Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu

Transkriptio

1

2 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu

3 Helsingin seudun ympäristöpalvelut

4 HSY:n jätehuolto

5 Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä

6 Toimipisteet kartalla Jätteenkäsittelykeskus, Ämmässuo Sortti-asema kompostointilaitos kaatopaikka kaasuvoimala Konalan Sortti-asema Ruskeasannan Sorttiasema (v. 2014) Kivikon jätepalvelukeskus Sorttiasema Kotitalouksien ja yritysten vaaralliset jätteet Munkinmäen jäteasema Kirkkonummen Sorttiasema (v. 2016) Pasila Hallinto Lisäksi käytöstä poistettuja kaatopaikkoja: Seutula

7 Pääkaupunkiseudulla syntyi jätteitä yht. 6,5 milj. t vuonna 2010 Maa- ja vesirakentaminen 81 % Sähkö-, kaasuja lämpöhuolto 2 % Talonrakentaminen 5 % Yksityiset palvelut 4 % Julkiset palvelut 2 % Kotitaloudet 5 % Teollisuus 1 % Yhdyskuntajäte n t Lähde: Pääkaupunkiseudun jätevirrat, HSY (2013)

8 Kotitalouksissa syntyi 327 kg/ hlö jätettä v. 2010, josta suurin osa oli paperia ja biojätettä Biojätteet; 26% Muut jätteet; 12% Sähkö- ja elektroniikka romu; 3 % Puu; 3% Metalli; 5% Lasi; 4% Muovi; 7% Pahvi ja kartonki; 7% Paperi; 33% Lähde: Pääkaupunkiseudun jätevirrat, HSY (2013)

9 Reilu puolet kotitalousjätteistä lajiteltiin v % 2 % 2 % 1 % 1 % Sekajäte 3 % 3 % 3 % Paperi Biojäte Pahvi ja kartonki 9 % 28 % 46 % Lasi Metalli Vaarallinen jäte Puutarhajäte Puu Sähkö- ja elektroniikkaromu Muut jätteet Lähde: Pääkaupunkiseudun jätevirrat, HSY (2013)

10 Hyödynnettävät jätteet pääkaupunkiseudulla Biojäte: vähintään 10 huoneistoa tai jos syntyy yli 50 kiloa viikossa Kartonki: vähintään 20 huoneistoa tai jos syntyy yli 50 kiloa viikossa (2014 alusta laajenee vähintään 10 huoneistoon) Lasipakkaukset: vähintään 20 huoneistoa (2014 alkaen) Metallipakkaukset: vähintään 20 huoneistoa (2014 alkaen) Energiajäte: (vapaaehtoinen) Pahvi: muu kuin asuinkiinteistö, yli 50 kiloa viikossa Lisäksi paperinkeräyksen järjestäminen on tuottajayhteisön vastuulla Rakennus- ja purkujäte (betoni-, kipsipohjainen metalli-, lasi-, muovi-, paperi- ja kartonkijäte, maa ja kiviaines) : mahdollisimman suuri osa kerättävä erilleen (lajitteluvelvollisuus)

11 Kotitalouksien jätehuolto pääkaupunkiseudulla Uudelleenkäyttö Kierrätyskeskukset Kirpputorit Tavaroiden vaihtopalvelut Kierrätyspisteet (n. 120 kpl) Vaarallisen jätteen kontit (n. 70 kpl) Lasi Paperi Kartonki Metalli Tekstiilit Lääkkeet apteekkiin Sortti-asemat Kivikko Konala Ämmässuo Ruskeasanta (v.2014) Munkinmäen jäteasema Syntypaikkalajittelu Sekajäte Paperi Kartonki Biojäte Kompostointi Lasi Metalli v.2014 v.2014 Tuottajat Ämmässuon kaatopaikka, v Vantaan energian jätevoimala Sopimusperusteinen kuljetus Ämmässuon kompostointilaitos Kiertävä keräysauto Tuottajat Tuottajat

12 Jätehuollon kustannukset katetaan jätemaksuilla Sisältää jätteen keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn lisäksi HSY:n tarjoaman neuvonnan, tiedotuksen ja hallinnon kustannukset sekä jätteenkäsittelykeskuksen käytöstä, maisemoinnista ja jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi katetaan vaarallisen jätteen ja muiden alueellisten vastaanottopaikkojen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset sekä jäteverosta aiheutuvat kustannukset. HSY:n asiakashinta keskimäärin 10,84 euroa / tyhjennys vuonna 2013

