Pankkikriisit toistavat samaa kaavaa

Transkriptio

1 Pankkikriisit toistavat samaa kaavaa Euro & talous Sampo Alhonsuo ja Harry Leinonen 1 Pankkikriisit toistuvat määrävälein Miten kriisit syntyvät? Miksi pankkeja ryhdytään pelastamaan? Mitä markkinoilla tapahtuu kriiseissä? Mitkä ovat vaihtoehdot kriisien hoitamisessa? Miten mahdollisia tulevia kriisejä voisi välttää tai ainakin vähentää niiden todennäköisyyttä ja hoitokustannuksia? 2 1

2 Useimmat pankkikriisit ovat olleet alueellisia Eurooppa Pohjois- Amerikka Etelä- Amerikka Aasia Afrikka Yhteensä Yhteensä Nykyinen kriisi on erittäin laaja. 3 Pankkikriisien yleisiä tunnusmerkkejä: Kriisi koettelee useampia pankkeja. Ilmenee talletuspakoa ja/tai talletusten jäädyttämistä. Valtio takaa pankkijärjestelmää. Pankeille annetaan laajasti julkista maksuvalmius- ja/tai pääomatukea. Järjestämättömien luottojen määrä kasvaa nopeasti. Pankkien oma pääoma pienenee tappioiden seurauksena. Pankkikriiseihin liittyy usein valuuttakriisi ja/tai yleinen talouskriisi/taantuma Rahapolitiikka arvioidaan ainakin jälkikäteen liian löysäksi. Valvontaviranomaiset kovan kritiikin kohteena. 4 2

3 Nykyisen kriisin erityispiirteitä: Luottojohdannaisten voimakas kasvu Arvopaperistumisen yleistyminen Luottoriskien kätkeminen arvopaperistettuihin sijoituskohteisiin Luotonantokriteerien löystyminen erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös muualla Pohjoismaissa 1990-luvun kriisin kokemukset muistissa 5 Talouden ja luototuksen kasvu Pitkä tasainen kehitys Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Voimistuva kasvu Kasvun huuma Kasvun rajat Ylipositiivinen Tulevaisuudenkuva = euforia Varovaisuus unohtuu. Syöksy Kuoppa Uusi, pitkä tasainen kehitys, kun kokemukset muistetaan Toipuminen Taloudellinen tilanne näyttää valoisalta. Taloudellinen toimeliaisuus kasvaa nopeasti. Luotonanto kasvaa voimakkaasti ja sen myötä luottoriskit. Varallisuushinnat (esim. kiinteistöt ja asunnot) nousevat ripeästi. Kasvun rajat tulevat vastaan (ei enää haluta velkaantua lisää, jotkut vetäytyvät markkinoilta), syöksy alkaa, varallisuushinnat alenevat. Euforia kääntyy itseään ruokkivaksi paniikkivaiheeksi. Viranomaisratkaisut palauttavat vähitellen normaalitilan. Aika 6 3

4 7 8 4

5 Varsinainen tase Vastaava Pankkien taserakenne Keskuspankkiluotot Asiakasluotot (antolainaus) Sijoitukset markkinoille 8 % Vastattava Asiakastalletukset (ottolainaus) Varainhankinta markkinoilta Luotot muilta pankeilta Oma pääoma Pääomapuskuri Minimipääoma Taseen ulkopuoliset erät Ulkopuoliset Ulkopuoliset vastuut Maksuvalmiuspuskuri maksuvirtojen tasaamiseksi Omaa pääomaa ja pääomapuskuri tappioita vastaan 9 Markkina- ja interbankriippuvuudet ovat kasvaneet Erääntymisaikaerot ovat merkittäviä Pankin tase Vastaava Vastattava Markkinariippuvuus Maksuvalmiuspuskuri Keskuspankkiluotot Asiakasluotot (antolainaus) Sijoitukset markkinoille Talletukset muihin pankkeihin Keskuspankkitalletukset Likviditeetti Muut Maksuvalmiuspuskuri Asiakastalletukset (ottolainaus) Talletukset muihin pankkeihin Keskuspankkitalletukset Likviditeetti Muut Erääntymis-Varainhankintaikaeroja markkinoilta Luotot muilta pankeilta Oma pääoma Riippuvuus muista pankeista Mitä suuremmat markkinaheilahtelut, sitä suuremman tulee pankkien maksuvalmiuspuskurin olla. 10 5

6 Varainhankintaongelmat johtavat maksuvalmiuskriisiin Varsinainen tase Vastaava Vastattava Maksuvalmiuspuskuri hupenee Keskuspankkiluotot Asiakasluotot (antolainaus) Sijoitukset markkinoille Asiakastalletukset (ottolainaus) Talletukset muihin pankkeihin Keskuspankkitalletukset Likviditeetti Muut Erääntymisaikaeroja Varainhankinta markkinoilta Luotot muilta pankeilta Oma pääoma Talletuksia nostetaan Markkinat tyrehtyvät Sopimuksia jää uusimatta Keskuspankkilikviditeettitukea Pankki joutuu maksamaan pakenevaa rahaa maksuvalmiuspuskurista. Keskuspankki antaa likviditeettitukea vakavaraisille pankeille maksuvalmiuskriisin ehkäisemiseksi. 11 Talletukset muihin pankkeihin Keskuspankkitalletukset Likviditeetti Muut Vastapuoliriskejä Luottoja sijoitusriskejä Sijoitusriskejä Pankkitoimintaan liittyy aina riskejä Tappiot syövät pankin omaa pääomaa Keskuspankkiluotot Asiakasluotot (antolainaus) Sijoitukset markkinoille Asiakastalletukset (ottolainaus) Varainhankinta markkinoilta Luotot muilta pankeilta 8 % Pääomapuskuri Oma pääoma Minimipääoma Taseen ulkopuoliset erät Sijoitus- ja takausriskejä Ulkopuoliset Ulkopuoliset vastuut Mitä suuremmat riskit, sitä suurempi täytyy pääomapuskurin olla erityisesti kriiseissä. 12 6

7 Luottolaman syntyminen Erilaiset tappiot vähentävät pankkien omia pääomia, jolloin antolainauksen määrää on supistettava vastaavasti. Asiakkaiden luottojen takaisinmaksu hidastuu, jolloin uusien luottojen myöntämismahdollisuus heikkenee. Maksuvalmiuspuskuria on tarve kasvattaa, jolloin muut vähenevät vastaavasti. Asiakasriskit kasvavat. Asiakkaiden on vaikeampaa saada luottoja investointeihin. Käyttöpääomaluottoja uusitaan vähemmän. Asiakkaiden luottoehtoja kiristetään yleensä, esim. korkomarginaaleja ja vakuusvaatimuksia. Talouden kasvu pysähtyy tai muuttuu negatiiviseksi. 13 Pankkien ja osapuolten väliset systeemiset riippuvuudet Pankit Investointipankit Vakuutusyhtiöt Sijoitusyhtiöt Rahastot Keskuspankit Suursijoittajat Kansainväliset rahoitusmarkkinat muodostavat laajan riippuvuusverkoston. Yhden ison osapuolen vaikeudet voivat heijastua näiden riippuvuuksien kautta laajasti. Systeemiriski toteutuu, kun yhden osapuolen kriisi kaataa dominotyyppisesti muitakin osapuolia Harry Leinonen 14 7

8 Miksi pankkeja pelastetaan? Toimiva pankkijärjestelmä on yhteiskunnalle tärkeä. Yritykset ja kotitaloudet tarvitsevat luottoja, talletusmahdollisuuksia ja maksupalveluja. Pankeilla vaikutuksia yli oman toimintansa. Hallitsemattomista konkursseista suurta taloudellista vahinkoa sivullisille ja koko yhteiskunnalle. Pankkien pelastamiselle on reaalitaloudellisia perusteita ulkomaankaupan, investointien ja tuotannon/kulutuksen ylläpitämiseksi. Nopea, hyvin suunniteltu pankin pelastusoperaatio säästää yhteiskunnan varoja verrattuna konkurssiprosessiin. Pelastamisoperaatioiden päämäärinä ovat kustannusten minimointi ja kustannusten tasapuolisempi kohdentaminen. 15 Viranomaisten vaihtoehdot pankkikriisissä 1. Edesauttaa yksityisiä ratkaisuja Lisää yksityistä pääomaa Fuusio vakavaraisemman pankin kanssa 2. Myöntää pankkitukea, jotta pankki voisi jatkaa yksityisesti Myöntää pääomatukea valtion varoista Antaa valtion takaus Siirtää osa pankin riskisijoituksista omaisuudenhoitoyhtiöön (= roskapankkiin), jolla ei ole pankkityyppisiä vakavaraisuusvaatimuksia (ja myydä myöhemmin parempina aikoina) 3. Ottaa pankki haltuun ja lisätä pääomaa julkisin varoin (ja yksityistää pankki myöhemmin uudestaan) 4. Asettaa pankki selvitystilaan Kriisipankin hoitaminen on sitä tehokkaampaa, mitä aikaisemmin tuki-/ratkaisutoimenpiteet aloitetaan. 16 8

