu vähemmän, ja pestyt siivoustekstiilit otetaan kuivaamatta suoraan käyttöön. Pakkalan tuotantolaitoksen kokonaisenergiankulutus väheni viime vuonna 12 prosenttia vuodesta 2016. Kulutuksen pieneneminen liittyy osittain tuotantomäärien vähenemiseen. Tuotanto onnistui kuitenkin myös energiansäästötoimenpi- Keittiöissä kiinnitetään erityistä huomiota pakastehuoneiden ja -kaappien energiatehokkaaseen käyttöön: mitä pakastetaan, miten pakastetiloja järjestetään, sekä pakastelaitteiden suositusten mukaisen lämpötilan seurantaan.
Vähennämme turhia ajokilometrejä Palvelukeskus pystyy vaikuttamaan polttoaineenkulutukseen ja liikenteen päästöihin kehittämällä autoilun tarvetta vähentäviä palveluita ja uusia toimintatapoja. Puhelin- ja hyvinvointipalvelut hoitaa Helsingin Matkapalvelun vanhusten ja vammaisten kuljetusten välityspalvelua, jota on järkeistetty yhdistämällä samaan aikaan ja suuntaan matkustavia asiakkaita yhteisiin kuljetuksiin. Viime vuonna matkoja yhdistelemällä säästyi yli 430 000 kilometriä, määrä putosi hieman vuodesta 2016. Puhelin- ja hyvinvointipalvelujen säästetyt ajokilometrit vuosi Matkojen Virtuaaliyhdistely, km hoitaja, km 2010 303 924-2011 337 715-2012 340 437-2013 378639 9 100 2014 417 063 45 000 2015 484 132 291 800 2016 490 277 870 590 2017 433 759 1 1140900 Ajokilometrejä säästettiin myös muita kuljetuksia tehostamalla. Toimipaikkoja ohjeistettiin muun muassa tekemään raaka-aine- ja ruokatoimitusten tilauksia niin, ettei turhia ajokilometrejä synny. Palvelukeskuksessa lisättiin etätyömahdollisuuksia, ja työntekijöille hankittiin etätyövälineitä ja -yhteyksiä. Esimerkiksi Skypen hyödyntäminen kokouksissa säästää työajan lisäksi ympäristöä, kun eri toimipisteissä oleviin kokouksiin ei aina ole välttämätöntä matkustaa. Kasvihuonekaasupäästöjen kuten hiilidioksidin väheneminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja ajokilometrien säästöt tukevat hienosti Helsingin kaupungin ilmastotavoitteita. Myös puhelin- ja hyvinvointipalvelujen tuottama virtuaalihoitopalvelu vähentää liikennettä. Virtuaalihoitaja on asiakkaaseen yhteydessä kuvan ja äänen välityksellä sen sijaan, että ajaisi asiakkaan kotiin. Vuonna 2017 palvelun asiakkaiden ja kontaktien määrä kasvoi jälleen edellisvuodesta, ja ajokilometrejä säästyi yli miljoona. Matkojen yhdistelyn ja virtuaalihoitopalvelun ansiosta viime vuonna jäi ajamatta yhteensä noin 1 550 000 kilometriä, lähes 200 000 kilometriä enemmän kuin 2016. Yhteensä näiden kahden palvelun avulla vähennettiin hiilidioksidipäästöjä arviolta 403 tonnia. Virtuaalihoitaja kohtaa asiakkaan etäyhteydellä
Entistä vastuullisempaa arkea Työtapojen muutos tukee muutenkin arjen vastuullisuutta. Tietokoneiden saaminen päiväkoteihin ja Aromi-järjestelmän käyttö vähentää paperin kulutusta, kun ruokalistoja ei tarvitse enää tulostaa. Aromin käyttö mahdollistaa myös etäkoulutukset ja sujuvoittaa toimintoja raaka-aineiden hankinnasta laskutukseen. Tavoitteenamme onkin huomioida vastuullisuus osana toiminnan ja palvelujen jatkuvaa ja kestävää kehitystä. Etsimme uusia ratkaisuja vastuullisuuden toteuttamiseksi kumppaniemme kanssa Parasta yhdessä -arvolupauksemme hengessä. Vuonna 2018 aloitetaan esimerkiksi ylijäämäruoan myyntikokeilu ruokahävikin vähentämiseksi. Pilotissa Lunchie-sovelluksella voi ostaa ruokaa kokeilussa mukana olevista hoitopaikoista, päiväkodeista ja kouluista. Myös Pakkala 2019 -projektissa on huomioitu vastuullisuus tuotantolaitoksen remonttia ja ruokatuotannon laitteiden ja prosessien uudistusta suunnitellessa. Esimerkiksi hävikkiä voi vähentää luopumalla kuuman ruoan kuljetuksesta toimipaikkoihin. Vaikka ruokailijamäärät yllättäen muuttuvat tai ruokaa menee muuten suunniteltua vähemmän, kylmänä toimitetut ruoat eivät päädy biojätteeseen, sillä ne voi käyttää myöhemmin. Vastuullisuuden kannalta haasteena on, että Pakkalan tuotantolaitoksen tilat eivät vastaa remontoitunakaan enää täysin nykypäivän vaatimuksia. Muun muassa energiankulutus on suurta, koska tuotannossa syntyvän lämmön talteenotto ei ole mahdollista. Siksi yhtenä vaihtoehtona voisi olla uuden tuotantolaitoksen rakentaminen. Uuteen rakennukseen olisi helpompi suunnitella toimintoja niin, että taloudellinen tehokkuus, palvelun ja tuotteiden laatu, ympäristövastuu ja esimerkiksi työergonomia toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Tällainen vastuullisuuden eri osa-alueiden huomioiminen on myös Helsingin kaupunkistrategian 2017 2021 mukaista. Kaupunkistrategiassa kokonaisvaltaisen taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden varmistaminen on kasvavan kaupungin tärkeimpiä tavoitteita. Koska haluamme kehittää vastuullisuutta kokonaisuutena, avaamme jatkossa ympäristövastuun lisäksi myös Palvelukeskuksen sosiaalista ja taloudellista vastuuta. Samalla siirrymme ympäristöraportista vastuullisuusraportointiin.