13 Jätteen määrän vähentämistä ja materiaalihyötykäyttöä edelleen tehostetaan Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen ja lajitteluaktiivisuuden lisääntyminen Neuvonta pääasiallisena keinona Kartongin erilliskeräysvelvoite laajenee ja lasija metallipakkausten erilliskeräysvelvoite alkaa suurimmissa kiinteistöissä v Velvoitteet edistävät kierrätystavoitteiden saavuttamista sekä parantavat jätevoimalaan päätyvän sekajätteen polttokelpoisuutta Mädätyslaitos lisää biojätteen käsittelykapasiteettia lähivuosina.

14 Hyötykäyttö energiana lisääntyy merkittävästi Vantaan Energian jätevoimala Långmossebergenissä otetaan käyttöön vuonna Taustalla vuonna 2016 voimaan astuvan biohajoavan ja orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto HSY toimittaa pääkaupunkiseudun, Kirkkonummen ja Nurmijärven kotitalouksien kierrätykseen kelpaamattoman sekajätteen jätevoimalaan, jossa se muutetaan sähköksi ja kaukolämmöksi. Ämmässuolle rakennetaan jätteiden paalauslaitos varastoineen ja voimalan tuhkien ja kuonien vastaanotto alkaa.

15 Sekajätteen paalaus

16 Jätteen vastaanotto, käsittely ja varastointi 2. Jätteen poltto 3. Palamisenergian talteenotto jätekattilassa 4. Sähkön ja lämmön tuotanto höyryturbiinilaitos (vihreä), kaasuturbiini (oranssi), lämmön talteenottokattila (keltainen) 5. Savukaasujen puhdistus

17 Jätevoimalalla suuret vaikutukset jätehuoltoon Sekajätteiden kaatopaikkasijoitus loppuu. Jätteen kokonaishyötykäyttöaste nousee merkittävästi. Tilantarve ja ympäristöhaitat kaatopaikalla vähenevät (mm. kaatopaikan metaanipäästöt vähenevät). Kuljetuskustannukset ja ympäristövaikutukset vähenevät. Jätteiden lajittelu kuitenkin edelleen jatkuu ja mahdollisuudet jopa paranevat voimaan tulleiden jätehuoltomääräysten myötä.

18 Mädätyslaitos lisää uusiutuvan energian tuotantoa pk-seudulla Mädätyslaitoksessa biojätteestä tuotetaan uusiutuvaa energiaa ja multatuotteen raaka-ainetta. toistaiseksi on päättämättä, tehdäänkö syntyvästä biokaasusta sähköä ja lämpöä vai liikennepolttoainetta. Käsittelymenetelmänä osavirtamädätys kuivamädätystekniikalla. tavoitteena on minimoida biojätteen käsittelyn ympäristövaikutukset ja tuottaa mädätettävästä biojätteestä mahdollisimman paljon hyödynnettävää biokaasua 70 % biojätteestä ohjataan mädätykseen ja noin 30 % suoraan kompostointiin. Kapasiteetti tonnia, investointi 12,9 milj.

19 Mädätyslaitoksen toimintaperiaate

20 Mädätyslaitoksen energiatuotto 2015 noin m 3 biokaasua (metaanipitoisuus noin 58 %) noin MWh energiaa Kaasun jalostus ja syöttö verkkoon sähkötuotanto n m 3 liikennepolttoainekaasua = auton vuosikulutus n MWh sähköä = omakotitalon tarve (ilman lämmitystä) + n MWh lämpöä = 700 omakotitalon tarve

21 Muutoksia kuljetusjärjestelyissä Osa pakkausjätteistä siirtyy HSY:n järjestämään kiinteistöittäiseen keräykseen ja kuljetukseen vuosien aikana. Tämä tehostaa pk-seudun jätelogistiikkaa sekä mahdollistaa yhä useamman jätehuoltopalvelun saamisen yhdeltä toimijalta eli HSY:ltä. HSY käynnistää lasin ja metallin keräyksen Itä-Helsingissä ja Itä- Vantaalla keväällä 2013.

22 Ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Miljömedvetna handlingar för en god vardag Kiitos! Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster