Liikenneverkon korjausvelkaohjelma: lähtötilanne, nykytilanne ja kehitysnäkymät 19.10.2017
Perusväylänpidon rahoitus 19.10.2017 Parlamentaarinen työryhmä 2
Perusväylänpidon rahoitus 2015-2021 (milj. euroa) Vuodesta 2020 eteenpäin perusväylänpidon rahoituksessa on mukana hallituksen sopima kehittämishankkeista siirretty 100 milj. euroa/v Rahoituksen perustaso tällöin 1020 milj. euroa/v Parlamentaarinen työryhmä 3
Korjausvelka 19.10.2017 Parlamentaarinen työryhmä 4
Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta. Väyläomaisuuden - Tyyppi - Määrä - Väyläluokka Väyläomaisuuden kuntotila Tila Väyläomaisuusryhmä Kunnon kuvaaminen Tavoite Määrittely: ERANET-kunnossapitovelan laskentamallin soveltaminen ja arviointi (Tiehallinto 2009). Korjaustarve (ei rahamääräinen) Luvut: Liikenneväylien korjausvelka 2017 (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 44/2017) Rahamääräinen korjausvelka Kuntotavoitteen alla olevan väyläomaisuuden määrä Toimenpidekustannukset 19.10.2017 5
Korjausvelka 1.1.2017 Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Taulukko 1. Korjausvelka M Valtion väylien yhteenlaskettu korjausvelka n. 2,5 Mrd euroa Tie- ja rataverkon korjausvelka on samaa suuruusluokkaa, vesiväylillä korjausvelkaa on selvästi vähemmän Hallituskautta ja korjausvelan lisärahoitusohjelmia edeltäneellä rahoitustasolla velka kasvoi noin 100 milj. euroa vuodessa Taulukko 2. Korjausvelan osuus 19.10.2017 6
Nykyiset korjausvelkaohjelmat 19.10.2017 Parlamentaarinen työryhmä 7
Korjausvelkaohjelmat 2016-2019 http://www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma (M ) 19.10.2017 8
Korjausvelkaohjelma, tiekohteet Tiekohteet 2016-2018 Tilanne 30.9.2017: Yht. 187 kohdetta, 325 milj. eur Ohjelma etenee suunnitellusti Korjausvelkaohjelman rahoituksella tehdään myös teiden rakenteellisia kunnostuksia ja paksumpia päällysteitä, jotka pitävät tien kunnossa pidempään Vaikutuksia: kuljetusten tehokkuus, ajoneuvokustannukset, liikenneverkon käytettävyys, teiden kustannustehokas elinkaaren hallinta 19.10.2017 9
Korjausvelkaohjelma, ratakohteet Ratakohteet 2016-2018 Tilanne 30.9.2017: Yht. 33 kohdetta, 223 milj. eur Ohjelma etenee suunnitellusti 2016-17 tehty: Raakapuuterminaaleja Pääradan vaihteiden uusimisia ja kiskonvaihtoja Siltakohteita ja siltojen suunnittelua Sähkö- ja turvalaitetöitä. Vaikutuksia: liikenteen täsmällisyys ja turvallisuus, kuljetusten kustannustehokkuus 19.10.2017 10
Korjausvelkaohjelma, vesiväyläkohteet Vesiväyläkohteet 2016-2018 Yht. 7 kohdetta, 12 milj. eur Ohjelma etenee suunnitellusti Korjataan ja uusitaan kiinteitä turvalaitteita Saimaan kanavan sulkujen alaporttien uusiminen käynnistynyt Vaikutuksia: kauppamerenkulun turvallisuus ja toimivuus 19.10.2017 11
MAANTIET Vt 1 Kirkkojärvi, Espoo Vt 2 Forssan seutu Vt 8 Nousiainen ohituskaistat Vt 12 Alasjärvi lisäkaistat Vt 15 Keltakankaan liittymät Vt 6 parantaminen Raatekangas Vt 9 Yara liittymäjärjestelyt Vt 19 Koveron liittymäjärjestelyt Vt 4 Siikalatvan kohdalla Mt 969 Nellimin tie Kehittämishankkeista siirretty lisärahoitus, merkittävämpiä kohteita RADAT Rantaradan päällysrakenteen ja tunneleiden korjaukset Karjalan radan sillat 25 t akselipainon mahdollistaminen Tampere- Seinäjoki ja Tuomioja-Raahe Kyrön alikulkusilta (tasoristeyksen poisto) Tampereen tavararatapihan toiminnallisuuden parantaminen Kuopion ratapihan rakenteet Lisärahoituskohteet 2017-2019 Parlamentaarinen työryhmä 19.10.2017 12
19.10.2017 13
Mitä mieltä asiakkaat ovat tiestön kunnosta? Korjausvelkakysely ammattiautoilijoille 2016 ja 2017 Haluamme selvittää, näkyykö väylien kuntoon vuosille 2016-2019 saatu lisärahoitus parantuneina ajo-olosuhteina. Miten arvioisitte ajo-olosuhteiden muuttuneen kesään 2015 verrattuna? parantuneet selvästi parantuneet jonkin verran ei vaikutusta heikentyneet jonkin verran heikentyneet selvästi 2017 N=851 3 34 29 20 14 2016 N=716 3 21 27 31 18 0 20 40 60 80 100 Tyytyväisyys on parantunut, mutta on edelleen matalalla tasolla Rahoitus on pystytty käyttämään tehokkaasti, mutta pysyvät tulokset edellyttävät pitkäjänteistä rahoitustason nostoa 19.10.2017 14
