Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI 22500344-032 tiedoksi: esko.halmesmaki@espoo.fi, reijo.yrjola@espoo.fi 5044 ALBERGAN KARTANO, PÄÄRAKENNUS, SOKERILINNANTIE 7, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Albergan kartanon päärakennus on rakennettu vuonna 1874. Rakennusmateriaalina on käytetty mm. raakasokerilaatikoiden mäntylautoja. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1997. Tiloja on kellarikerroksen lisäksi kahdessa maanpäällisessä kerroksessa. Alapohja on maanvarainen tiilipäällysteinen, välipohjat on betoni ja puurakenteisia. Rakennuksessa on luonnonkivisokkeli. Vesikatteena on pelti. Talossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä ja 1. kerroksessa on vesikiertoinen lattialämmitys. Rakennuksen kellarikerroksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kerroksissa 1 ja 2 on painovoimainen ilmanvaihto. Katsastuksen aikana todettiin lisäksi, että 2. kerroksen avotoimistossa 2.9 on koneellinen poistoilmanvaihto. Rakennuksen 1. ja 2. kerros on vuokrattu osin toimistokäyttöön (mm. Healing rooms, Sukuseurojen keskusliitto, MeetingPackage). Lisäksi kellarikerrosta ja osin 1. kerrosta vuokrataan juhla- ja kokouskäyttöön. Käyttäjäpalauteen mukaan 2. kerroksen tilat koetaan tunkkaisiksi, tiloissa koetaan pistävää hajua, talviaikaan ikkunoista tulee vetoa ja kesällä tilat ovat kuumia. Kolme työntekijä oireilee tiloissa (Sisäilmasto-olosuhdelomake 20.9.2017). Rakennuksessa on ollut vesivahinko lokakuussa 2003, kun tilassa 2.12 ollut astianpesukone valutti vettä välipohjarakenteeseen noin 10 m 2 alueella (WD kuivaus Oy). Välipohjarakennetta kuivatettiin, mutta rakenteita ei uusittu. Vuonna 1998 vesikiertoisen lattialämmityksen jakotukissa oli ollut 1. kerroksessa vuoto käsittäen pääeteisen, musiikkisalin ja oleskelusalin. Lattian eristeet tutkitulta alueelta olivat mikrobivaurioituneet. Rakenteet kuivattiin ja seinän alaosan rakenteita uusittiin (Kosteus- ja homevauriokartoitus, Espoon kaupunki 27.4.1999). Samassa yhteydessä korjattiin myös rakennuksen ulkopuoliset salaojat oikeaan korkoon. Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja talotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. 1 (21) S w e co Ilmalanportti 2 FI-00240 Helsinki, p. +358 (0)207 393 000 www.sweco.fi Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no 2635440-5 Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen
Katsastuksen suorittivat Sanna Pohjola ja Jarkko Lesonen 21.3.2018. Katsastukseen kuuluvat seurantamittaukset tehtiin 21.-28.3.2018. Katsastuksessa oli mukana kiinteistönhoitaja Jorma Vuorijärvi. 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennuksen ympärillä on salaojat, joita on korjattu vuonna 1999 oikeaan korkoon. Lumen vuoksi ei katselmuksen yhteydessä havaittu salaojien tarkastuskaivoja, eikä salaojia voitu tarkastaa. Kellarikerroksessa havaittiin paikoin kohonneita kosteuslukemia lattiapinnalla ja väliseinän alaosissa, mutta kosteutta tai kosteuden aiheuttamia jälkiä ei havaittu ulkoseinien vierustoilla. Salaojien tekninen käyttöikä on yleensä 30-50 vuotta. 1.3 Päällysteet, Alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Sokkeleiden ympärillä on pieni vieruskaista, jossa ei ole viherkasveja (noppakivetys). - Maanpinta on muotoiltu pääosin poispäin rakennuksesta. Lännenpuoleisella seinustalla maanpinta tasainen. - Sadevedet ohjautuvat katolta syöksytorvia pitkin sadevesikaivoihin. Tarkastushetkellä usea syöksytorvi oli jäässä (Kuvat 1-2). Syöksyssä näkyi lämmityskaapeleita. Lämmityskaapeleiden toiminta tulee tarkastaa. 2 (21)
Kuvat 1, 2. Rakennuksessa on luonnonkivisokkeli, jonka virustalla on kapea noppakivetys. Usea syöksytorvi oli jäässä. Lämmityskaapelien toiminta tulee tarkastaa. 1.4 Perustukset, perusmuurit - Sokkelit ovat luonnonkiveä. Niissä ei havaittu puutteita. 1.5 Alapohjat - Kellarikerroksessa on maanvarainen tiilipäällysteinen lattia. Paikoin kalliopinta nousee lattiapinnan tasalla/yläpuolelle. Näissä kohdissa havaittiin ilmavirtausta, jossa oli maan hajua, sisätilaan päin. Kerhotilassa 07 havaittiin väliseinän lähellä lattiassa sekä väliseinän alaosassa kohonneita kosteuslukemia pintakosteudenilmaisimella havainnoitaessa. 3 (21)
Kuvat 3, 4. Paikoin kalliopinta nousee lattiapinnan tasalla/yläpuolelle. Kuvat 5, 6. Tilassa 07 havaittiin lattiapinnalla ja väliseinän alaosissa kohonneita pintakosteuslukemia. 1.6 Runko, kantavat seinät - Rakennuksen ulkoseinät ovat puu/hirsirunkoisia. Puurungon ulkopuolelle on asennettu lämmöneriste (kova mineraalivilla), joka on rapattu. - Seinien sisäpuolella havaittiin rappauksessa lähes kaikissa tiloissa halkeamia. Näillä ei ole vaikutusta rakennuksen kantavuuteen, vaan ovat lähinnä esteettinen haitta. 4 (21)
Kuvat 7, 8. Paikoin sisäseinäpintojen rappauksissa havaittiin halkeamia. 1.7 Välipohjat, yläpohjat - Rakennuksen välipohja- ja yläpohjarakenteet ovat puurakenteisia. 1. kerroksen välipohjassa on ainakin osin mineraalivillaeriste. Välipohjassa on 1. kerroksessa vesikiertoinen lattialämmitysputkisto, jossa on ollut vuonna 1998 vuotoja pääeteisen 1.10 jakotukin kohdalla. Vesiputket puurakenteisessa lattiarakenteessa ovat riski, sillä vesivahingon sattuessa materiaalit vaurioituvat herkästi. Lattian eristeet oli tutkitulta alueelta homevaurioituneet (Kosteus- ja homevaurioiden kartoitus, Espoon kaupunki 27.4.1999). Korjaustoimenpiteenä esitettiin 1. kerroksen lattiarakenteen eristevillojen vaihtamista puhtaisiin ja muiden materiaalien puhdistusta ja käsittelyä homeentorjunta-aineella perusparannuksen tai muun korjauksen yhteydessä. Vaurioituneiden eristevillojen vaihdosta ei ole tietoa. Aistinvaraisesti ei välipohjarakenteissa havaittu jakotukin kohdalla poikkeavaa hajua, mutta mineraalivillaeristeissä oli paikoin tummumaa (Kuva 10). - Sisäpinnoilla ei havaittu kosteusjälkiä lukuun ottamatta tilaa 2.1, jossa poistoilmahormin ympärillä oli vanha kosteusjälki. Suositellaan uusimaan rappaus/hiomaan rappauspinta sekä paikkamaalaamaan kosteusjäljen kohdalta. 5 (21)
Kuvat 9, 10. Tilassa 2.1 havaittiin poistoilmahormin ympärillä katossa vanha kosteuden aiheuttama jälki (vas). 1. kerroksen välipohjassa on ainakin osin mineraalivillaeriste. Välipohjassa on vesikiertoisen lattialämmitysputkisto, jossa on ollut aiemmin vuotoja pääeteisen 1.10 jakotukin kohdalla. Kuva jakotukin 1.23 kohdalta, jossa mineraalivillat hieman tummuneet (oik). Kuvat 11, 12. Rakennuksen molemmilla sivuilla on kylmät ullakkotilat. Ruodelaudoituksessa oli havaittavissa paikoin kosteuden aiheuttamia jälkiä. Paikoin ruodelaudoitusta on uusittu. 6 (21)
