Rahoitusjärjestelmän vakaus ja järjestelmäriskit



Samankaltaiset tiedostot
Moraalikato ja rahoitusmarkkinat Mitä voimme oppia rahoituskriisistä?

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Tarvitaanko finanssikriisien torjumiseen uusia työkaluja? Rahoitusjärjestelmän makrovakauspolitiikka

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Finanssikriisi syyt ja seuraukset

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta

Pankkiregulaatio muutoksessa

Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline

Basel III. Vaikutukset talouteen ja pankkeihin Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Globaaleja kasvukipuja

Rahoitusmarkkinat Rahatalouden perusasioita II

Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden valvonnasta ja listayhtiöiden tilinpäätösvalvonnasta finanssikriisin vaikutukset

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Pankkisektorin sääntelyn uudistaminen finanssikriisin valossa

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Basel III -uudistus parantaa pankkien riskinkantokykyä

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Sampo Pankki Oyj. Arvopaperilehden Rahapäivä 2009

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Kansainvälisen talouden näkymät

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Luottolaitosten sääntely ja valvonta kansainvälisessä ympäristössä: Missä pahimmat vuotokohdat kriisin perusteella?

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Pentti Hakkarainen Suomen Pankki. Rahoitusjärjestelmän vakaus. Euro & talous 2/ Julkinen

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa

Pankkikriisit toistavat samaa kaavaa

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Finanssivalvonta Tavoitteet ja tehtävät

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV )

Kuntarahoitus lyhyesti

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Sixten Korkman Talousneuvosto ETLA

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Rahoitusjärjestelmän vakaus kotitalouksien velkaantumiseen puututtava ajoissa

Talouden näkymät vuosina

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkisääntely ja asuntomarkkinat

Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Suomen rahoitusmarkkinaviranomaisten yhteinen vastaus Baselin pankkivalvontakomitean kannanottopyyntöasiakirjaan joulukuulta

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2010

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Muistio 1 (11) Rahoitusmarkkina- ja tilastoosasto. Julkinen

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU vaikutuksista suhdannekiertoon

Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki

Makrovakauspäätökset. Lehdistötilaisuus klo 15. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

RAHOITUSMARKKINOIDEN SYSTEEMIRISKIN KEHITYS EUROOPASSA COVAR ANALYYSI

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Mihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Vuoden 2008 finanssikriisi: mitä rahoitusmarkkinoilla tapahtui? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys

Finanssisyklit, rahapolitiikka ja makrovakauspolitiikka euroalueella

Pankkivero mikä se on ja mihin sitä tarvitaan?

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Transkriptio:

Rahoitusjärjestelmän vakaus ja järjestelmäriskit Jukka Vauhkonen Suomen Pankki Suomen Riskienhallintayhdistys 14.4.2010 1

Sisältö 1) Kuinka rahoituskriisit syntyvät? 2) Järjestelmäriskit, myötäsyklisyys ja makrovalvonta 3) Kuinka finanssisääntelyllä yritetään estää tulevaisuuden rahoituskriisit? 2

Kuinka rahoituskriisit syntyvät? 14.4.2010 Jukka Vauhkonen 3

Riskinoton ja velkaantumisen kasvu Rahoituskriisit noudattavat samaa kaavaa Riskit alkavat toteutua Ylivelkaantuminen, liiallinen riskinotto, varallisuushintakuplat Syöksy Noususuhdanne vahvistuu Pitkä tasainen kehitys Kuoppa Uusi, pitkä tasainen kehitys, kun kokemukset muistetaan Toipuminen Aika 4

This time is different This time is different : Uskottiin, että maailma on pysyvästi siirtynyt kriisittömään vakaan kasvun ja matalan inflaation aikaan Riskitietoisuuden heikkeneminen, yleinen vauhtisokeus Taloushistorian opetusten unohtaminen 5

Maailman 10 suurimman pankin koko kaksinkertaistui 5 vuodessa 16 14 12 10 8 6 4 2 Kokonaissaatavat, trilj. euroa Riskipainotetut saatavat, trilj. euroa 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Q2 Lähde: IMF, Global Financial Stability Report, April 2008. 6

Euroopan maiden pankkisektorit paisuivat 1200 % Pankkisektorin koko/bkt 1000 % Islanti 800 % Irlanti 600 % 400 % Sveitsi Iso-Britannia 200 % 0 % 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Islanti Irlanti Sveitsi Iso-Britannia Euroalue Saksa Espanja Ruotsi Suomi Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Islannin ja Sveitsin keskuspankit. 7

Finanssikriisin 2007 2008 anatomiaa Makrotekijät Sääntely Informaatio ja agenttiongelmat Globaalin säästämisalttiuden kasvu Kevyt rahapolitiikka Sääntely ohjasi matalat tuottotasot tuoton etsintä riskin hinnan alentuminen Paine rahoitusinnovaatioon arvopaperistamiseen kompleksisuus erillisyhtiörakenteisiin läpinäkymättömyys Informaatioepäsymmetriat Investoijat/riskiarviot/luokituslaitokset Omistajat/toimiva johto Toimiva johto/salkunhoitajat Valvojat/valvottavat Passiivinen valvonta asenneilmapiiri toimivaltakysymykset kv. koordinaatio Kontrolloimattomia kannustinvääristymiä, moraalikatoa, riskien kasautumista 8

Dominopalikat kaatuivat nopeasti 2008 Lehman Brothers (US) kaatuu AIG:lle hätälainaa (US) Raha- ja interbankmarkkinat jäätyvät USA:n pankkien päiväluotot FED:istä ennätykseen Morgan Stanley ja Goldman Sachs talletuspankeiksi Pako USA:n rahamarkkinarahastoista Washington Mutualin haltuunotto (US) Bradford & Bingley (BE) ja Fortis (BE, NL & LU) pelastetaan Edustajainhuone hylkää USA:n 700 mrd. paketin Dexialle tukea (BE, FR & LU) Irlanti takaa ensimmäisenä kaikki talletukset Islanti ottaa suuret pankkinsa valtion haltuun 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 9

Viranomaiset ryhtyvät poikkeuksellisiin toimenpiteisiin 10

Järjestelmäriskit, myötäsyklisyys ja makrovalvonta 14.4.2010 Jukka Vauhkonen 11

Rahoituskriisikirjallisuus: Mikä laukaisee rahoituskriisit? 1) Sokit makrotalouden fundamentteihin (Gorton 1988) 2) Riskien kasautumien rahoitusjärjestelmässä ja haavoittuvuuksien kasvu pinnan alla (Minsky Kindleberger BIS) tai talletuspaot (Diamond ja Dybvig 1983) => Esim. makrostressitestit rakennettu tunnistamaan tyypin 1 pankkikriisit, ongelmia tyypin 2 pankkikriisien tunnistamisessa 12

Todellisuus: Pankkikriisejä ei usein edellä makrotalouden heikkeneminen Makrotalouden heikkeneminen edeltää vain hiukan yli joka toista pankkikriisiä (Alfaro ja Drehmann 2009) Rahoituskriisi 2007 2008: Ensin rahoituskriisi, sitten vasta reaalitalouden ongelmat Monien kriisien käynnistäjinä eivät ole eksogeeniset makroshokit Rahoituskriisi 2007 2008: Rahoitusjärjestelmän endogeeninen kriisi 13

Rahoitusjärjestelmän epävakaus, järjestelmäriskit ja makrovalvonta Rahoitusjärjestelmä on epävakaa tietyllä ajanhetkellä, jos pienikin sokki voi laukaista rahoituskriisin tai muun vakavan rahoitusjärjestelmän häiriön (Drehmann ja Borio, 2009) Järjestelmäriskit (systeemiriski) ovat riskejä, joiden toteutuminen vaurioittaa rahoitusjärjestelmän tai sen merkittävän osan toimintaa ja aiheuttavat merkittäviä reaalitaloudellisia haittoja Makrovalvonnalla (makrovakausvalvonnalla) pyritään tunnistamaan rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavat haavoittuvuudet ja järjestelmäriskit hyvissä ajoin 14

MAKROVALVONTA Makrovalvonnalla yritetään tunnistaa järjestelmän haavoittuvuudet MIKROVALVONTA Kohteena koko rahoitusjärjestelmän vakaus ja sitä uhkaavat JÄRJESTELMÄRISKIT, jotka voivat HÄIRIÖ Kohteena yksittäisen rahoituslaitoksen vakavaraisuus ja riskit a) aiheutua rahoituslaitosten keskinäisistä vastuista (tartuntavaikutukset) Pankki B Pankki A Pankki D HÄIRIÖ tai altistumisesta samoille riskeille Pankki C HÄIRIÖ HÄIRIÖ Pankki A HÄIRIÖ b) voimistua Pankki A Pankki B Pankki C Pankki D HÄIRIÖ HÄIRIÖ - rahoituslaitosten omista toimenpiteistä (esim. omaisuuserien pakkomyyntikierre) tai - reaalitalouden ja rahoitusjärjestelmän välisistä kytkennöistä (esim. varallisuushintojen, luotonannon ja riskinoton suhdannevaihtelua voimistava myötäsyklisyys) 15

Järjestelmäriskien ulottuvuus Järjestelmäriskeissä: a) poikkileikkausulottuvuus, jossa systeemisten kriisien uhka kasvaa esimerkiksi riskien kasautuessa suuriin instituutioihin tai rahoituslaitosten välisten tartuntariskien tai niiden samansuuntaisten riskien kasvaessa, sekä b) dynaaminen ulottuvuus: riskinotto kasvaa ja riskitietoisuus heikkenee noususuhdanteessa; äärimmäinen riskien välttely kriisin käynnistyttyä => voimistaa rahoitusjärjestelmän suhdannevaihteluita. 16

Työkalut järjestelmäriskien tunnistamiseksi Tunnusluvut, markkinahinnat ja taloudelliset mallit Pankkien tilinpäätösinformaatio (taaksepäin katsovaa) Markkinatunnusluvut (heikko ennustuskyky) Luottoluokitukset (keskittyvät yksittäisten instituutioiden riskeihin) Tartuntamallit, makrotaloudelliset mallit Makrostressitestit, varhaiset varoitusindikaattorit ja makrovakausanalyysi Makrostressitestit (eivät simuloi rahoitusjärjestelmän sisällä kehittyviä kriisejä) Varhaiset varoitusindikaattorit ja indeksit (esim. luotonanto / BKT) Keskuspankkien makrovakausanalyysi Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board) 17

Millä keinoilla havaittuihin riskeihin reagoidaan? Vakiintunutta työkalupakkia ei vielä ole Potentiaaliset työkalut voidaan jaotella esimerkiksi niiden vaikutuskanavan mukaan (suluissa esim. työkaluista): 1) Mikrovalvonnan instrumentit (erityiset likviditeetti- ja pääomavaatimukset, LTV:t) 2) Markkinavalvonnan instrumentit (vakuusvaatimukset, lyhyeksimyyntikiellot) 3) Infrastruktuurin valvonnan instrumentit (keskusvastapuolivaatimukset) 4) Muut keinot: (moral suasion, lean-against-the-wind -rahapolitiikka 18

Kuinka finanssisääntelyllä yritetään estää tulevaisuuden rahoituskriisit? 14.4.2010 Jukka Vauhkonen 19

Rahoitusjärjestelmää uudistettava - lisää ja parempia pääomia - likviditeettipuskureita - keinoja kriisipankkien hoitamiseksi ilman markkinahäiriöitä - rajoja pankkien velkaantumiselle - rajoituksia systeemisille rahoituslaitoksille - panostus makrovakausvalvontaan Ehkäistään järjestelmäriskien kasvua 20

Myötäsyklisyyden vähentäminen 1) Pääomavaatimusten syklisyyden vähentäminen 2) Pääomapuskureiden kerryttäminen Pääomien kerryttämisvaatimukset (capital conservation): rajoituksia niiden pankkien voittojen ja bonusten jakoon, joiden pääomapuskurit alle tavoitetason Liiallisen luotonannon kasvun hillintä: Tavoitepuskurivaatimusten harkinnanvarainen tai sääntöihin perustuva muuttaminen 3) Vastasykliset pääomapuskurit 4) Eteenpäinkatsovat luottotappiovaraukset 21

Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) Asettaa yksinkertaisen ja läpinäkyvän katon pankkien velkaantumiselle (taseen + taseen ulkopuolisten erien kasvulle suhteessa omiin varoihin) Omavaraisuusaste = omat varat / riskipainottamattomat saatavat Omavaraisuusasteen tasoa ja täsmällistä sisältöä ei vielä päätetty Pilari 1:een vai Pilari 2:een? 22

Likviditeetti / Maksuvalmius Liquidity Coverage Ratio (LCR) Pankilla oltava riittävästi korkealaatuisia likvidejä varoja kattamaan 30 päivän akuutti ja raju stressitilanne Korkealaatuiset likvidit varat: harkinnassa suppea ja laaja määritelmä Net Stable Funding Ratio (NSFR) Pankilla oltava riittävästi keskipitkää ja pitkää pysyvää (stable) rahoitusta selvitäkseen 12 kk:n stressitilanteesta Pysyvintä rahoitusta oma pääoma ja pitkäaikainen, yli vuoden pituinen rahoitus Pysyvää rahoitusta vaaditaan sitä enemmän, mitä (i) epälikvidimpiä ovat pankin varat ja (ii) mitä suuremmat ovat pankin taseen ulkopuoliset vastuut 23

Systeemisesti merkittävät finanssilaitokset Finanssikriisien aiheuttamien laajojen yhteiskunnallisten kustannusten kohdistaminen finanssisektoriin Liian-suuri-kaatumaan -tuelle maksu Ehdotukset Tiukennettu valvonta Ylimääräiset pääomavaatimukset (ml. ehdolliset pääomainstrumentit) Rajoituksia pankkien liiketoiminnalle ja koolle Varhaisen väliintulon ja pankkien uudelleenjärjestelymekanismit Markkinainfrastruktuurin vahvistaminen Pankkivero 24

Kiitos! 14.4.2010 Jukka Vauhkonen 25