PÄÄTÖS Pvm 20.3.2009 Nro Dnro KSU-2009-R-7/531 PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA HANKE Vattenfall Verkko Oy:n Toivila Mäntylä 110 kv voimajohtohanke HANKKEESTA VASTAAVA Vattenfall Verkko Oy PL 2 33901 Tampere HANKKEEN KUVAUS KUULEMINEN Vattenfall Verkko Oy on aloittanut Toivila-Mäntylä 110 kv:n voimajohdon suunnittelutyön Jämsän ja Korpilahden välillä. Tavoitteena on parantaa alueen sähkönjakelun varmuutta rakentamalla yhdysjohto olemassa olevien alueverkkojen välille. Johtoreitin länsipää on Toivilan sähköasemalla Jämsän kaupungin alueella. Reitin itäpäässä Korpilahdella voimajohto liittyy Mäntylän sähköasemaan. Voimajohdon kokonaispituus on 35 kilometriä ja rakentamisessa käytetään perinteistä harustettua pylvästä. Pylväsvälit vaihtelevat 160 metristä 300 metriin maaston mukaan. Hankkeen kuvaus ja tiedot hankkeesta perustuvat Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Vattenfall Verkko Oy:n välillä käydyissä neuvotteluissa 2.6.2008 ja 24.2.2009 saatuihin tietoihin sekä hankkeesta laadittuun ympäristöselvitykseen (Vattenfall Verkko Oy, Toivila Mäntylä 110 kv voimajohtohankkeen ympäristöselvitys 28.1.2009). Ramboll Finland Oy). Vattenfall Verkko Oy on laatinut hankkeesta ympäristöselvityksen ja pyytänyt siitä lausuntoa ympäristökeskukselta. Vattenfall Verkko Oy:n ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen edustajat pitivät 24.2.2009 neuvottelun Toivila Mäntylä 110 kv voimajohtohankkeesta Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. Tämä neuvottelu oli osa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994/458/2006); YVAlaki) 6 edellyttämää hankkeesta vastaavan kuulemista alueellisen ympäristökeskuksen harkitessa päätöstä YVA-arviointimenettelyn soveltamisesta lain 4 2. momentissa tarkoitettuihin hankkeisiin. Neuvotteluun osallistuivat projekti-insinööri Turo Ihonen Vattenfall Verkko Oy:stä, biologi Tarja Ojala ja ympäristötutkija Kirsi Lehtinen Ramboll Finland Oy:stä sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksesta ylitarkastaja Esa Mikkonen, ympäristölakimies Marko Nurmikolu, luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen ja biologi Johanna Viljanen. Ailakinkatu 17 PL 110, 40101 Jyväskylä Puh. 020 610 110 www.ymparisto.fi/ksu
2/7 Turo Ihonen ilmoitti neuvottelussa, että Vattenfall Oy:n näkökulmasta ei ole tarvetta soveltaa YVA-menettelyä, koska hanke ei vastaa YVAasetuksen hankeluettelossa esitettyjä hankkeita. RATKAISU Keski-Suomen ympäristökeskus päättää, että Vattenfall Verkko Oy:n Toivila Mäntylä 110 kv voimajohtohankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006; YVA-asetus) 6 :n kohdan 8c mukaan arviointimenettelyä sovelletaan muun muassa vähintään 220 kilovoltin maanpäällisiin voimajohtoihin, joiden pituus on yli 15 kilometriä. Arviointimenettelyä sovelletaan YVA-lain 4 2. momentin mukaan lisäksi hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, asetuksessa mainittujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Toivila Mäntylä 110 kv voimajohtohankkeen koko, sijainti ja vaikutukset huomioon ottaen ympäristökeskus katsoo hankkeen ympäristövaikutusten tarkemman arvioinnin tarpeelliseksi ennen ympäristöluvan käsittelemistä. Keski-Suomen maakuntakaavassa Toivila Mäntylä voimajohtohanke on merkitty "voimalinja, yhteystarve" merkinnällä, jolla on osoitettu voimalinjan pitkän aikavälin yhteystarpeet. Maakuntakaavassa osoitettua hankkeen sijaintia Jämsän ja Jyväskylän kaupunkien välisellä alueella on kaavan luonteesta johtuen tulkittava yleispiirteisesti. Maakuntakaavan mukaan joissakin tapauksissa uudet voimalinjat saattavat vaarantaa maisema- ja luonnonarvoja. Maakuntakaavan maankäyttöratkaisut onkin tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Voimalinjahanke sijoittuu Keski-Suomen maakunnallisen maisemaselvityksen mukaan Päijänteen seudun maisemalliselle osa-alueelle. Seudulle on tyypillistä topografialtaan vaihteleva maasto, jolla jyrkkärinteiset kalliot ja laaksot vaihtelevat. Alueella onkin paikoin suuria korkeuseroja. Oman lisänsä alueen maiseman piirteisiin antaa Sisä-Suomen reunamuodostuma. Asutus viljelyksineen keskittyy rannoille ja harjujen tuntumaan sekä teiden varsille, joten alueen yleisilme on varsin metsäinen. Voimajohtohanke halkoo tätä aluetta pääosin uutena maastokäytävänä ja aiheuttaa väistämättä muutoksia alueen maisemallisiin ja ekologisiin olosuhteisiin. Uuden voimajohdon sijoittuminen olemassa olevaan maastokäytävään on usein ympäristöllisesti suositeltavampi ratkaisu. Esimerkiksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamista koskeva valtioneuvoston päätös edellyttää, että voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tämän lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet lähtevät siitä, että energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon muun muassa ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon myös ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja pyrittävä siihen, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.
3/7 Hankeasiakirjoissa ei ole osoitettu voimajohtolinjaukselle vaihtoehtoja, joten mahdollisuus välttää tai lieventää mahdollisia hankkeen haitallisia vaikutuksia reitin linjausta muuttamalla on vaikeutunut. Ympäristöselvitys on laadittu ainoastaan esitetyn linjavaihtoehdon alueelta. Ympäristöselvityksen tekemiseen ja tuloksiin ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa YVA-lain 4 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on YVA-asetuksen 7 mukaan tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta. Seuraavassa esitetyt perusteet pohjautuvat YVA- asetuksen 7 :n sisältämiin kohtiin. Hankkeen koko Toivila Mäntylä välille sijoittuva 110 kv voimajohtohanke on pituudeltaan yhteensä 36 kilometriä. Voimalinja kulkee Toivilan puoleisessa päässä noin 0,9 kilometriä olemassa olevan voimajohdon rinnalla ja vaatii uutta johtoaukeaa tällä välillä 18 metriä. Tämän jälkeen voimalinja kulkee noin 0,7 kilometriä toisen voimajohdon rinnalla ja tämä osuus vaatii uutta johtoaukeaa 16 metriä. Loppujen 34,4 kilometrin osalta johtoaukean leveys on 26 metriä. Johtoaukean molemmin puolin tarvitaan lisäksi 10 metriä leveä reunavyöhyke, jolla puiden pituutta rajoitetaan, jotta ne eivät kaadu sähkölangoille. Pitkien puiden lyhentäminen voidaan tehdä helikopterisahauksella. Usein käytännöllisenä ratkaisuna pidetään kokonaisvaltaista käsittelyä, missä reunavyöhykkeeltä hakataan pois kaikki muut kuin rajakorkeutta selvästi lyhyemmät puut. Reunavyöhykkeen leveys on yhteensä 20 metriä, jolloin koko johtoalueen leveys on 46 metriä. Edellä esitetyistä mitoista laskettuna Toivila Mäntylä voimajohtohankkeen vaatiman uuden johtoaukean pinta-ala on yhteensä noin 92 hehtaaria. Lisäksi hanke vaatii reunavyöhykkeenä käsiteltävää aluetta yhteensä noin 68 hehtaarin verran. Hankkeen suorat vaikutukset kohdistuvat siis 1,6 neliökilometrin uuteen alueeseen. YVA-asetuksen 6 :n kohdan 8c mukainen maanpäällinen voimajohto