Elektroniikkateollisuus

Elektroniikkateollisuus Elektroniikkateollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Elektroniikkateollisuutta käsitellään tässä muusta metalliteollisuudesta erillään omana kokonaisuutenaan, koska elektroniikkateollisuuden tilanne poikkeaa jossain määrin, muun muassa alan toimipaikkojen taloudellisen tilanteen ja sopimisen määrän osalta, muusta metalliteollisuudesta. Muun metalliteollisuuden tulokset on esitetty omassa osaraportissaan. Elektroniikkateollisuuden toimipaikkoja vastasi kyselyyn 37. Näistä 16 luokittuu päätoimialaltaan radio-, tv- ja puhelintekniikan valmistukseen 1, 14 valmistaa sähkökoneita tai laitteita, kahden toimiala on konttori- ja tietokoneiden valmistus ja viiden lääkintäkojeiden, kellojen ja vastaavien laitteiden valmistus. Toimipaikat ovat pääosin keskisuuria ja suuria. Alle sadan hengen toimipaikkoja on 4, 100-299 hengen toimipaikkoja 16 ja yli 250 hengen toimipaikkoja 20. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 14 työnantajan edustajaa ja 43 henkilöstön edustajaa. Henkilöstöä edustavista vastaajista 60 prosenttia on miehiä. Miesten osuus henkilöstön vastaajista on muussa teollisuudessa 73 prosenttia ja palvelualalla 53 prosenttia. Uudelleenjärjestelyjä ja työn organisoinnin muutoksia runsaasti Alihankintaa on laajennettu selvästi useammin kuin muilla toimialoilla Uudelleenjärjestelyt, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi työn sisältöön tai henkilöstön asemaan, ovat olleet elektroniikkateollisuuden toimipaikoissa yleisiä. Työn organisointiin liittyviä muutoksia kuten ammattikuvien laajentamista tai tiimityön käyttöönottoa on toteutettu kyselyä edeltävinä vuosina yli 80 prosentissa toimipaikoista. Kokonaisuuksia on purettu pienemmiksi yksiköiksi (kuten tulosyksiköiksi) 56 prosentissa toimipaikoista. Tämä on useammin kuin vertailun muilla toimialoilla. Alihankintaa on laajennettu ja aiemmin omalla väellä teetettyjä töitä on ostettu ulkopuolisilta kolmessa neljästä elektroniikkateollisuuden toimipaikasta, mikä on niinikään selvästi muita toimialoja korkeampi osuus. Puolessa toimipaikoista yksikköjä on yhdistetty laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Myös kehittämishankkeet ovat olleet alalla yleisiä: laadun tai tuottavuuden kehittämiseen liittyviä hankkeita on toteutettu enemmän kuin neljässä viidestä elektroniikkateollisuuden toimipaikasta. Yhteistoiminta-asioita on elektroniikkateollisuuden toimipaikoissa käsitelty saman verran kuin muun teollisuuteen ja palvelualaan toimipaikoissa keskimäärin. Yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena on päästy sopimuksiin ja yhteisymmärrykseen noin 85 prosentissa tapauksista, muissa työnantaja on tehnyt yksipuolisen ratkaisun. Toimipaikkojen taloudellisen tilanteen osalta elektroniikkateollisuus poikkeaa vertailun muista toimialoista. Puolessa toimipaikoista (52 %) työnantajan edustajat arvioivat liiketoiminnan kannattavuuden kyselyajankohtana erittäin hyväksi, mikä on selvästi korkeampi osuus kuin muilla aloil- 1 Tässä ryhmässä yhden suuren työnantajan vastaus kattaa useita toimipaikkoja. 1

Elektroniikkateollisuus la. Neljänneksessä toimipaikoista kannattavuus arvioidaan melko hyväksi. Kannattavuuden koetaan kyselyä edeltävinä vuosina parantuneen merkittävästi (52 %) tai ainakin jonkin verran (22 %). Vain pienessä osassa toimipaikoista (13 %) kannattavuus on heikentynyt. Kyselyajankohtana elektroniikkateollisuudessa elettiin voimakasta nousukautta ja kannattavuus oli hyvä, joskin myös kilpailu kiristyvää. Kolme neljästä työnantajavastaajasta arvioi, että kilpailu alalla on lisääntynyt selvästi ja neljännes katsoi kilpailun lisääntyneen jonkin verran. Sopimisen määrä, kohdeasiat ja tavoitteet Sopimuksia tehty melko paljon Elektroniikkateollisuuden toimipaikoissa on sovittu paikallisesti keskimäärin 15 kyselylomakkeessa luetelluista asiaryhmistä, mikä on toimialoittain verrattuna kokonaisuutena paljon. Toimipaikan koon vakioiminen täsmentää sopimisen olevan elektroniikkateollisuudessa aineiston muihin toimialoihin verrattuna pienten ja keskisuurten toimipaikkojen osalta keskitasoa vilkkaampaa, mutta suurimpien, yli 250 hengen, toimipakkojen kohdalla elektroniikkateollisuus sijoittuu hieman alle toimialojen keskitason, koska useilla muillakin toimialoilla sovitaan suurissa yrityksissä paikallisesti paljon. Verrattuna 1990-luvun alkuvuosien tilanteeseen, jotkin toimialat ovat kyselyaineistojemme perusteella (Työmarkkinajärjestelmien kehittämiskomitea 1992) tavoittaneet elektroniikkateollisuuden ja muun metalliteollisuuden etumatkaa paikallisen sopimisen määrässä ja menneet ohikin. Paikallisen sopimisen määrä asiaryhmittäin 16,0 Paikallinen sopiminen asiaryhmittäin elektroniikkateollisuudessa, muussa teollisuudessa ja palvelualoilla Asioiden määrä, joissa sopimuksia on tehty alan toimipaikoissa keskimäärin 14,0 2,1 1,9 12,0 10,0 8,0 6,0 2,0 1,9 5,2 5,0 1,2 1,6 4,8 Muut asiat Henkilöstön asema ja toimenkuvat Työaikajärjestelyt 4,0 2,0 5,4 5,6 3,8 Palkka-asiat 0,0 Elektroniikkateollisuus Muu teollisuus Palveluala 2

