Ohjaamo toimintamalli Rovaniemellä Sanna Mäensivu, projektipäällikkö sanna.maensivu@rovaniemi.fi 050 464 1672
Ohjaamo toimintamallin tausta ja tarve Tällä hetkellä julkinen sektori tuottaa palveluja koordinoimattomasti. Apua hakeva nuori joutuu asioimaan useilla luukuilla eikä tule autetuksi, koska kynnys palveluihin on liian korkealla tai sopivaa palvelua ei löydy oikea-aikaisesti (Notkola ym. 2013, 8). Tutkimuksen johtopäätöksissä korostetaan julkisten peruspalvelujen merkitystä syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä niiden kehittämistä pitkällä aikavälillä kohti integroivaa palvelumallia. Näitä varten ehdotetaan pilottihankkeita, jossa ytimenä ovatpalvelukokonaisuudet,ei yksittäiset palvelut, ja niiden vaikuttavuutta tarkasteleva seurantatutkimus 2
Lähtökohdat Ohjaamo konseptin kehittämistyöhön (kts. Kohti Ohjaamoa esiselvitysraportti) keskeisimmät lähtökohdat Ohjaamo-toiminnan kehittämiselle ovat: yhden luukun periaate, verkostomainen toimintatapa ja kehittyvä ohjausosaaminen palveluvisio: tavoitteena on tarjota nuorille koulutukseen ja työhön kiinnittymisen tueksi ohjausta ja tukea yhdestä paikasta yhden luukun periaatteella ohjaamokonseptissa pyritään uutena innovaationa ja palvelumuotona yhdistämään kaksi asiaa: asiakaslähtöinen palveluprosessi jamonihallinnollinenyhteistyö tärkeää myös nuortenosallistaminenheidän palvelujensa suunnitteluun 3
kun Ohjaamossa on tarjolla monien hallinnonalojen palveluja ja sen lisäksi Ohjaamo on verkostoyhteistyössä sen ulkopuolisiin yhteiskunnan toimintoihin,palveluohjausmuodostuu tärkeäksi ohjaamisen alueeksi. Palveluohjausta on määritelty siten, että se on koordinointityötä, jolla edistetään yhteistoimintaa eri organisaatioiden ja hallinnonalojen välillä. Ohjaamotyöntekijöitä voisi kutsua palveluohjaajiksi, jotka ottavat vastuun asiakkaiden palvelukokonaisuudesta Ohjaamo-palvelujen keskeinen haaste on, miten eri tahojen organisoimat palvelut järjestetään, jos tarkoitus on oikeasti auttaa ihmisiä Ohjaamossa, eikä ainoastaanpoluttaaasiakkaita muihin palveluihin Ohjaamo ei ole paikka, johon kaikki ongelmalliseksi koetut asiakkaat voidaan ohjata muista palveluista vaan ensisijaisesti paikka, joka lisää asiakkaiden mahdollisuuksia hyödyntää ohjausta omien tarpeidensa mukaan 4
Mitä on palveluohjaus? (lähde: THL) Palveluohjaus on koordinointityötä, jolla edistetään yhteistoimintaa eri organisaatioiden ja hallinnonalojen välillä. Se on työtapa, joka korostaa asiakkaan etua. Palveluohjaaja ottaa vastuun asiakkaan palvelukokonaisuudesta. Käsitteenä palveluohjaus tarkoittaa sekä asiakastyön menetelmää (case management) että palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla (servicecoordination). Suomessa palveluohjaus on vakiintunut tarkoittamaan yksilökohtaista palveluohjausta, jossa keskeistä on asiakkaan ja työntekijän luottamussuhde ja asiakaslähtöinen työskentelytapa. Palveluohjaaja huolehtii asiakkaan kanssa hänen tarvitsemiensa palvelujen suunnittelusta, hankkimisesta ja yhteensovittamisesta sekä huolehtii, että asiakkaan asiat etenevät suunnitelman mukaisesti. 5
Yksilökohtaisen palveluohjauksen keskeisintä sisältöä ovat neuvonta, koordinointi ja asianajo. Osana palvelujen suunnittelua toimivat palvelujen tarpeen yksilöllinen arviointi sekä asiakkaan voimavarojen kartoitus. Palveluohjaus on tärkeää etenkin muutos- ja siirtymävaiheessa (esim. koulusta työelämään). Palveluohjaaja: Ratkaisee palvelujärjestelmän yhteistyöongelmia. Tarkastelee palvelujärjestelmää yksittäisen asiakkaan elämäntilanteesta ja hänen tarvitsemistaan palveluista lähtien. Nimeää asiakkaalle henkilökohtaisen vastuuhenkilön, joka tukee asiakasta ja hänen läheisiään oikeiden ja sopivien palvelujen valinnassa. Arvioi palvelujen tarpeen ja tekee päätökset palveluista mahdollisimman lähellä käyttäjää. (Palveluohjaaja voi toimia myös ilman päätösvaltaa) Seuraa asiakkaan tilanteen kehittymistä yhdessä hänen kanssaan. Palveluohjaajasta tulisi muodostua asiakkaan oma vakituinen työntekijä, jolla on kokonaisvastuu ja -näkemys asiakkaan tilanteesta. Tällöin palvelu voi olla henkilökohtaista, luottamuksellista ja paneutuvaa. 6
Ohjaamonkonseptointivaltakunnallisesti Ohjaamo on alle 30 vuotiaille(15-29) nuorille suunnattu matalan kynnyksen palvelupiste Ohjaamosta nuori saa henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sekä omaan tilanteeseensa sopivaa tukea Tuki voi liittyä esimerkiksi elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisiin valmiuksiin tai kouluttautumiseen ja työllistymiseen Nuoret osallistuvat suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa Ohjaamot ovat osa nuorisotakuun toteutusta 7
Ohjaamon toimintamalli Eri hallinnonalojen tarjoamat peruspalvelut Monialaista palvelua tarjoava Ohjaamo Laaja yhteistyöverkosto Ohjaamon toimintamalli 8
Nuorisotakuun kuntakokeilu Nuorten Ohjaamo Kokeilua koskeva laki tuli voimaan 5.1.2015 (Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista, 1350/2014). Koordinoi Valtiovarainministeriö Nuorisotakuuta koskevaan kokeiluun osallistuvat Rovaniemen kaupungin lisäksi Helsingin, Kouvolan, Oulun ja Vantaan kaupungit sekä seitsemän kuntayhtymää tai ryhmää. Lain voimassaolo päättyy 31.12.2016. Rovaniemellä päätöksen kuntakokeiluun osallistumisesta on tehnyt kaupunginhallitus ja sitä toteuttaa kaupungin strategisen suunnittelun yksikkö 9 Tarja Saarelainen
Nuorisotakuuta koskeva kokeilu Arviota nykytilanteesta: Nuorisotakuun toteutus käynnistynyt ennakoitua hitaammin kunnissa ja epätasaisesti koko maan tasolla. Syynä mm. heikkenevä kuntatalous, työpaikkojen väheneminen, nuorisotyöttömyys, nuorten voimakas muuttovirta ja palvelujen riittämättömyys (emt.) Eri toimijoiden välinen yhteistyö tiivistynyt, mutta nuoria ei edelleenkään tavoiteta, tehdään turhaa päällekkäistä työtä, palvelut eivät ole sujuvia ja palveluprosessit katkeavat. Myös asiakastietojen siirtoon ja vaihtoon liittyvät kysymykset hankaloittavat edelleen yhteistyötä Jatkossa olisitärkeä panostaa henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin valmistelussa oleva ohjaamo toimintamalli sekä vastuuhenkilömalleihin; yksittäisistä palveluista tulisi päästä tavoitteellisiin, viranomaisten sektorirajat ylittäviin palvelukokonaisuuksiin. 10
Kehittämistyötä tehdäänesr-rahoituksenavulla Yksilöllistä ohjausta ja tukea nuorille matalan kynnyksen asiointipisteestä Nuorten Ohjaamo Rovaniemen kaupunki päätoteuttajana, osatoteuttajina Nuorten Ystävät sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2017 Hankkeen budjetti n. 2,6milj, josta asiakaskohderyhmän ostopalveluihin 847 000 Hanke toteuttaa eduskunnan hyväksymän lain mukaista nuorisotakuuta Hankkeen vastuuhenkilö Rovaniemen kaupungilla on kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen 11 Sanna Mäensivu
Hankkeen henkilöstö Hankkeessa työskentelee 8 henkilöä Hankehallinto; projektipäällikkö, -suunnittelija ja -assistentti Asiakastyöntekijät Asiakasvastaavat: Joni Mäkitalo, Tiina Hukkanen, Paula Väänänen Nuorten Ystävien ohjaaja: Kim Kreus (teatteri-ilmaisun osaaja) Koulutuskuntayhtymän opinto-ohjaaja: Kati Pakarinen 12
Ohjaamo toimintamalli Rovaniemellä Matalan kynnyksen palvelupistepiekkarilla Verkosto Ohjaamo toimintamalli Rovaniemellä 13
Ohjaamon rooli Koordinoi ja johtaa monialaista jamonimenetelmällistäpalvelutuotantoa nuorten tarpeiden mukaisesti Asiakkuuksien johtamista yli organisaatiorajojen Yritetään johtaa palvelujen tuottajien verkostoa Yhteinen vastuu asiakkaista/horisontaalinen vastuu Avoin systeemi/yhteinen NT/TYPPI tietojärjestelmä eri toimijoilla (KELA,TE-palvelut, etsivät nuorisotyö, sosiaalipalvelukeskus, koulutuskuntayhtymä) Mahdollisuus yhteisen palvelusuunnitelman laatimiseen
Kokeilun kohderyhmät: Asiakaskohderyhmä: Asiakaskohderyhmään kuuluu epäyhtenäinen joukko nuoria eri elämäntilanteissaan 15-29 vuotiaat Erityisesti työ- ja koulutusmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret (keskimäärin 1 400 nuorta) Välillinen kohderyhmä: Verkostorakenteet, joiden avulla nuorille tarjotaan palveluja Verkoston keskeiset toimijat:te-hallinto, kaupunkikonsernin palveluntuottajat ja koulutusorganisaatiot 15
Matalan kynnyksen palvelupiste (Piekkari) Nuoren kohtaaminen kasvokkain, nuoren tarpeen kuuleminen Palvelutarpeen arviointi ja kokonaiskuvan luominen TarjotaanTNO-palveluakasvokkain, monialaista jamonimenetelmällistäohjausta sekä mahdollisuus pidempiaikaiseen toimintakyvyn tai osaamisen vahvistamiseen tai työllistymisen edistämiseen Palveluohjaus Asiakasvastaava selvittää mitä viranomaisia tai palveluntuottajia tarvitaan nuoren tilanteessa ja koordinoi viranomais- ja palvelutoiminnan nuoren kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi 16
Ohjaamotoiminta verkostossa: Ohjaamoverkostoon kuuluu kokeilulainmukaisia asiakasvastaavia: Koulutuskuntayhtymän opinto-ohjaaja Nuorten Ystävien työntekijä TE-asiantuntija(Ohjaamossa taite-toimistossa) Etsivä nuorisotyöntekijä Sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä Terveydenhoitaja Kelan työntekijä Asiakasvastaavat huolehtivat suunnitelman kirjaamisesta yhteiselle palveluväylälle (NT/TYPPI) työtä tehdään laajassa yhteistyöverkostossa, johon kuuluu esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoita, oppilaitoksia, työpajoja ja muita nuorten parissa toimivia tahoja 17
Ostopalvelut palvelujärjestelmää täydentämässä Hankkeeseen on varattu asiakaskohderyhmän ostopalveluihin yht. 847 000. Ostopalvelujen piiriin ohjautuu osa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevista nuorista; ne jotka he tarvitsevat pidempikestoista osaamisen ja toimintakyvyn vahvistamista Voidaan hankkia erilaisia toiminnallisia ja osallisuutta tukevia ryhmäpalveluja nuorten toimintakyvyn vahvistamiseen, osaamisen kehittämiseen ja työllistymisen edistämiseen 18
Kokeilun tavoitteet Nuoren näkökulmasta: Auttaa nuorta kiinnittymään yhteiskuntaan. Nuori löytää itselleen sopivan tavan sosiaaliseen vahvistumiseen, toimintakykynsä ja osaamisensa parantamiseen sekä työllistymisensä edistämiseen Nuorisotakuun toteutumisen edistäminen: jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta Palvelujärjestelmän näkökulmasta: Uudenlaisen organisaatioriippumattoman palvelukokonaisuuden rakentaminen; yhden luukun periaate verkostomainen työote 19
Nuorten ohjaamo mielenterveysoireistosta kärsivän tukena?(diaa muokattu) Ohjaamoon voi ohjata asiakkaita, jotka hyötyisivät ohjaamoverkoston palveluista (kts. dia 17); asiakkaita jotka tarvitsevatmoniammatillistaohjausta ja palvelua ja/tai jonkinlaista kokonaistilanteen kartoitusta. Mahdollisuus yhteisen palvelusuunnitelman tekemiseen. Ohjaamoon matalan kynnyksen palvelupiste, mutta tärkeää miettiämilloin se tuo lisäarvoa asiakkaalle (eivoida antaa esim. hoidollista apua, ohjaamon ohjaajille tärkeää saada tieto jos taustalla on meneillään esimerkiksimielenterveyspalvelut) Ohjaamon keskeinen tehtävä osana nuorisotakuuta on edistää työ- ja koulutusmarkkinoille pääsyä ja kiinnittymistä, meille voi/kannattaa ohjata ainakin ne asiakkaat joiden tarpeet liittyvät työ- ja kouluttautumismahdollisuuksien miettimiseen (vaikka sitten lähdettäisiinkin liikkeelle toimintakykyä vahvistavista palveluista) 20 Diaa muokattu esityksen jälkeen
Ohjaamo verkostomaisen palvelutuotannon koordinoijana; ohjaamon ohjaajille tärkeää saada tietoa eri toimijoista ja palveluista tällä kentällä, jotta osataan ohjata oikeisiinpalveluihin (Ohjaamon tehtävä on tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän käyttöä ja hyödyntää jo olemassa olevia (perus)palveluita) Verkostoyhteistyötä ja asiakasohjausta lähdetään seuraavaksi miettimään ja kirkastamaan eri foorumeissa ja verkostoissa! 21