vaatii vähintään 32-38 metrin levyisen johtoaukean (220 kv voimajohto). Reunavyöhykkeen leveys 220 kv voimajohtohankkeissa on sama kuin 110 kv voimajohdoissa eli 10 metriä johtoaukean molemmin puolin. Ympäristövaikutusten arviointi tulee tehdä YVA-lain 4 :n 1. momentin (eli YVAasetuksen hankeluettelon) perusteella vähintään 220 kv maanpäällisin voimajohtoihin, joiden pituus on yli 15 kilometriä. Tällaisen hankkeen johtoaukean yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 48-57 hehtaaria (riippuen käytetyn johtoaukean leveydestä) ja reunavyöhykkeen pinta-ala 30 hehtaaria, mikäli linja rakennetaan hyödyntämättä olemassa olevia maastokäytäviä. Toivila Mäntylä voimajohtohankkeen vaatima pinta-ala on noin kaksinkertainen verrattuna YVA-asetuksen hankeluettelon mukaiseen voimalinjahankkeeseen, jonka katsottaisiin vaativan automaattisesti YVA-lain mukaisen vaikutusarvioinnin. YVA-asetuksessa mainitun 220 kv voimajohtohankkeen vaatiman johtoalueen leveys (vaihtelee välillä 52 58 metriä) on minimissään kuusi metriä leveämpi kuin Toivila Mäntylä hankkeen vaatima johtoalueen leveys (46 metriä). Hanke aiheuttaa ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tältä osin lähes yhtä merkittävät vaikutukset kuin YVA-asetuksen hankeluettelon mukainen voimajohtohanke.
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Alueen luonnonarvot 4/7 Edellä esitetyn perusteella ympäristökeskus pitää Toivila Mäntylä voimajohtohankkeen kokoa sellaisena, että voidaan katsoa hankkeen aiheuttavan vähintään vastaavan suuruiset vaikutukset kuin YVA-asetuksen hankeluettelon kohdassa 8 mainittu voimajohtohanke. Jämsän kaupungin alueella on käynnissä Jämsän Juokslahden kyläkaavan laadinta. Kaava on tällä hetkellä luonnosvaiheessa. Voimajohtohankkeeseen liittyen tullaan rakentamaan Korpilahden taajaman tuntumaan kevyt sähköasema. Hankkeen vaikutusalueella on lukuisia erityyppisiä luonnon- ja maisemaarvoiltaan merkittäviä kohteita, joihin hankkeen vaikutukset voivat kohdistua. Hankkeen vaikutusalueella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluvan liito-oravan elinympäristöjä. Aivan linjahankkeen tuntumasta on tiedossa kaksi esiintymä. Tämän lisäksi hankkeesta laaditun ympäristöselvityksen yhteydessä on esiin nostettu yhteensä kahdeksan liito-oravan kannalta potentiaalista elinympäristöä voimalinjahankkeen reitiltä. Ympäristöselvityksen yhteydessä ei ole selvitetty liito-oravan esiintymistä toistaiseksi tarkemmalla tasolla. Selvitystä tullaan täydentämään tältä osin keväällä 2009. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kielletty. Voimajohtohanke kulkee maakunnallisesti arvokkaan (arvoluokka M+) Juokslahden maisema-alueen pohjoisosan halki. Kyseinen osa maisemaalueesta on lisäksi Keski-Suomen museon rakennusinventointien yhteydessä luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi. Hankkeen läheisyyteen sijoittuu myös Maatiajärven (arvoluokka M+) ja Särkijoen (arvoluokka M) maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, joista Maatiajärven maisema-aluetta hanke sivuaa. Jämsän keskustan tuntumassa sijaitsee muinaismuistolailla suojeltuja rautakautisia kohteita. Voimalinjahanke sijoittuu näiden välittömään läheisyyteen. Jämsänjokilaakson alueella on myös muita kulttuuriympäristöarvoja muun muassa Keski-Suomen museon inventointien perusteella maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi arvotettu Patalan pihapiiri, joka sijoittuu aivan voimajohtohankkeen tuntumaan. Voimajohtohankkeen