Asiaryhmittäin tarkasteltuna elektroniikkateollisuudessa on sovittu muihin toimialoihin verrattuna paljon työaika-asioissa ja luokan muut asiat kohdeasioista, johon sisältyvät mm. tuottavuuden parantaminen, koulutus, työsuojeluasiat ja ulkopuolisen työvoiman käyttö. Myös muutosten hallintaan liittyen on tehty sopimuksia hieman teollisuuden toimipakkojen keskiarvoa enemmän. Palkkasopimuksia on teollisuuden keskiarvoa vähemmän. 2 Tulospalkkioista ja palkkausjärjestelmistä paljon sopimuksia Työaikajärjestelyistä paljon sopimuksia Muutoksista työn organisoinnissa tehdään tavallisesti paikallinen sopimus Paikallisesti sovitaan myös koulutuksesta, tuottavuudesta ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä Tutkimukseen vastanneissa elektroniikkateollisuuden toimipaikoissa on sovittu erittäin usein tulospalkkioista (76 %:ssa toimipaikoista) sekä palkkausjärjestelmistä (68 %). Myös hälytysrahaa koskien on paljon sopimuksia (54 %). Toimialan kyselyajankohtana hyvää taloudellista tilannetta heijastaa se, että paremmista palkkaeduista alan työehtosopimuksiin ja aiempaan käytäntöön verrattuna on tehty paikallinen sopimus puolessa toimipaikoista (51 %). Muita tavallisia palkkasopimisen asiaryhmiä ovat varallaolokorvaukset (46 %), palkan lisät (41 %), lomapalkan maksuaika (38 %) ja työn vaativuuden arviointijärjestelmät(35 %). Lomarahojen leikkaamisesta ei ole tehty sopimuksia lainkaan ja entiseen käytäntöön verrattuna heikommista palkkaeduista on sovittu ainoastaan yhdessä toimipaikassa. Työaikajärjestelyjen joustavuuden lisääminen yrityskohtaisin ratkaisuin oli keskeisiä tavoitteita, kun metalliteollisuudessa käynnistettiin paikallisen sopimisen menettelyjä, joten elektroniikkateollisuudessa on tehty paljon sopimuksia työaikoja koskien. Liukuvasta työajasta (86 %), työajan tasoittumisjakson pituudesta (70 %) ja ylitöiden enimmäismäärästä (70 %) on sovittu valtaosassa toimipaikoista. Myös vuorotteluvapaa (51 %) ja työajan lyhentämisvapaa (pekkasvapaa) (46 %) ovat olleet tavanomaisia sopimiskohteita. Sekä säännöllisen vuorokautisen että viikoittaisen työajan pituudesta on sopimus runsaassa kolmanneksessa toimipaikoista (37 %) samoin kuin ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaseen (35 %). Henkilöstövaikutuksiltaan merkittävistä muutoksista työtehtävien sisällössä ja työn organisoinnissa tehdään elektroniikkateollisuudessa usein paikallinen sopimus (54 %). Yhteistoimintamenettelyä koskien on tehty sopimus kolmanneksessa (32 %) ja henkilöstövaikutuksiltaan merkittävistä työntekijöiden siirroista viidenneksessä toimipaikoista (19 %). Todetun lomautus- tai irtisanomisuhan vaikutukset (11 %), lomautuksen perusteet ja kohdentaminen (11 %), työvoiman vähentämisen toteuttamistapa (11 %) ja henkilöstön osa-aikaistaminen (8 %) ovat olleet sopimisen kohteina harvoin. Elektroniikkateollisuudessa paikallinen sopiminen ulottuu usein myös koulutukseen (57 %), ulkopuolisen työvoiman käyttöön (54 %) ja tuottavuuden parantamiseen (46 %), mikä voidaan pitää merkkinä kehittynees- 2 Tältä osin tulee ottaa huomioon, että elektroniikkateollisuudessa ja muussa metalliteollisuudessa sovitaan esim. palkkarakenteesta kokonaisuutena, jolloin kaikista palkkauksen osatekijöistä ei ole tarvetta sopia erikseen, mikä heijastuu paikallisen sopimisen kohteena olevien asiaryhmien määrään. 3

Elektroniikkateollisuus tä sopimiskulttuurista. Työsuojeluasioita koskien on tehty sopimus runsaassa kolmanneksessa toimipaikoista (38 %). Tasa-arvoasioissa sen sijaan on tehty vain harvoin sopimuksia (5 %). Joustavan toimintatavan toimipaikkoja paljon Asiakaslähtöinen toimintatapa usein sopimisen tavoitteena Sopimukset tehdään tavallisesti luottamusmiehen kanssa Tutkimuksessa käytettiin yhtenä luokitustapana toimipaikkojen jakoa paikallisen sopimisen perusteella traditionaalisiin, kehittyviin ja joustaviin toimipaikkoihin. Joustavaksi toimipaikaksi määriteltiin toimipakka, jossa on sovittu paikallisesti sekä työn organisoinnista, tulospalkkioista, voittopalkkioista tai palkkiojärjestelmistä että koulutuksesta (Niemelä 2000). Elektroniikkateollisuuden toimipaikoista 41 prosenttia täyttää edellä mainitut kolme joustavan toimipaikan ehtoa. Vastaava osuus kaikista teollisuuden toimipaikoista on 22 prosenttia ja palvelualojen toimipaikoista 13 prosenttia. Traditionaalisen toimintatavan toimipakkoja, joissa on sovittu korkeintaan yhdestä luokituksen asiaryhmästä on elektroniikkateollisuuden toimipaikoista kolmannes kun tämä osuus kaikista tutkimuksen toimipaikoista on runsas puolet. Työehtoja paikallisesti sopimalla on elektroniikkateollisuudessa tavoiteltu ensisijaisesti asiakaslähtöistä toimintatapaa, kannustavaa palkitsemista sekä yrityksen ja henkilöstön molemminpuolisen sitoutumisen lisäämistä. Elektroniikkateollisuudessa paikalliset sopimukset tehdään pääsääntöisesti työnantajan ja luottamusmiehen välisinä taikka työnantajan, luottamusmiehen sekä asianosaisen työntekijän tai henkilöstöryhmän kesken. Ryhmäsopiminen ja porukalla sopiminen on harvinaista. Palkka- ja toimenkuva-asioissa sopimuksia tehdään jonkin verran työnantajan ja asianosaisen työntekijän välisinä. henkilökohtainen sopiminen on poikkeuksellista. Luottamusmies osallistuu elektroniikkateollisuudessa paikallisesti sovittavien asioiden käsittelyyn lähes aina jo niiden valmisteluvaiheessa. Kokemukset paikallisesta sopimisesta Vaikuttamismahdollisuudet Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet hyvää keskitasoa Elektroniikkateollisuuden luottamushenkilövastaajat kokevat vaikutusmahdollisuutensa sopimusten sisältöön hieman paremmiksi kuin kyselyyn vastanneet luottamushenkilöt keskimäärin. Asiaryhmittäin niiden vastaajien osuus, jotka kokevat henkilöstön voineen vaikuttaa sopimusten sisältöön vähintään jonkin verran, on elektroniikkateollisuudessa palkka-asioiden kohdalla 55 prosenttia, työaikajärjestelyjen osalta 72 prosenttia ja henkilöstön toimenkuviin ja asemaan liittyen 50 prosenttia, kun vastaavat osuudet koko aineistossa ovat 53, 67 ja 48 prosenttia. Ero vastausjakautumissa ei ole niin suuri, että se sinällään oikeuttaisi tällaisen johtopäätöksen, mutta myös henkilöstön edustajien avovastaukset viestivät joihinkin muihin toimialoihin verrattuna kohtalaisen hyvistä vaikuttamismahdollisuuksista, koska vaikuttamismahdollisuuksien puute ei 4

niissä nouse esiin samalla tavalla voimakkaana epäkohtana kuin eräiden muiden alojen vastauksissa. Toki sellaisiakin toimipaikkoja aineistossa on, joissa henkilöstö ei koe omaavansa vaikuttamismahdollisuuksia lainkaan: Ei henkilöstöllä ole mitään sanomista mihinkään. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Sopimisen luonne ja tasavertaisuus Elektroniikkateollisuuden henkilöstöä edustavien vastaajien enemmistö (58 %) arvioi toimipaikkansa paikallisen sopimisen olleen luonteeltaan lähinnä työnantajapuolen ehdoilla toteutettua sopimista, jossa myös työntekijäpuolen näkemyksiä ja ehdotuksia on otettu kuitenkin huomioon. Niiden vastaajien osuus, jotka kokevat sopimisen olleen käytännössä työnantajapuolen sanelua, on 11 prosenttia. Vapaaksi sopimiseksi, jossa on pyritty yksimielisyyteen, toimipaikkansa sopimisen luokittelee 31 prosenttia elektroniikkateollisuuden vastaajista. Vastaava osuus on teollisuuden toimialoilla keskimäärin 32 prosenttia ja palvelualalla 30 prosenttia. Työnantajien edustajista 71 prosenttia mieltää sopimisen vapaaksi sopimiseksi ja 29 prosenttia työnantajan ehdoilla toteutetuksi, mutta henkilöstön näkemyksiä huomioon ottavaksi sopimiseksi. Sopijaosapuolten asema asiaryhmittäin arvioituna keskimääräistä tasavertaisempi Sopijaosapuolten tasavertaisuus toteutuu henkilöstöä edustavien vastaajien mukaan parhaiten työaikajärjestelyistä sovittaessa. Vastaajista 71 prosenttia katsoo henkilöstön olevan vähintään melko tasavertaisessa asemassa kun sovitaan työaika-asioista. Tässä suhteessa elektroniikkateollisuuden luottamushenkilöiden arviot poikkeavat myönteiseen suuntaan luottamushenkilöiden keskimääräisistä vastauksista, joissa vastaava osuus on 55 prosenttia. Palkka-asioiden ja henkilöstön asemaan ja toimenkuviin vaikuttavien järjestelyjen kohdalla niiden vastaajia, joiden mukaan tasavertaisuus toteutuu vähintään melko hyvin, on elektroniikkateollisuudessa noin kolmannes. Tältäkin osin elektroniikkateollisuuden vastaajien arviot ovat hieman myönteisempiä kuin vastaajien keskimääräiset arviot, mikäli tarkastellaan sitä osuutta, joka vastaa osapuolten aseman olevan erivertainen. Verrattuna muuhun metalliteollisuuteen, elektroniikkateollisuuden luottamushenkilöiden arviot ovat jonkin verran myönteisemmät sekä henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien että sopimisen asiaryhmäkohtaisen tasavertaisuuden osalta. Kun sopijaosapuolten asemaa arvioidaan kokonaisuutena, elektroniikkateollisuuden henkilöstä edustavista vastaajista 36 prosenttia pitää asemaa riittävän tasavertaisena ja 40 prosenttia vastaa, että riittävä tasavertaisuus ei toteudu. Työnantajavastaajista 86 prosenttia katsoo riittävän tasavertaisuuden sopimuksia tehtäessä toteutuneen. 5

