Kaupunginvaltuuston seminaari

Samankaltaiset tiedostot
Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

TA 2018 MUUTOKSET, TULOSLASKELMAOSA, INVESTOINTIOSA JA RAHOITUSOSA

Kouvolan talouden yleiset tekijät

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Talous ja omistajaohjaus

OSAVUOSIKATSAUS

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

KÄYTTÖTALOUS NETTO

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

LIITE VUODEN 2018 TALOUSARVION MUUTTAMINEN, KOONTI 10/2018

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

TA 2013 Valtuusto

Paikka Kajaanin kaupunginteatterin Sissilinnan näyttämön kahvio, Asemakatu Kajaanin kaupunginteatterin osavuosiraportti

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys

Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO Reino Hintsa

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Loimaan kaupunki Talousarvion 2020 valmistelu. Valtuustoseminaari

6/26/2017. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA Investoinnit (1 000 euroa) TA xxx

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Kirkkonummen kuntastrategia

Talousarvio 2019 ja suunnitelma Kaupunginjohtajan esitys

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

Kirkkonummen kuntastrategia

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS kaupunginjohtaja Ilkka Salminen. Jämsä elämäsi tarina

Yhteenveto vuosien talousarviosta

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

OSAVUOSIKATSAUS

Kunnanhallitus Valtuusto

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,05 94, , , ,

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä /JP

Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut. Konsernijaosto

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Väkiluku ja sen muutokset

Kajaanin Kaupungintea,eri- Aluetea,eri - liikelaitos Tea,erinjohtaja Helka- Maria Kinnunen

Tilinpäätös

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Poikkeama enn./ta yht. Toteutumisennuste. TA 2018 siirrot. TA 2018 yhteensä. Käyttötalousosa (1.000 ) TOT 2017 TA 2018 TA 2018 muutokset

Tilinpäätösennuste. Alavieskan kunta Tilivuosi 2017 Esitetyt ovat vielä arvioita, tilinpäätöksen laadinta on kesken

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Käyttötalousosa TOT 2014 TA 2015

SAVONLINNAN KAUPUNKI Talouden toteumaraportti

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Transkriptio:

Kaupunginvaltuuston seminaari 22.5.2018

Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari 22.5.2018 9.00 Seminaarin avaus Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen 11.30 Lounas Kaupunkistrategia 2019 2022 -luonnos ja omistajapoliittisten linjausten pääpiirteet Kaupunginjohtaja Jari Tolonen Opiskelijamyönteisyys sanoista tekoihin Puheenjohtaja Teemu Turunen, Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Ajatuksia kaupunkistrategian ja omistajapoliittisten linjausten vaikutuksista: Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Mikko Saari Ympäristötekninen toimiala Vs. tekninen johtaja Jari Kauppinen Kajaanin Mamselli Johtaja Tuija Vuorinen Tietohallinto ja ict-palvelut Tietohallintopäällikkö Heikki Hyvönen ja pääsuunnittelija Risto Hyvönen

Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari 22.5.2018 11.30 Lounas 12.15 Ajatuksia kaupunkistrategian ja omistajapoliittisten linjausten vaikutuksista: Koulutusliikelaitos Johtaja Anssi Tuominen Kajaanin ammattikorkeakoulu Rehtori Matti Sarén 13.00 Teatterin tilaratkaisu ja tulevaisuus Teatterinjohtaja Helka-Maria Kinnunen ja rakennuttajapäällikkö Jari Pietarila 14.00 Kahvi 14.30 Talouden näkymät Talousjohtaja Asta Tolonen 15.00 Valtuutettujen ajatukset tulevaisuudesta 16.00 Seminaarin päätös

Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus, luottamus tulevaisuuteen. Arvot toimintatapoina Edistämme hyvinvointia tekemällä päätöksiä oikeudenmukaisesti. Toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi. Kunnioitamme ja edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Arvostamme yksilöllisyyttä ja koemme erilaisuuden voimavarana. Suhtaudumme toisiimme ennakkoluulottomasti ja arvostaen. Panostamme turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön. Haluamme tehdä jokaisesta päivästä turvallisen. Tahdomme mahdollistaa sujuvan arjen. Edistämme kaupungin elinvoimaa myös tulevaisuudessa.

Luontokaupunki kasvun kärjessä Suuntaamme tulevaisuuteen neljällä kasvuteemalla: 1. Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Kajaanilaisten tyytyväisyys palveluihin ja mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa lisääntyvät. Vuonna 2022 Kajaani on kasvun kärjessä väestön hyvinvoinnissa, kaupungin vetovoimaisuudessa ja innovatiivisuudessa. 2. Resurssiviisautta luontokaupungissa Kannamme vastuumme tulevaisuudesta ja vähennämme kasvihuonekaasuja. 3. Tulevaisuus on nuorissa Nuorilla on mielekästä tekemistä. He opiskelevat tai ovat töissä. 4. Osaajista elinvoimaa Väkiluku kääntyy kasvuun. Työllisyystilanne on hyvä ja opiskelijat hakeutuvat Kajaaniin.

Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Vuonna 2022 kajaanilaisten tyytyväisyys palveluihin ja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin on lisääntynyt. Kehitämme Kajaania yhteistyössä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Luomme foorumeja ja tilaisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Osallistamisen päämääränä on kaupunkilaisten hyvinvointi. Parannamme ja uudistamme palveluja ja toimintaympäristöä yhteistyöllä, jossa kaupunki toimii avoimena kehitysalustana palveluratkaisuille. Tämä tarkoittaa uusia kumppanuuksia ja kokeilukulttuuria. Hyödynnämme innovaatioita ja digitalisaatiota palvelujen kehittämisessä ja avaamme dataamme hyötykäyttöön.

Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Puhtaat metsämme ja järvemme ovat lähellä. Taajamametsämme ja lähivirkistysalueemme ovat helposti saavutettavissa. Meillä on neljä vuodenaikaa. Vuonna 2022 olemme pienillä ja isoilla teoilla kantaneet vastuutamme tulevaisuudesta. Kajaanin kasvihuonekaasut ovat vähentyneet. Pidämme yhdessä huolta luonnostamme ja ympäristöstämme. Käytämme resurssejamme harkitusti, hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävästi. Tiivis kaupunkirakenne, tilojen tehokas käyttö, energiatehokkuus ja vastuulliset hankinnat vähentävät päästöjämme ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Suosimalla kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä huolehdimme itsestämme ja luonnostamme. Terveessä ja puhtaassa Kajaanissa on hyvä asua tulevaisuudessakin.

Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus nuorissa Nuorten hyvinvointi on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Lisäämme opiskelijamyönteisyyttämme. Haluamme, että kajaanilaisnuoret opiskelevat oppimista, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävissä oppimisympäristöissä. Vuonna 2022 nuorilla on mielekästä tekemistä, he opiskelevat tai ovat töissä. Kiinnitämme huomiotamme nuorten osallisuuteen, luomme edellytyksiä nuorten tapahtumille, kohtaamispaikoille ja harrastusmahdollisuuksille. Tarjoamme nuorille mahdollisuuksia oman elämän rakentamiseen. Haluamme, ettei yksikään nuori syrjäydy. Kajaani on kaupunki, jossa nuorten on hyvä kasvaa. Meille on tärkeää, että nuorille rakentuu myönteinen suhde kotikaupunkiinsa. Tänne on viimeistään perheen perustamisen myötä hyvä palata asumaan ja tekemään töitä. Kotikaupunkiin, joka tarjoaa turvallisen kasvuympäristön uudelle sukupolvelle.

Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Panostamme uudistavaan elinvoimapolitiikkaan ja tuemme yritystoiminnan kasvua. Haemme kestävää kasvua mittaustekniikasta, pelialalta, luonnonvarojen jalostuksesta ja matkailusta. Rakennamme uutta osaamista tiedon hyödyntämisestä ja digitaalisten palvelujen kehittämisestä. Vuonna 2022 Kajaanissa asuu vähintään 38 000 ihmistä. Työllisyystilanne on hyvä. Kajaani houkuttelee yhä enemmän opiskelijoita myös maakunnan ulkopuolelta. Tarvitsemme kaupunkiin nuoria tulevaisuuden tekijöitä. Kajaani on vetovoimainen ja haluttu kaupunki opiskelijoille, nuorille pariskunnille ja nuorille perheille. Haluamme nuorten naisten aktiivisuuden ja energian kaupungin elinvoiman rakentajiksi. Teemme Kajaanista laajassa yhteistyössä houkuttelevaa paikkakuntaa muuttamiselle, asumiselle ja yritystoiminnalle. Olemme vetovoimainen muuttokohde ulkomaalaisille.

Päämäärät lukuina Mittari Palvelutyytyväisyys Päämäärä 2015 2016 2017 3/2018 2022 Mittari luodaan Tyytyväisyys osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin Kasvihuonekaasut Alle 25-vuotiaiden työttömien työhakijoiden osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta, % Mittari luodaan Mittari hankitaan -25 % v:sta 1990 25,1 23,0 21,0 18,1 alle 10 % Väestö 37 622 37 521 37 239 37 221 38 000 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, % 15,9 14,3 12,2 11,5 alle 9 Työllisyys KAMK:n ensisijaiset hakijat maakunnan ulkopuolelta opiskelijapaikkaa kohti, % Neljännesvuositilaston kunnittaista saatavuutta selvitetään 61,7 71,7 86,3 79,5 80,0

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari 22.5.2018 21.5.2018 1

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Opiskelijakunta KAMO toiminta perustuu AMK-lakiin (932 / 2014, 41 ) Opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. jäseniä noin 1 150 toimintaa ohjaavat säännöt (rehtori vahvistaa) edustajiston hyväksymät ohjesäännöt Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry 21.5.2018 2

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Opiskelijan euro Esimerkki opiskelijana on käytetty yksin asuvaa opiskelijaa, jolla ei ole alle 18-vuotiaita lapsia Opiskelija saa opintorahaa 250,28 /kk 10% ennakkopidätys 225,25 /kk Yleinen asumistuki 284,02 /kk Vertailuna käytetty Kajaanin Pietarin Lohtajankadun pienintä yksiötä, vuokra 355,02 /kk 21.5.2018 Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 3

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Tulot /kk Menot /kk Opintoraha 225,25 Vuokra 355,02 Yleinen asumistuki 284,02 Sähkön siirto 32,90 Energian hinta 185kWh/kk 12,12 Internet (Kaisanet opiskelijanetti) 19,90 Matkapuhelin 19,90 Ruoka (kaupasta) 100,00 Koululounas (21 krt) 54,60 Pyykinpesu (4krt) 8,00 Hygieniatuotteet 25,00 Vakuutukset 7,00 Yhteensä 509,27 634,44 Erotus -125,17 21.5.2018 Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 4

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Mitä opiskelija tarvitsee? Opiskelijan työ on opiskelu Opiskelu sisältää luennot ja luentojen jälkeen käytetyn ajan opiskeluun 1 opintopiste on kokonaisuudessaan 27h opiskelijan työtä 13,5h opetusta ja 13,5h itsenäistä opiskelua Opiskelu tarvitsee vastapainokseen vapaa-ajan ohjelmaa Liikunta Kaukaveden opiskelijahinnat Kulttuuri Kajaanin Kaupunginteatterin opiskelija-alennukset 21.5.2018 Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 5

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Paikallisliikenne Opiskelija maksaa aikuisen hinnan 3,30-3,90 Vain yksi reitti kulkee Vimpelinlaakson kautta (Linja 6) 3 muuta linjaa kulkee Sotkamontien kautta Jos nämä linjat kulkisivat Kuntokadun kautta, jäisi välistä 1 pysäkki 21.5.2018 Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 6

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Kajaanin kaupungin näkyvyys Opiskelijat käyttävät paljon sosiaalista mediaa Kajaanin markkinointi ei kohtaa opiskelijoita Esimerkiksi tieto mahdollisista harrastemahdollisuuksista ja Kajaanin tarjoamista palveluista ei välity opiskelijoille 21.5.2018 Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 7

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Mitä tämä kortti voi mahdollistaa opiskelijalle? 21.5.2018 Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 8

Kaupunkistrategian vaikutuksia Sivistystoimialan näkökulma

Kajaanin hyvää ilmapiiriä kannattaa vaalia Hyvinvointi ja erityisesti nuorten hyvinvoinnin edistäminen ovat oikea painotus strategiassa. Jos halutaan olla erottuva kaupunki tässä, on tehtävä todella paljon työtä käytännön toteutuksen eteen: hyvinvointia edistävät palvelut ja mahdollisuudet näkyväksi, aikaa suunnittelulle ja koordinoinnille. Kulttuuri on vähällä huomiolla. Kaleva 16.5.18 pääkirjoitus Oulu kamppailuun osaajista - Jotta Oulun seutu pärjää kisassa parhaista kotimaisesta tai ulkomaisista tekijöistä työvoimasta, kaupungin houkuttelevuuden pitää olla kunnossa Kyse on silloin esimerkiksi viihtyisästä asumisesta, hyvistä palveluista ja liikenneyhteyksistä, runsaasta kulttuuritarjonnasta ja vapaa-ajan mahdollisuuksista. Muistetaan kulttuurin monet ulottuvuudet: 1) taiteellinen itseisarvo, 2) luovan potentiaalin ja terveen identiteetin kasvattaja, 3) alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden kivijalkaa, 4) hyvinvoinnin mahdollistaja Kajaani on liikunta- ja kulttuurikaupunki ja siitä kannattaa olla ylpeä. Sivistys ja hyvinvointi ovat älykkään ja kasvavan kaupungin perusta. Palvelujen digitalisointi ja automatisointi on keskeistä ohjata ihmiset ostamaan palveluja, maksullisia tai maksuttomia, toimivien ratkaisujen avulla.

Strategian jalkauttaminen edellyttää asennetta, osaamista ja resursointia Edistämme hyvinvointia: Ennaltaehkäiseviä käytänteitä ylläpidettävä ja mahdollisuuksien mukaan kehitettävä perheiden vuorovaikutuksen tukeminen; harrastetakuu; KAIKU-kortti; museoiden vapaapääsy; liikkuva koulu; päiväkotien liikuntatoiminta ja perhetoiminta; LAPE2- hankkeeseen osallistuminen; NUPPA; tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen kouluissa ja esiopetuksessa; lasten kulttuurikeskus; kulttuuripolku Miten voisimme Mamsellin kanssa edistää lasten ja nuorten terveyttä ja erityisesti hillitä lasten ylipainoisuuden kasvua? Arvostamme yksilöllisyyttä ja erilaisuutta: Kuunnellaan asiakkaan tarpeet ja mietitään ensin, miten asia olisi mahdollista toteuttaa; kohdataan asiakkaat arvostavasti; edellyttää kykyä tarvittaessa yksilöllisten ratkaisujen tekemiseen, mikä haastaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kysymyksen ja vaatii joskus myös euroja toteutuakseen. Kunnioitamme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa: Koulut ja päiväkodit kehittävät käytänteitä yhteistyössä, lähtökohtaisesti jokainen saa yhtä hyvää palvelua mutta palvelupäätöksiä tehtäessä on nähtävä mahdollinen erityinen tuki, joka voi olla hetkellinen tarve; palvelujen saavutettavuus ja saatavuus (automatisointi?) Panostamme turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön: Kiinteistöjen kunnosta huolehtiminen; koulujen ja päiväkotien toimintakulttuurin kehittäminen uuden vasun ja OPSn suuntaisesti Tulevaisuus nuorissa ja Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa: NUPA jatko; kehittyvät oppimisympäristöt satsaukset välineisiin ja materiaaliin (min 200 000 euroa / vuosi perusopetus huomioitava myös varhaiskasvatus, toinen aste, ammattikorkea sekä vapaa sivistystyö, kirjasto, musiikkiopisto sekä museot mahdollisuuksien mukaan); kuntalaisten entistä parempi osallistaminen jo valmisteluvaiheessa, ennakkovaikutusten arviointi / lapsivaikutusten arviointi vaativat osaamisen kehittämistä ja myös tekijä- ja aikaresurssia; palvelujen sähköistäminen / automatisointi / saavutettavuuden edistäminen mahdollisuus ostaa palvelut verkosta; (kulttuuri)tapahtumat nuorille vaatii tekijöitä sekä resursointia.