Kuva 13. Yläpohjan eristeenä on puhallusvilla. - Rakennuksen molemmilla sivuilla on kylmä ullakkotila. Vesikatteena on pelti, jonka alla ei ole aluskatetta. Paikoin ruodelaudoituksessa oli havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä, jotka ovat todennäköisesti kondenssin aiheuttamia. 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Julkisivurappausta on paikoin uusittu vuonna 2010 Thermodec-menetelmällä. Paikoin rappaus oli irronnut. Pahimmat vauriot olivat D-rapun vierellä, missä seinän alaosassa rappaus oli irti usean metrin matkalta (kuvat 16-17). - Syöksytorven vierellä sekä seinän alaosassa havaittavissa tummumaa A-rapun lähettyvillä (kuvat 14, 18) 7 (21)
Kuvat 14, 15, 16, 17. Julkisivurappaus paikoin irronnut. Kuvat ylhäällä A-rapun puolelta. Pahimmat vauriot havaittiin D-rapun vierellä, missä seinän alaosassa rappaus irrallaan usean metrin matkalta (alhaalla). 8 (21)
Kuva 18. Syöksytorven vierellä sekä seinän alaosassa havaittavissa tummumaa A-rapun lähellä 1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat ovat 2-lasisia puukarmisia vanhoja ikkunoita. Ikkunankarmeissa havaittiin paikoin vaurioita. Ikkunat olisi syytä huoltaa pikaisesti. - Vesipeltien kallistukset olivat riittämättömiä ja paikoin maalipinta irronnut. - Tilassa 2.1 ulkolasi on rikki. Kuvat 17, 18. Ikkunat ovat vanhoja puukarmisia 2-lasisia ikkunoita. Paikoin puuosissa oli maalit lohkeilleet ja niissä oli havaittavissa pintavaurioita. Vesipeltien kallistus on riittämätön. Maalit paikoin vesipelleistä irronneet. 9 (21)
Kuvat 19, 18. Tilassa 2.1 ulkolasi rikki 1.9 Ulko-ovet - Ulko-ovet ovat vanhoja ja aistinvaraisesti arvioiden tyydyttäväkuntoisia. Ulko-ovien tiivisteet suositellaan uusimaan säännöllisesti. 1.10 Vesikatteet, kattokaivot - Vesikatto on harjakatto, jonka katteena on saumattu pelti. Peltikatteen tekninen käyttöikä on 30-50 vuotta. Katolle ei menty pakkasen vuoksi ja kattoa tarkasteltiin yläkerran ikkunoista. Vesikate ja maalipinta vaikuttivat aistinvaraisesti arvioiden tyydyttäväkuntoiselta. Paikoin pinnoite oli irronnut. Suositellaan vesikatteen paikkamaalausta lähiaikoina. 10 (21)
Kuva 22. Vesikatteena on pelti, jonka iästä ei ole tietoa. 1.11 Tilapinnat ja tilavarusteet Sisäpinnat ovat vanhoja. Paikoin puupinnoilla oli näkyvissä tummumaa (kuvat 23-26) Kuvat 23, 24. tilassa 2.8 sisäpintoja ei ole rapattu, vaan esillä on rimoitus. Paikoin katto- ja seinäpinnoilla oli havaittavissa tummumaa, mutta pinnat olivat kuivia. Rimoitus kerää runsaasti pölyä. 11 (21)
Kuvat 25, 26. Toimistotilassa 2.10 oli paikoin ulko- ja väliseinissä laudoitusta, joissa näkyvissä vanhoja mahdollisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä. Healingroomin käytössä olevissa tiloissa ei ollut havaittavissa runsaasti pölyä tasopinnoilla. Tiloihin oli tehty käyttäjäilmoituksen jälkeen syksyllä 2017 yläpölyjen siivous. Käyttäjän mukaan sisäilman laatu oli parantunut siivouksen jälkeen. MeetingPackagen käytössä olevissa tiloissa havaittiin runsaasti pölyä ylätasopinnoilla (kuva 27). Suositellaan puhdistamaan yläpölyt säännöllisesti. Kuva 27. tilassa 2.13 havaittiin ylätasopinnoilla runsaasti pölyä. Vuokralaisena tilassa MeetingPackage. 12 (21)