Elektroniikkateollisuus On erittäin tärkeää, että luottamushenkilöt koulutetaan kantamaan vastuuta. Meillä käy usein niin, että luottamushenkilö ei osallistu kaikkiin tilaisuuksiin, jossa hän voisi vaikuttaa asioihin. (Työnantajan edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Luottamusmiehille taattava tasavertaisen sopimuskumppanin asema koulutusta edelleenkin lisäämällä. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Tiedot ja osaaminen Tiedon taso ja mahdollisuudet saada asiantuntija-apua hyvät Elektroniikkateollisuuden henkilöstövastaajista 69 prosenttia ja kaikki työnantajia edustavat vastaajat katsovat edustamallaan sopijaosapuolella olleen käytössään riittävät tiedot sopimuksia tehtäessä. Luvut ovat toimialoittain verrattuna korkeimmat. Runsas viidennes (22 %) henkilöstä edustavista vastaajista arvioi tiedoissa olleen puutteita. Puolet työnantajien edustajista on saanut sopimuksia solmittaessa asiantuntija-apua työnantajaliitosta ja kaksi kolmannesta henkilöstön edustajista ammattiliitosta. Osapuolet ovat käyttäneet tiedon lähteenä myös toisen osapuolen liittoa. Viidennes henkilöstön edustajista ja 14 prosenttia työnantajan edustajista ei ole saanut tai tarvinnut asiantuntija-apua sopimuksia tehtäessä. Luottamushenkilöiden mahdollisuudet saada apua erityisasiantuntemusta edellyttävissä asioissa, esimerkiksi taloudellisissa ja juridisissa kysymyksissä, arvioi yli 80 prosenttia niin henkilöstön kuin työnantajankin edustajista vähintään melko hyviksi. Paikallisesta sopimisesta on metalliteollisuudessa ja elektroniikkateollisuudessa pitkät perinteet, joten myös osaamista ja tietoa hyvistä sopimiskäytännöistä on karttunut. Asiantuntija-avun tarvetta silti on ja tiedon lähteenä liitot ovat keskeisessä asemassa. Tietoa toivotaan muun muassa lakien ja sopimusten tulkintaan liittyen, sopimusten laadinnasta, ennakkotapauksista, menettelyistä muissa yrityksissä ja talousasioista. Edustajan valtuuksien selvittäminen (sopimusmenettely) lomapalkkaja raha-asiassa, alan yleisen käytännön selvittäminen, lakien tulkinta useissa asioissa (mm. poissaolot, lomat, perhevapaat, koulutus). (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Sopimusta laadittaessa, asiantuntemusta (mitä otettava huomioon), teen liittoni kanssa tiivistä yhteistyötä koko sopimisen ajan. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden TES-tulkinta, erikoinen tilanne, onko sopimus tehty oikein. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Työaikamuutoksissa, toimihenkilöiden vaativuusryhmittelyssä, päivärahakysymyksissä. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Alan yleisen käytännön selvittäminen (ylemmillä toimihenkilöillä ei ole yksityiskohtaisia TES-määräyksiä). Tästä on yleensä vaikea saada riittävästi tietoa. Lakien tulkinta yleensä. Edustajan valtuudet, sopi- 6