Haasteita selätettäväksi Erityisen tuen tarpeet ovat kasvavat. Oppilasmäärä kasvaa enää vain hetken ennen kuin kääntyy laskuun alhaisen syntyvyyden vuoksi. Tämä näkyy palveluissa 7-10 vuoden kuluttua. Vuolijoki-Otanmäki-alueen kouluverkkoratkaisu on tehtävä. Millainen ratkaisu edistää alueen vetovoimaa kaksi hiipuvaa lähikoulua vai yksi elinvoimaisempi koulu, jossa alueen 6-16 vuotiaat lapset saavat käydä koulunsa?

Kaupunkistrategian vaikutuksia Ympäristötekninen toimiala Valtuustoseminaari 22.5.2018

YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA Valtuustoseminaari 22.5.2018 KAUPUNKISTRATEGIA Älykorttelihanke: suunnitellaan ja toteutetaan linja-autoaseman kortteliin älykäs elinkaarikortteli Suunnittelu 2018-20, toteutukseen 2021- Resurssiviisautta tiiviillä kaupunkirakenteella alueiden käyttöä ohjataan maankäyttöpoliittisella ohjelmalla, yleiskaavoituksella ja asemakaavoituksella Viisasta liikkumista edistetään: jalankulku, polkupyöräily, joukkoliikenne

OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET RAKENNUKSET Korjausvelka ja kuluminen Salkutus: tarvittavat, pidettävät, realisoitavat, suojeltavat rakennukset Tilojen määrän sopeuttaminen ja tehokas käyttö Selvitetään Mamsellin, tilakeskuksen ja Vilakkeen yhdistäminen (yksikkö tai liikelaitos) Selvitetään tilakeskuksen, Vilakkeen, Pietarin ja Teknologiakeskuksen kiinteistönhuollon keskittäminen KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Korjausvelka Kunnallistekniikan tuotanto omaa toimintaa kehittämällä hyödyntäen ulkopuolista konekantaa

Omistajapoliittisen linjauksen vaikutus Kajaanin Mamselli liikelaitokseen Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari 22.5.2018

Vaikutukset Mamsellin tuottamat sote-alueen ateria- ja puhtaanapitopalvelut siirtyvät maakuntahallintoon 1.1.2020 tai Kainuun sotelle, Mamsellin toimintaa koskeva omistajapoliittinen linjanveto toteutetaan suunnitellussa aikataulussa, vaikka Sote/maakuntauudistuksen suunniteltu aikataulu muuttuisikin Kainuun soten palveluiden liikevaihto on 4,9 milj. euroa. Henkilöstöravintoloiden ja yksityisille sote-palvelujen tuottajille tuotettavien ateriapalveluiden liikevaihto on 0,5 milj. euroa. Mamsellin sote-palvelut Liikevaihto, milj. euroa Osuus liikevaihdosta Mamsellin toiminta kutistuu, liikevaihto putoaa ja henkilöstömäärä vähenee Jatkossa liikevaihto on noin 10 milj. euroa ja henkilöstöä on noin 160 Henkilöstö Ateriapalvelut 4 400 000 28 % 54 Puhtaanapitopalvelut 1 050 000 7 % 20 Yhteensä 5 450 000 35 % 74

Toimenpiteet, aikataulut ja vastuut Arvioidaan millaista suunnittelua, valmistelua ja toimeenpanoa muutos vaatii; kyseessä iso muutos Muutoksen valmisteluun ja toteuttamiseen on varattava määräraha talousarvioon 2019 Varaudutaan maakunnan valmistelutyöryhmän suunnittelu- ja selvityspyyntöihin ja selkeytetään kaupungin, soten ja maakunnan valmisteluryhmien tehtävät, yhteistyö ja vastuut Varaudutaan henkilöstön siirtymiseen/irtisanomiseen yhteistoimintaprosesseineen Organisoidaan kutistuvan Mamsellin toiminnot uudelleen Tilakeskus, Kajaanin Mamselli ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos käynnistävät jatkoselvityksen toimintojen keskittämisestä yhdeksi tukipalveluyksiköksi tai yhteiseksi liikelaitokseksi. Selvityksen arvioitu aloitusajankohta syksy 2018 Selvitys toteutetaan omilla resursseilla

Perusteita linjanvedoille Maakuntauudistuksen toteutumisen yllä tummia pilviä, Kajaanin mietittävä kestävämpiä ratkaisuja Verotuskäytännöt (esim. koulujen ja päiväkotien ateriat ja puhtaanapito arvonlisäverollisiksi) Alv-kikkailua EK ottanut kantaa epäreiluihin säännöksiin markkinakilpailussa (Kauppalehti 10.5.18) Maakuntien palvelutuotantoon odotettavissa valtakunnantason säästötavoitteita. Miten nämä vaikuttaisivat kaupungin tarvitsemien tuotteiden ja palveluiden hintoihin? Rakentavan yhteistyön tekemisessä (win-win) on Kajaanissa vielä paljon tehtävää

Omistajapoliittisten linjausten vaikutuksia Tietohallinto ja ICT-palvelut

2.4.1 Tietohallinto ja ICT-palvelut Karsitaan päällekkäisyyttä keskittämällä voimavarat Kajaanin oman tietohallintoyksikön kehittämiseen Kuntalais- ja vierailijapalvelujen kehittämiseksi ja kaupungin toimintaprosessien tehostamiseksi lisätään tietohallintoon kaupungin toimialojen ja liikelaitosten tietojärjestelmäkyvykkyyttä Tiivistetään konserniyhteistyötä ICT-yksiköiden tiedonvaihdon ja koulutusten osalta Tarjotaan tarvittaessa muille Kainuun kunnille asiantuntija-apua

Ajatuksia kaupunkistrategian ja omistajapoliittisten linjausten vaikutuksista 22.5.2018 Anssi Tuominen koulutusliikelaitoksen johtaja

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 1/3 On yksi keskeisimmistä kaupunkistrategian toteuttajista -> Nuorilla osaajilla rakennetaan elinvoimaa ja tulevaisuudenuskoa älykkäälle ja vastuulliselle kaupungille. Koulutuskonserniyhteistyön ja Vuokatin säätiön (Vuokatin urheiluopisto) kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen. Vastuuta koko Kainuusta ja Kuusamosta.

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 2/3 Edukai Oy:n kautta kasvua ja laajempaa toiminta-aluetta. Yleissivistyskin kytkeytyy entistä voimakkaammin työelämään, elämän hallintaan ja kestävään kehitykseen. LUOPUMISOSAAMINEN on jatkossa ydinosaamista. Kiva tehdä niin kuin ennenkin. Ilman luopumista ei saavuteta mitään uutta (luovu + uus = luovuus).

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 3/3 Nuoret naiset ja tulevaisuuden ratkaisut. Iloa ja huumoria. Työpaikka ja puoliso määräävät asuinpaikan. Valtakunnallinen (ja globaali) kilpailukyky tulosrahoitusjärjestelmän puristuksessa. Strategian tulee olla esillä ja sen pitää synnyttää keskustelua, jännitettä ja sitä kautta uutta ajattelua.

Väestökatoa paikkaa vain maahanmuutto (Kainuun Sanomat verkkosivu 12.3.2018 klo 08:40)

Kuvaus ammattimaisen teatteritoiminnan edellytyksistä toimitilaratkaisun tueksi 18.5.2018 Helka-Maria Kinnunen teatterinjohtaja

Tässä esityksessä tarkastellaan Teatteritoiminnan tunnuslukuja Hajasijoitetun toiminnan haasteita Toimitilojen vaikutuksia toimintaan Tilatyöryhmän toimeksiantoa Tulevaisuusnäkymiä 18.5.2018H-MK 3

Kulttuurin valtionosuusjärjestelmä, perusteita tuen myöntämiselle Henkilötyövuosien määrä Taiteellisesti korkeatasoinen teatteritoiminta Säännöllinen esitystoiminta Yhteistyö vapaiden ryhmien kanssa Yleisötyö ja teatterikasvatus Alueteatteritoiminta (min. 80-100 es./ v.) Toiminta harvaan asutuilla alueilla Kantaesitykset, kotimaisen näytelmän edistäminen, saavutettavuuden ja hyvinvoinnin edistäminen 18.5.2018H-MK 4

18.5.2018H-MK 5

Alueteatterin kiertue-esitykset 2017 143 es. (min. 80-100, OKM), katsojia 12 784 + Sissilinnassa 112 es., katsojia 6373 Kiertueiden ja Sissilinnan tulot ja menot 2017 Tulot Sissilinnan pääsylipputulot 50 834 Sissilinnan muut tulot 200 Sissilinnan tilavuokra 2 567 Kiertuelipputulot 130 735 Harkinnanvarainen valtionavustus 310 000 Tulot yhteensä 494 336 Menot Kiertuetoiminnan välittömät menot -70 295 10 työntekijän palkoista kaupungin osuus -330 366 Kuljetustuki ryhmille -2 077 Sissilinnan tilavuokra -86 752 Sissilinnan siivoustarvikkeet -3 062 Sissilinnan lipunmyynti -1 800 Menot yhteensä -494 352 18.5.2018H-MK 6

Teatterin moniammatillinen henkilökunta 14 näyttelijää, joista 4 kiertueryhmässä 1 ohjaaja, 1 lavastaja, 2 pukusuunnittelijaa, 1 alueteatterituottaja 17 teknistä henkilökuntaa, joista 5 kiertueryhmässä (nimikkeitä tuotantojärjestäjä, näyttämömestari, valaistusmestari, lavastamon esimies, metallimies, valosuunnittelija, äänisuunnittelija, tarpeistonhoitaja, valo- ja äänimies, siivooja, tarpeistonhoitaja, puvustonhoitaja, ompelija, autonkuljettaja) Markkinointipäällikkö, markkinoija, lippukassanhoitaja Käyttöpäällikkö Talouspäällikkö Teatterinjohtaja Tilapäiset työntekijät: pukijat, aulapalvelut (narikka), muusikot, kapellimestari, iltanäyttelijät, avustajat, siviilipalvelusmies Vierailijat: ohjaajat, näyttelijät, koreografit 18.5.2018H-MK 7

Teatteritoiminnan tunnuslukuja Minimiharjoitusmäärä (TES) 40 harj (à 4h), kun esityksen kesto 2h = 20 työpäivää = 3,2 vkoa (6pv/vko), minimi näyttämöllä 3 vkoa Minimiharjoitusmäärä (TES) 70 harj (à 4h), kun suuri tuotanto, esim. musiikkinäytelmä = 35 työpäivää = 5 vkoa (6pv/vko), minimi näyttämöllä 4 vkoa Yhden esityksen pystytys- + purkuaika min. 3h + 3h 18.5.2018H-MK 8

Teatteritoiminnan tunnuslukuja, jatkuu 1. - 5-6 varsinaista ensi-iltaa/ vuosi, joista 2 alueteatterin ohjelmistossa - Lisäksi kevyitä/ pienimuotoisia tuotantoja (pikkujouluesitys, vappukonsertti jne.) sekä yhteistuotantoja mm. Kajaanin seurakunnan nuorten kanssa - Yleisötyötä ja teatterikasvatusta (työpajat ja keskustelutilaisuudet, harrastajien koulutus, asiantuntijatehtävät, kulissikierrokset ym.) 18.5.2018H-MK 9

Teatteritoiminnan tunnuslukuja, jatkuu 2. - Esitysten määrä 2013: 306, joista kiertueesityksiä 117, katsojia yht. 24 000 - Esitysten määrä 2016: 346, joista kiertueesityksiä 185, katsojia yht. 32 862 - Esitysten määrä 2017: 337, joista kiertueesityksiä 143, katsojia yht. 26 916 + vuosittain yleisötyöhön 10 000-30 000 osallistunutta 18.5.2018H-MK 10

Yhdessä tuotannossa ennen harjoitusten alkua pääpiirteittäin: - Ohjaajan ennakkosuunnittelu 1kk (TES) - Lavastajan ennakkosuunnittelu, pienoismalli ja piirustukset - Pukusuunnittelijan ennakkosuunnittelu, luonnokset ja piirustukset - Tuotannon aikataulutus: harjoitukset, verstaat, valo- ja äänisuunnittelu + Musiikkituotannossa kapellimestarin sävellysja sovitustyö, koreografin ennakkosuunnittelu 18.5.2018H-MK 11

Yhden puhenäytelmän valmistaminen harjoituksista ensi-iltaan 1-3kk: - Ohjaaja johtaa näyttämötyötä, ohjaa näytelmän tapahtumat, vaihdot ja ajoitukset sekä vastaa kokonaisuudesta aikatauluineen - Näyttelijät ovat usein kaikissa harjoituksissa ja opettelevat tekstin omalla ajalla - Tuotantojärjestäjä vastaa harjoitus- ja esitystoiminnan sujumisesta järjestelyineen - Näyttämömestari vastaa harjoitus- ja esitystilan asianmukaisesta varustuksesta ja työturvallisuudesta - Valosuunnittelija-mestari vastaa valaistuksen toteutuksesta, kaluston toimivuudesta ja työturvallisuudesta - Äänisuunnittelija-mestari vastaa äänitehosteiden ja musiikin toteutuksesta, kaluston toimivuudesta ja työturvallisuudesta - Valo- ja äänimies/ näyttämömies rakentaa näyttämökuvan ja muut olosuhteet mestareiden ohjeiden mukaan 18.5.2018H-MK 12

