Neuvolan perhetyön kehittäminen Torniossa 2009-2011 Pilottikohteen väliraportti kattaen PaKaste -työskentelyjaksot vuonna 2010 Birgitta Kaartinen 1
Väliraportin sisällysluettelo Sivu 1. Johdanto 3 2. Neuvolan perhetyön kehittämistehtävä Torniossa 3 3. Tavoitteet 3 4. Toteutus 4 5. Välitulokset 5 6. Arviointi 6 7. Pohdinta 6 2
1.Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke (http://www.sosiaalikollega.fi/kaste) on aloittanut 1.3.2009 ja kestää 31.10.2011 saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. 2. Neuvolan perhetyön kehittämistehtävä Torniossa Tornion on pilottikunta perusterveydenhuollon kehittämisessä. Neuvolan perhetyön kehittäminen on toinen kahdesta Tornion alkuperäisestä, laajasta kehittämistehtävästä (pilottitehtävästä). Toinen on Päivystystoiminnan kehittäminen - mukaan lukien päivystävän sairaanhoitajan työn kuvan kehittäminen. Neuvolan perhetyön kehittämistehtävä tukee perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämistä sekä niiden välistä yhteistyötä. Lisäksi se tukee perheiden terveyden edistämistä. Neuvolan perhetyön kehittämiseen käytetyt ensimmäisen PaKaste -rahoituskauden työskentelyjaksot ajoittuivat seuraaviin ajankohtiin: 10.5-24.5.2010, 10.8-17.10.2010, 26.10-29.10.2010 Hanketyö neuvolan perhetyön kehittämistehtävän parissa on suunniteltu toteutettavan syksyn 2009 lokakuun lopun 2011 välisenä ajanjaksona. Kehittämistyön kokonaisuuden eteneminen on kirjattuna erillisiin suunnitelmiin: Perusterveydenhuollon kehittämisen yhteiseen toimintasuunnitelmaan sekä kehittämistehtäväkohtaiseen suunnitelmaan. Niitä on pyritty ja pyritään tehtävän edetessäkin noudattamaan mahdollisimman hyvin. Suunnitelmat ovat nähtävissä netissä osoitteessa www.sosiaalikollega.fi. 3. Tavoite Kehittämistyön tavoitteena on neuvolan perhetyön, kotihoidon perhetyön ja erikoissairaanhoidon tuottaman vauvaperhetyön sekä sosiaalitoimen perhetyön prosessien ja yhteistyön selkiyttäminen. Päämääränä on tavoitteellinen, hyvin organisoitu, koordinoitu ja suunniteltu perhetyö torniolaisten perheiden tarpeisiin. 3
Vuoden 2010 PaKaste työskentelyjakson päätavoitteita ovat olleet - perhetyön palveluprosessien selkiyttäminen mm. kuvaamisen avulla, - perhetyötä tekevien tahojen yhteistyön ja rajapintojen selkiyttäminen, - perhetyön moniammatillisen taustatuen tarpeen määrittely - työn kehittämisen rakenteen luominen -perhetyön tiedottamisen tehostaminen (perheet ja yhteistyötahot) - asiakkaiden mukaan ottaminen kehittämistyöhön 4. Toteutus Olen ollut irrotettuna perustyöstäni kehittämistehtävään PaKaste - hankerahoituksella yhteensä 3 kuukauden ajan. Työskentelyjaksoni koostui kevään lyhyestä aloitusjaksosta ja syksyn pidemmästä työskentelyrupeamasta. Hanketyöjaksoni päättyi lokakuun lopussa 2010. Tukena työssä on ollut perhetyön kehittäjätiimi. Siihen kuuluvat johtava hoitaja Eija Jumisko ja hänen jälkeensä vs. johtava hoitaja Teija Rousu, avoterveydenhuollon osastonhoitaja Tuula Mikkola, sittemmin vs. osastonhoitaja Sini Peteri ja hänen jälkeensä vs. osastonhoitaja Marianne Junes Leinonen sekä kotihoidon vs. osastonhoitaja Liisa Hyry. PaKaste hankkeesta tiimiin on kuulunut perusterveydenhuollon suunnittelija Riitta Rautalin. Sosiaalitoimen edustajina tiimissä ovat olleet sosiaalityöntekijät Anneli Karjalainen, Seija Saalismaa ja Tarja Tihinen. Perhetyön käytäntöä ovat edustaneet neuvolan perhetyötekijä Tuula Trög ja kotihoidon perhetyöntekijä Katariina Korpi, sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin vauvaperhetyöntekijä Pirjo Kauppila. Perhetyön kehittämistä on käsitelty mm. seuraavissa palavereissa ja kokouksissa: PaKaste seurantakokoukset: 3.2.2010, 16.6.2010 ja 27.9.2010 Perhetyön kehittäjätiimin kokoukset: 31.3.2010, 21.5.2010, 27.8.2010, 24.9.2010, ja 15.10.2010 Neuvoloiden perhetyön palaverit 15.4.2010 ja 2.9.2010 Hannulan neuvolan terveydenhoitajien kanssa on käyty erillinen keskustelu 6.9.2010 Terveydenhoitajien ja neuvolaterveydenhoitajien kokoukset: 14.6.2010, 16.8.2010, 23.8.2010, 20.9.2010 ja 28.9.2010, Työyhteisökoulutus 7.10.2010, jossa kouluttajana oli Helena Lemminkäinen Keskusteluja on käyty kokousten ulkopuolellakin terveydenhoitajien sekä perhetyöntekijöiden kanssa, yhteistyö- kumppaneiden (useita ammattiryhmiä edustettuina), sosiaalitoimen sosiaalityöntekijöiden ja perheneuvolan työntekijöiden kanssa. Avoterveydenhuollon osastonhoitajan ja kotihoidon osastonhoitajan ja johtavan hoitajan kanssa on niin ikään käyty keskusteluja. Palaverit on pidetty edellä mainittujen kanssa koskien neuvolan perhetyön ja kotihoidon perhetyön asiakasmääriä, asiakkaaksi pääsyn jonotusaikoja ja molempien perhetyömuotojen asiakkaaksi tulon kriteerejä. 4
5. Välitulokset Kehittäjätyöntekijänä olen itse syventynyt kotihoidon ja neuvolan perhetyöhön, vauvaperhetyöhön sekä sosiaalitoimen perhetyöhön. Alkuvuodesta 2010 ovat osastonhoitaja Tuula Mikkola ja suunnittelija Riitta Rautalin tehneet lähtötilanteen kartoituksen perhetyön toimijoille suunnatun kyselyn pohjalta. Näiden perusteella olen jatkanut jo aloitettua työtä perhetyön kehittämiseksi työskentelyjakson tavoitteiden suunnassa. Puhelimitse olen selvitellyt miten ympäristökunnissa perhetyö järjestetty. Olen tutustunut yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtyihin tutkimuksiin, väitöskirjoihin ja muihin opinnäytetöihin. Olen etsinyt tietoa erilaisista perhetyön prosessimalleista. Työskentelyn tuloksena on Torniossa toteutettavan perhetyön yleinen määritelmä laadittu ja sen kattamat perhetyömuodot on selkiytetty. Perhetyön asiakkuuden alkamista ja perhetyön palvelun päättämistä koskevaan viranomaispäätöksen tekemiseen oikeutetut viranhaltijat on sovittu ja dokumentoitu. Neuvolan perhetyön ja kotihoidon perhetyön asiakkaasi pääsyn kriteerit on yleisellä tasolla määritelty. Tarkempi kriteereiden avaaminen on vielä tarpeen, jotta yksittäisen työntekijän on mahdollista tehdä kriteereihin perustuvia tasapuolisia päätöksiä palvelun piiriin ottamisesta ja /tai palvelun lopettamisesta kulloisenkin perheen tilanteessa. Lomakkeita on työstetty yhdessä perhetyön kehittäjätiimin ja perusterveydenhuollon suunnittelijan kanssa. Hyvään vaiheeseen on saatu perhetyön tavoitteellisen suunnittelun ja arvioinnin lomakkeet. Työ jatkuu edelleen. Asiakaskysely on tehty kuudelle neuvolan perhetyötä saaneelle perheelle, jotka kaikki vastasivat kyselyyn. Kyselyn sisältönä olivat toiminnan tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden sekä vaikuttavuuden kokemukset perheissä. Kohdeperheiltä pyydettiin myös suoria neuvolan perhetyön kehittämisehdotuksia. Aineisto analysoidaan sisällön analyysia mukailevalla menetelmällä ja se hyödynnetään kehittämistehtävässä asiakasnäkökulmana. Neuvolan perhetyön kuvaaminen