Sopimusoikeus SL 2010 Antti Kolehmainen

Sopimusoikeus SL 2010 Antti Kolehmainen

KURSSIN TAVOITTEET Kokonaiskuva seuraavista asioista: 1. Sopimusoikeudellisen yleisistä opeista 2. Sopimuksen syntyminen eri sopimuksen tekotavat 3. Sopimuksen pätevyyden edellytykset / pätemättömyys 4. Sopimuksen sisältä tulkinta, muuttaminen ja kohtuullistaminen 5. Suoritushäiriöt / sopimusrikkomuksen seuraamukset 6. Vakiosopimukset 7. Sopimussuunnittelun perusteet

I YLEINEN OSA Sopimusinstituution pääpiirteiden hahmottaminen Sopimusoikeuden keskeiset periaatteet

SOPIMUSOIKEUDEN MAAILMA Osatekijät: 1. Sopimusoikeudellinen normiaines - Laki, oikeusperiaatteet jne. normiaineiston tulkinta 2. Sopimusaines - Sopimusehdot / niiden sisältöä valaiseva aineisto sopimusehtojen tulkinta Ratkaisujen ennustettavuus on usein heikko, koska, sekä sopimusoikeudellinen normiaines että sopimusaines sisältää tulkinnanvaraa (myös asiantilan todistaminen aiheuttaa epävarmuutta)

SOPIMUSOIKEUDEN MAAILMA Esimerkki: Yritys-, kiinteistö- tms. kauppa. Onko kaupan kohteessa virhe? - Oikeudellisten normien mukaan myyjällä on yleensä tiedonantovelvollisuus kaupan kohteesta - Myyjän tiedonantovelvollisuutta vastaa ostajan selonottovelvollisuus Tasapaino = Milloin molemmat ovat täyttäneet omat velvollisuutensa - Asia ei ratkea pelkästään normiaineksen perusteella, vaan harkintaan vaikuttaa myös sopimusaines (mitä asiasta on sovittu tai mitä kaupan kohteesta kerrottu, markkinoitu ).

SOPIMUSAINES / TÄYDELLINEN SOPIMUS Ei kannata yleensä edes tavoitella Transaktiokustannusten vertailu (tässä suppeasti oikeustoimikustannukset) 1. Ennakolliset transaktiokustannukset - Sopimuskustannukset 2. Jälkikäteiset transaktiokustannukset - Pieleenmenokustannukset Sopimus ei toteudu molempien suunnittelemalla tavalla (todennäköisyys?) - Ennakollisten ja mahdollisten jälkikäteisten transaktiokustannusten tulee olla järkevässä suhteessa tosiinsa Täydellisen sopimuksen tavoittelu ei ole taloudellisesti järkevää sopimuksiin jää liikaa tulkinnanvaraa

NORMIAINEKSEN HALLINTA (Sopimus)oikeudesta muodostetaan järjestelmä yleisten oppien avulla Yleisiin oppeihin kuuluvat: 1. Oikeuskäsitteet: Tässä yhteydessä keskeisiä käsitteitä: (a) oikeustoimi = tahdonilmaisu, jonka henkilö antaa oikeuksien perustamiseksi, muuttamiseksi, siirtämiseksi tai lakkauttamiseksi, (b) sopimus = kaksipuolinen oikeustoimi 2. Oikeusperiaatteet - Yleisten oppien avulla pystytään hallitsemaan sirpaleinen normitieto

1. Keskeistä lainsäädäntöä Pakottava/tahdonvaltainen lainsäädäntö Oikeustoimilaki (OikTL), Suomen sopimuslaki Kauppalaki Kuluttajansuojalain 4-5 luvut (sopimuksen sovittelu ja tulkinta sekä kuluttajakauppa) Maakaaren 2 luku (kiinteistönkauppa) Asuntokauppalaki Työsopimuslaki Useita sopimustyyppejä jää ilman omaa lakia. Analoginen päättely, oikeusperiaatteet

2. SOPIMUSOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Oikeustieteessä periaatteita on käytetty monessa eri tarkoituksessa ja niillä on ymmärretty useita eri asioita. Yleensä oikeusperiaatteita käytetään ratkaisuperusteena normittamaan oikeussääntöjen avoimeksi jättämää aluetta. Taustalla on ajatus, jonka mukaan ns. kiperässä tulkintatilanteessa tulee oikeussääntöjen ohella soveltaa oikeusperiaatteita. Sanottujen normien oikeuslähdeopillinen ratkaisuarvo on erilainen. - Jos sääntö soveltuu tapaukseen, tapaus on ratkaistava säännön edellyttämällä tavalla. - Periaatteet taas vievät oikeudellista ratkaisuharkintaa vain enemmän tai vähemmän tiettyyn suuntaan

2. SOPIMUSOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Sopimusoikeus on periaatesuuntautunut oikeudenala Yleislausekesääntely + muut joustavat normit tyypillistä - Usein joudutaan punnitsemaan vastakkaisiin suuntiin vaikuttavia argumentteja * Argumenteilla ei etusijajärjestystä Kun etsitään hyväksyttäviä perusteita sopimuksen mukaan toteutettavalle etujen ja rasitusten jaolle, joudutaan tukeutumaan tiettyihin hyväksyttäviin lähestymistapoihin, joita kutsutaan sopimusoikeuden perusargumenteiksi

2. SOPIMUSOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Suomessa oikeusperiaatteilla ollut sopimusoikeudessa perinteisesti vahva asema. oikeusperiaatteiden ongelmanratkaisukyky on sopimusoikeudessa hyvä. Myös sääntelyn luonne korostaa oikeusperiaatteiden merkitystä. - Yleinen siviililaki puuttuu, lukuisat avoimet sääntelyt, yleislausekkeet sekä sovittelusäännöt periaatteiden erittely tärkeää. - Pelkästään sääntöjen tasolla tarkasteltuna sopimusoikeuden järjestelmä jää varsin aukolliseksi. - Periaatteiden avulla on mahdollista yksittäistapauksissa määritellä suuntaviivoja ratkaisuille / modifioida sopimusehtoja, mikäli ehdot johtavat epätyydyttävään lopputulokseen.

2. SEURAUS EDELLÄ MAINITUSTA Seuraamus sopimusoikeuden periaatesuuntautuneisuudesta: - Tuomioistuimen ratkaisun sisällön tarkkaennustaminen on usein vaikeaa Lisäksi sekä sopimusaineksesta että normiaineksesta ei usein saada varmaa ratkaisupohjaa ongelmille. Näin TI ratkaisujen ennustettavuus sopimusoikeuden alalla on usein melko huono Ennustettavuutta voi parantaa hyvillä sopimuksilla (transaktiokustannusten vertailu) Silti yleensä prosessiriski Riidan synnyttyä sovinnollinen ratkaisu on usein harkinnanarvoinen/paras vaihtoehto

Sopimusoikeudellisia argumentaatiotapoja 1. Sopimusten sitovuuden periaate (pacta sunt servanda) 2. Osapuolen tai osapuolten tarkoitukset 3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset 4. Lojaliteettivaatimus 5. Oikeuksien väärinkäytön kielto 6. Taloudellinen rationaalisuus 7. Kysymys soveliaasta vastuunkantajasta 8. Yhdenvertaisuusperiaate 9. Kohtuusperiaate

1. Sopimusten sitovuuden periaate Pacta sunt servanda (sopimusten sitovuus) = toimijat voivat keskinäisillä päätöksillään velvoittautua toisiaan kohtaan Sopimusoikeuden klassinen perusta ja lähtökohta Mahdollistaa sen, että osapuolten päätöksen voidaan tarvittaessa panna täytäntöön TI:n ja ulosottokoneiston avulla Sopimusten sitovuudella on rajansa. Sopimus sitoo, ellei eritysperustetta toisenlaiseen arvioon ole olemassa - Pakottava lainsäädäntö - OikTL:n pätemättömyys ja kohtuullisuussäännöt jne.

1. Sopimusten sitovuuden periaate Laissa tätä ei ole ilmaistu nimenomaisesti ja kaikkia sopimuksia koskevana. Kysymyksessä kuitenkin yleisesti hyväksytty sopimusoikeuden peruspilari. Ilmenee mm. velkakirjalain 1 :stä, jonka mukaan: "velkakirjan antaja vastatkoon velkasitoumuksestaan". Pacta sunt servanda -periaatteen vallitessa pääsääntönä on, että myös epäedulliset ja huonosti tarkoitustaan vastaavat sopimukset pidetään

1. Sopimusten sitovuuden periaate Sopimusten sitovuus palvelee sekä oikeudellisen ratkaisutoiminnan että sopimustoiminnan ennustettavuutta. Tuomioistuinprosessiin lähtevä sopijapuoli voi yleensä luottaa siihen, että oikeus perustaa päätöksensä sopimuksen sitovuuteen. Kun osapuolet tietävät tämän, he tavallisesti myös käyttäytyvät sovitulla tavalla

2. Osapuolen tai osapuolten tarkoitukset Sopimusoikeudessa on perinteisesti korostettu osapuolitahdon merkitystä: osapuoli sitoutuu johonkin, koska pyrkii sopimuksella johonkin Liittyy ns. tahtoteoriaan (sopimusvelvoite syntyy sitoutumistahdosta ja tämän ilmaisemisesta vastapuolelle) Vahva argumentti, jos kysymys on molempien osapuolten tarkoituksesta Jos kysymys yhden osapuolen tarkoituksesta, jota toinen osapuoli ei ole voinut havaita, argumentin arvo on hyvin vähäinen Omiin sisäisiin tarkoituksiin vetoamisella merkitystä, jos tarkoitukset ovat niin tyypillisiä, että vastapuolen on pitänyt ymmärtää niiden olemassaolo Liittyy etenkin sopimusten tulkintaan

3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset Suomessa edellytysoppi ei ole saanut vahvaa asemaa Edellytysoppi (clausula rebus sic stantibus) tarkoittaa sitä, että sopimusta on pidettävä sitovana vain niin kauan, kuin sopimusta ympäröivä todellisuus pysyy samana kuin se oli sopimuksen syntyhetkellä Edellytykset liittyvät osapuolten tahdonmuodostusperustaan: käsitykset sopimuksen kohteesta, olosuhteiden kehityksestä jne. Edellytysten alkuperäinen virheellisyys tai raukeaminen voivat vaikuttaa osapuolten velvoiteasemiin.

3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset Problematiikka muistuttaa tarkoituksia koskevaa problematiikkaa: toisen osapuolen tietoisuus tärkeä seikka Edellytyksen katsotaan yleensä eroavan tarkoituksesta siinä, että tarkoitus suuntautuu tulevaan, mutta edellytys kytkeytyy sopimuksentekohetken olosuhteiden jäädyttämiseen Sopimuksen tarkoitus suuntautuu tulevaan; mitä lopputulosta tavoitellaan Yksin omassa tiedossa olevat edellytykset eivät ole merkityksellisiä

3 Osapuolen tai osapuolten edellytykset / KKO 1986 II 111 A oli myynyt sukunsa omistuksessa kauan olleen maanviljelystilan pojalleen B:lle ja tämän vaimolle C:lle kauppahinnasta, joka oli n. 1/10 tilan käyvästä arvosta. Omistusoikeus oli siirtynyt ostajille heti. Kauppa oli tehty edellytyksin, että B ja C jatkoivat tilalla asuen tilanpitoa ja pitivät kauppaehtojen mukaisesti huolta A:sta ja hänen vaimostaan, jotka jäivät asumaan tilalle. Sanottuja edellytyksiä ei ollut mainittu kauppakirjassa, mutta asianosaiset olivat olleet niistä tietoisia. B ja C olivat kuitenkin kaupan jälkeen muuttaneet pois tilalta, vuokranneet pellot ja myyneet maanviljelyskoneet eivätkä olleet tarkoitetulla tavalla täyttäneet kauppaehtoja. Koska kiinteistönkaupan perustana olleet edellytykset siten olivat jääneet toteutumatta, kauppa purettiin.

4. Lojaliteettivaatimus / lojaliteettiperiaate Osapuolen tulee tietyissä rajoissa ottaa huomioon myös vastapuolensa tärkeät edut. Sopijapuoli ei voi aina yksipuolisesti ajaa omaa etuaan toisen osapuolen vahingoksi. Lähtökohtana on ajatus sopimuksesta yhteistyön muotona tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Vaikka lojaliteettiperiaatteen olemassaoloa ei yleensä kiistetä, sen oikeuslähdeopillinen perusta on epäselvä. Taustalla voidaan nähdä OikTL 33 :n ilmentämä kunniallisuuden ja rehellisyyden vaatimus sekä OikTL:n passiviteettia koskevat säännökset.

4. Lojaliteettivaatimus/ lojaliteettiperiaate Tärkeä vaatimus etenkin pitkäaikaisissa sopimussuhteissa, joissa on paljon yhteistyötä = monet yritysmaailman sopimukset Lojaliteetin kaltaisia velvollisuuksia on tiedonanto-, reklamaatio yms. velvollisuudet Missä määrin lojaliteettiperiaatteella voidaan rajoittaa esim. irtisanomisoikeuden käyttämistä? Voidaanko vaatia toimimaan omien intressien vastaisesti vai ainoastaan pidättymään toimista, jotka vahingoittavat toista ja joihin itsellä ei ole erityistä tarvetta? Voidaan mahdollisesti asettaa velvollisuus informoida sopimukseen vaikuttavista muutoksista hyvissä ajoin

4. Lojaliteettivaatimus / lojaliteettiperiaate Lainsäädännössä lojaliteettiperiaatteen vahvistunut asema näkyy sellaisten normien lisääntymisenä, jotka edellyttävät toisen edun huomioon ottamista. - Esim. kauppaedustajien lojaliteettivelvoitteisiin liittyvät säännökset (Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä 5 :n 1 momentti). - Lojaliteettiperiaate saa tukea myös oikeuskäytännöstä.

Lojaliteettivaatimus / lojaliteettiperiaate KKO 1993:130 Rakennuttaja oli tehnyt sopimusneuvottelujen aikana muutoksia alkuperäisiin rakennussuunnitelmiin, jotka johtivat siihen, ettei hanke enää täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia. Urakoitsija oli tästä tietoinen. Koska urakoitsija oli sitoutunut urakkaan kokonaisrakentamisen ehdoin eikä ollut huomauttanut rakennuttajaa muutoksien vaikutuksesta rakennelman kestävyyteen, urakoitsija oli vastuussa rakennuttajalle laiminlyönnistään aiheutuneesta vahingosta. Kokonaisrakentamisen yleisten sopimusehtojen mukaan urakoitsijan on viipymättä ilmoitettava rakennuttajalle, jos hän havaitsee rakennuttajan antamissa määräyksissä virheellisyyksiä, jotka saattavat vaarantaa rakennussuorituksen sopimuksenmukaisen täyttämisen. Vaikka mainittu sopimusehto koskee otsikkonsa mukaisesti urakoitsijan suoritusaikaista vastuuta, niin siinä määrättyä huomautuksentekovelvollisuutta on niin sanotun lojaliteettiperiaatteen mukaisesti noudatettava myös jo sopimusta valmisteltaessa

4. Lojaliteettivaatimus / lojaliteettiperiaate KKO 1991:153 A oli ostanut sorakauppias B:ltä maa-ainesta omakotitalonsa rakennuspaikan perustusta varten. Myyty maa-aines oli ollut soveltumatonta tähän tarkoitukseen. B oli viimeistään tuodessaan aineksen A:n rakennuspaikalle tullut tietoiseksi sekä aineksen käyttötarkoituksesta että sen soveltumattomuudesta siihen. B:n olisi tullut huomauttaa A:lle aineksen soveltumattomuudesta aiottuun tarkoitukseen, mutta hän oli tämän laiminlyönyt. A:lla oli ollut perusteltua aihetta luottaa B:n asiantuntemukseen. Kaupan kohteen katsottiin olleen virheellistä.

5. Oikeuksien väärinkäytön kielto Muistuttaa lojaliteettivelvoitetta Joskus pätevään oikeuteen voidaan vedota sellaisen tavoitteen saavuttamiseksi, joka on ristiriidassa kyseisen oikeuden taustalla olevan arvomaailman kanssa Shikaaninomainen vahingoittaminen Sallitulla toimella pyritään hylättävään päämäärään: * Esim. sopimuksen (sinänsä lainmukaisen) irtisanomisen ainoa tarkoitus on aiheuttaa vahinkoa vastapuolelle

6. Taloudellinen rationaalisuus Talouspainotteiset argumentit oikeudellisessa harkinnassa Liittyy ns. oikeustaloustieteen voimistuneeseen asemaan oikeustieteessä Toimenpiteiden taloudellinen järkevyys voi vaikutta mm. tiedonanto- ja selonottovelvollisuuksiin

7. Kysymys soveliaasta vastuunkantajasta Taloudellissävytteistä tarkastelua Pohdintaa, kumpi on soveliaampi riskinkantaja minkin sopimukseen liittyvän riskin osalta Millä keinoin osapuolet voisivat estää taloudellisten riskien realisoitumisen tai esim. pulverisoida se perimiinsä hintoihin Esim. sopimuksen tulkintaa koskeva epäselvyyssääntö: epäselvän sopimusehdon muotoillut saa kärsiä tulkinnanvaraisuuden tappionaan.

8. Yhdenvertaisuusperiaate Osapuolia tulee kohdella samalla tavoin samanlaisissa asioissa. Vrt. mielivalta Yleinen oikeusperiaate, jolla merkitystä muillakin oikeudenaloilla Liittyy oikeusturvaan: ratkaisujen perustuttava yleistettäville näkökohdille = ratkaisut pystyttävä ennakoimaan mahdollisimman hyvin

9. Kohtuusperiaate Kohtuusperiaatteen merkitys kasvanut viime vuosikymmeninä Sopimusten sovittelu edellyttää aina velvoitteiden epätasapainoa Esim. sopimus ei saa johtaa kohtuuttomuuteen Sopimusten sovittelu on nähty uhkana sopimusten sitovuudelle

9. Kohtuusperiaate Saa normitukea mm: OikTL 36 : Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta - Kriteerit: 1. oikeustoimen koko sisältö, 2. osapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja 3. sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä 4. muut seikat. Vastaavia normeja mm. KSL 4:1-2, As HVL 6.1, LiikHVL 5.1, TSL 10:2, AL 103b jne.

9. Kohtuusperiaate Oikeustoimen kohtuullisuutta koskevissa pohdinnoissa ongelmana on yleensä se, mistä saadaan kriteerit kohtuullisuudelle. Vrt. ratkaisun ennustettavuus. Vertailukohtana kohtuuelämyksille voi olla esim. dispositiivinen l. tahdonvaltainen lainsäädäntö. Sopimussuhdetta täytyy tarkastella kokonaisuutena ottaen mukaan tarkasteluun myös osapuolten muut sopimukset tai järjestelyt: - Osapuolten välillä on useita sopimuksia, jotka ovat yksittäisinä sopimuksina kohtuuttomia, mutta yhdessä tarkasteltuina kohtuullisia - Samoin osapuolten omaksumat järjestelyt, kuten vakiintuneet käytännöt saattavat tehdä yksittäisen kohtuuttoman sopimuksen ehdot kohtuullisiksi kokonaisuutena tarkasteltuna

9. Kohtuusperiaate Eräs tapa on se, että kohtuusperiaatteen käyttöä täsmennetään kytkemällä se ennakoitavuusajatteluun. * Jos sopimuksentekoon on vaikuttanut jokin sopimuksen ulkopuolinen seikka, esimerkiksi juuri vakiintunut tai tavanomainen käytäntö näiden ennakointikriteerien avulla voidaan täsmentää oikeustoimen kohtuullisuuden arviointia ja sovitella sopimusta näiden käytäntöjen suuntaiseksi. - Näillä suuntaa antavilla kriteereillä sopimuksen kohtuullisuuden arviointia voidaan täsmentää myös, jos sovitut ehdot ovat ristiriidassa osapuolten sopimussuhdetta koskevien muiden perusteltujen odotusten kanssa. Kohtuullisuutta ei kuitenkaan pysty tyhjentävästi määrittelemään yhden kriteerin perusteella.

9. Kohtuusperiaate A. Alkuperäinen kohtuuttomuus sovitteluperusteena Heikomman suoja Interventio sopimusvapauteen Tyyppikohtuuton ehto (toinen osapuoli saa yksin ratkaista tärkeitä sopimussuhteeseen vaikuttavia seikkoja) B. Jälkiperäinen kohtuuttomuus Olosuhteiden muutos on tehnyt alun perin tasapainoisen sopimuksen puuttumista vaativalla tavalla kohtuuttomaksi

KKO 1994:140 - Alkuperäinen kohtuuttomuus Useiden henkilöiden tehtyä yhtiön kanssa sopimuksen asunto-osakkeiden varaamisesta kiinteään hintaan heille oli lyhyen ajan kuluttua ilmoitettu, että kustannustason nousun johdosta hintaa oli korotettava, ja tarjottu mahdollisuutta purkaa tekemänsä varaus. Uusissa varaussopimuksissa hinta oli sovittu korkeammaksi ja sopimuksiin oli otettu ehto, jonka mukaan asuntojen varaajat eivät tulisi kohdistamaan yhtiötä vastaan mitään vaateita varaushinnan muutoksen johdosta.

KKO 1994:140 - Alkuperäinen kohtuuttomuus Viimeksi mainittu ehto ei estänyt asunnon varaajia vaatimasta kauppahinnanpalautusta sillä perusteella, että hinnankorotus oli oikeustoimilain oikeustoimen pätemättömyyttä ja sovittelua koskevien pakottavien säännösten mukaan pätemätön tai sovittelua edellyttävästi kohtuuton. Hinnankorotus jätettiin oikeustoimilain 36 :n 1 momentin nojalla kohtuuttomana huomioon ottamatta ja yhtiö velvoitettiin palauttamaan asuntojen ostajille korotetun hinnan ja alkuperäisen hinnan erotus.

Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen Jos osapuolilla tietty tarkoituksellinen riskinjako, sitä ei ole syytä modifioida sovittelulla tms. keinolla Ks. esimerkiksi KKO 1994:96 (liikehuoneiston vuokra) Suhdannevaihtelut ovat pitkäaikaiseen sopimukseen liittyviä liikeriskejä, joihin elinkeinotoimintaa harjoittavan on varauduttava sopimuksen solmiessaan. Vuokrasopimuksessa, jossa vuokran määrää ei ole sidottu liikevaihtoon tai liiketoiminnan tulokseen, voidaan pitää lähtökohtana sitä, etteivät sen enempää laskusuhdanteet kuin noususuhdanteetkaan vaikuta vuokran määrään. Tyypillisenä liikeriskinä on pidettävä myös vuokrahuoneiston arvon muuttumista liikepaikkana, mikäli muutos ei johdu vuokranantajan toimenpiteistä.

Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen Olosuhteiden muuttumiseen perustuva sovittelu voi olla perusluonteeltaan hyvinkin erilaista kuin alkuperäiseen kohtuuttomuuteen pohjautuva Voi merkitä alkuperäisen tarkoituksen ylläpitämistä uusissa olosuhteissa Tukeutuu ajatukseen, jonka mukaan sopimuksen tarkoitus ym. kantavat rakenteet ovat ensisijaisia ja sopimusehtojen vaikutukset voivat olla tähän nähden sattumanvaraisia Toisinaan samaan tavoitteeseen päästään usein tulkinnalla

KKO 1990:138 - Jälkiperäinen kohtuuttomuus A oli myynyt koskiosuutensa sähköyhtiölle 1963. Tällöin oli pitkäaikaisessa sähköntoimitussopimuksessa sovittu, että A sai ilmaiseksi sähköä 5000 kwh vuodessa. Lopusta sähköstä A:n tuli maksaa tilapäiskäyttäjien tariffin mukaan. Kun sähkönkäyttö erilaisten sähkölaitteiden yleistyttyä kasvoi, A joutui 1980-luvulla maksamaan sähköstä enemmän kuin hän olisi yleistariffin mukaan joutunut maksamaan. Tämä lopputulos ei vastannut osapuolten alkuperäistä tarkoitusta. KKO kohtuullisti sopimusta. Kohtuullistamalla pidettiin osapuolten sopimusta koskevat alkuperäiset tarkoitukset voimassa

Kohtuuttomuus: KKO 1991:118 Lakimies oli toiminut perillisten asiamiehenä testamenttiriidassa. Hän laskutti toimeksiannosta 120.000 markkaa. KKO katsoi kohtuulliseksi palkkioksi 50.000 markkaa ja velvoitti lakimiehen palauttamaan palkkion tämän ylittävältä osalta

Kohtuuttomuus: KKO 1992:192 Maanvuokrasopimusta suvun piirissä tehtäessä tarkoituksella poikkeuksellisen alhaiseksi sovittua vuokraa ei pidetty kohtuuttomana. Vaatimus vuokran korottamisesta hylättiin. Vuokran määrä oli 24 mk/vuosi Käypä vuokra oli noin 6.000 mk/vuosi Vrt. edellinen esimerkki. Nyt ilmeisesti yli 200 kertainen kohtuuttomuus

Sopimusvapaus Kapitalistisen talous- ja sen siviilioikeusjärjestelmän peruspilari Sen olemassaoloa ei markkinatalousyhteiskunnassa ole mielekästä kyseenalaistaa. Oikeusjärjestyksen mukaan henkilölle kuuluva vapaus muotoilla oikeussuhteensa. - Laajuus määräytyy niiden normatiivisten rajoitusten kautta, jotka sopimusvapauteen kohdistuvat. Viime vuosisadan aikana tätä vapautta selvästi kavennettiin. Kontrolloimattoman sopimusvapauden todettiin aiheuttavan lukuisia merkittäviä ongelmia. Sillä on yhä keskeinen merkitys myös Suomessa. Viimevuosina kaventunut; heikomman suojan yms. vuoksi

Sopimusvapaus Sopimusvapauden ulottuvuudet: 1. Sisältövapaus 2. Päätäntävapaus 3. Sopimuskumppanin valitsemisvapaus 4. Tyyppivapaus (millä tavoin sopimus tehdään) 5. Muotovapaus 6. Purkuvapaus

II OSA SOPIMUKSEN (SEN EHTOJEN) SYNTYMINEN Eri sopimuksen syntymistavat

Tarjous vastaus -mekanismi OikTL:ssa säädelty sopimuksentekotapa - tahdonvaltainen - ei ainut tapa solmia sopimuksia Valtaosa sopimuksista tehdään nykyisin muulla tavoin kuin noudattaen tarjous vastaus -mekanismia Ei koske määrämuotoisia sopimuksia Sopimus syntyy yhtäpitävän tarjouksen ja vastauksen seurauksena Tarjous voimassa siinä mainitun tai kohtuullisen ajan Suulliseen tarjoukseen on vastattava heti ellei tarjouksen tekijä ole muuta määrännyt.

Tarjous vastaus mekanismi Esim. Opiskelija O menee polkupyöräliikkeeseen 1.10.2010. Neuvottelujen jälkeen myyjä (M) tarjoaa hänelle suullisesti vähän käytettyä Tunturi merkkistä polkupyörää hintaan 200 euroa. O ei tähän suostu. Asiaa mietittyään O tulee katumapäälle. 3.10.2010 O ilmoittaa suostuvansa M:n tarjoukseen ja maksavansa ko. pyörästä 200 euroa. Pitääkö M:n myydä pyörä O:lle 200 eurolla?

Tarjous vastaus mekanismi Jos tarjous on nimenomaisesti hylätty, se raukeaa, vaikka tarjouksen voimassaoloaika ei olisi kulunutkaan loppuun. Vastauksen oltava oikea-aikainen ja ns. puhdas. Myöhästynyt tai tarjouksesta poikkeava vastaus ei saa aikaan sitovuutta Viivästynyttä tai epäpuhdasta vastausta arvioidaan uutena tarjouksena, jonka alkuperäisen tarjouksen tekijä voi halutessaan hyväksyä

Tarjous vastaus mekanismi B ihastuu antiikkikauppias A:n liikkeessä 1800 luvulta peräisin olevaan kaappiin. Harkitsevaisena miehenä B ei halua suinpäin tehdä kauppoja, vaan miettii asiaa yön yli ja lähettää A:lle kirjeen, jossa hän tarjoaa ko. kaapista 2.000 euroa käteisellä. Tarjous on B:n mukaan voimassa viikon. A ilmoittaa B:lle 2 viikon kuluttua, että hän hyväksyy tarjouksen ja myy taulun 2.000 eurolla B:lle Sitooko jompikumpi tahdonilmaus jompaa kumpaa?