mismenettelyt. Työnantajan perusteluiden arviointi. Erityisesti yritystaloudellisten perusteluiden osalta on käytännössä lähes mahdotonta saada ulkopuolista tai puolueetonta sisäistä asiantuntija-apua. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Lakien tai sopimusten tarkoitusperä ja soveltaminen, taloudelliset kaavat. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Malleja hyvistä paikallisista sopimuksista, koska työnantaja ei usko muuten. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Selkeitä ohjeita lakien ja säädösten tulkitsemisesta, varsinkin paikallisten sopimusten teksteihin sovellettuna, jotta asia ei muuttuisi ja erilaiset tulkintamahdollisuudet pienenisivät. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Yleinen palkkapolitiikka, -henkilöstöpolitiikka, -kustannustaso jne. Tasavertaisen neuvotteluasetelman tasapainon tekemiseen tarvittavaa apua niin sanelusta siirrytään neuvotteluun. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Sopimistilanteet Elektroniikkateollisuuden henkilöstövastaajista 42 prosenttia ja työnantajan edustajista 36 prosenttia arvioi, että sopimuksia tehtäessä on toisinaan ollut lomautusten tai henkilöstön vähentämisen uhka. Henkilöstön edustajista 8 prosenttia ja työnantajan edustajista yksi arvioi uhan esiintyneen useasti. Luvut eivät poikkea teollisuuden toimipaikkojen kokonaistuloksesta. Neuvottelusuhteet keskimääräistä paremmat Sopimisen riitatilanteita Työtaistelun uhka on elektroniikkateollisuuden sopimistilanteissa ollut melko harvinainen. Kummankin vastaajaryhmän edustajista 17 prosenttia mainitsee lakon uhan liittyneen neuvotteluihin toisinaan. Painostamista vastapuolen taholta on sitäkin koettu vähemmän kuin toimialoilla keskimäärin. Henkilöstön edustajista runsas kolmannes ja työnantajan edustajista vain yksi kokee vastapuolen painostaneen paikallisista sopimuksista neuvoteltaessa. Kohtalaisen hyvistä neuvottelusuhteista kertoo sekin, että sopimiseen liittyneitä erimielisyyksiä kuvataan pikemmin näkemyseroiksi kuin riidoiksi. Melko usein erimielisyyksien kuvauksiin liittyy myös maininta, että neuvotteluilla on saavutettu yhteinen ratkaisu asiaan. Työnantajan edustajat: Ei varsinaisia riitoja, mutta n. 5.000:lla henkilöllä on monta mielipidettä, joista kaikki ei ole tehdyistä ratkaisuista samaa mieltä. Toistaiseksi kaikki ovat tyytyneet edustajiensa tekemiin päätöksiin. (Työnantajan edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden 7

Elektroniikkateollisuus Lähinnä neuvottelu vaikeaa. Erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja. Ratkenneet neuvottelemalla ja vaihtoehtoja vertailemalla.... (Työnantajan edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Paikallisen sopimisen rikkomisesta johtuvat tilanteet. Voiko esim. sopimuksen noudattamatta jättämisen riitauttaa. (Työnantajan edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Hyväksytyistä sopimuksista lipsuminen. Kaikki eivät noudata kirjallisiakaan sopimuksia. (Työnantajan edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Kitkaa aiheuttaneet: nopean etenemisen tarve, määrämuotoisesta sopimuksesta (sopimus paperilla). Oikaisut kiireen alla. (Työnantajan edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Sopimukset on pyritty tekemään niin, ettei niistä niiden voimaanastumisen jälkeen tarvitse riidellä. (Työnantajan edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Henkilöstön edustajat: Ei ole ollut riitoja, tekstit on pyritty tekemään tarkoiksi. Toisaalta sopimukset ovat olleet määräaikaisia tai käytännön vaikutuksiltaan vähäisiä, ja ihmisillä on korkea kynnys lähteä riitelemään, vaikka tuntisivatkin tulleensa väärin kohdelluiksi. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Ei riitoja, mutta jonkin verran näkemyseroja. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Ei riitoja, mutta työnantaja ei ymmärrä sopimisen antamia mahdollisuuksia. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Keskustelemalla ja neuvotteluilla olemme mielestäni tänä päivänä selvinneet yhteiseen ratkaisuun. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Mm. matkatöitä tekevien henkilöiden ylityökorvaukset; riita on ratkaistu sillä että miehet pyrkivät tekemään työt 8 h sisällä. (Henkilöstön edustaja, pieni elektroniikkateollisuuden Sovituista asioista ei ole tarvinnut keskustella eikä riidellä. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Tulospalkkaus koskee vain osaa henkilöstöä, työnantaja sanelee > emme riitele. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Työnantaja ilmoittaa neuvotteluryhmälle: tästä ryhmästä tulee yksimielisiä päätöksiä tai ei ollenkaan päätöksiä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Työnantajan toteuttama liukuvan työajan lopettaminen vuorotyöhön siirryttäessä eräällä osastolla. Riita ratkesi kun vuorotyön tarve loppui- 8

kin ehkä työnantajallekin yllättäen. Pahoitettiin kyllä ihmisten mielet. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Uuden työaikalain soveltaminen max 5 h / vrk, ellei toisin sovita. On kuitenkin aina sovittu lyhyempinä jaksoina. Uusien työntekijöiden palkat: pitäisi nousta työn tuloksen noustessa. Vaatii aina seurantaa ja patistelua. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Sopimisen vaikutukset Sopimisesta ollut hyötyä molemmille osapuolille Paikallisesta sopimisesta saadut kokemukset ovat elektroniikkateollisuudessa pääsääntöisesti hyviä. Henkilöstön edustajista 71 prosenttia kokee sopimisesta koituneen osapuolelleen jonkin verran hyötyä ja kuusi prosenttia vastaa, että hyöty on ollut merkittävää. Haittaa sopimisesta arvioi aiheutuneen vain kolme prosenttia henkilöstövastaajista. Arviot ovat myönteisempiä kuin toimipaikoissa keskimäärin. Näin on laita myös työnantajien arvioiden osalta. Työnantajan edustajista 31 prosentti katsoo, että hyöty on ollut merkittävää ja 62 prosenttia, että sitä on ollut jonkin verran. Elektroniikkateollisuuden vastaajien kokemukset ovat muun teollisuuden toimipaikkojen ja palvelualan keskimääräisiä kokemuksia myönteisempiä myös kun arvioidaan paikallisen sopimisen vaikutuksia henkilöstön työehtoihin, työilmapiiriin ja henkilöstöryhmien välisiin suhteisiin. Näin on sekä henkilöstön että työnantajien näkemysten osalta. Myös vaikutukset toimipaikan tuottavuuteen ja kannattavuuteen arvioidaan pääsääntöisesti myönteisiksi, joskin tältä osin elektroniikkateollisuus jää hivenen muun teollisuuden keskimääräisestä tasosta. Paikallisen sopimisen vaikutukset Parantanut merkittävästi Heikentänyt merkittävästi Paikallisen sopimisen vaikutukset elektroniikkateollisuudessa, muussa teollisuudessa ja palvelualoilla 1 2 3 4 5 Henkilöstön työehdot ja työilmapiiri Tuottavuus ja kannattavuus Henkilöstöryhmien suhteet Elektriniikkateollisuuden työnantajat Elektroniikkateollisuuden luottamushenkilöt Muu teollisuus (ta) Muu teollisuus (tt) Palveluala (ta) Palveluala (tt) 9

Elektroniikkateollisuus Muuhun metalliteollisuuteen verrattuna elektroniikkateollisuuden vastaajien hyötykokemukset ovat kokonaisuutena henkilöstön osalta samaa ja työnantajien osalta hieman parempaa tasoa. Myönteiset kokemukset ovat yhteydessä osapuolten keskinäisen luottamuksen rakentumiseen ja edelleen siihen, että valmiudet tehdä sopimuksia kasvavat molemmin puolin. Vaikka sopimisen vaikutukset koetaan keskimäärin pikemmin myönteisiksi kuin kielteisiksi, kaikilta osin näin ei ole ja vastauksiin sisältyy myös epävarmuutta siitä, mitkä tulevat olemaan paikallisen sopimisen hyödyt pitemmän päälle. Paikallisen sopimisen selkeät hyödyt henkilöstöryhmälleni (ylemmät toimihenkilöt) ovat vielä toteen näyttämättä. Sopimista käytetään herkimmin asioissa, jotka ovat henkilöstön kannalta neutraaleja tai kielteisiä. Perinteisesti hyvin toiminut henkilökohtainen sopiminen on menettänyt merkitystään henkilöstöryhmän kasvaessa. Joskus tuntuu, että olisi helpompi toimia, jos ylempien toimihenkilöiden TES:ssa ja laissa olisi tarkemmatkin määräykset kuin nyt. Kun yrityksissä on totuttu seuraamaan yksityiskohtaisia sääntöjä, on vaikea toimia käytäntöjen ja hyvän tahdon varassa. Kuitenkin kyky soveltaa ylempien suuripiirteisiä TESsejä (esim. YTN / MET-sopimusta) ratkaisee pitkälle sen, miten valmiita muut ryhmät tulevat olemaan sopimuksiensa yksinkertaistamiseen. Joustavuuden lisääminen ei välttämättä ole etu ryhmälle, joka on aina joustanut. Paremminkin paikallisilla (työaika ym.) joustosopimuksilla lisätään joustavuutta vain yhteen suuntaan. Paikallinen sopiminen vaatii paljon aikaa ja osaamista. Tämä on otettava huomioon hyötyjä arvioitaessa. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Paikallisen sopimisen edellytykset Nopea tekninen kehitys ja kansainvälistyvien markkinoiden kilpailu ovat edellyttäneet elektroniikkateollisuudelta hyviä edellytyksiä joustavoittaa toimintatapoja ja sopeuttaa tuotantoa asiakaslähtöisen tuotantotavan vaatimuksiin. Paikallinen sopiminen yksi suomalaisen elektroniikkateollisuuden menestystekijöistä Metalliteollisuus ja sen osana elektroniikkateollisuus on Suomessa ollut edelläkävijä-aloja työehtojen paikallisen sopimisen kehittämisessä. Työehtosopimuksissa on laajennettu paikallisen sopimisen mahdollisuuksia jo 1980-luvun lopulla alkaen ja nykyisin työehtosopimukset sallivat monien työsuhteen ehtojen sopimisen yritystasoisesti valtakunnallisen sopimuksen määrittämissä puitteissa. Epävirallista paikallista sopimista on alalla ollut jo aiemminkin kuin näitä mahdollisuuksia on kirjattu työehtosopimuksiin, joten sopimiseen on perinteitä, osaamista ja toimiviksi havaittuja käytäntöjä. Suomalainen elektroniikkateollisuus on menestynyt kansainvälisesti hyvin ja yhtenä menestymisen taustatekijänä on ollut paikallisen sopimisen kautta saavutettu työorganisaatioiden joustavuus. 10

Sopimiseen laajat mahdollisuudet Ammattiyhdistysliike on suhtautunut myönteisesti paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentamiseen, kun se on tapahtunut hallitusti työehtosopimusten raameissa ja työmarkkinajärjestöjen keskinäisen luottamuksen hengessä. On ajateltu, että joustavista työehdoista voidaan sopia paikallisesti, kunhan neuvotteluasetelma on riittävän tasavertainen ja lisääntyvän joustavuuteen edetään työelämän henkilöstölähtöisen kehittämisen kautta myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tarpeet huomioiden. Työehtosopimukset antavat paikalliseen sopimiseen elektroniikkateollisuudessa laajat mahdollisuudet, joten työehtosopimusten ja lakien riittämättömät mahdollisuudet eivät vastauksissakaan nouse merkittäviksi sopimista rajoittaneeksi tekijäksi. Tällöin keskinäinen luottamus ja yrityskulttuuri voivat ratkaista, sovitaanko asioista paikallisesti. Mikäli yrityskulttuuri osaa sopia asioista paikallisesti, pitäisi TESit aloittaa tekstillä Mikäli paikallisesti ei ole toisella tavalla sovittu, noudatetaan TESiä.... (Työnantajan edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Kaikki voidaan sopia paikallisesti jos yrityskulttuuri on sellainen. (Työnantajan edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Selvästi yleisimmin mainittu syy siihen, että sopimuksia ei ole tehty nykyistä enempää on, että siihen ei ole nähty tarvettakaan. On tehty paljon, ei tarvitse tehdä kaikista asioista. On riittävästi paikallisia. (Työnantajan edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Toiseksi tavallisin sopimisen este on, että aloite sopimuksesta on kariutunut toisen osapuolen vastustukseen. Muutamassa vastauksessa mainitaan myös, että sopimusta ei ole syntynyt, koska sitä ei ole osattu tehdä. Jätetään sopimuksiin paikallisesti sovittavia asioita, jolloin niitä opitaan käyttämään ja tekemään sopimuksia. (Työnantajan edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Työnantajapuoli ei ole ehdottanut, mutta STTL:n puolesta ei myöskään olla haluttu koska, jos paikalliset sopimukset tulisivat niin se olisi työnantajan sanelupolitiikkaa. Koska meillä ei ole päteviä neuvottelijoita olisimme todella heikoilla. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Etenkin työnantajapuolella valmiutta sopimismahdollisuuksien laajentamiseen vielä nykyisestä Vaikka mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen jo ovat laajat, elektroniikkateollisuudessa on etenkin työnantajapuolella valmiuksia lisätä sopimista entisestään. Puolet työnantajavastaajista on sitä mieltä, että mahdollisuuksia sopimiseen tulisi lisätä jonkin verran ja viidennes katsoo, että mahdollisuuksia tulisi laajentaa huomattavasti. Henkilöstön edustajista runsas viidennes kannattaa paikallisen sopimisen lisäämistä työsuhteen ehtojen sopimistapana, mutta enemmistö (74 %) on sitä mieltä, että so- 11

Elektroniikkateollisuus pimismahdollisuuksien nykytilanne on sopiva. Henkilöstövastaajista vain kuusi prosenttia kannattaa sopimismahdollisuuksien vähentämistä, työnantajavastaajista kukaan ei ole tällä kannalla. Sopimusten ja lakien luomat puitteet tärkeät Henkilöstön edustajat mainitsevat muun muassa seuraavien työsuhteen ehtojen soveltuvan hyvin paikallisesti sovittaviksi, kunhan toimitaan minimiehtojen ja työehtosopimusten luomien raamien puitteissa. Lomarahojen maksamisajankohdista sopiminen, työterveyshuollon kattavuudesta sopiminen (sairaspoissaolot), työajoista ja loma-ajoista sopiminen raamien puitteissa, palkkausjärjestelmät talokohtaisina raamien puitteissa (palkankorotukset liittojen neuvottelemana). (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Lyhytaikaiset työaikajärjestelyt (sisäänteot), loma-ajankohdat (lomakaudella), palkkojen ja lomarahojen maksuaikataulu, tauot, liukumat, työajan lyhennysvapaat, palkkaus- ja työnarviointijärjestelmät, tulospalkkaus, virkistys- ja viihtyvyysasiat, tiedotusasiat osittain, leikkausten toteuttamistavat ja vaihtoehdot, henkilöstöedut, työaikapankki. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Palkka-asiat. Kunhan ei mennä ammattitaitoisten ns. ammattimiesten palkkoja sotkemaan eivät lähde ns. tes. alapäästä. (Henkilöstön edustaja, pieni elektroniikkateollisuuden Tietyn valtakunnallisen (eurooppalaisen?) tason yli menevät palkat, tulospalkkiot / -palkat, työajat sisältäen myös loma- ja vapaa-ajat, pekkaset mm. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Vain työehtoasioissa kannattaa etsiä paikallisesti sovittavia asioita. Työsuhteen ehdot sovitaan työsopimuksella pärstäkohtaisesti. Ehtojen kirjo ei ole kannustavaa vaan riskinottoa. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Työntekijöitä suosiva perälautapykälä pakottamaan työnantaja tekemään sopimuksia. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Työehtosopimusten ja lakien luoman perälaudan merkitystä tähdennetään myös vastauksissa kysymykseen, mitkä työsuhteen ehdot soveltuvat huonosti paikallisen sopimisen kohdeasioiksi. Sairaus ja tapaturma-ajan toimeentuloturva, yleensä ihmisen jaksamiseen liittyvät asiat, opiskelu ja perhepoliittiset vapaat. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Työsuhteen ehdot pitää säilyttää valtakunnan/ kansainvälisellä tasolla yhtenevät. Näin menetellen epäterve kilpailu ei kaada useita työpaikkoja kerralla (=koko taloa kerralla). Esim. johdon sitouttaminen pääomatuloilla yritykseen on riski jatkuvuudelle. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden 12

Yleiskorotukset ja niiden soveltamisohjeet, työsuhteen ehtojen muuttamisesta oltava liittojen ohjeet, työaikojen ja loma-aikojen määrittelemisistä liittojen ohjeet. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Ylitöiden korvattavuus, yleiskorotukset, työsuojelun perustaso, työajan pituus, lomien vähimmäismäärä, perhevapaasäännösten heikentäminen, päivärahojen ja kilometrikorvausten heikentäminen, irtisanomissuojan heikentäminen, laissa mainitut poissaolo-oikeudet. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Henkilöstö ja työnantaja kokevat etunsa olevan pääsääntöisesti yhdensuuntaisiksi etenkin työnantajan taloudellisen menestyksen ja laiteinvestointien ja työaikajärjestelyjen osalta. Palkka-asioissa edut ovat osin vastakkaiset ja paikallisen sopimisen yleistyminen saattaa nostaa tältä osin esiin vastakkainasetteluja työpaikoilla. Toisaalta esimerkiksi tulospalkkausjärjestelmillä, jotka ovat elektroniikkateollisuudessa yleisiä, on myös etujen yhdensuuntaisuutta vahvistava vaikutus. Paikallisen sopimisen kulttuuri kehittynyttä Elektroniikkateollisuuden paikallisen sopimisen kulttuuri on monilta osin kehittyneempää kuin sopimisen kulttuuri toimialoilla keskimäärin. Sopimisesta saadut kokemukset, osapuolten keskinäinen luottamus, sopimiseen liittyvät tiedot ja osaaminen sekä luottamushenkilöiden osallistuminen ja työn arvostus toimipaikoissa ovat kaikki toimialoittain verrattuna hyvää tasoa. Metalliteollisuuden sopimiskulttuuri on kaiken kaikkiaan kehittynyttä, mutta tulosten perusteella elektroniikkateollisuus näyttäisi olevan muuta metalliteollisuutta vielä askeleen edellä. Tämä antaa hyvät edellytykset kehittää paikallista sopimistoimintaa edelleen. Oheisissa kuvioissa on luonnehdittu elektroniikkateollisuuden sopimiskulttuuria kokonaisuutena 12 osatekijän 3 avulla erikseen työnantajan ja henkilöstön vastausten pohjalta. Korkea arvo merkitsee hyvää arvioita kyseisellä ulottuvuudella. Arvo nolla edustaa henkilöstön edustajien kuviossa kaikkien kyselyn henkilöstövastaajien keskiarvoa ja työnantajien kuviossa kaikkien kyselyn työnantajavastaajien keskiarvoa. Kuvioiden esitystapa ei tuo esiin toimipaikkakohtaista vaihtelua, mutta näyttää sopimiskulttuurin vahvuudet ja heikkoudet alojen toimipaikoissa keskimäärin. 3 Summamuuttujien rakenne on selostettu yhteenveto-osassa. Esitystapa kuvioissa tuo toimialojen erot esiin korostetusti. 13

Elektroniikkateollisuus Elektroniikkateollisuuden sopimiskulttuuri Elektroniikkateollisuuden sopimiskulttuuri Henkilöstön arviot (0 = kaikkien henkilöstön edustajien keskiarvo) Elektroniikkateollisuus Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisu udet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksi en laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen - + Käsitys luottamusmiehen roolista Luottamusmiehen osallistuminen kehittämistoimintaan Elektroniikkateollisuuden sopimiskulttuuri Työnantajien arviot (0 = kaikkien työnantajien edustajien keskiarvo) Elektroniikkateollisuus Teollisuus keskimäärin 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Vaikuttamismahdollisu udet sopimisten sisältöön Sopimisen koettu tasavertaisuus Sopimistilanteen ristiriitojen puuttuminen Sopimisen kokonaisvaikutukset Suntautuminen sopimismahdollisuuksi en laajentamiseen Etujen koettu yhdensuuntaisuus Luottamus osapuolten välillä Työilmapiiri Sopimisen esteiden puutuminen Sopimisen osaaminen - + Käsitys luottamusmiehen roolista 14

Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi paikallista sopimista koskevissa lain ja työehtosopimusten määräyksissä sekä sopimisen käytännöissä vastaajat mainitsevat vielä seuraavia asioita. Työnantajan edustajat: Laki ja tes pitäisi löytyä samasta paperista ja lisäksi tulevat vielä paikalliset sopimukset: sopimukset hajallaan. (Työnantajan edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Henkilöstön edustajat: Ei liian vapaata työaikasovelluksia. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Henkilöstöedustajille tieto tehdyistä sopimuksista. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Iso yritys on melko kankea sopimaan. Ei löydy vastapuolta toimihenkilöille. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Perustasojen säilyttäminen ei liian väljää, kovemmat sanktiopykälät työnantajille törkeiden väärinkäytösten varalta. Työntekijän luottamus sopimuksiin pitää säilyä. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Riittävä koulutus työntekijäpuolelle ko. asioiden tuntemiseksi. Liittojen tulisi olla tukena paikallisissa sopimuksissa mm. talokohtaiset palkkasopimukset tulisi hyväksyttää liitoissa yms. (Henkilöstön edustaja, suuri elektroniikkateollisuuden Työaika, yrityksen voitonjako tasapuolisemmaksi, koulutus > sanelusta sopimiseen, tulospalkkiolisät KTA-laskentaan TES:n määräyksellä. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden Ylempien toimihenkilöiden yhteyshenkilön aseman vahvistaminen. Vapauksia sopimiseen on käytännössä aika sopivasti. (Henkilöstön edustaja, keskisuuri elektroniikkateollisuuden 15