prosessikaaviona on aloitettu. Ensimmäiset versiot kulkukaaviosta on tehty ja niitä tullaan jatkossa työstämään siten, että ne kuvaavat mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti perhetyön prosesseja ja rajapintoja. Perhetyön kirjaamisongelmien ratkaisemiseksi järjestettiin 28.9.2010 Kristiina Mattasen Pegasos-koulutus sekä neuvolan että kotihoidon perhetyöntekijöille PETY- perhetyö lehdelle kirjaamisesta Ryhmätoimintaa on kaavailtu osaksi neuvolan perhetyötä ennalta ehkäisevien ja voimaantumista edistävien ryhmien muodossa. Esillä ovat olleet ryhmäneuvolat, ryhmät maahanmuuttajille, yksinhuoltajille, väsyneille äideille jne. 5
Perusterveydenhuollon suunnittelija Riitta Rautalin on toiminut työparina sekä tiedon hankkimisessa että sen työstämisessä ja ottanut kantaa erilaisiin kysymyksiin, mitä kehittämistyössäni on tullut vastaan. 6. Arviointi Työ on jatkunut päätoimisena lokakuun loppuun ja jatkuu sen jälkeen osaltani neuvolatyöni ohella siinä laajuudessa kuin se on mahdollista. Suunnitelman mukainen eteneminen neuvolan perhetyön kehittämistehtävässä on kuitenkin edelleen tavoitteena. Keskeneräisiä ovat vielä mm. perhetyön mallinnus, kriteerit työntekijöille asiakkaan ohjaamiseksi ja ottamiseksi perhetyön piiriin sekä rajapintayhteistyön ohjeistaminen. Neuvolan sekä kotihoidon perhetyötekijöiden työnohjaus on toistaiseksi organisoimatta. Työvälineitä on mietitty avuksi neuvolan perhetyöntekijälle edistämään perheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäisemään syrjäytymistä, lasten ja vanhempien fyysistä ja psyykkistä pahoinvointia sekä lasten huostaanottoja sekä tukemaan vanhemmuutta. Näitä toistaiseksi pohdinta-asteella olevia välineitä ovat esimerkiksi sosiaalinen verkostokartta ja vuorokausirytmin hallinnan välineet. Neuvolan perhetyöntekijän työtilanteen tiedottaminen on työstämisen alla. Koska neuvolan perhetyö on Torniossa varsin uusi työmuoto, joka on aloitettu ilmenneen tarpeen vuoksi, sen teoreettiset taustat ja näyttöön perustuvat ohjeet ja toimintatavat ovat olleet puutteelliset. Tämän työskentelyjakson aikana on erilaista materiaalia koottu ja työstetty yhtenäisen toimintamallin ja siihen liittyvien ohjeiden laadinnan tarpeisiin. Kaikesta kootaan neuvolan perhetyön toimintakäsikirja perhetyön laadun takaamiseksi. Kehittämistyön etenemisestä informoidaan marraskuussa 2010 kaikkia niitä, joita se tavalla tai toisella koskee, ennen kaikkea terveydenhoitajia. 7. Pohdinta Hankkeen työajan laskemiseen meni yllättävän paljon aikaa. Hämmennystä aiheutti hanketyöajan (7t15min/pv ja ruokatauko 30 min omalla ajalla) ja oman työajan,muodollinen jaksotyö (työaika 38t15min/vko,ruokailu työaikana), poikkeaminen toisistaan ja ristiriitainen ohjeistus siitä, kumpaa työaikaa on noudatettava. Perusturvajohtajan päätös oli noudattaa omaa työaikaa. Koska kyseessä on pilottitehtävä, sen on suunniteltu alunperin kestävän pitkälle vuoden 2011 puolelle. Kaikki vuoden 2010 kehittämisjaksolla työstetty materiaali ja hankittu tieto, taito ja osaaminen liittyen neuvolan perhetyöhön pyritään hyödyntämään tavoitteellisen, hyvin organisoidun, koordinoidun ja suunnitelmallisen torniolaisen perhetyön toimintamallin rakentamissa. Malli dokumentoidaan vuonna 2011 toimintakäsikirjana, joka toimii jatkossa ohjeiden koosteena terveydenhuollon ja erityisesti neuvolan perhetyön ammattilaisille. 6