Tarjous vastaus mekanismi B ihastuu antiikkikauppias A:n liikkeessä 1800 luvulta peräisin olevaan kaappiin. Harkitsevaisena miehenä B ei halua suinpäin tehdä kauppoja, vaan miettii asiaa yön yli ja lähettää B lähettää seuraavana päivänä A:lle kirjeen, jossa hän tarjoaa ko. kaapista 2.000 euroa. Maksun hän lupaa suorittaa 4 kk:n aikana 500 euroa/kk. Nyt A ilmoittaa kirjeitse B:lle, että hän myy ko. kaapin vain käteiskaupalla

Tarjous vastaus mekanismi Tarjousta tai vastausta ei voi peruuttaa selonoton jälkeen, tätä ennen voi peruuttaa vapaasti. - B ihastuu antiikkikauppias A:n liikkeessä 1800 luvulta peräisin olevaan kaappiin. Harkitsevaisena miehenä B ei halua suinpäin tehdä kauppoja, vaan miettii asiaa yön yli ja lähettää B lähettää seuraavana päivänä A:lle kirjeen, jossa hän tarjoaa ko. kaapista 2.000 euroa käteisellä. Seuraavana päivänä B ilmoittaa A:lle tulleensa katumapäälle ja peruuttavansa ko. tarjouksen. Voiko B tehdä näin, vai onko hän sidottu tarjoukseensa?

Tarjous vastaus mekanismi Rajoitettu peruuttamismahdollisuus OikTL 39 :n perusteella erityisistä syistä (ns. re integra -sääntö), ennen kuin tarjous on vaikuttanut määräävästi adressaatin toimintaan B ihastuu antiikkikauppias A:n liikkeessä 1800 luvulta peräisin olevaan kaappiin. Harkitsevaisena miehenä B ei halua suinpäin tehdä kauppoja, vaan miettii asiaa yön yli ja lähettää B lähettää seuraavana päivänä A:lle kirjeen, jossa hän tarjoaa ko. kaapista 2.000 euroa käteisellä. Kahden päivän päästä B huomaa sekoittaneensa kaapin tehneen puusepän toiseen samannimiseen tämän kuuluisampaan kollegaan ja peruttaa tarjouksensa. Voiko B tehdä näin?

Tarjous vastaus mekanismi Sekoittaminen toiseen saman nimiseen kaapintekijään = OikTL 39 :n tarkoittama erityinen syy riittänee perusteeksi Näin ratkaisevaksi muodostuu, onko tarjous vaikuttanut B:n toimintaan: - Lähettänyt kaapin ostajalle / ei tehnyt vielä mitään?

Tarkoituksettomasti epäpuhdas vastaus Jos vastaus on epäpuhdas, mutta vastauksen antaja on pitänyt sitä tarjousta vastaavana ja tarjouksen tekijän on täytynyt käsittää tämä Tarjouksen tekijän on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava vastauksen lähettäjälle, ettei hän hyväksy vastausta. Muussa tapauksessa sopimus syntyy. = reklamaation laiminlyöntiin liittyy passiviteetti vaikutuksena sopimussidonnaisuus

Helsingin yliopiston pääsykoekysymys vuodelta 2000 Kouvolalaisen konepaja B:n pyynnöstä on kuopiolainen konetehdas A lähettänyt B:lle 12.6.2000 päivätyn ja asianmukaisesti allekirjoitetun seuraavan sisältöisen tarjouskirjeen: Tarjous X -merkkinen metallileikkuri. Hinta 100.000 markkaa. Kauppahinta maksettava käteisellä laitteen luovutuksen yhteydessä. B saa kirjeen 13.6.2000 ja lukee sen välittömästi. 18.6.2000 A saa B:ltä 17.6.2000 päivätyn asianmukaisesti allekirjoitetun kirjeen, jonka A lukee niinikään välittömästi sen saatuaan. Kirje on seuraavan sisältöinen: Vastaus kirjeenne 12.6.2000 johdosta Hyväksymme tarjouksenne ja ostamme teiltä X-merkkisen metallileikkurin hintaan 100.000 markkaa. Kauppahinnan maksamme laitteen luovutuksen yhteydessä. Koska kaupan kohteen kaltaisen leikkurin tulee toimia moitteettomasti vähintään viisi vuotta, tarkennamme kauppaehtoja siten, että laitteelle on myönnettävä vuoden takuu.

Helsingin yliopiston pääsykoekysymys vuodelta 2000 Osapuolten välillä ei ole mitään asiaan vaikuttavaa kauppatapaa, eikä osapuolten edustusvallassa ole olemassa mitään virhettä. Arvioi oikeustoimilain perusteella: a) 12.6.2000 päivätyn tarjouskirjeen A:lle synnyttämää sidonnaisuutta (arvioinnissa ei oteta vielä huomioon 17.6.2000 tehtyä oikeustointa). b) 12.6.2000 päivätyn tarjouskirjeen B:lle synnyttämää sidonnaisuutta (arvioinnissa ei oteta vielä huomioon 17.6.2000 tehtyä oikeustointa). c) Tapauksen tosiseikaston perusteella 17.6.2000 päivätyn kirjeen A:lle synnyttämää sidonnaisuutta. d) Tapauksen tosiseikaston perusteella 17.6.2000 päivätyn kirjeen B:lle synnyttämää sidonnaisuutta. e) A:n ja B:n mahdollisuutta peruuttaa tekemänsä oikeustoimet sen jälkeen, kun he ovat lähettäneet kirjeensä.

Sääntelemättömiä sopimuksentekotapoja Neuvottelujen kautta syntyvät sopimukset Ei tunnistettavia tarjouksia ja vastauksia Sopimuksen perustavat tosiseikat Vakiintunut sosiaalinen käytäntö ja tosiasiallinen toiminta Konkludenttinen eli hiljainen sopiminen (osapuolet ryhtyvät toimimaan sopimuksen mukaisesti) Vakioehtoja käyttäen tehty sopimus

Neuvottelujen kautta syntyvät sopimukset Sopimusneuvotteluissa osapuolet tekevät alustavia esityksiä ja vastaesityksiä, tekevät kysymyksiä ja hankkivat tietoja sopimuksen kohteesta Tällainen esitysten ja tietojen vaihto tapahtuu ilman oikeustoimisidonnaisuutta. Osapuolet haluavat käydä sopimusneuvotteluja ilman sidonnaisuutta ja säilyttää mahdollisuuden vetäytyä neuvotteluista Sopimusneuvottelut eivät siis tapahdu vuoroittaisen tarjoussidonnaisuuden vallitessa - Tuottamuksellinen menettely neuvotteluvaiheessa voi kuitenkin johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen

Sopimuksen perustavat tosiseikat Oikeustieteen opiskelija Veli Kulta on juuri kuunnellut sopimusoikeuden luentoja ja oppinut, miten sopimus syntyy oikeustoimilain sopimuksentekomekanismin mukaan tai neuvottelujen kautta. Veli tietää, että sopimus syntyy tällöin nimenomaisesti annettujen tahdonilmaisujen avulla. Sopimusoikeuden luennoilta Veli lähtee henkilöautolla keskustaan ja pysäköi autonsa maksulliseen parkkihalliin. Kun Veli poistuu pysäköintitilasta, virkailija vaatii häneltä pysäköintimaksua. Luennoilla viisastuneena Veli selittää virkailijalle, ettei hänen ja pysäköintiliikkeen välillä ole voinut syntyä minkäänlaista pysäköintiä koskevaa sopimusta, koska kumpikaan osapuoli ei ole antanut minkäänlaisia nimenomaisia tahdonilmaisuja. Onko pysäköintiä koskeva sopimus syntynyt?

Sopimuksen perustavat tosiseikat Käytännössä esiintyy tilanteita, joissa ei anneta nimenomaisia tahdonilmaisuja, mutta sopimuksen syntymisestä ei ole epäselvyyttä Esim. linja-autoon nouseminen. - Kulkuneuvoon nouseminen saa aikaan sopimussidonnaisuuden riippumatta siitä, onko osapuolten kesken vaihdettu minkäänlaisia suullisia tai kirjallisia velvottautumiseen viittaavia ilmauksia - Oikeusilmiön taustalla on vakiintunut sosiaalinen käytäntö, jossa elinkeinonharjoittaja tarjoaa palveluksiaan ilman sopimusneuvotteluja

Sopimuksen perustavat tosiseikat KKO 2010:23 Yksityiselle alueelle oli asetettu opastetauluja, joiden mukaan pysäköinti oli sallittu merkityille paikoille pysäköintiluvan saaneille. Tauluissa oli lisäksi ilmoitettu, että Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan valvontamaksu 40 euroa ja että Pysäköimällä hyväksyt ehdot. Kysymys siitä, oliko auton pysäköimisellä alueelle syntynyt pysäköinnin valvontaa alueella harjoittaneen yhtiön ja alueelle pysäköineen auton kuljettajan välille opastetaulun ehtojen mukainen pysäköimistä koskeva sopimus, joka on siten sisältänyt velvoitteen suorittaa valvontamaksu siinä tapauksessa, että pysäköinti oli tapahtunut ehtojen vastaisesti. (Ään.) KKO: Oli syntynyt sopimus

Konkludenttinen eli hiljainen sopiminen Osapuolet harjoittavat keskinäistä yhteistoimintaa, joka osoittaa sopimussuhteen olemassaoloa, mutta sopimuksen syntyajankohtaa ja syntytapaa ei kyetä jälkeenpäin osoittamaan Perustuu kokonaisarvioon Yleensä konludenttisiin sopimuksiin suhtaudutaan varovaisesti, jottei kukaan joutuisi sidotuksi sopimuksiin ilman tahtoaan (yksityisautonomia)

KKO 1966 II 99 Kaksi henkilöä oli harjoittanut yhteen lukuun linja-autoliikennettä toiminimellä M. Peltomäki & kumpp. Henkilöiden välille oli muodostunut avoin yhtiö. - Mitään nimenomaisia tahdonilmaisuja ei ollut vaihdettu - Osapuolet toimivat (yhtiö)sopimuksen suuntaisesti vuosikausia Sopimus (yhtiösop.) syntyi konludenttisesti

Sopimuksentekotuottamus Korvausvastuu käsittää neuvottelukustannukset ja muun ns. negatiivisen sopimusedun Syntymättä jääneen sopimuksen mukaista hyötyä (positiivista sopimusetua) ei yleensä korvata Poikkeuksena julkiset hankinnat + KKO 1999:48