1.12 Märkätilat - Märkätiloissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa eikä aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä. 1.13 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Ikkunanpuitteiden huoltokorjaus. - Tilan 2.1 ulkolasin vaihto - Vesipeltien kaatojen korjaus. - Syöksytorvissa olevien lämmityskaapeleiden toiminta tulee tarkastaa. - Yläpölyjen puhdistus säännöllisesti. - Ulko-ovien ja ikkunoiden tiivisteet suositellaan uusimaan säännöllisesti. - Suositellaan vesikatteen paikkamaalausta lähiaikoina. - Suositellaan uusimaan rappaus/hiomaan rappauspinta sekä paikkamaalaamaan tilan 2.1 katossa kosteusjäljen kohdalta. - Kellarikerroksen maanvastaisen lattian korjaus. Kalliopinta louhitaan alas kohdista, jotka ovat liian ylhäällä. Uusi lattia rakennetaan huomioiden alapohjan alapuoliset kapillaarikatkot ja lämmöneristeet. - Julkisivurappauksen korjaaminen. 13 (21)
2 SISÄILMAOLOSUHTEET 2.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset - Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta seurattiin neljässä mittauspisteessä tallentavien mittalaitteiden avulla viikon ajan. Mittauspisteitä oli jokaisessa kerroksessa (kellarikerros sekä 1. ja 2. kerros). Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 2.1-2.4. - Kellarikerroksen monitoimitilassa 0.9 hiilidioksidipitoisuus vaihteli enimmäkseen välillä 383-800 ppm. Seurantajakson aikana tilan 0.9 hiilidioksidimittari ei saanut sähköä lauantaina klo 14-24. Kun mittalaite alkoi taas saada sähköä klo 24, oli hiilidioksidipitoisuus korkea (1920 ppm). Tämän jälkeen pitoisuus laski tasaisesti mutta hitaasti, kunnes sunnuntaina klo 6 pitoisuus saavutti tason 400 ppm. Johtopäätöksen mukaan monitoimitilassa lauantaina olleen tilaisuuden ajaksi mittalaitteen sähköpistoke on otettu pois seinästä, koska tilaisuuteen osallistujat ovat tarvinneet sähköä tilaisuuden aikana hiilidioksidipitoisuus nousi korkeaksi puutteellisen ilmanvaihdon seurauksena. Kellarikerroksen (mm. tila 0.9) ilmanvaihto on toiminnassa ma-su klo 6-18, seurantajakson ajalta ei ole tietoa ilmanvaihdon jatkoaikakytkimen käytöstä. - 1. kerroksen neuvottelutilassa 1.12 hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä 390-901 ppm. - 2. kerroksen toimistohuoneessa 2.3 hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä 363-861 ppm. - 2. kerroksen avotoimistossa 2.9 hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä 385-1037 ppm. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus on noin 400 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1550 ppm. Toimenpideraja ylittyi monitoimitilassa 0.9 lauantaina olleen tilaisuuden aikana. Muissa mitatuissa tiloissa toimenpideraja ei ylittynyt. 2.2 Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset - Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin neljässä mittauspisteessä tallentavien mittalaitteiden avulla viikon ajan. Mittauspisteitä oli jokaisessa kerroksessa (kellarikerros sekä 1. ja 2. kerros). Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 3.1-3.4. - Kellarikerroksen monitoimitilassa 0.9 lämpötila vaihteli seurantajakson aikana välillä 18,2-22,4 C. Tilan lämpötila nousee, kun tila on käytössä. Korkeimmat lämpötilat mitattiin viikonloppuna, jolloin lämpötila oli 21,5-22,4 C lauantaina noin 14 (21)
klo 17-24 välisenä aikana. Lämpötila oli alimmillaan 18,2-19 C seurantajakson alkupuolella silloin, kun tilassa ei ollut toimintaa. - 1. kerroksen neuvottelutilassa 1.12 lämpötila vaihteli pääosin välillä 19-21 C eri vuorokauden aikoina. Lisäksi yhtenä päivänä noin klo 16-20 lämpötila oli 21-22,3 C. - 2. kerroksen toimistohuoneessa 2.3 mitattu lämpötila oli poikkeuksellisen korkea kolmena päivänä noin klo 15-18, tasolla 27-36 C. Korkeiden mittauslukemien syy ei täysin selvinnyt. Lämpötilan nousu oli nopeaa, jolloin syy voi olla ikkunasta pieneen toimistohuoneeseen paistanut aurinko. Auringonpaiste on voinut osua mittalaitteeseen, vaikka laitteet aina pyritään asentamaan mittaustuloksiin vaikuttavia virhetekijöitä vältellen. Muina työpäivien aikoina lämpötila oli matalampi ja vaihteli enimmäkseen välillä 22,7-24 C eri vuorokauden aikoina. - 2. kerroksen avotoimistossa 2.9 lämpötila vaihteli välillä 20,7-24,7 C. Lämpötila oli korkeimmillaan työpäivien aikana maanantaista perjantaihin, jolloin puolen päivän jälkeen lämpötila kohosi tasolle 23,5-24,7 C. - Julkaisussa Sisäilmastoluokitus 2008 on esitetty sisäilman lämpötilojen tavoitearvot sisäilmastoluokissa S1, S2 ja S3. Paras luokka on S1 (yksilöllinen sisäilmasto). Luokka S3 tarkoittaa ns. tyydyttävää sisäilmastoa. Seurantamittausten aikana ulkoilman lämpötila oli alle 10 C, jolloin luokassa S3 sisäilman lämpötilan tavoitetaso on 20-22 C. Monitoimitilassa 0.9 lämpötila oli suurimman osan ajasta S3-luokan tavoitetasoa matalampi. Neuvottelutilassa 1.12 lämpötila oli työpäivinä pääosin aamuina ja aamupäivinä S3-luokan tavoitetasoa matalampi. Toimistohuoneessa 2.3 sisäilman lämpötila oli koko seurantajakson ajan S3-luokan tavoitetasoa korkeampi. Avotoimistossa 2.9 lämpötila kohosi työpäivien aikana S3- luokan tavoitetasoa korkeammaksi. - Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittauspisteissä välillä 11-42 % seurantajakson aikana. Mitatut lukemat ovat tavanomaisia tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto ja tilojen käyttö huomioon ottaen. 15 (21)
3 ILMANVAIHTO 3.1 Kellarikerros; Tuloilmakone 301TK - Tuloilmakone 301TK palvelee kellarikerroksen tiloja. Vuonna 1996 asennettu kone sijaitsee kellarikerroksen teknisessä tilassa 0.8. - Koneen aikaohjelmaksi on asetettu ma-su klo 6-18, jolloin kone on toiminnassa täydellä teholla. Aikaohjelman mukaan kone ei ole toiminnassa muina aikoina. Koneen toimintakaavion mukaan kellarikerroksen keittiössä 0.13 on ilmanvaihdon jatkoaikakytkin, josta ilmanvaihdon voi käynnistää tietyksi ajaksi aikaohjelman ulkopuolella. - Ulkoilmasäleikkö on pihatasolla noin 1,5 metrin korkeudella maasta. Säleikössä oli paljon epäpuhtauksia, kuten puiden lehtiä. - Tuloilmasuodattimena oli F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Suodatin vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa, viimeksi joulukuussa 2017. - Tuloilmasuodattimen jälkeen olevien konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Kotelon sisäpinnat ovat peltiä, näkyvissä ei ollut mineraalivillaa. - Lämmityspatteri on nestekiertoinen, patterin pölyn määrä oli vähäinen. - Koneessa ei ole lämmöntalteenottoa eikä jäähdytystä. - Tuloilmapuhaltimen hihna oli ehjä, mutta löysä. Tuloilmapuhallin pyöri eli tuotti tuloilmakanavistoon ilmaa, mutta puhaltimen kuulalaakeri oli rikki. Paikalla ollut kiinteistönhoitaja teki asiasta palvelupyynnön Granlund Manageriin, jonka mukaan laakeri on nyt uusittu. - Tuloilmakonetta 301TK vastaavat poistoilmakoneet ovat 1990-luvulla asennetut 301PK01 ja 301PK2, jotka sijaitsevat ullakolla. Kuvat 28, 29. Pihatasolla olevassa ulkoilmasäleikössä oli epäpuhtauksia. 16 (21)
Kuvat 30, 31, 32. F7-tasoisen tuloilmasuodattimen kehys oli tiivis. Kotelon sisäpintojen ja lämmityspatterin pölyn määrä oli vähäinen. Tuloilmapuhaltimen kuulalaakeri oli rikki, kotelon pohjalla oli laakerin kuulia. Laakeri on nyt korjattu. 17 (21)
3.2 Kellarikerros; Tuloilman päätelaitteet - Tuloilmakoneen 301TK tuloilmaa johdetaan neuvotteluhuoneeseen 0.2, kerhotilaan 0.7, monitoimitilaan 0.9, kahvioon 0.10 ja keittiöön 0.13. Tiloissa 0.2 ja 0.9 tehtyjen havaintojen mukaan tuloilmakanavan sisällä on reikäpelti, jonka takana on pinnoittamaton mineraalivilla. Muiden tilojen tuloilmalaitteita ei katselmoitu. Kuvat 33, 34. Tuloilmalaite tilassa 0.2. Tuloilmakanavan sisällä on reikäpelti, jonka takana on pinnoittamaton mineraalivilla. Tuloilmakanavan sisäpinnan pölykertymä oli vähäinen. 3.3 Kellarikerros; Muut havainnot - Ilmanjakoa pidetään aistinvaraisesti hyvänä tilakohtaisten tulo- ja poistoilmalaitteiden sijoittelun perusteella. - Merkkisavulla todettiin, että koneellisissa poistoilmaventtiileissä ilman kulkusuunta on oikein eli sisätiloista poistoilmakanaviin. Tilan 0.10 vanhan kakluunin kohdalla savu meni sisätilasta hormiin päin. 3.4 1. ja 2. kerros; Havainnot - Havaintojen ja ilmanvaihtopiirustusten mukaan 1. ja 2. kerroksessa on pääosin painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon tiloissa poistoilmaa menee poistoilmakanaviin ja/tai hormeihin poistoilmaventtiileiden, vanhojen poistoilmaritilöiden ja kakluuneiden kautta. Vanhojen poistoilmaritilöiden kohdalla todettiin, että merkkisavu liikkui sisätiloista hormeihin. Suurimmassa osassa kakluuneita todettiin, että merkkisavu liikkui sisätiloista kakluunien sisään (ja edelleen hormeihin). Pienessä osassa kakluuneita ei havaittu savun liikettä. Kakluunien luukut olivat kiinni tai hieman raollaan. Kakluunit eivät enää ole 18 (21)
käytössä. Tutkittujen poistoilmaventtiilien kohdalla savu meni sisätiloista poistoilmakanaviin. - 2. kerroksen avotoimistossa 2.9 todettiin olevan koneellinen poistoilmanvaihto, sillä savu liikkui todella hyvin poistoilmakanavaan päin ja poistoilmaventtiilien lähellä oli kuultavissa poistoilmapuhaltimen ääni. - Tiloissa ei ole korvausilmaventtiileitä. Puiset ikkunakarmit ovat vanhoja ja niiden rakojen kautta tiloihin tulee jonkin verran korvaavaa ulkoilmaa alipaineisuuden seurauksena. Kuva 35. Tiloissa on useita kakluuneita, jotka eivät enää ole käytössä. Kuvat 36, 37. 2. kerroksen avotoimisto 2.9, jossa havaintojen mukaan on koneellinen poistoilmanvaihto. 19 (21)
