SOPIMUSPÄÄLLIKKÖ 2018

Transkriptio

1 SOPIMUSPÄÄLLIKKÖ 2018

2 2. SOPIMUSOIKEUDEN MAAILMA

3 Sopimusaineisto Ratkaisujen ennustettavuus Sopimusoikeudellinen normiaines Lait ja oikeusperiaatteet Kauppatapa Sopimusaineisto Sopimukset Tarjoukset ja muut sopimusasiakirjat Kirjeenvaihto Markkinoinnissa annettu tieto Saattaa myös olla niin, että kirjallista aineistoa ei ole nimeksikään. Tuomioistuinratkaisujen ennustettavuus on heikkoa. Aineistossa ja olosuhteissa on paljon tulkinnan varaa. Asiantilojen toteennäyttämisen vaikeus. Ratkaisijat eivät voi tuntea perusteellisesti sopimuskohteiden ja toimialojen erityispiirteitä.

4 LAINSÄÄDÄNTÖ Lainsäädäntö asettaa sopimiselle reunaehtoja. Pakottavaa lainsäädäntöä on aina noudatettava. Tahdonvaltainen lainsäädäntö tulee noudatettavaksi, jos asiasta ei ole sovittu sopimuksessa. Kauppalakia sovelletaan tavarakaupassa (vuodelta 1987). Tahdonvaltaista lainsäädäntöä. Sovelletaan siltä osin kuin sopimuksessa ei ole sovittu toisin. Merkitystä erityisesti jos sopimuksessa ei sovita monestakaan asiasta. Keskeiset kohdat on siis hyvä tuntea. Koskee irtaimen omaisuuden kauppaa (myös yrityskauppoja).

5 LAINSÄÄDÄNTÖ Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (oikeustoimilaki vuodelta 1929). Sopimuksen tekemistä ja pätemättömyyttä säätelevänä yleislakina toimii oikeustoimilaki. Oikeustoimilaista löytyvät sopimuksen tekemisen perusperiaatteet. Palvelusopimuksiin sovelletaan oikeustoimilakia. Koko joukko erityislakeja. Erityislait sisältävät paljon pakottavia säädöksiä. Esim. Laki liikehuoneiston vuokraamisesta Tiekuljetussopimuslaki Maakaari Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista Sähkömarkkinalaki

6 LAINSÄÄDÄNTÖ Kansainvälisessä kaupassa sovelletaan usein kansainvälistä kauppalaki (CISG Convention of Contracts for International Sale of Goods). Sisältö vastaa pitkälti kauppalakia. Sopimuksen osapuolet voivat sopia heidän välillään sovellettavasta laista (CISG tai jonkun maan laki, myös ns. kolmannen maan). Kuluttajakaupassa sovelletaan kuluttajansuojalakia. Tavarakaupassa sovelletaan kauppalakia jos kuluttajansuojalaista ei muuta johdu, eli kuluttajansuojalaki sivuuttaa kauppalain. Sovelletaan kun elinkeinonharjoittaja myy hyödykkeitä kuluttajalle. Kuluttaja voi vedota kuluttajansuojalakiin tehdystä sopimuksesta huolimatta.

7 SOPIMUSOIKEUDELLISET PERIAATTEET Pyritään hallitsemaan pirstaleistä kenttää. Täytetään säädösten jättämiä aukkoja. Sopimuslainsäädäntö on osin vanhaa ja osin pirstaloitunut moniin erityislakeihin. Sopimusoikeudellisilla periaatteilla haetaan hyväksyttävää etujen ja rasitusten jakoa sopimuskumppaneiden välille.

8 SOPIMUSVAPAUS Sopimusvapaus sisältää mm. vapauden päättää: Sopimuskumppanista Sopimuksen muodosta Sopimuksen tekotavasta Sopimuksen sisällöstä Sopimusvapauden piiriin kuuluu myös vapaus olla tekemättä sopimusta. Sopimusvapaus tarkoittaa myös sitä, että sopimus voi syntyä monella tavalla, mm. suullisesti, sähköpostilla tai allekirjoittamalla sopimusasiakirja. Lähetettäessä sähköpostia kannattaa olla tarkkana, että molemmat osapuolet ymmärtävät sitoutumistarkoituksen samalla tavoin.

9 SOPIMUSVAPAUS Sopimusvapautta on osittain rajoitettu. Sopimukset eivät saa olla lain pakottavien säädösten vastaisia. Esimerkiksi kuluttajansuojalaissa ja työsopimuslaissa on paljon pakottavia säädöksiä. Heikompaa osapuolta suojataan (sopimusten kohtuullistaminen). Toisinaan sopimukselle on asetettu muotovaatimuksia, kuten kiinteistökauppa. Sopimusten tulee lähtökohtaisesti olla oikeudenmukaisia ja kohtuullisia. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö omaa etua voisi sopimuksella ajaa.

10 SOPIMUKSEN SITOVUUS Sopimukset sitovat osapuolia, jos ei ole perustetta muuhun. Sopimus ei voi olla pakottavan lainsäädännön vastainen. Jos ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomiotta kokonaan. Sopimuksen pätemättömyys, eli sopimus on tehty: Olosuhteissa, joihin vetoaminen on kunnianvastaista ja arvotonta. Perustuen petolliseen viettelyyn. Perustuen toisen ymmärtämättömyyteen tai oman aseman väärinkäyttämiseen. Kohtuullistaminen ja pätemättömyyden soveltaminen ovat suhteellisen harvinaisia. Peruslähtökohta on, että myös huonotkin sopimukset sitovat.

11 Sopimusehdon sitovuus KKO 2012:1 Myyjä oli kiinteistön kaupassa sitoutunut puhdistamaan saastuneen maaperän kustannuksellaan. Alkuperäinen kustannusarvio oli euroa, joka mainittiin myös kauppakirjassa. Arvio perustui tehtyihin maaperätutkimuksiin. Ympäristöviranomaisten vaatimuksesta tutkimuksia laajennettiin ja kustannusarvio nousi moninkertaiseksi (1,5-4 miljoonaan). Kysymys oli maaperätutkimusta koskevan kauppaehdon sitovuudesta. Tässä oikeudenkäynnissä ei tarkasteltu sitä kenen vastuulle maaperän puhdistaminen olisi kuulunut ympäristönsuojelulain perusteella. Ostaja katsoi, että sopimuksen mukaan sillä on ollut oikeus puhdistettuun maa-alueeseen, ilman että sille tulisi osaakaan puhdistuskustannuksista vastattavakseen. Myyjä katsoi, että sen vastuu yltää vain kauppakirjassa sovitussa laajuudessa tehtäviin puhdistustoimiin. Oikeuden mukaan siitä ei ole epäselvyyttä, että yhteinen tahto on alun perin ollut, että myyjä puhdistaa maaperän. Oikeus katsoi kuitenkin, että ostajalle on kauppakirjan myötä käynyt selväksi, minkä laajuiseen puhdistukseen myyjä sitoutuu ja tästä laajuudesta on ollut yhteisymmärrys. Myyjän ei myöskään voitu katsoa toimineen huolimattomasti, vaikka kustannusarvio oli perustunut virheelliseen käsityksiin. Myyjää ei velvoitettu maksamaan puhdistusta.

12 KKO 1992:96 Harkitse ennen kuin päätät. Avoimen yhtiön toinen yhtiömies oli sitoutunut yritykselle kalliiseen mainossopimukseen yhden palaverin perusteella ja allekirjoittanut sopimuksen samassa tilaisuudessa. Avoimen yhtiön toisen yhtiömiehen vaatimuksesta oli avoimen yhtiön taholta vielä samana päivä ilmoitettu, että sopimuksessa ei haluta pitäytyä. Myöhemmin Korkein oikeus katsoi, että nopeasta katumisesta huolimatta sopimus sitoi avointa yhtiötä.

13 KKO 1996:27 KOHTUUSPERIAATE Franchising- ottaja riitautti välityslausekkeen franchising- sopimuksessa sen jälkeen kun ketju oli purkanut sopimuksen. Perusteena hänellä oli, että hänellä heikompana sopijapuolena ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa sopimuksen sisältöön ja välityslausekkeen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, koska välimiesoikeuden kustannuksista johtuen hänellä ei ole mahdollisuutta puolustautua. Korkein oikeus arvio asiaa. Hän on toiminut yrittäjänä (ei kuluttajana). Ehto ei ole yllättävä vaan tavanomainen. Hänellä oli vakityö, eli sopimuksen tekoon ei olut taloudellista pakkoa. Hänellä oli aikaa tutustua sopimukseen ja hänellä oli ollut lainopillista apua käytössään. Sopimusehtoa ei katsottu kohtuuttomaksi.

14 LOJALITEETTIPERIAATE Sopimusosapuolen on tietyissä rajoissa huomioitava myös toisen osapuolen edut ja oikeudet. Taustalla on ajatus sopimuksesta yhteistyönä ja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Korostuu erityisesti pitkäaikaisissa sopimuksissa.

15 Lojaliteettiperiaate KKO 1991:153 A oli ostanut sorakauppias B:ltä maa-ainesta omakotitalonsa rakennuspaikan perustusta varten. Myyty maa-aines oli ollut soveltumatonta tähän tarkoitukseen. B oli viimeistään tuodessaan aineksen A:n rakennuspaikalle tullut tietoiseksi sekä aineksen käyttötarkoituksesta, että sen soveltumattomuudesta siihen. B:n olisi tullut huomauttaa A:lle aineksen soveltumattomuudesta aiottuun tarkoitukseen, mutta hän oli tämän laiminlyönyt. A:lla oli ollut perusteltua aihetta luottaa B:n asiantuntemukseen. Kaupan kohteen katsottiin olleen virheellinen.

16 Epäselvyyssääntö Epäselvää sopimusta tai sopimuskohtaa tulkitaan laatijansa vahingoksi. Tällä halutaan estää tahallinen hyötyminen epäselvistä sanamuodoista. Kannustetaan tekemään selviä sopimuksia. KKO 1996:19 Kaupungin laatimassa urakkasopimuksessa oli ehto, että jokaisesta maksupostista pidätetään 30% osuus viivästyssakon vakuudeksi. Sopimuksen mukaan jos viivästystä ei tapahdu summa palautettaan viimeisen maksupostin yhteydessä urakoitsijalle. Sopimuksessa ei ole mainintaa rahalle maksettavasta korosta. Kaupungin tulkinnan mukaan eräpäivä näille erille on ollut viimeisen maksupostin eräpäivä, jolloin viivästyskorkoa ei tulisi maksaa. KKO tulkinnan mukaan vakuudeksi pidätettyjen osuuksien eräpäivä on ollut kulloisenkin maksupostin alkuperäinen eräpäivä, jolloin niille on maksettava viivästyskorkoa. Epäselvää ehtoa tulkittiin laatijansa vahingoksi eli kaupungin.

17 MYÖTÄVAIKUTTAMISVELVOLLISUUS Ostajalla on myötävaikutusvelvollisuus edesauttaa kaupan toteuttamista. Kyse on siitä, että ostajan tulee suorittaa jokin toimi, jotta myyjä voi täyttää omat sopimusvelvoitteensa (esim. antaa tietoja tai toimittaa piirustuksia, suunnitelmia tai tarvikkeita). Ostaja on korvausvelvollinen myyjää kohtaan myötävaikutusvelvollisuutensa rikkomisesta.

18 SOPIMUSKUMPPANIN YHTIÖMUOTO Osakeyhtiölaki on tehty velkojan suojaksi suojaa sopimuskumppanin etua. Osakeyhtiössä vahvana periaatteena on osakepääoman pysyvyyden vaatimus, eikä yhtiön maksukykyä saa vaarantaa varojenjaolla. Henkilöyhtiöissä omistaja vastaa yhtiön velvoitteista kuin omistaan. Henkilöyhtiöissä velkojien suoja perustuu siis yhtiömiesten rajattomaan vastuuseen. Käytännössä omistajan maksukyky on kuitenkin usein sidottu yhtiön maksukykyyn.

19 OIKEUS EDUSTAA YHTIÖTÄ JA ALLEKIRJOITTAA SOPIMUS Henkilöyhtiöt, kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö. Lähtökohtaisesti yhtiömiehet (kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet) voivat kirjoittaa yhtiön toiminimen. Yhtiösopimuksessa voidaan sopia toisin. Nimenkirjoitusoikeus voidaan poistaa yhdeltä tai useammalta yhtiömieheltä. Voidaan myös määrätä, että nimenkirjoitusoikeus on kahdella tai useammalla yhtiömiehellä yhdessä. Nimenkirjoitusoikeuteen tehdyt rajoitukset sitovat sopijakumppania kohtaan vasta kun ne on merkitty kaupparekisteriin.

20 OIKEUS EDUSTAA YHTIÖTÄ JA ALLEKIRJOITTAA SOPIMUS Yhtiön edustaminen tulee tapahtua yhtiön toimialalla ja yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaisesti. Yhtiön toimialan ja tarkoituksen vastaiseen toimeen yhtiömiehet voivat ryhtyä vain yhdessä (kommandiittiyhtiössä tähän tarvitaan myös äänettömien yhtiömiesten suostumus). Yhtiömiehellä on oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen (kielto-oikeus). Kielto-oikeuden käyttäminen ei kuitenkaan välttämättä ole sopimuskumppanin tiedossa. Henkilöyhtiöllä voi myös olla toimitusjohtaja, joka ei ole yhtiömies. Tällöin toimitusjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus tehtäviinsä kuuluvissa asioissa.

21 OIKEUS EDUSTAA YHTIÖTÄ JA ALLEKIRJOITTAA SOPIMUS Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiötä edustaa hallitus. Yleistoimivalta yhtiössä. Toimitusjohtaja voi edustaa tehtäviinsä kuuluvissa asioissa. Yhtiön hallinnon ja varainhoidon järjestäminen. Päivittäiseen toimintaan kuuluvat sopimukset.

22 OIKEUS EDUSTAA YHTIÖTÄ JA ALLEKIRJOITTAA SOPIMUS Yhtiöjärjestyksessä määrätään usein edustamisoikeudesta tarkemmin. Usein nimenkirjoitusoikeus on annettu yksin toimitusjohtajalle ja hallituksen puheenjohtajalle sekä kahdelle hallituksen jäsenelle yhdessä. Nimenkirjoitusoikeus ei kuitenkaan tarkoita hallituksen päätösvallan siirtämistä nimenkirjoitusoikeuden omaaville henkilöille. Nimenkirjoitusoikeuden käyttäminen edellyttää asianmukaisten päätösten tekemistä hallituksessa.

23 OIKEUS EDUSTAA YHTIÖTÄ JA ALLEKIRJOITTAA SOPIMUS Hallitus voi antaa edustamisoikeuden myös muulle nimetylle henkilölle antamalla Prokura- valtuudet. Laaja edustusvalta. Saa toimia kaikissa päämiehen liikkeenharjoittamiseen liittyvissä asioissa tämän lukuun ja kirjoittaa toiminimen. Oikeus edustaa jopa tuomioistuimessa. Pois lukien kiinteän omaisuuden myynti, joka vaatii erityisen valtuutuksen. Prokura rekisteröidään kaupparekisteriin.

24 OIKEUS EDUSTAA YHTIÖTÄ JA ALLEKIRJOITTAA SOPIMUS Edustajan on noudatettava yhtiöjärjestyksen toimialamääräystä ja yhtiön toiminnan tarkoitusta. Edellä mainittu määrittelee edustajan kelpoisuuden rajat. Kelpoisuuden ylittäen tehty sopimus ei sido yhtiötä. Esimerkiksi toimitusjohtajan tehdessä yhtiön toimialaan selkeästi kuulumattoman sitoumuksen. Toimivalta on edustajalle annettu erityinen rajaus tehdä sitoumuksia, esim. euromääräinen summa. Toimivallan ylittäen tehty sopimus sitoo yhtiötä, jollei sopijapuoli tiennyt toimivallan ylityksestä. Toimivallan ylittäneelle edustajalle voi syntyä vahingonkorvausvelvollisuus valtuuttajaa kohtaan.

25 OIKEUS EDUSTAA YHTIÖTÄ JA ALLEKIRJOITTAA SOPIMUS Valtakirjavaltuutus Valtuutettu osoittaa edustusvaltansa sopimuskumppanille esittämällä tälle valtakirjan. Valtakirjassa määritellään valtuutetun kelpoisuus eli yksilöidään toimet, joihin valtuutettu on kelpoinen ryhtymään. Neuvottelutilanteessa esitettävään valtakirjaan ei voida merkitä toimivaltaa, eli esim. hintarajaa. Toimivallan rajaus on valtuuttajan ja valtuutetun välinen asia. Valtuutetun rikkoessa rajan syntyy mahdollisesti vahingonkorvausvelvollisuus. Varmistuttava, että valtakirjan antajalla on ollut siihen valtuudet, esim. nimenkirjoitusoikeus yhtiössä.

26 OIKEUS EDUSTAA YHTIÖTÄ JA ALLEKIRJOITTAA SOPIMUS Asemavaltuutus Ei vaadita johtavaa asemaa yhtiössä. Riittää kun henkilö on sopimussuhteessa/työsuhteessa valtuutuksen antajaan. Sellainen asema yhteisössä, että siihen yleisen tavan mukaan kuuluu tietty kelpoisuus. Esim. Kaupan kassa Ostopäällikkö Myyntijohtaja Asemavaltuutuksen laajuutta voidaan hakea esimerkiksi työsopimuksessa määritellyistä työtehtävistä.

27 OIKEUS EDUSTAA YHTIÖTÄ JA ALLEKIRJOITTAA SOPIMUS Jos työnantaja on rajoittanut aseman tuomaa valtuutusta yrityksen sisäisillä määräyksillä, hän ei voi vedota siihen vilpittömässä mielessä olevaa ulkopuolista henkilöä kohtaan, ellei tämäkin henkilö tiennyt rajoituksesta. Asemavaltuutus peruutetaan poistamalla valtuutettu siitä asemasta, jossa hän on toiminut. Muutoksen tulee tällöin tapahtua ulkoisesti havaittavassa asemassa, esim. nimikkeessä.

28 KKO 2011:21 Tapauksessa kauppiasehdokkaat neuvottelivat keskusliikkeen kanssa kauppiassopimuksesta. Keskusliikkeen aluepäällikkö ja kauppiasehdokkaat olivat sopineet sopimuksen yksityiskohdista ja kauppiasehdokkaat olivat sopimuksen allekirjoittaneet. Sopimus lähetettiin allekirjoitettavaksi keskusliikkeen pääkonttorille, jossa sitä ei kuitenkaan allekirjoitettu. Koska kauppiasehdokkaat tiesivät, että keskusliikkeellä oli ohjeistus sopimusten lopullisesta hyväksymisestä yhtiön johdon toimesta, ei aluepäälliköllä katsottu olleen asemavaltuutusta sopimuksen tekemiseen.

29 EDUSTUSVALTAKYSYMYKSET Edustusvaltakysymyksiä harvoin riitautetaan. Menettää myös merkityksensä jos sopimusta toteutetaan (hiljainen hyväksyntä). Helpoiten nousee esille jos olosuhdemuutosten vuoksi sopimus muuttuu epäedulliseksi haetaan edustusvaltavirheestä irtautumissyytä.

30 KIITOS Suomen Lakiekonomit Oy Juha Tuominen