Yhden puhenäytelmän valmistaminen harjoituksista ensi-iltaan 1-3kk, jatkuu: - Puvusto (puvustonhoitaja, ompelija) valmistaa esiintymisasut, vastaa pukuhuollosta ja toimii näyttämötekniikan apuna (mm. pukijana) suunnittelijan ohjeiden mukaan - Lavastamo (esimies, metallimies) valmistaa lavasteet ja vastaa niiden turvallisuudesta sekä kuljetuksista (verstas näyttämö) suunnittelijan ohjeiden mukaan - Tarpeistonhoitaja valmistaa ja hankkii tarpeiston sekä vastaa siitä, että se on käytössä harjoituksissa ja esityksissä sekä toimii näyttämötekniikan apuna - Kampaaja-maskeeraaja suunnittelee ja tekee kampaukset ja maskit sekä huoltaa esiintyjien hiukset, peruukit, parrat ym. + musiikkinäytelmässä lisäksi laulujen ja tanssien harjoittaminen, muusikoiden ja avustajien harjoitukset, asut Näyttämökuvan ja taiteellisen kokonaisuuden oltava valmis 2 vkoa ennen ensi-iltaa (TES) 18.5.2018H-MK 13

Hajasijoittaminen, vaikutukset (nykytila) 1. Siirrot varastojen, näyttämöiden/lavastamon välillä. Tavaroiden koosta, määrästä, pituudesta, nostoista, ovista ja portaissa kulkemisesta jne. johtuen ja työturvallisuuden vuoksi toimittava työparina (väh. 2 hlöä). Viikoittaista työaikaa kuljetuksiin 6-12 h/ 2hlöä, vuodessa arviolta 400 työtuntia 18.5.2018H-MK 14

2. Tilojen ja kuljetuskaluston haasteet (nykytila) - Oviaukot ja kulkureitit eri tasoissa, jyrkkiä mutkia, liukkaita pintoja, ei suojausta sääoloilta - Bussilla, jossa tilava tavaratila ja perälaitanosturi, ei päivällä pysty ajamaan teatterin pihaan (missä lastausovet), koska liikennettä ja pysäköityjä autoja paljon - Pakettiautolla liikuttaessa lastauksen korkeusero estää esim. pumppukärryn tai rullalaudan käytön raskaan tavaran (tanssimattorullat, alumiinikorokkeet jne.) siirtoihin - Näyttämölle tulevat elementit suunniteltava sellaisiksi, että niitä pystytään käsittelemään sekä kuljetuksissa, varastoinnissa että esityskäytössä Kokoamis- ja purkamistyötä karkeasti arvioiden 8-14 h/ vko/ tuotanto = arviolta min. 800 h vuodessa 18.5.2018H-MK 15

3. Johtopäätöksiä hajasijoittamisesta: - Nykyiset näyttämöt pieniä ja matalia (alle 4m) - Uuden päänäyttämön lavastuskorkeuden tulee olla vähintään n. 7m Rakennettavat ja kuljetettavat elementit ovat isompia ja/ tai niitä on enemmän Nykyinen verstas matala, koepystytykset tehdään ulkona Kuljettamiseen ja kokoamiseen tarvitaan isompi kalusto sekä riittävät lastaus- ja kokoomatilat Osa elementeistä voidaan varastoida uuden näyttämön torniin (taustakankaat, seinäelementit ym.) Hajasijoitetut toiminnot lisäävät työvoiman tarvetta jo pelkästään työturvallisuuden vuoksi Hajasijoittaminen ei tehosta teatterin toimintaa 18.5.2018H-MK 16

Johtopäätöksiä hajasijoittamisesta, jatkuu Toimintojen ulkoistaminen ei järkevää, koska: Kahdella näyttämöllä (ja/ tai kiertueella) yhtäaikaisesti tapahtuva toiminta on kuljetuksineen, hankintoineen ja harjoituksineen jne. nopearytmistä, mm. jatkuvia aikataulumuutoksia sisältävää toimintaa Toiminta ei tehostu, jos toisiinsa sidotut toimet viivästyvät, koska joku osatekijä ei pysy mukana Teatteritoiminnassa on monia hankalasti toimeksi annettavia piirteitä, mm. poikkeavat työajat Ulkoistetun työn hintalappu voi olla kallis: Esim. Punainen maa, valkea meri esityksen 130 pukua materiaaleineen: valmistus, sovitukset, huolto! 18.5.2018H-MK 17

Yhden näyttämön malli + harjoitussali Näyttämöharjoitusten kanssa rinnakkain ei voi olla esityksiä kotinäyttämöllä Toiminta muuttuu, jos käytössä on vain yksi näyttämö + harjoitussali Esitysmäärä vähenee > lipputulot vähenevät Esitysmäärä vähenee > ohjelmisto supistuu Esitysmäärä vähenee > yhteistyö esim. harrastajien ja muiden ryhmien kanssa vähenee tai loppuu 18.5.2018H-MK 18

Muutokset nykytoimintaan, jos yksi näyttämö + harjoitussali Näytäntövuonna 2017-18 toteutui yhteensä 276 esitystä, joista Teatteritalolla 84, Sissilinnassa 90 ja kiertueilla 96 esitystä Yhden näyttämön mallilla kaikista kotiesityksistä (Teatteritalo + Sissilinna) jäisi pois vähintään 52kpl (28%) eli 4316 katsojaa v. 2017 mukaan = (31%) kotiesitysten katsojista 18.5.2018H-MK 19

Johtopäätöksiä yhden näyttämön mallista - Ohjelmistosta jäisivät kokonaan pois: musikaalit (esim. Mehiläiskoodi 2017, Liekeissä 2013), isot tuotannot (esim. Punainen maa, valkea meri 2018, Tuntematon sotilas 2016), yhteistyöproduktiot (esim. Miehen kosketus 2017, SRK-yhteistyö nuorten produktio joka vuosi, opeteatteri joka toinen vuosi) - Alueteatterin ohjelmisto vaarantuisi (nyk. 2 omaa produktiota/v., lapset ja nuoret kohderyhminä) - Alueteatterin esitykset vain kiertueilla, ei ollenkaan Kajaanissa? TAI: Päänäyttämön ensi-iltoja vain yksi /v. jos molemmat alueteatterin ensi-illat toteutuisivat? 18.5.2018H-MK 20

Kaksi näyttämöä, ei harjoitussalia, lavastamo toisaalla Kaupungintalon tontti: Hajasijoittamisen haasteet molemmilla näyttämöillä Alueteatterinäyttämö vanhassa teatterisalissa: logistiikka Tilojen ulosvuokraaminen vaikeaa, kun tilat tuotantojen käytössä Rinnakkaisen toiminnan haasteet: teatterikasvatus, yleisötyö, tapahtumat, vaikea järjestää, kun tilat tuotantojen käytössä 18.5.2018H-MK 21

Johtopäätöksiä tilatyöryhmän toimeksiannosta Asetettu hintakatto 20 000 000 euroa: 1. vaihtoehto maanalainen paikoitus, arvio 3 300 000 Uudisrakennukseen, jossa 2 näyttämöä + nykyisen Teatteritalon peruskorjaukseen harjoitussaliksi + kaupungintalon siiven muokkaamiseen max. 16 700 000 Lavastamo ja kaluste-, tarpeisto- sekä pukuvarastot toisaalla 18.5.2018H-MK 22

Johtopäätöksiä, jatkuu: - Referenssien perusteella paikoitus + teatteritekniikka + muu irtaimisto + vanhan peruskorjaus = 16 000 000 - Uudisrakentamisen kustannukseksi jää 4 000 000, jolla saadaan 1 teatterisali 1715m2 esitysteknisine tiloineen ilman yleisötiloja, pukuhuoneita, puvustoa, tarpeistoa, verstaita jne. - toiminnan tehostaminen on vaikeaa: hajasijoittaminen ja harjoitustilan puute, lisätyövoiman tarve, ulosvuokraus ei mahdollista 18.5.2018H-MK 23

Johtopäätöksiä, jatkuu 2. vaihtoehto Uudisrakennus, yksi näyttämö Vanhalla päänäyttämöllä alueteatterinäyttämö Säästö teatteritekniikan kuluissa n. 2 miljoonaa lavastamo uudisrakennukseen, kustannusarvio 1,7 miljoonaa 300 000 yleisötiloihin Ei harjoitussalia Varastot toisaalla 18.5.2018H-MK 24

Johtopäätöksiä toimeksiannosta, jatkuu vielä: - Jos ensi-iltojen määrä vähenee ja toiminta supistuu: Vaikutus kaupungin kulttuuripalveluihin Vaikutus ohjelmistoon Vaikutus teatterin vetovoimaan työpaikkana Vaikutus esittävän taiteen ammattilaisten työllistymiseen alueella Vaikutus teatterin vetovoimaan ja tunnettuuteen alueella ja valtakunnallisesti Vaikutus kaupungin verotuloihin Vaikutukset kaupungin vetovoimaan ja matkailutuloihin 18.5.2018H-MK 25

Teatteri Kajaanissa huomenna Työryhmä on keskittynyt pääasiassa tiukkaan hintakattoon ja siihen, miten teatterin tila-ahdinko saataisiin ratkaistua pienin kustannuksin Työtä tehdään tilanteessa, jossa aiemmat päättäjät ovat toistuvasti jättäneet tekemättä ratkaisuja teatterin toimitiloista Hintakatto, johon on sisällytetty paikoitusratkaisu ja vanhan teatterin peruskorjaus, ei mahdollista järkevää suunnittelua teatterin toiminnan näkökulmasta (millainen on teatteri ilman yleisötiloja?) OKM voi myöntää tukea max. 20% teatteritiloihin kohdistuvista kustannuksista 18.5.2018H-MK 26

Teatteri Kajaanissa huomenna, jatkuu 1. - Teatteritoiminta muuttuu, mutta ihmisten toisille ihmisille valmistamat esitykset ovat tulevaisuudessakin teatterin perustoimintaa - Yhteistyömuodot kehittyvät ja ne edistävät teatterin monimuotoisuutta - Yleisötyön merkitys kasvaa: sidosryhmä- ja yleisötilaisuudet, työpajatoiminta ja teatterikasvatus eri muodoissaan (harrastajien esitystoiminnan tukeminen, koulutus, ohjaaminen) - em. toimintamuodot vaarantuvat toiminnan supistuessa 18.5.2018H-MK 27

Teatteri Kajaanissa huomenna, jatkuu 2. - Tämän hetken tavoite on saattaa teatteri nykyvaatimusten tasolle työolojen ja taiteellisen tason turvaamiseksi - Nykyvaatimukset täyttävät tilat mahdollistavat parhaiten mukautumisen tulevaisuudessa tekniikan kehittymiseen, toiminnan muotojen kehittymiseen sekä sopeutumisen kaupungin kulttuuri- ja matkailupalvelujen muuttuviin tarpeisiin 18.5.2018H-MK 28

Teatteri Kajaanissa huomenna, jatkuu 3. VISIO: - Teatteri on kainuulaisen puurakentamisen ja ekotehokkaan teatterirakentamisen näyteikkuna, jota tullaan katsomaan kauempaakin - Teatteri palvelee kaupunkilaisia korkeatasoisin, vaihtuvin esityksin ja järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia, jotka tavoittavat suuren osan kaupunkilaisista ja tuovat matkailijoita - Alueteatteri rikastuttaa kaupungin kulttuuritarjontaa ja edistää merkittävästi taiteen saavutettavuutta nykyisellä kiertuealueellaan - Teatteri on houkutteleva juhlien ja muiden tilaisuuksien pitopaikka tilojen muunneltavuuden ja monikäyttöisyyden ansiosta - Teatteri on kohtaamispaikka: kahvila, klubi, olohuone - Teatteri tarjoaa työllistymismahdollisuuksia mm. yhteistöiden kautta alueen muille taiteilijoille 18.5.2018H-MK 29

Kuntien kulttuuritoiminta toteuttaa osaltaan väestön sivistyksellisiä perusoikeuksia ja asukkaiden kulttuuripalveluiden saatavuutta. Kulttuuri ja taide lisäävät asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyy ä, osallistumista ja muuta aktiivisuutta ja vähentävät syrjäytymistä. Vireä kulttuuritoiminta lisää kuntien elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. [OKM2018: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen, 14] 18.5.2018H-MK 30

18.5.2018H-MK 31

Hankkeen laajuustiedot Uudisrakentamisen tavoitelaajuus n. 6700 m2 Tavoitelaajuus kaupungintalon tontille - kaupungintalon tilat n. 700 m2 - nykyinen teatteritalo n. 800 m2 - laajennus n. 5100 m2 yhteensä n. 6100 m2

Hankkeen kustannustiedot Hankkeen laajuus tavoitearviossa 6 600 m2 Hankekustannukset 12 396 000 Peruskorjaus 3 000 000 Paikoitus 3 300 000 Teatteritekniikka 5 000 000 Kalusteet ja varusteet 1 000 000 Koneet ja laitteet 600 000 Hankevaraukset 2 780 000 Valotekniikka 2 000 000 30 076 000

Kajaanin kaupungin talouden kehitys 2019-2021 Valtuustoseminaari 22.5.2018 Asta Tolonen talousjohtaja

?

24.4.2018 KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero 18 903 19 250 20 100 9 990 9 640 9 850 Muutos % 0,1 1,8 4,4-50,3-3,5 2,2 Yhteisövero 1 869 1 900 2 060 1 590 1 610 1 670 Muutos % 21,5 1,7 8,4-22,8 1,3 3,7 Kiinteistövero 1 774 1 830 1 860 1 890 1 920 1 950 Muutos % 6,3 3,2 1,6 1,6 1,6 1,6 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 22 546 22 980 24 020 13 470 13 170 13 470 Muutos % 2,0 1,9 4,5-43,9-2,2 2,3

Suomen Kuntaliitto: VEROTULOJEN ENNUSTEKEHIKKO 24.4.2018 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2016 2017 2018** 2019** 2020** 2021** Verolaji Kunnallisvero 122 247 122 935 123 572 128 557 66 929 65 544 Muutos % 0,0 0,6 0,5 4,0-47,9-2,1 Yhteisövero 5 118 5 737 5 469 5 922 4 571 4 628 Muutos % -16,5 12,1-4,7 8,3-22,8 1,3 Kiinteistövero 9 769 9 986 10 251 10 251 10 251 10 251 Muutos % -0,3 2,2 2,7 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 137 133 138 658 139 292 144 730 81 751 80 424 Muutos % -0,7 1,1 0,5 3,9-43,5-1,6

Investointitoiveet 2019-2025 Toivelista 20.5.2018 Hankeryhmä/hanke TP 2017 TA 2018 2 019 2 020 2 021 2 022 2 023 2 024 2 025 HUOMIOT MAA- JA VESIALUEET Tulot 0 200 200 200 200 200 200 200 200 Menot -253-250 -100-100 -200-200 -200-200 -200 Nettomenot -253-50 100 100 0 0 0 0 0 RAKENNUSHANKKEET > 1 MEUR Hauhola - Lehtikangas-monitoimikeskus netto -4 363 -valtionavut 0 Nakertajan koulun laajennus -1 092 Kätönlahden koulu erillinen liikuntasali 0-1 000-1 000 Kajaanin Lyseon peruskorjaus -217-4 500-11 730-4 000-20 447 Uusi harjoitusjäähalli -12-2 000-2 800 valtionosuus 450 300 Päätös 2018-5-18 Ratamon päiväkoti -1 500 Päiväkotien peruskorjaukset 2018-2020 -2 000 Kajaanihalli -4 000-4 000 Terveysaseman alue -5 000-5 000 Teatteri -2 000-9 000-9 000 valtionosuus 2 000 2 000 Tulot 0 450 300 0 0 2 000 2 000 0 0 Menot -5 684-9 000-15 530-6 000-2 000-9 000-9 000-9 000-9 000 Nettomenot -5 684-8 550-15 230-6 000-2 000-7 000-7 000-9 000-9 000 MUUT RAKENNUSHANKKEET < 1 MEUR Talonrakennus <1 000 t -1 844-1 890-2 320-2 620-6 000-6 000-6 000-6 000-6 000 Hankkeiden suunnittelu -150-200 -200 Muut muutostyöt ja korjaukset -491-670 -670-670 Kiinteidenlaitteiden uusiminen -186-330 -330-330 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Menot -2 521-3 040-3 520-3 820-6 000-6 000-6 000-6 000-6 000 Nettomenot -2 521-3 040-3 520-3 820-6 000-6 000-6 000-6 000-6 000

Hankeryhmä/hanke TP 2017 TA 2018 2 019 2 020 2 021 2 022 2 023 2 024 2 025 HUOMIOT RAKENNUSHANKKEET YHTEENSÄ Tulot 0 450 300 0 0 2 000 2 000 0 0 Menot -8 205-12 040-19 050-9 820-8 000-15 000-15 000-15 000-15 000 Nettomenot -8 205-11 590-18 750-9 820-8 000-13 000-13 000-15 000-15 000 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Kunnallistekniikan rakentaminen -4 215-3 200-3900 -2450-3000 -3000-3000 -3000-3000 Korjausvelka -1850-2200 -2200-3000 -3000-3000 -3000 Matkakeskus -1 600-1000 0 0 0 0 0 Kruununpuodinmäen silta -4000-4000 0 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ Tulot 164 0 0 0 0 0 0 0 0 Menot -4 215-4 800-6 750-8 650-9 200-6 000-6 000-6 000-6 000 Nettomenot -4 051-4 800-6 750-8 650-9 200-6 000-6 000-6 000-6 000 IRTAIN OMAISUUS KAUPUNGINHALLITUS -556 0 0 0-500 -500-500 -500-500 SIVISTYSTOIMIALA -1 741-500 -240-240 -500-500 -500-500 -500 YMPÄRISTÖTEKNIEN TOIMIALA -224-420 -435-565 -500-500 -500-500 -500 KAINUUN PELASTUSLAITOS -358-425 -425-425 -500-500 -500-500 -500 valtionavut 39 0 0 0 IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ -2 840-1 345-1 100-1 230-2 000-2 000-2 000-2 000-2 000 KAUPUNKI_INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot 203 650 500 200 200 2 200 2 200 200 200 Menot -15 260-18 435-27 000-19 800-19 400-23 200-23 200-23 200-23 200 Nettomenot -15 057-17 785-26 500-19 600-19 200-21 000-21 000-23 000-23 000 VESILAITOS, Jätevedenpudistamo -3 216-2 900-3 000-3 000-3 000-8 000-8 000-3 000-3 000 VILAKE -2 390-2 100-2 000-2 000-2 000-2 000-2 000-2 000-2 000 KOULUTUSLIIKELAITOS -778-700 -1 000-1 000-1 000-1 000-1 000-1 000-1 000

Hankeryhmä/hanke TP 2017 TA 2018 2 019 2 020 2 021 2 022 2 023 2 024 2 025 HUOMIOT INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot Menot 203-21 644 650-24 135 500-33 000 200-25 800 200-25 400 2 200-34 200 2 200-34 200 200-29 200 200-29 200 Nettomenot -21 441-23 485-32 500-25 600-25 200-32 000-32 000-29 000-29 000 VUOSIKATETAVOITE POISTOT 12 899-15 654 11 162-14 696 14 900-14 896 15 300-15 296 15 700-15 696 16 100-16 096 16 500-16 496 16 900-16 896 17 300-17 296 LAINAKANNAN MUUTOKSET 12 323 17 600 10 300 9 500 15 900 15 500 12 100 11 700 Jos kaikki LAINAMÄÄRÄ YHTEENSÄ 109 988 122 311 139 911 150 211 159 711 175 611 191 111 203 211 214 911 toteutuvat / as 2 953 3 284 3 756 4 033 4 288 4 715 5 131 5 455 5 770 konserni / as (9 250 /as) 9 021 9 352 9 824 10 101 10 356 10 783 11 199 11 524 11 838 LAINAT/TAVOITE (1 000 ) 109 988 122 311 132 311 137 311 142 311 147 311 152 311 157 311 162 311 Investoinnit max. (1 000 ) 23 485 24 900 20 300 20 700 21 100 21 500 21 900 22 300

Talous 2019 2022 / UHKAKUVA Kajaanin kaupunki (sis. liikelaitokset) (Päivitetty 20.5.2018) JOS? TULOSLASKELMA sis.erät Maakuntauudistus --> TP TPA UHKAVERSIO TAS TAS TAS 2017 m-% 2018 m-% 2019 m-% 2020 m-% 2021 m-% 2022 m-% 1000 Toimintatuotot 50 321 6,5 74 271 47,6 75 756 2,0 77 272 2,0 78 817 2,0 80 393 2,0 Toimintakulut (omat) -153 732 0,4-181 700 18,2-187 151 3,0-192 766 3,0-198 548 3,0-204 505 3,0 Sote-osuus -128 865 2,0-128 200-0,5-132 000 3,0 0 0,0 0 0 Toimintakate -232 276 0,0-235 629 1,4-243 395 3,3-115 494-52,5-119 732 3,7-124 112 3,7 Verotulot 138 655 1,1 140 042 1,0 145 600 4,0 75 000-48,5 76 500 2,0 78 030 2,0 Valtionosuudet 102 583-2,2 103 170 0,6 100 450-2,6 40 500-59,7 40 905 1,0 41 314 1,0 Verorahoitus 241 238-0,3 243 212 0,8 246 050 1,2 115 500-53,1 117 405 1,6 119 344 1,7 Rahoitustuotot ja -kulut yht. 3 927-26,1 4 408 12,2 4 000-9,3 3 800-5,0 3 600-5,3 3 400-5,6 Vuosikate 12 889-15,1 11 991-7,0 6 655-44,5 3 806-42,8 1 273-66,5-1 368-207,4 Poistot -15 654 17,2-14 696-6,1-14 896 1,4-15 296 1,3-15 696 1,3-16 096 1,3 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -2 765-2 705-8 241-11 490-14 423-17 464 Poistoeron lisäys- tai vähennys + -2 276 Varausten lisäys- tai vähennys + 4 048 1 320 Rahastojen lisäys- tai vähennys + 12 0 10 10 10 Tulos -981-1 385-8 241-11 480-14 413-17 454 Kertyneet ylijäämät 69 564 68 179 59 938 48 458 34 046 16 592

15 000 Vuosikate / Tulos UHKA 80 000 10 000 70 000 5 000 60 000 0-5 000-10 000-15 000 2017 2018 2019 2020 2021 2022 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000-20 000-25 000 0 2017 2018 2019 2020 2021 2022

Talous 2019 2022 / TAVOITE Kajaanin kaupunki (sis. liikelaitokset) (Päivitetty 20.5.2018) TULOSLASKELMA sis.erät Maakuntauudistus --> TP TPA TAVOITE TAS TAS TAS 2017 m-% 2018 m-% 2019 k-% 2020 o-% 2021 m-% 2022 m-% 1000 Toimintatuotot 50 321 6,5 74 271 47,6 75 756 2,0 77 272 2,0 78 044 1,0 79 605 2,0 Toimintakulut (omat) -153 732 0,4-181 700 18,2-182 410 0,4-181 985-0,2-184 263 1,3-187 364 1,7 Sote-osuus -128 865 2,0-128 200-0,5-129 000 0,6 0 0 0 Toimintakate -232 276 0,0-235 629 1,4-235 654 0,0-104 714-55,6-106 219 1,4-107 758 1,4 Verotulot 138 655 1,1 140 042 1,0 145 600 4,0 75 000-48,5 76 500 2,0 78 030 2,0 Valtionosuudet 102 583-2,2 103 170 0,6 100 450-2,6 40 500-59,7 40 905 1,0 41 314 1,0 Verorahoitus 241 238-0,3 243 212 0,8 246 050 1,2 115 500-53,1 117 405 1,6 119 344 1,7 Rahoitustuotot ja -kulut yht. 3 927-26,1 4 408 12,2 4 500 2,1 4 500 0,0 4 500 0,0 4 500 0,0 Vuosikate 12 889-15,1 11 991-7,0 14 896 24,2 15 286 2,6 15 686 2,6 16 086 2,5 Poistot -15 654 17,2-14 696-6,1-14 896 1,4-15 296 1,3-15 696 1,3-16 096 1,3 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -2 765-2 705 0-10 -10-10 Poistoeron lisäys- tai vähennys + -2 276 Varausten lisäys- tai vähennys + 4 048 1 320 Rahastojen lisäys- tai vähennys + 12 0 10 10 10 Tulos -981-1 385 0 0 0 0 Kertyneet ylijäämät 69 564 68 179 68 179 68 180 68 180 68 180

TAVOITE 20 000 Vuosikate / Tulos 80 000 70 000 15 000 60 000 10 000 50 000 40 000 5 000 30 000 20 000 0 2017 2018 2019 2020 2021 2022 10 000 0 2017 2018 2019 2020 2021 2022-5 000

TAVOITE

+ 24 MILJ. KIINTEÄKORKOINEN LAINA (0,7 % /10 v) 1,3 % Vaihtuvalla korolla 0,50 3 % 1,65 % 2,2 % 16

Raami vuodelle 2019 Tulojen kehitys Tavoitteena inflaatiokehityksen huomioiminen + 2, 0 % (-2,6 %) Menojen kehitys Palkkojen korotusvaikutus 2019 : + 2,6 % Arvioitu kuntien kustannustason muutos + 2,6 % Oman toiminnan kulujen kasvutavoite < 1,0 % Sote-menojen kasvu < 1,0 % Henkilöstömenojen / henkilöstömäärän muutos? Verorahoitus Valtionosuudet - 2,6 % ( -2,7 milj. ) Verotulot + 4,0 % (+5,6 milj. ) Vuosikate Katetaan poistot Rahoitusmenot Mahdollinen korkotason nousu (1 % = 0,3 milj., lainakanta 120 meur, suojaus 70 %) Investoinnit Investointitoiveet 25 30 milj. / vuosi, mahdollinen taso n. 20 milj. / vuosi (Ensisijalla investointi, joka lisää toimintatuloja tai säästää toimintamenoja)

Missä nyt ollaan? Mitä voidaan tehdä?

Kv-% = 21,0 % kv-% = 5,9 meur

8 000 Nettokäyttökustannukset yhteensä, /as. 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2005 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Kajaani 20001-50000 as. kunnat Kainuu Manner-Suomi Vuosina 2005-2014 ilman liiketoimintaa sekä kuntien liikelaitoksia. Vuodesta 2015 lähtien mukaan lukien liiketoiminta sekä liikelaitokset. ERO n. 1 000 / as x 37 000 as = 37 milj.

Kajaanin kaupungin TP 2017 kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6% Avustukset 4% Muut toimintakulut 3% Rahoituskulut 1% Henkilöstökulut 30% 286,5 meur 86,2 meur 160,9 meur Palvelujen ostot 56% 11% 45% (Sote 45 %) 128,9 meur

ERO n. 300 / as x 37 000 as = + 11,1 milj.

12.4.2018 Kainuun sote Korjattu sotelta saatujen tietojen mukaiseksi TULOSLASKELMA (pl. liikel.) Muutettu vertailukelpoiseksi 2017 kanssa Ulkoiset menot TP TP TP MUUTETTU TP m-% TA m-% 1 000 2014 2015 2016 TP 2016 2017 tp-16 2018 tp -17 Toimintatuotot 52 902 53 861 55 964 53 484 53 241-0,5 56 749 6,6 Kuntien rahoitusosuus 260 552 271 214 270 455 270 455 274 831 1,6 270 000-1,8 Tulot yhteensä 313 454 325 075 326 419 323 939 328 072 1,3 326 749-0,4 Toimintakulut 308 183 319 405 320 513 311 143 320 782 3,1 323 287 0,8 Toimintakate 5 271 5 670 5 906 12 796 7 290 3 462 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -3-23 53 53 93-26 Vuosikate 5 268 5 647 5 959 12 849 7 383-42,5 3 436-53,5 Poistot -5 268-6 047-6 204-6 204-7 383 19,0-7 381 0,0 Satunnaiset tuotot ja kulut 400 245 245 0 Korjausten nettovaikutus -6 890 Tilikauden tulos 0 0 0 0 0-3 945 # Vuoden 2016 toimintakuluista vähennetty 5,370 milj. euroa johtuen tehtävien siirtymisestä Kelalle. # Vuoden 2016 toimintakuluista vähennetty 4,0 milj. euroa johtuen työnantajamaksujen alennuksesta -3 % verrattuna vuoteen 2017. # Vuoden 2016 toimintatuotoista vähennetty 2,480 milj. euroa johtuen toimeentulotuen siirtymisestä Kelalle. # Kuntien maksuosuus sotelle kasvoi 2016-2017 yhteensä 4,376 milj.. Tästä Kajaanin osuus oli 2,531 milj. # Samanaikaisesti kuntien valtionosuuksia vähennettiin tehtävien siirrosta ja kikystä johtuen koko maassa yhteensä n. 300 milj. Tästä Kainuun kuntien osuus on arviolta noin 4 milj. (Tätä ei ole vähennetty sotelta)? Soten menot kasvoivat 3,1 %, kun huomioidaan tehtävien siirto Kelalle ja kikyn vähennys työnantajamaksuihin. PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUKSIA VÄHENNETÄÄN 2019 KUNNILTA - 2,7 %

ERO 2016 = 23,9 meur

ERO n. 100 / as x 37 000 as = - 3,7 milj.

ERO n. 50 / as x 37 000 as = + 1,9 milj.

ERO n. 80 / as x 37 000 as = + 3,0 milj.

ERO n. 40 / as x 37 000 as = 1,5 milj.

Vuosina 2004-2014 Tehtäväluokat yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristön huolto, liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet sekä palo- ja pelastustoimi. Vuodesta 2015 lähtien lisäksi tehtäväluokat vesihuolto, jätehuolto, energiahuolto ja joukkoliikenne. Sisältää vuodesta 2015 lähtien myös kuntien liikelaitokset.

ERO n. 10 / as x 37 000 as = + 0.4 milj.

Aikataulu 2018 8 / 2018: Lopullinen raami toimielimille ja tulostavoite liikelaitoksille 9-10 / 2018: Talousarvioesitykset, tavoitteet ja riskienhallinnan suunnitelmat 11/2018: Päätös veroista, kaupunginhallituksen talousarvioesitys, 2018 talousarviomuutokset 12/2018: Taloussuunnitelma ja talousarvio 2019-2021