9 Talletussuojan tarve 1930-luvun kriisin seurauksena kehitettiin talletussuojajärjestelmä talletuspakotilanteiden estämiseksi Tavallisten tallettajien varat hyvin suojassa EU:ssa maasta riippuen vaihtelevat talletussuojakäytännöt, mm. suojan laajuus ja kerättävien suojarahastojen suuruus Nykyisessä kriisissä Englannissa Northern Rock -pankissa syntyi pienimuotoinen talletuspako Suomessa talletussuojaa nostettiin aiemmasta eurosta euroon ja Euroopan komissio on ehdottanut nostoa euroon EU:ssa Talletussuoja on luotu tavallisille tallettajille. Suursijoittajien tulee itse osata arvioida riskinsä. 17 Pankkikriisin maksajat 1990-luvun pankkikriisin suorat kustannukset n. 5 mrd. euroa (nyk. arvio). Kustannukset jakautuvat pankkien osakkeenomistajien, asiakkaiden ja veronmaksajien kesken. Osakkeenomistajien osuus riippuu vanhan osakepääoman kohtalosta (nollaus, muu uudelleenarvostus, muu pääomatuki). Osuuksia on vaikea selvittää jälkikäteen, koska erilaiset julkiset tuottovirrat eivät ole korvamerkittyjä (esim. ent. leimavero, vähimmäisvarantovelvoite) Kriisin kustannukset maksetaan pitkän ajan kuluessa. 18 9

10 Kriisien todennäköisyyksien ja hoitokustannusten vähentämismahdollisuudet Turvaavampia vakuuksia (-> ensiasunnon osto ja yrityksen perustaminen vaikeutuvat) Laajempia likviditeettipuskureita (-> korkomarginaalit kasvavat) Tiukemmat pääomavaatimukset (-> korkomarginaalit kasvavat) Pankkien jako eri ryhmiin: pieniriskisiin peruspankkeihin, yleispankkeihin ja investointipankkeihin (-> talletustuottojen suojakustannukset ja riskit selkeämmäksi) Pankkienvälisten riippuvuuksien rajoittaminen (-> korkomarginaalit kasvavat) Nopeasti kasvavilta pankeilta edellytettäisiin enemmän pääomaa Kriisien jälkeen tiukennetaan tavallisesti sääntelyä. Sääntelyn tiukentaminen lisää jatkuvia kustannuksia, jolloin sääntelyn tulisi olla oikeassa suhteessa saavutettaviin kustannussäästöihin 19 Mahdollisuudet kriisien aikaisempaan havainnointiin Laajempaa näkyvyyttä pankkien riskeihin ja sijoitussalkkuihin Taseiden ulkopuolisten erien rajoittaminen yleensä ja kielto käyttää niitä pääomavaatimusten kiertämiseen Omalle pääomalle tiukempi tarkkailuraja Viranomaisille laajemmat valtuudet puuttua pankkikohtaisesti riskitilanteisiin Markkinakurin merkitys? Palkkiojärjestelmien merkitys? Miten löytää sääntelylle ja valvonnalle toimiva keskitie, joka pitää sukupolvesta toiseen? Nykyinen vaihteleva politiikka on luultavasti paljon kalliimpi kuin tasainen politiikka

11 Miten pankkikriisi päättyy? Markkinat hakeutuvat uuteen tasapainotilaan, kun omaisuushintakupla on purkautunut, usein ylilyönnin kautta. Pankkien kärsimät luottoja muut tappiot rahastoidaan jossain muodossa ja julkinen ja muu velka maksetaan vähitellen pois. Pankkien toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan, jotta vanhoja tappioita voidaan kattaa ja pääomarakennetta oikaista. Tiukennetaan sääntelyä ylisuurien riskien vähentämiseksi. Valtion haltuun joutuneet pankit yksityistetään, kun tilanne on stabiloitunut. Toipuminen ja tervehdyttäminen kestävät useita vuosia, minkä jälkeen jatkuu pitempi tasainen kausi, kunnes kokemukset unohdetaan 21 Kiitos mielenkiinnosta, kysymyksiä, keskustelua 22 11