maisemalliset vaikutukset ovat suurimmillaan linjan sijoittuessa maisema-alueelle tai niiden tuntumaan sekä Jämsän keskustan tuntumassa. Lisäksi linja tulee näkymään maisemassa laajalle alueelle niillä kohdin, joissa se sijoittuu topografialtaan hyvin vaihtelevan alueen selänteille. Näistä merkittävin lienee Heinä- ja Syväjärvien itäpuolelle sijoittuva lakialue. Maisemallisesti arkoja kohteita voimalinjareitin varrella ovat myös vesistöylitykset esimerkiksi Jämsänjoella ja Saarijärven Kylmälahdessa sekä avoimet peltoaukeat. Korpijoen varrella Kulperinkankaan eteläpuolella sijaitsee Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettu arvokkaan lehtokasvillisuuden suojelukohde (Kulperinkangas; sl-merkintä). Kohde on tarkoitettu luonnonsuojelulain no-
5/7 jalla suojeltavaksi. Kohteeseen liittyvän suojelumääräyksen mukaan kohteen alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Kyseinen suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue perustetaan. Suojelualueen rajaus täsmentyy kohteen suojeluun tähtäävien toteutusneuvottelujen yhteydessä. Voimajohtohanke sijoittuu suojelukohteen tuntumaan sen pohjoispuolelle. Korpijoki on kokonaisuudessaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan arvokas luontokohde. Edellä esitetyn Kulperinkankaan suojelukohteen lisäksi Korpijoen tuntumasta on tehty useita liito-oravahavaintoja. Korpijoen varsi on havaintojen perusteella isolta osin liito-oravan käytössä olevaa elinympäristöä, jossa sijaitsee lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Korpijoen varressa sijaitsee lisäksi lajin käyttämiä ruokailu- ja kulkuyhteysalueita. Korpijoen varrella sijaitsee myös useita Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisen ympäristötuen sopimuskohteita. Ympäristötukisopimuksien tarkoituksena on säilyttää Korpijoen varressa sijaitsevien metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja muiden arvokkaiden luontokohteiden ominaispiirteet. Korpijoen ympäristötukisopimuskohteilla esiintyvinä elinympäristötyyppeinä on mainittu puro, tihkupinta, kostea lehto, lehtokorpi, noro ja rehevä korpi. Voimalinjahanke sijoittuu suoraan yhdelle sopimuskohteelle. Joki ja jokea ympäröivät kosteikko- ja metsäelinympäristöt muodostavat luontaisen ekologisen yhteyden, joka kytkee joen ympäristön alueita laajalla alueella. Esitetty sähkölinjareitti ylittää Korpijoen yhteensä viisi kertaa. Ympäristökeskus katsoo, että tämä heikentää väistämättä Korpijoen merkitystä ekologisena yhteytenä ja uhanalaisen lajiston elinympäristönä. Voimalinjahankkeen ympäristöselvitykseen liittyvien maastotöiden yhteydessä on havaittu voimalinjan reitiltä useita metsäluonnon kannalta arvokkaita pienialaisia elinympäristöjä. Näitä kohteita ovat muun muassa ruohoisiin sarakorpiin luettavat kohteet Sorvajärven länsipuolella, Isokivenmäen eteläpuolella ja Timjaminkorven itäpäässä, Vehkolampi, pienialaiset ojittamattomat suoluontotyypit (isovarpuräme ja lyhytkorsineva) Vanhantalonsuolla sekä purouomat Kankaanojalla ja Pahnamäen eteläpuolella. Osa edellä mainituista kohteista on todennäköisesti luettavissa metsälain 10 :n mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Suomen luontotyyppien uhanalaisuutta tarkastelleen uuden arvioinnin pohjalta voidaan lisäksi sarakorpia pitää Etelä- Suomessa uhanalaisena luontotyyppinä (luokka VU). Samoin isovarpurämeet (luokka NT) ja lyhytkorsinevat (luokat NT/VU) on maan eteläosassa luokiteltu vähintään silmällä pidettävien luontotyyppien