3.5 Painesuhteiden seurantamittaukset - Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin neljässä mittauspisteessä tallentavien mittalaitteiden avulla viikon ajan. Mittauspisteitä oli jokaisessa kerroksessa (kellarikerros sekä 1. ja 2. kerros). Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 4.1-4.4. - Mitatuissa tiloissa ei todettu pitkäaikaista isoa alipaineisuutta. Ilmanvaihdon lisäksi tuloksiin ovat vaikuttaneet mm. tuuliolosuhteet. - Kellarikerroksen kahviossa 0.10 painesuhteet vaihtelivat pääosin -5 Pa alipaineisuudesta 5 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna. Kuvaajasta voidaan havainnoida kellarin tuloilmakoneen käynnistyminen klo 6 ja pysähtyminen klo 18. - 1. kerroksen salissa 1.11 painesuhteet vaihtelivat pääosin -7 Pa alipaineisuudesta 3 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna. - 2. kerroksen keittiössä 2.4 ja avotoimistossa 2.9 painesuhteet vaihtelivat enimmäkseen -5 Pa alipaineisuudesta 2 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna. Lisäksi avotoimisto 2.9 oli paikoin -5-10 Pa alipaineinen. 3.6 Toimenpiteet - Kellarikerroksen tuloilmakoneen 301TK ulkoilmasäleikkö puhdistetaan. Koneen 301TK kuntoa ja toimintaa seurataan säännöllisesti ja suodattimet vaihdetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. - Kellarikerroksessa tuloilmakanavien sisäpinnoilla reikäpellin takana oleva mineraalivilla suositellaan pinnoitettavaksi. Tuloilmakanavan vähäisen pölykertymän vuoksi tuloilmakoneen 301TK kanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa. - Kellarikerroksen käyttäjiä ohjeistetaan nykyisen ilmanvaihdon jatkoaikakytkimen käyttömahdollisuudesta ilmanvaihdon normaalin aikaohjelman ulkopuolella. Toinen tapa hallita hiilidioksidipitoisuutta eri vuorokaudenaikoina olisi asettaa kellarikerroksen ilmanvaihto toimimaan ympäri vuorokauden, jolloin ilmanvaihdon jatkoaikakytkintä ei tarvita. - Jatkossa kellarikerrosta palvelevat tulo- ja poistoilmakoneet suositellaan uusittaviksi, koska ne yli 20 vuotta vanhoina ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. - Kerrosten 1 ja 2 vanha painovoimainen ilmanvaihto ei ole nykyaikainen ilmanvaihtotapa eikä vastaa tilojen käyttöä. Painovoimainen ilmanvaihto ei saa aikaan riittävää ilmanvaihtuvuutta. Painovoimaisella ilmanvaihdolla ei pystytä hallitsemaan tiloissa syntyvien lämpökuormien ja epäpuhtauksien muodostamaa kokonaisuutta. Epäpuhtauksilla tarkoitetaan mm. ihmisperäistä hiilidioksidia ja vanhoista rakenteista sisäilmaan kulkeutuvia epäpuhtauksia. Havaintojen mukaan nykyinen painovoimainen ilmanvaihto käyttää poistoilmareitteinä hormeja ja kakluuneita, joten edes jonkinlaisen ilmanvaihdon ylläpitämiseksi niiden sulkemista ei nyt suositella. 20 (21)
- Jatkossa kerroksiin 1 ja 2 suositellaan asennettavaksi nykyaikainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jolloin ilmanvaihto huuhtelee tiloja hyvin ja poistaa tiloissa syntyviä epäpuhtauksia selkeästi nykyistä paremmin. Lisäksi lämpöoloja pystyttäisiin hallitsemaan nykyistä paremmin. Uuden ilmanvaihdon asentamisen yhteydessä suljetaan ilmatiiviisti vanhan painovoimaisen ilmanvaihdon poistoilmareitit (hormit, kakluunit). Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, Rakennusterveysasiantuntija Jarkko Lesonen DI, Tutkija LIITTEET Liitteet 1.1-1.3 Liitteet 2.1-2.4 Liitteet 3.1-3.4 Liitteet 4.1-4.4 Mittauspisteet pohjakuvissa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten kuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittausten kuvaajat Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat 21 (21)