Korjausvelkaohjelmien kokemuksia Lisärahoitus on tullut todella tarpeeseen - on pystytty toteuttamaan kohteita, joihin ei muuten olisi ollut mahdollisuuksia Merkittävä osa rahoituksesta on voitu kohdistaa myös liikenteellisten olosuhteiden parantamiseen, ei pelkästään korjausvelan poistoon Jotta muuttuviin tarpeisiin olisi helpompi vastata, koko rahoitusta ei kannattaisi ohjelmoida etukäteen 19.10.2017 15
Tulevaisuudennäkymiä 19.10.2017 Parlamentaarinen työryhmä 16
Korjausvelan kasvu alkaa uudelleen, jos perusväylänpidon rahoitusta ei nosteta Hallituskauden lähtötilanteessa väylien korjausvelka kasvoi 100 M / vuosi - lisärahoitus katkaisi korjausvelan kasvun väliaikaisesti Velan taso jää matalammalle tasolle, mutta sen kasvu alkaa uudelleen jo vuonna 2019 Parlamentaarinen työryhmä 17
Korjausvelan hallinta jatkossa (1) Korjausvelan määrää tulee vähentää harkitusti ja pitkäjänteisesti Velan vähennys kannattaa suunnata ensisijaisesti keskeiselle väyläverkostolle, mistä saadaan suurimmat hyödyt ja missä korjausvelkaa syntyy nopeimmin Vähäliikenteisten väylien korjausvelan vähentämistä tehdään ensisijaisesti elinkeinoelämän tarpeita priorisoimalla Osa lisärahoituksesta kannattaa käyttää pieniin parantamishankkeisiin, joilla parannetaan liikenteellisiä olosuhteita Velan vähennys tulee aloittaa mahdollisimman pian. Jos väylien kunnon annetaan huonontua liikaa, vaatii korjaaminen kalliimpia toimenpiteitä Rahoituksessa on varauduttava ostovoimakorjaukseen, jolla kompensoidaan kustannustason nousua. Keskimäärinen nousu pitkällä aikavälillä on noin 2 prosenttia vuodessa. 19.10.2017 18
Korjausvelan hallinta jatkossa (2) Väyläomaisuuden hallinnan pitkäjänteistä kehittämistä jatketaan. Merkittävässä roolissa on väylänpidon tehostaminen mm. digitalisaation avulla. Pitkäjänteinen riittävä rahoitustaso mahdollistaa elinkaaritehokkaat toimenpiteet. Kohteet valitaan osana muuta väylänpidon ohjelmointia, millä varmistetaan mm. tehokas ja taloudellinen hankinta Sidosryhmien kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä tärkeimpien kohteiden tunnistamiseksi 19.10.2017 19
Korjausvelan hallinta, maantiet Keskeisen väylästön korjausvelka noin 450 milj. euroa Lisäksi tärkeiden rakenteiden korjausvelkaa runsaat 200 milj.euroa Vähäliikenteisten väylien korjausvelka on merkittävä. Mikäli vähäliikenteisten väylien korjausvelkaa vähennetään 100-200 milj. euroa, saadaan velkaa vähennettyä elinkeinoelämän tarpeiden kannalta tärkeiltä väyliltä. Yhteensä noin 800 milj. euroa 19.10.2017 20
Korjausvelan hallinta, rautatiet Keskeisen rataverkon korjausvelkaa noin 300 miljoonaa Lisäksi tärkeiden rakenteiden korjausvelkaa noin 100 milj. Vähäliikenteisten ratojen ja ratapihojen korjausvelka on merkittävä. Mikäli vähäliikenteisten ratojen ja ratapihojen korjausvelkaa vähennetään 100 milj. eurolla, saadaan velkaa vähennettyä elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta tärkeiltä radoilta ja ratapihoilta. Yhteensä noin 500 milj. euroa *) merkittävä osa asetinlaitteiden korjausvelasta hoidetaan nykyisellä korjausvelkarahoituksella *) 19.10.2017 21
Korjausvelan hallinta, vesiväylät Kauppamerenkulun väylien korjausvelkaa on alle 30 miljoonaa Korjausvelan hallinta ei vaadi kovin merkittävää lisäpanostusta, tämä voidaan hoitaa perusväylänpidon rahoituksella 19.10.2017 22
Vaihtoehtoisia etenemistapoja Kehysrahoitus 1020 milj. euroa/vuosi Lisärahoitusta 100 milj./vuosi Lisärahoitusta 200 milj./vuosi Lisärahoitusta 300 milj./vuosi Esitetyt luvut sisältävät 2 prosentin vuotuisen kustannusten nousun vaatiman lisärahoituksen Rahoitus ei sisällä pienten parantamishankkeiden rahoitusta Parlamentaarinen työryhmä 23
Yhteenveto Korjausvelan nykytaso on 2,5 miljardia. Nykyisillä korjausvelkaohjelmilla velan kasvu on saatu taitettua, mutta ohjelmien loputtua velka jatkaa kasvuaan noin 100 milj. euroa vuodessa Korjausvelan hallinnan kannalta paras ratkaisu on pitkäjänteinen ja riittävä rahoitustason nosto. Lisärahoitusta tarvitaan myös väylien pieniin parantamishankkeisiin. Lisärahoituksen ohella väylänpidon tehokkuutta parannetaan väyläomaisuuden hallinnan jatkuvalla ja pitkäjänteisellä kehittämisellä 19.10.2017 24
Fiksut väylät ja älykäs liikenne - sinua varten