joukkoon. Osa edellä mainitusta Kankaanojasta on luokiteltu pienvesi-inventoinnin yhteydessä Keski- Suomen arvokkaisiin pienvesiin. Arvokas pienvesikohde sijoittuu noin 400 metrin etäisyydelle kohdasta, jossa voimajohtohanke ylittää Kankaanojan. Samoin voimajohtohankkeen itäpäässä voimajohtohanke ylittää Salmijärvenojan, josta osa lukeutuu samoin Keski-Suomen arvokkaisiin pienvesiin. Voimajohtohanke sijoittuu lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä kyseisestä kohteesta. Vaikutusten luonne Voimajohtohankkeeseen liittyvät rakenteet ovat pysyviä ja lisäksi johtoaukeaa pidetään säännöllisellä raivauksella käytännössä puuttomana alueena. Tämän lisäksi reunavyöhykkeen osalta metsätalouskäyttöä on rajoitettu ja myös tämän vyöhykkeen puustoa joudutaan pitämään normaalia matalakasvuisem-
pana. Käytännössä linjan vaikutukset luonnolle ja maisemaan ovat näin ollen pysyviä. 6/7 Puuston poisto linjalta voi aiheuttaa kasvupaikkojen ja elinympäristöjen heikentymistä mutta myös häviämistä. Esimerkiksi metsäalueella johtoaukean osalta häviää pysyvästi kyseinen metsäekosysteemi. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi yhtenäisiä metsäalueita vaativaan lajistoon lisäämällä metsäelinympäristöjen haitallista pirstoutumista (elinympäristölaikkujen koko pienenee ja reunavaikutus voimistuu). Kosteikkojen ja varjostavaa puustoa vaativien elinympäristöjen osalta voi aiheutua kuivumista ja lajiston taantumista. Voimajohtoalue voi estää tai vähintään haitata joidenkin lajien liikkumista ja leviämistä. Johtoaukean ja reunavyöhykkeen alueella voimajohtohankkeen vaikutukset ovat voimakkaat, mutta riippuen arvioitavasta kohteesta voi kohtalaisia tai voimakkaita vaikutuksia syntyä myös huomattavan kaukana voimajohtoalueesta (esimerkiksi vaikutukset maisemaan). Vaikutukset alueen asukkaisiin ja osallistumismahdollisuudet SOVELLETUT OIKEUSOHJEET MUUTOKSENHAKU KUULUTTAMINEN Hanke sijoittuu valtaosin maa- ja metsätalousalueelle, jolla on haja-asutusta. Linjan länsi- ja itäpää sijoittuvat Jämsän ja Korpilahden taajamien tuntumaan, joten hankkeen vaikutusalueella on myös tiheämmin asuttuja alueita. Jämsän taajama-alueen tuntumassa sijaitsevan Syväjärven kaakkoispuolella sijaitsee lisäksi merkittävä retkeily- ja virkistysalue, joka on tuotu esille Jämsä-Jämsänkosken järjestelytoimikunnan voimajohtohankkeesta antamassa kannanotossa. Hankkeella on edellä esitetystä johtuen oletettavasti merkitystä alueen asukkaiden kokemaan ja hyödyntämään ympäristöön. YVA- menettely korostaa asukkaiden tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuksien lisäämistä ja tarjoaa näin hyvän mahdollisuuden hankkeen julkiseen käsittelyyn ympäristövaikutusten kannalta. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja sen muuttamisesta (458/2006) 4, 6 ja 19 sekä valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6, 7 ja 8 Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Tähän päätökseen ei muutoin saa valittamalla hakea muutosta. Päätös on nähtävillä Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien ilmoitustauluilla 14 päivän ajan. Päätös on nähtävissä myös sähköisenä Keski-Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/ksu sekä valtion ympäristöhallinnon valtakunnallisilla internetsivuilla www.ymparisto.fi.
7/7 Johtaja Risto Palokangas Ylitarkastaja Esa Mikkonen LIITE Valitusosoitus TIEDOKSI Jyväskylän kaupunki Jämsän kaupunki Keski-Suomen liitto Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriö