1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 5

1 Sisällysluettelo 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 5 2.1 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma... 5 2.2 Maakunnan väestön ja aluetalouden kehitys... 7 2.3 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset...10 2.4 Toiminnan rahoitus...11 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS... 14 3.1 Jäsenkunnat...14 3.2 Kuntayhtymän organisaatio...14 3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännöt...16 3.4 Perustehtävä, visio ja arvot...16 3.5 Laatutyön periaatteet...16 3.6 Strateginen kehittäminen...17 3.6.1 Ennakointi... 17 3.6.2 Kehitysohjelma... 17 3.6.3 Henkilöstösuunnittelu... 18 3.6.4 Taloussuunnittelu... 19 3.6.5 Hankesuunnittelu... 19 3.6.6 Kestävä kehitys... 20 3.7 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta...20 4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET... 22 4.1 Koulutuspalvelut...23 4.1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto... 23 4.1.1.1 Koulutustarjonta ja järjestämispaikkakunnat... 23 4.1.1.3 Työelämäpalvelut... 24 4.1.2 Varkauden lukio ja aikuislinja... 24 4.1.2.1 Koulutustarjonta ja järjestämispaikkakunta... 24 4.1.3 Pedagogiikka... 25 4.1.4 Tuloskortti... 28 4.2 Savon oppisopimuskeskus...28 4.2.1 Koulutustarjonta... 28 4.2.2 Tuloskortti... 29 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut...29 4.3.1 Tuloskortti... 30 4.4 Kiinteistöyksikkö...30 4.4.1 Tuloskortti... 31 5 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2016... 32 5.1 Talousarvion laatimisen perusteet...33 5.2 Poistot...34 5.3 Talousarvion sitovuus...34 5.4 Käyttötalousosa...35 5.4.1 Savon koulutuskuntayhtymä... 35 5.4.1.1 Koulutuspalvelut... 35

2 5.4.1.2 Savon oppisopimuskeskus... 36 5.4.1.3 Hallinto- ja tukipalvelut... 36 5.4.1.4 Kiinteistöyksikkö... 37 5.5 Tuloslaskelmaosa...37 5.6 Rahoitusosa...37 5.7. Investointiosa...38 5.7.1 Vuosien 2014 2016 rakennusinvestoinnit... 38 Tuloslaskelmaosa 40 Käyttötalousosa 43 Rahoitusosa 44 Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut, oppisopimus ja hallinto- ja tukipalvelut 45 Käyttötalousosa, koulutuspalvelut, oppisopimus ja hallinto- ja tukipalvelut 46 Käyttötalousosa, koulutuspalvelujen tulosalue 47 Käyttötalousosa, Savon oppisopimuskeskuksen tulosalue 48 Käyttötalousosa, hallinto- ja tukipalvelujen tulosalue 49 Tuloslaskelmaosa, kiinteistöyksikkö (Muu taseyksikkö) 50 Käyttötalousosa, kiinteistöyksikkö (Muu taseyksikkö) 51 Investointiosa 53 LIITTEET Henkilöstösuunnitelma Kiinteistöohjelma Hankeluettelo Kuntayhtymän tuloskorin mittariseloste

1 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Savon koulutuskuntayhtymä on täyttänyt 10 vuotta ja kuntayhtymän uusi vuosikymmen on nyt alkamassa. Savon koulutuskuntayhtymästä on muodostunut yksi Suomen suurimmista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä, mukaan lukien myös lukiokoulutus. Kuntayhtymä on maakunnallinen, monialainen ja eri koulutusmuodot sisältävä nuorten ja aikuisten koulutuksen järjestäjä ja työelämän kehittäjä. Suomessa ammatillinen koulutus on viimevuosina lisännyt vetovoimaisuuttaan, opiskelijamäärät ovat lisääntyneet ja yksikköhintarahoitus on noussut. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on toteuttanut koulutuksen järjestäjien rakenteellista uudistusta ja ilmoittanut edelleen jatkavansa ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisen toimeenpanoa. Tavoitteena on riittävän vahvojen ja alueellaan kokonaisvaltaisiin ammatillisiin koulutus- ja työelämän kehittämispalveluihin kykenevien koulutuksen järjestäjien muodostaminen. Opiskelumahdollisuuksien turvaaminen koko ikäluokalle on myös korostunut. Toisen asteen koulutus, ja erityisesti ammatillinen koulutus, kohtaa tulevana toiminta- ja taloussuunnitelmakautena 2014 2016 suurimman murroksen kuin koskaan aikaisemmin. OKM on päättänyt koulutuksen järjestäjäkohtaisista perustutkintojen opiskelijamäärien leikkauksista, jotka Savon koulutuskuntayhtymän osalta ovat -15 vuonna 2014, -110 vuonna 2015 ja -110 vuonna 2016. Kuntayhtymän peruskoulutuksen järjestämislupa vuonna 2016 on siten yhteensä 5610. On tärkeää, että järjestämislupa vuosittain saavutetaan. OKM tulee arvioimaan täyttöasteen perusteella koulutuksen järjestäjän edellytykset toteuttaa luvassa määrätyt enimmäisopiskelijamäärät ja voi muuttaa tarvittaessa päätöstään jo vuonna 2014.

2 Opiskelijamääräleikkausten lisäksi valtionosuuksia leikataan vuosittain ja indeksikorotukset jäädytetään. Kun tarkastelemme kaikkien näiden valtion leikkaustoimenpiteiden vaikutusta Savon koulutuskuntayhtymään, on se vuosien 2014 2016 aikana arviolta 8,5 10 miljoonaa euroa. Suunnitelmakauden tärkeimmäksi tehtäväksi tulee sopeuttaa toimintamme vakaalle pohjalle tulorahoituksen vähentymisen edellyttämällä tavalla siten, että se turvaa jatkossakin perustehtävämme Pohjois-Savossa ja luo myös edellytykset toimintamme kehittämiseen. Toimintaedellytysten osalta on edelleen huolehdittava, että rahoitus kohdistetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle. Näiden lisäksi on vahvasti lähdettävä etsimään uusia perustehtävää edistäviä toimintamahdollisuuksia. Erityisesti aikuiskoulutuksessa on kasvun mahdollisuuksia, joka edellyttää myös uusia toimintamalleja. Joka tapauksessa on todennäköistä, että suunnitelmakauden aikana kuntayhtymässä joudumme käymään yhteistoimintaneuvotteluja valtion leikkaustoimenpiteiden johdosta. Talous asettaa tulevaisuudessa ison haasteen koulutuksen järjestämiseen. Jatkossa on tehtävä entistä tarkempia valintoja siitä, mitä koulutetaan (koulutus- ja opintoalat), missä koulutetaan (paikkakunnat ja toimipisteet), miten koulutetaan (pedagogiset järjestelyt) ja milloin koulutetaan (opiskelija- ja työelämätarpeet, tilojen käyttöaste). Nämä valinnat on pyrittävä tekemään hyvässä yhteistyössä kuntayhtymän omistajien, alueen työelämän ja henkilöstön kesken. Tämä työ käynnistetään heti talousarviovuonna. Päätökset tulevat vaikuttamaan kuntayhtymän organisaatioon, investointeihin ja strategisiin kehittämistoimenpiteisiin. Tässä yhteydessä kuntayhtymän säännöt on tarkoitus päivittää ja uudistaa. Organisoitumisessa tulee myös huomioida lainsäädännölliset suunnitelmat siitä, että kuntayhtymien on vuoden 2016 loppuun mennessä yhtiöitettävä työvoimakoulutus tai järjestettävä toiminta muulla tavoin, jottei toiminta vääristä kilpailua. Lisäksi työvoimakoulutus on KHO:n päätöksellä tulkittu arvonlisäverolliseksi. Suunnitelmakauden haasteellisuutta lisää kuntayhtymän investointitarpeiden selkeä lisääntyminen oppimisympäristöjen ajanmukaisuuden, toimivuuden ja terveellisyyden edistämiseksi. Tehdyn asiantuntijaselvityksen mukaan tulevien vuosien investointitarpeet ovat noin 90 miljoona euroa. Tähän kuntayhtymällä ei sen toimintaedellytyksiä vaarantamatta ole varaa. Jatkossa oppimista ja opetusta sekä niitä tukevat toiminnot on järjestettävä siten, että oppimisympäristöjen investointitarpeet ovat oleellisesti arvioitua pienemmät. Tässä työelämäyhteistyö ja työpaikalla tapahtuva oppiminen nousee keskeiseksi toimintatavaksi. Tulevaisuudessa myös kiinteistöjen käyttöasteita tulee parantaa. Kun perustehtävämme on ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen, tulee niukkeneva resurssi kohdistaa parhaalla mahdollisella tavalla oppimiseen ja opetukseen. Käyttöasteeltaan vähäisistä toimitiloista on syytä luopua ja tarvittaessa toimintoja tulee myös keskittää palvelujen turvaamiseksi. Kuopiossa on suunniteltu Savon koulutuskuntayhtymän, Kuopion kaupungin, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa opiskelijakampuksen rakentamista Savilahden alueelle. Kampus käsittäisi noin 30 000 opiskelijan ja asukkaan ympäristön. Periaatteellinen päätös mahdollisesta uudisrakentamisesta sekä toimintojen keskittämisestä Kuopiossa Savilahden alueelle on tarpeen saada pikaisesti. Vaihtoehtona on nykyisten rakennusten peruskorjaaminen. Kiinteistöjen kiihtyvät peruskorjaustarpeet edellyttävät toimenpiteitä ja pitkäntähtäimen valintoja uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen välillä. Varkauden osalta tavoitteena on luopua Varkauden lukion vuokratiloista ja lisätä omien tilojemme käyttöastetta. Oppimisen ja oppimisympäristöjen yhteiskäytön näkökulmasta Savon ammatti- ja aikuisopiston, Varkauden lukion ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteiskampuksen toteuttaminen on tavoiteltavaa, mikäli Osmajoentie 28:lle löytyy kiinteistöstä vastuunottava kuntayhtymän ulkopuolinen toimija. Ratkaisua etsitään yhdessä Varkauden kaupungin ja ammattikorkeakoulun kanssa.

3 Suonenjoen toimipisteeseen ei enää vuonna 2014 ole aloitusryhmiä nuorten opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa. Suonenjoen kiinteistöistä on tarkoitus luopua ja tarjota jäljellä oleville opiskelijoille mahdollisuutta jatkaa opiskeluaan kuntayhtymän muissa toimipisteissä, joko Varkaudessa tai Kuopiossa. Sisä-Savossa jatketaan tarpeen mukaan edelleen aikuiskoulutusta, samoin kuin oppisopimuskoulutusta ja nuorten työssäoppimista. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 on laadittu siten, että siinä on huomioitu valtion leikkaustoimenpiteet ja sopeutettu toiminta tulorahoituksen edellyttämälle tasolle. Kasvava investointitarve pystytään suunnitelmien mukaan hoitamaan vuosina 2014 2015 kuntayhtymän vuosikatteella ja omalla rahoituksella. Sen sijaan vuonna 2016 investointien kattamiseen tarvitaan jo lainarahaa. Läheinen yhteistyö alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa on toimintamme onnistumisen edellytys. On huolehdittava, että olemme haluttu yhteistyökumppani ja tähän työhön tulee suunnitelmakaudella panostaa. Kyky aistia työelämän muutoksia on avain tulokselliseen yhteistyöhön ja sen onnistumisella on suuri merkitys koko Pohjois-Savon hyvinvoinnille. Kuntayhtymän aktiiviset kansainväliset yhteydet voivat olla myös portti alueen työelämän kansainvälistymisen edistämiselle. Koulutusvienti tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa sekä ammatilliselle että lukiokoulutuksellemme. Kuntayhtymä on hankkeiden välityksellä vahvasti mukana oman osaamisen, alueen työelämän ja maakunnan hyvinvoinnin kehittämisessä. Kehitystoiminta on jatkossakin tärkeää, mutta taloudellisten edellytysten kiristyessä ja uuden rakennerahastokauden alkaessa 2014 joudumme priorisoimaan hankkeisiin osallistumista oman perustehtävämme näkökulmasta. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on tähän myös varauduttu. Kuntayhtymään tavoitteet toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2014 2016 on asetettu mittaritavoitteiksi tuloskortin (BSC) muotoon, joka käsittää talouden, asiakkuuden, prosessien ja henkilöstön näkökulmat. Tulosalueiden (koulutuspalvelut, oppisopimuskeskus, hallinto- ja tukipalvelut, kiinteistöyksikkö) tuloskorttitavoitteet on johdettu kuntayhtymän tavoitteista. Tavoitteiden saavuttamista ja kehittymistä tullaan seuraamaan säännöllisesti. OKM:n myöntämä tuloksellisuusrahoitus, joka vuoden 2014 osalta perustuu tarkastelujaksoon 2008 2012, tullee vähenemään. Tulosindeksin arvo, joka määräytyy koulutuksen vaikuttavuuden (90 %), opettajien muodollisen kelpoisuuden (7 %) ja henkilöstön kehittämismenojen (3 %) perusteella, on pienentynyt kolmena peräkkäisenä vuotena. Kuntayhtymän tuloskortin toiminnalliset mittaritavoitteet on pyritty asettamaan siten, että näiden toimintojen kehittämisen myötä tulosindeksi saadaan jatkossa muuttamaan suuntaa. Tunnistettu ja tunnustettu laadukas koulutus takaa hyvän tulevaisuuden. Valtioneuvoston hyväksymän tutkimuksen ja kehittämissuunnitelman mukaan kullakin koulutuksen järjestäjällä tulee olla toimiva laatujärjestelmä vuonna 2015. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan on määritelty laatutyömme periaatteet. Savon koulutuskuntayhtymän tavoitteeksi on asetettu OKM:n laatupalkinnon saaminen vuonna 2016. Suunnitelmakautena koulutuksen järjestäjä kohtaa myös muita valtakunnallisesti asetettuja toiminnallisia tavoitteita. Merkittävä muutos on opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistaminen yhteishaussa. Hallitusohjelman mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintoja uudistetaan niin, että peruskoulun päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat voidaan valita ensin. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan sen sijaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Uudet valintaperusteet yh-

4 teishaussa tulee vaikuttamaan hakijoiden määrään ja laatuun. Tämä asettaa uusia haasteita oppimiselle ja opetukselle. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän (TUTKE) uudistaminen sekä opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) käyttöönotto tulee edellyttämään uutta ajattelu- ja toimintatapaa. Lähtökohtana on oppimistuloksiin perustuva järjestelmä, jossa oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä. Jokaista tutkintoa ja sen jokaista opintokokonaisuutta tai tutkinnon osaa voidaan kuvata opintopisteiden määrällä. Opintoviikkokäsitteestä luovutaan. ECVET otetaan Suomessa käyttöön kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2014 ja sen käyttöönotto tehdään osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä. Lukiokoulutuksessa uudistetaan opetussuunnitelman perusteet ja valtakunnallisia tavoitteita, mukaan lukien tuntijako. Lukiokoulutuksen rahoitusperusteet tullaan myös uudistamaan ja siihen sisällytetään myös tuloksellisuusrahoitusosuus. Ylioppilastutkintoon liittyen valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa. Opiskelijoiden mahdollisuutta olla mukana kuntayhtymän kehittämisessä ja päätöksenteon valmistelussa on tarkoitus lisätä. Hyvä opiskeluilmapiiri parantaa läpäisyastetta ja vähentää keskeyttämisiä. Hyvää opiskeluilmapiiriä on myös ylläpidettävä ja huollettava. Opiskelijakuntatoimintaa tuetaan ja opiskelijoita kannustetaan avoimeen vuorovaikutukseen kuntayhtymän henkilöstön kanssa. Kuntayhtymän tulevaisuus rakennetaan hyvässä yhteistyössä omistajien, henkilöstön, opiskelijoiden, työelämän ja sidosryhmien kanssa. Käynnistämme kuntayhtymän alueella seutukuntakierrokset. Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja toimintojemme tunnettuutta jäsenkuntien alueella, kuunnella alueiden tarpeita sekä ideoida yhdessä tulevaisuutta alueiden ihmisten ja työelämän hyväksi. Jäsenkunnista Maaninka liittyy Kuopioon vuoden 2015 alusta. Hyvinvointimme kannalta on myös merkityksellistä, että alueemme yritykset, kunnat ja eri työyhteisöt käyttävät hyväksi osaamisensa kehittämisessä laadukkaita koulutuspalvelujamme. Kun alueen työelämä tunnistaa asiantuntemuksemme sekä kääntyy osaamistarpeissaan ensisijaisesti puoleemme, on myös kasvuun hyvä lähtökohta. Kuntayhtymän henkilöstö on kaikessa toiminnassamme avainasemassa. KEVA:n tekemän ennusteen mukaan kuntayhtymän palveluksesta arvioidaan jäävän suunnitelmakautena vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle noin 120 henkilöä. Henkilöstömme rakennetta on kuvattu liitteenä olevassa henkilöstösuunnitelmassa. Oman osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä osaamisen hallinta nouseekin keskeiseksi tehtäväksemme. Muutoksia kohdatessa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia myös henkilöstömme työkyvystä ja hyvinvoinnista. Kuntayhtymän viestintää ja tiedonkulkua kehitetään vuorovaikutteisemmaksi eri organisaatiotasojen ja tulosalueiden välillä käyttäen hyväksi myös nykyaikaista viestintätekniikkaa. Kaikki ideat tulevaisuutemme rakentamisessa, ammattitaidon ja osaamisen kehittämisessä alueellamme ovat arvokkaita. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti kuntayhtymän toiminnan kehittämiseen. Toivotan kaikille hyvää yhteistyötä, menestystä ja jaksamista tämän toiminta- ja taloussuunnitelman myötä. Esa Karvinen kuntayhtymän johtaja

5 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS 2.1 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011 2016 mukaan tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on, että Suomi sijoittuu tuolloin OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa. Tulevina vuosina on odotettavissa osaavan työvoiman saatavuusongelmia. Osaavan työvoiman saatavuutta voidaan parantaa koulutusjärjestelmän toimintaa tehostamalla ja koulutustarjontaa suuntaamalla. Koulutuspolitiikan osalta tämä tarkoittaa koulutukseen käytettävän kokonaisajan ja keskimääräisen tutkinnon suorittamisiän laskemista tutkinnon suorittamiseen käytettävää aikaa lyhentämällä, nivel-

6 vaiheita lyhentämällä, tarpeetonta päällekkäiskoulutusta vähentämällä ja aikaisemman hankitun osaamisen tunnustamista tehostamalla, koulutuksen läpäisyn parantamista sekä koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaannon parantamista. Koulutustarjontaa suunnataan työelämän tarpeiden mukaisesti. Tällä hetkellä eräillä aloilla tarjotaan koulutus työmarkkinoiden tarvetta enemmän ja eräillä aloilla sitä vähemmän. Kuluvalla vuosikymmenellä koulutustarjonnan suuntaaminen tulee aiempaa keskeisemmäksi, koska työelämästä siirtyvien määrä tulee selvästi ylittämään sinne siirtyvien määrän. Koulutusaloista suurimmat vähennyspaineet ovat kulttuurialalla ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Suurimmat lisäystarpeet ovat ammatillisen peruskoulutuksen ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa ja sosiaali- ja terveysalalla. Elinikäistä oppimista edistetään. Se tarkoittaa oppimista kaiken ikäisenä ja kaikilla elämän alueilla. Eri tavoin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen lisää koulutus- ja tutkintojärjestelmän toimivuutta sekä yksilön motivaatiota ja etenemistä koulutuksessa ja työelämässä. Maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista edistetään muun muassa kotoutuskoulutuksen tasoa ja laajuutta parantamalla. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa painotetaan ammatillisen koulutuksen edellyttämiä kielellisiä valmiuksia. Koulutuksen ja työelämän yhteyksiä vahvistetaan. Ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteet uudistetaan vahvistamaan työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevaa osaamista. Opiskelijahuoltoa parannetaan. Tavoitteena on vahvistaa toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvittavia opiskeluhuollon palveluja. Palveluja kehitetään suuntaamalla niitä nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi. Lukiokoulutuksessa uudistetaan lukion rahoitusperusteet, lukion tavoitteet ja tuntijako sekä opetussuunnitelmat ja ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämistä vähennetään toteuttamalla ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma, ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään vahvistamalla ammatillisten perustutkintojen ja ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisperusteisuutta tutkintojärjestelmästä muodostetaan työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus, ammatillisten tutkintojen nimet yhtenäistetään ja muodostetaan tutkintonimikkeet tutkintoihin, ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten asema ja sisältö selkiytetään, ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa vahvistetaan, rahoituksen kannustavuutta lisätään ja ohjausta yhtenäistetään sekä kansainvälistymistä edistetään.

7 2.2 Maakunnan väestön ja aluetalouden kehitys. Pohjois-Savon kehittymiseen vaikuttaa kaksi suurta kokonaisuutta, jotka ovat myös tiukasti sidoksissa toisiinsa. Toinen perustekijöistä on maakunnan väestön ja toinen on aluetalouden kehittyminen. Maakunnan väkiluku vuoden 2011 lopussa oli 248 130 henkilöä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan väestömäärä vuonna 2015 olisi 247 421 henkilöä ja 246 869 henkilöä vuonna 2020. (Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2012) Väestönkehitys Pohjois-Savossa on viime vuosina toteutunut hieman aiempia vuosia parempana. Seutukunnittain tarkasteltuna (Kuopion seutu, Ylä-Savo, Koillis-Savo, Sisä-Savo ja Varkauden seutu) trendiennusteen mukaan vain Kuopion seutukunta pystyy lisäämään väestöään, mutta muualla suuntaus on aleneva. Aiempaan ennusteeseen verrattuna (2009) Pohjois-Savon väestökehitys on aiempaa positiivisempi. Pohjois-Savon väestön ikärakenne on vanhusvoittoisempi kuin valtakunnassa keskimäärin ja ennusteiden mukaan nuorten ikäluokkien koot supistuvat nopeammin kuin maassa keskimäärin. Pohjois-Savon väestön koulutustaso myötäilee maan keskiarvoa ja on hieman sitä parempi. Perusasteen tutkinnon jälkeistä tutkintoa ilman olevan väestönosan osuus on maakunnassa koko maan keskiarvoa alhaisempi.

15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70- % ikäluokasta 8 100,0 Koulutustaso ikäluokittain, Pohjois-Savo 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste 40,0 30,0 20,0 Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 10,0 0,0 Tilastokeskus: 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen ikäryhmän mukaan 2011 Koko maan kehitystä mukaillen ollaan työvoiman saatavuuden suhteen menossa kohti tilannetta, missä toisaalta vallitsee suhteellsien korkea työttömyys ja toisaalta työelämää vaivaa työvoimapula, joka tietyillä aloilla voi olla vaikea.

9 Ikäluokan 16v. kehitys Pohjois-Savon seutukunnittain Talouden kehittymisestä todetaan Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa 2014-2017 (luonnos) seuraavasti: Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat talouden jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimintatapojen käyttöön otto sekä suhdannevaihtelut ja markkinoiden kysynnän rakenteelliset muutokset. Suomi on kymmenen vuoden ajan menettänyt asemaansa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa ja myös suomalaisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsäteollisuudessa on uhattuna. Globaalit muutokset tarjoavat myös mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja raaka-aineiden hyödyntämiseen. Tällaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesiteknologia, uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekä elintarvikkeet, uudet lääkkeet ja hoitoteknologiat. Savon koulutuskuntayhtymän toiminnan ennakoinnissa ja suunnittelussa on vahva yhteys maakunnan aluetaloudelliseen suunnitteluun ja talouden sekä väestön kehitykseen. Aluetalouden tavoitteet ja kehittymisen suunnat on analysoitu ja määritelty maakuntaohjelmassa ja sen toteutumista tukevassa maakuntasuunnitelmassa.

10 2.3 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset Toiminnassamme huomioitavia lakeja ovat: perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), laki taiteen perusopetuksesta (633/1998), laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sekä lisäksi edellä mainittuihin lakeihin tehdyt muutokset ja lisäykset niiden säätämisen jälkeen. OKM on myöntänyt Savon koulutuskuntayhtymälle seuraavat toimintaamme ohjaavat koulutuksen järjestämisluvat: Koulutuksen järjestämislupa ammatillisessa peruskoulutuksessa (dnro 128/531/2013) - koulutusta voidaan järjestää jäsenkunnissa ja Pieksämäellä - vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 5830 opiskelijaa vuonna 2014, enintään 5720 opiskelijaa vuonna 2015 ja enintään 5610 opiskelijaa vuonna 2016 - erityiset koulutustehtävät: Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen, Erityisopetus (30 opiskelijapaikkaa) ja Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus - voi järjestää ammatilliseen perustutkintoon johtavaa/valmistavaa oppisopimuskoulutusta - työnjohtokoulutuksen kokeilulupa kolmella opintoalalla - voi järjestää vammaisille opiskelijoille tarkoitettua valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (enintään 100 opiskelijaa) - yhteistyövelvoite järjestää Metsäalan perustutkintoon johtavan metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelman koulutusta maksullisena palvelutoimintana yhteistyössä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa - lupa toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (dnro 214/531/2012) - voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena kaikilla koulutusaloilla - opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on 387 - oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on 667 - työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jolla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja Lukiokoulutuksen järjestämislupa (dnro 45/530/2008) - kunta, jossa koulutusta järjestetään, on Varkauden kaupunki - lukiokoulutusta järjestetään Varkauden lukiossa, Varkauden lukion aikuislinjalla ja Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Savon koulutuskuntayhtymällä on eri tutkintotoimikuntien kanssa järjestämissopimus 30 perustutkintoon, 79 ammattitutkintoon ja 40 erikoisammattitutkintoon. Järjestämissopimuksia on yhteensä 149 eri tutkintoon. Järjestämissopimuksessa on sitouduttu

11 järjestämään tutkinto tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti, henkilökohtaistamaan tutkintoprosessit ja kehittämään omaa toimintaa näyttötutkinnon järjestäjänä. Kehittäminen kohdistuu erityisesti näyttötutkintotilaisuuksien järjestämiseen ja arviointiprosessien kehittämiseen siten, että yhteistyö työelämän kanssa syvenee. 2.4 Toiminnan rahoitus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitus perustuu koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin. Rahoitus osoitetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle. Valtion säästötoimenpiteiden johdosta ammatillisen koulutuksen kokonaispaikkaleikkaus valtakunnan tasolla vuosina 2014 2016 on 1941 paikkaa. Kolmena tulevana vuonna koulutuksen yksikköhintarahoitusta vähennetään yhteensä n. 165,0 milj. euroa ja samaan aikaan julkinen rahoitus vähenee myös koulutuspaikkaleikkausten takia yhteensä n. 60,0 milj. euroa. Opiskelijakohtaista rahoitusta alennetaan 1,5 % vuonna 2014, 4,2 % vuonna 2015 ja 4,2 % vuonna 2016 kuluvan vuoden 2013 yksikköhinnoista. Hintoihin ei tehdä kustannusten noususta aiheutuvaa indeksitarkistusta. Savon koulutuskuntayhtymässä koulutuspaikkoja vähennetään yhteensä 235 vuosien 2014 2016 aikana. Leikkausten johdosta vuonna 2014 vähenee 15 paikkaa, vuonna 2015 vähenee 110 paikkaa ja vuonna 2016 vähenee 110 paikkaa. Vähennysten jälkeen kokonaisopiskelijamäärä järjestämisluvan mukaan on 5610 opiskelijapaikkaa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella. Valtioneuvosto vahvistaa keskimääräisen yksikköhinnan. Ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallinen keskimääräinen yksikköhinta on 10 970,06 euroa opiskelijaa kohti vuodelle 2014, hinnassa on huomioitu em. 1,5 %:n vähennys. Yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Koska porrastuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen siitä, mitä keskimääräisillä yksikköhinnoilla saadaan, tasataan porrastukset kaikilta erillisillä tasauskertoimilla. Tasausta ei tehdä niihin korotuksiin eikä rahoituksiin, jotka perustuvat ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan, esim. majoituskorotus ja vammaisten valmentava ja kuntouttava koulutus. Ammattiosaamisen näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne ovat osa opetussuunnitelmaperusteista koulutusta ja opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa.

12 Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Opiskelijoiden työllistymistä, jatko-opintoihin sijoittumista, opintojen läpäisyä ja keskeyttämistä mitataan vaikuttavuusmittarilla. Tulosindeksiä laskettaessa vaikuttavuusmittarin painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo 3 %. Tuloksellisuuden perusteella jaetaan 3 % tulosindeksin laskennan piirissä olevien koulutuksen järjestäjien valtionosuuden laskennallista perustetta vastaavasta euromäärästä. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin arvo (pistemäärä), josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Lukiokoulutuksen keskimääräiseksi yksikköhinnaksi valtioneuvosto on vahvistanut 6 425,98 euroa vuodelle 2014. Valtionosuusindeksi on jäädytetty vuodeksi 2014 ja yksikköhintaa on leikattu 4,2 % vuoden 2013 tasosta. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 % koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta, joka järjestetään pääosin työpaikalla perustuen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2014 on 19 068 (määrä vuonna 2013 on 21435) koko valtakunnan tasolla. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun oppisopimuksena toteutettavan ei tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta on 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden (samat kuin vuonna 2013). Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus on ollut käytössä vuoden 2010 alusta osana oppisopimuskoulutuksena järjestetyn lisäkoulutuksen rahoitusta. Tulosrahoituksen osuus rahoitusvuodelle budjetoidusta rahoituksen kokonaismäärästä on n. 3 %. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2014 yksikköhinta on 63,13 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2014 yksikköhinta on 6 925,40 euroa. Valtion osuutta ja - avustusta oppisopimuskoulutukseen myönnetään 117 343 000 euroa (valtion talousarvioesitys). Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä niihin valmistavan koulutuksen sekä muun kuin näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Lisäkoulutuksena valtionosuusrahoitusta myönnetään myös ilman valmistavaa koulutusta, näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten perustutkintojen toteuttamiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus määräytyy OMK:n vahvistamien opiskelijatyövuosien määrän ja opiskelijatyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden. Osana valtiontalouden tasapainottamista ammatillisen lisäkoulutuksen lisäsäästövelvoite vuonna 2014 on 4,1 milj. euroa, joka toteutetaan leikkaamalla ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa. Valtionosuusprosentit ovat omaehtoisessa koulutuksessa 85,60 % ja henkilöstökoulutuksessa 47,23 %.

13 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksikköhintoja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa ja erityisopetuksessa. Yksikköhintoja porrastetaan tuloksellisuuden mukaan, tulosrahoitus lisätään erikseen omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen. Vuodelle 2014 valtion osuutta ja avustusta ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnetään talousarvioesityksen mukaan 138 075 000 euroa, (säästö edelliseen vuoteen 4,1 milj. euroa). Määrärahaa saa käyttää enintään 8 050 000 euroa työelämäpalvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Koulutuksen järjestäjä toteuttaa myös työvoimakoulutusta sekä yrityksille ja muille työyhteisöille suunnattuja omarahoitteisia henkilöstökoulutuksia. Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa koulutusta ensisijaisesti työttömille ja työttömyyden uhkaamille 20 vuotta täyttäneille henkilöille. Työvoimakoulutuksen tavoitteena on edistää työllisyyttä ja parantaa työhön sijoittumisedellytyksiä. Sekä työvoimakoulutukset että henkilöstökoulutukset koulutuksen järjestäjä saa toteutettavakseen kilpailutuksen kautta. Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja säätelyjärjestelmiä uudistetaan siten, että ne muodostavat nykyistä selkeämmän ja yhtenäisemmän kokonaisuuden ja tukevat työelämävastaavuudelle, elinikäisen oppimisen edistämiselle, nuorisotakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Rahoitusjärjestelmän tulee tukea yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista ja ammatillisen koulutuksen eri järjestämismuotojen joustavaa yhdistämistä. Toiminnan säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja selkeytetään kehittämällä sähköistä asiointia ja tietopohjaa.

14 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS 3.1 Jäsenkunnat Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia (18) ovat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto. 3.2 Kuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Yhtymävaltuustossa on 25 jäsentä, joista Kuopiosta neljä, Varkaudesta kolme, Iisalmesta ja Siilinjärveltä kaksi ja muista kunnista yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

15 Yhtymähallitus Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo yhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Yhtymähallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, jotka yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen. Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Sora-toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen monijäseninen toimielin, joka päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen toimielin ammattiosaamisen näyttöjä varten. Kuntayhtymän organisaatiokaavio

16 3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännöt Kuntalain mukaan valtuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista ja niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä: kuntayhtymän perussopimus hallintosääntö toimintasääntö taloussääntö tarkastussääntö luottamushenkilöiden palkkiosääntö Edellisten lisäksi toimintaa ohjaa kehitysohjelmassa mainitut ohjelmat ja yhtymähallituksen erikseen antamat ohjeet (esim. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet). 3.4 Perustehtävä, visio ja arvot Kuntayhtymän perustehtävä Koulutamme monipuolisia osaajia, joille luomme edellytykset menestyä työssä, jatkoopinnoissa ja elämässä sekä toimimme aktiivisesti koulutuksen ennakoijana, yrittäjyyden edistäjänä sekä työelämän kehittäjänä. Kuntayhtymän visio Valtakunnallisesti arvostettu huippukouluttaja vuonna 2016 Kuntayhtymän arvot Osaaminen terve ammattiylpeys, ammattitaito, asiakaslähtöisyys Yhteisöllisyys sitoutuminen ja vastuullisuus, luottamus ja avoimuus, tasa-arvo Ihmisyyden kunnioitus kunnioitus ja arvostus, erilaisuuden hyväksyminen, oikeudenmukaisuus 3.5 Laatutyön periaatteet Laatutyön periaatteet noudattavat OKM:n Ammatillisen koulutuksen laatustrategiaa 2011 2020. Tavoitteena on saada OKM:n ammatillisen koulutuksen laatupalkinto vuonna 2016. Kuntayhtymän toimintajärjestelmän rakenne on EFQM:n (Euroopan laatupalkintomalli) mukainen. Toimintajärjestelmässä määritellään ja kuvataan ydin- ja tukiprosessit. Vuosittain toteutetaan itsearviointi ja joka toinen vuosi ulkoinen arviointi. Kuntayhtymässä sitoudutaan toimintajärjestelmän jatkuvaan kehittämiseen ja henkilöstöä palkitaan toiminnan laadun parantumisesta.

17 3.6 Strateginen kehittäminen Savon koulutuskuntayhtymässä toiminnanohjaus on kokonaisvaltainen toiminto, joka palvelee strategista suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa. Toiminnanohjauksessa käytettävän tiedon pitää olla ajantasaista, luotettavaa ja saatavilla. Toiminnanohjauksen tehtävänä on tehostaa prosesseja vastuita selkiyttämällä ja voimavarojen käyttöä ohjaamalla. 3.6.1 Ennakointi Laadullinen ennakointi perustuu toiminnan eri osa-alueilla toteutuvan laajan työelämä- ja sidosryhmäyhteistyön tuottamaan tietoon ja sen analysointiin. Määrällinen ennakointi perustuu sidosryhmäyhteistyön tuottaman tiedon sekä maakunnallisen että valtakunnallisen tilastotiedon analyysiin. Koulutuksen sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän tarpeiden ennakoinnissa Savon koulutuskuntayhtymä toimii tiiviisti Pohjois-Savon Liiton johdolla maakunnallisessa ennakointityöryhmässä, kehittäen ennakointiin liittyvän tiedon jakoa ja hyödyntämistä sekä laatimalla ennakointiin liittyviä alueellisia katsauksia. Suunnitelmakauden aikana käynnistetään ennakointitoiminnan osana maakunnallisen aikuiskoulutusstrategian toteuttaminen. Savon koulutuskuntayhtymä on mukana ammatillisen koulutuksen järjestäjien ennakointitoimijoiden verkostossa. Verkoston kautta saadaan kokemuksia ennakointimenetelmistä ja valtakunnallisten ennakointitietojen analysoimisesta sekä vaikutetaan valtakunnalliseen koulutustarjonnan mitoitukseen. Savon koulutuskuntayhtymä kerää erilaisten palautejärjestelmien kautta laadullisessa ennakoinnissa tarvittavaa tietoa opiskelijoilta, henkilökunnalta, työssäoppimispaikoista, yrityksiltä ja työyhteisöiltä sekä sidosryhmiltä (jäsenkunnat, julkisen sektorin toimijat, järjestöt). Kehitettyyn malliin perustuva alakohtainen ennakointikierros toteutetaan kahdella alalla. 3.6.2 Kehitysohjelma Strategisen suunnittelun päätehtävänä on ennakointi- ja palautetietoa hyödyntämällä laatia strateginen analyysi sekä toiminta- ja taloussuunnitelma. Strategisessa suunnittelussa arvioidaan ja täsmennetään kuntayhtymän johtamista ohjaavia perusteita, jonka seurauksena muodostuvat strategiana toimivat ymmärrettävät ja toteutuskelpoiset kehitysohjelmat. Kehitysohjelman sisältöä päivitetään toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaan. Kehitysohjelma vuosille 2014 2016 muodostuu ohjelmista, jotka on esitetty alla olevassa kuvassa. Ohjelmista ilmenee kehittämisen keskeiset tavoitteet ja yhteisesti sovitut toimintatavat tavoitteisiin pääsemiseksi.

18 Kehitysohjelma vuosille 2014-2016 3.6.3 Henkilöstösuunnittelu Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstösuunnitelman perustana on vuosille 2014 2016 uudistetun kehitysohjelman osana oleva henkilöstöohjelma ja sen kolme keskeistä henkilöstöjohtamisen painopistealuetta: 1. turvalliset palvelussuhteen ehdot, aktiivinen yhteistoiminta ja sitoutuminen tulokselliseen toimintaan tekevät Savon koulutuskuntayhtymästä hyvän työnantajan, 2. turvallinen ja terveellinen työyhteisö edistää työkyvyn ylläpitämistä ja kehittymistä sekä 3. ennakoiva ja jatkuva henkilöstösuunnittelu tukee henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työkyvyn edistämistä. Savon koulutuskuntayhtymässä toteutettavan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kuntayhtymän palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnittelu on osa vuotuista talouden suunnittelua ja myös henkilöstövoimavarojen johtamista ja suunnittelu käsittää strategian ja toiminnan vaatiman määrällisen ja laadullisen henkilöstötarpeen määrittelyn. Henkilöstösuunnittelun ydintä ovat henkilöstön määrän, laadun ja kohdentumisen määrittely tulevaisuuden haasteisiin. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan

19 henkilöstön lukumäärää sekä rakennetta ja laadulla henkilöstön osaamista, koulutusta, palvelussuhteen muotoa ja muita vastaavia asioita. Kohdentumisen suunnittelu on ennakointia sen osalta, kuinka paljon eri tehtävissä ja toiminnoissa tarvitaan henkilöstöä ja miten tarve mahdollisesti muuttuu. Henkilöstösuunnitelman määrälliset ja rakenteelliset henkilöstöarviot on kerätty rehtoreilta ja muilta toimialueiden johtajilta ja päälliköiltä sekä tilivelvollisilta. Tätä henkilöstösuunnitelmaa täydentävät ja tarkentavat toimialuekohtaisesti tehdyt yksityiskohtaisemmat henkilöstösuunnitelmat, joihin on aloilla liitettävissä kehityskeskustelujen myötä syntyneiden määrällisten koulutustavoitteiden lisäksi myös tarkemmat laadulliset suunnitelmat. Henkilöstösuunnitelmassa olevat henkilöstömäärät ovat suunnitteluvaiheen arvioita ja tulevat tarkentumaan ja muuttumaan toiminnallisten tavoitteiden valmistuessa ja tarkentuessa, eivätkä ne ole pohjana mahdollisille yhteistoimintaneuvotteluille. Vaikka henkilöstösuunnittelu onkin ennen kaikkea toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin, kattaa hyvä henkilöstösuunnittelu myös henkilöstövoimavaroista huolehtimisen. 3.6.4 Taloussuunnittelu Kuntayhtymässä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa toimivat toiminnan ohjauksen välineinä. Kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuna ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kuntayhtymän taloudesta, osoittaa kuntayhtymän taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot rahoitustarpeen kattamiseksi. Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kuntayhtymän maksuvalmiuteen, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainan lyhennyksiin sekä miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja kuinka se katetaan. Rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Savon koulutuskuntayhtymässä vuoden 2014 osalta rahoitustarve pystytään kattamaan kassavaroilla. 3.6.5 Hankesuunnittelu Hanketoiminnalla kuntayhtymä kehittää koulutustaan sekä toteuttaa työ- ja elinkeinoelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Hanketoiminnan tavoitteena on

20 perustehtävän toteuttamisen edistäminen, oman osaamisen ja asiantuntemuksen ylläpito ja kehittäminen, maakunnan työ- ja elinkeinoelämää edistävä kehittämistoiminta ja verkostoitua ja hyödyntää kehittämisessä muita asiantuntijaorganisaatioita maakunnassa, kansallisesti ja kansainvälisesti. Priorisoitavia hankekokonaisuuksia ovat perustehtävää parhaiten edistävät hankkeet, hankkeet, joissa alueen työ- ja elinkeinoelämä mukana, perustehtävään liittyvää erikoisosaamista kehittävät ja ylläpitävät hankkeet, pedagogista kehittämistä edistävät hankkeet Oppimisen ja opetuksen kansainvälistymistä edistävät hankkeet ja ennakointia tukevat hankkeet. 3.6.6 Kestävä kehitys Tavoitteemme on, että kestävä kehitys näkyy kuntayhtymän kaikissa toiminnoissa; johtamisessa, opetuksessa, opiskelussa, oppimisympäristöissä sekä toimintakulttuurissa. Lisäksi tavoitteenamme on vahvistaa asemaamme alueellisena ja valtakunnallisena kestävän kehityksen edelläkävijänä, kehittäjänä ja yhteistyökumppanina. Kuntayhtymän eri toimipisteet kehittävät toimintaa kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti sertifiointia tavoitellen. 3.7 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Sisäisen valvonta ja riskienhallinta kuntayhtymässä otetaan huomioon kaikissa johtamis- ja hallintomenettelyiden osa-alueissa. Yhtymähallituksen, johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten vastuulla olevalla sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan järjestelmää, vastuullista suhtautumista ja kehittyneitä toimintatapoja, joilla edistetään tavoitteiden saavuttamista ja hyvän hallintotavan mukaista toimintaa. Riskienhallintaan kuuluu toimintaympäristön muutosten systemaattinen ja säännöllinen tarkastelu sekä vahvuuksien ja mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen. Uudet säännökset määrittelevät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan olennaiseksi osaksi johtamista. Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat keskeinen osa kuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisprosessia, jokapäiväistä johtamista, valvontaa ja raportointia. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa, jonka tarkoituksena on tukea kuntayhtymää sen perustehtävän laadukkaassa toteuttamisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä opiskelijoiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Kuntayhtymän säännöillä on osoitettu tehtävät, toimivaltuudet ja vastuut sekä vastuunalaisuus toiminnan johtamisesta, kehittämisestä, tuloksellisuudesta, sovittujen toimintatapojen ja hyvän hallintotavan noudattamisesta. Kuntayhtymän tuloskortissa asetetut tavoitteet ja strategiset kehittämistoimenpiteet ohjaavat toimintaa ja toimintatapojen kehittämistä prosessikuvausten lisäksi. Ne luovat lainsäädännön ja hyvän hallintotavan vaatimusten lisäksi kriteerit toiminnan, tavoitteiden saavuttamisen ja niitä uhkaavien riskien arvioinnille. Kuntayhtymän tuloskortin tavoitteiden toteutumisen riskejä on kartoitettu.

21 Kuntayhtymän sisäisen valvonnan tulee varmistaa - päätöksenteossa tiedon luotettavuus ja riittävyys, - toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, ohjeiden, lakien ja määräysten noudattaminen mm. virheiden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi, - opiskelijoiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaaminen, - resurssien taloudellinen ja tarkoituksenmukainen käyttö, - tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuus ja - toimintojen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kannalta olennaisten ja merkittävien riskien tunnistaminen ja hallinta tapahtuu kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion laadintaprosessissa sekä vuotuisen talousarvion käyttösuunnitelmien toteutus- ja seurantaprosessissa. Kuntayhtymä raportoi talouden ja toiminnan toteutumisesta yhtymävaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi yhtymähallitukselle raportoidaan säännöllisesti toiminnallisten ja taloudellisten tuloskorttitavoitteiden toteutumisesta. Kuntayhtymän sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kehitetään vuosien 2014 2016 aikana kuvaamalla niiden keskeiset menettelyt ja saattamalla ne osaksi johtamista ja toiminnanohjausta tulos- ja toimialueilla, uudistamalla hallintosääntö sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta ja saattamalla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeistus vastaamaan kuntalain uusia säännöksiä ja sisäisen tarkastuksen ammattistandardeja ja selkeyttämällä kuntayhtymän vastuunjakoa ja valvomalla toimintaohjeiden noudattamista. Sisäisellä valvonnalla ja riskienhallinnalla varmistetaan vuosien 2014 2016 aikana, että toiminta- ja taloussuunnitelma on ohjauksen välineenä koko organisaatiossa ja että työelämäyhteydet ovat laadukkaat.

22 4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa. Kuvaus mittareista ja mittareiden arvojen laskentaperusteet löytyvät liitteestä Kuntayhtymän tuloskortin mittariseloste. Tulosalueiden (koulutuspalvelut, oppisopimuskeskus, hallinto- ja tukipalvelut, kiinteistöyksikkö) tuloskorttitavoitteet on johdettu kuntayhtymän tavoitteista.

23 4.1 Koulutuspalvelut 4.1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto 4.1.1.1 Koulutustarjonta ja järjestämispaikkakunnat Savon ammatti- ja aikuisopistossa annetaan ammatillista koulutusta seuraavilla koulutusaloilla: - Kulttuuriala - Luonnontieteiden ala - Luonnonvara- ja ympäristöala - Matkailu-, ravitsemis- ja talousala - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala - Tekniikan ja liikenteen ala - Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala - Humanistinen ja kasvatusala Savon ammatti- ja aikuisopistolla on toimipisteet seuraavilla paikkakunnilla: - Varkaus - Suonenjoki - Kuopio - Siilinjärvi (Toivala, Rissala) - Juankoski (Muuruvesi) - Iisalmi Aikuiskoulutusta järjestään tarpeen mukaan myös muissa jäsenkunnissa tai muilla paikkakunnilla. Opiskelijamäärätavoitteet talousarviovuotena 2014: Ammatillinen peruskoulutus Opiskelijatyövuodet TA 2013 TA 2014 TA 2013 TA 2014 Humanistinen ja kasvatusala 19 Kulttuuriala 104 104 0 0 Luonnontieteiden ala 105 105 12 7 Luonnonvara- ja ympäristöala 375 354 120 120 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (sis. Elintarvikealan) 700 697 215 190 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1256 1300 411 392 Tekniikan ja liikenteen ala 2358 2333 503 507 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 712 727 208 175 Erillisryhmät 235 210 103 85 Yhteensä 5845 5830 1572 1495 Opiskelijamäärätavoitteet yhteensä: TA 2013 TA 2014 Savon ammatti- ja aikuisopisto 7417 7325

24 4.1.1.3 Työelämäpalvelut Savon ammatti- ja aikuisopisto toimii edelläkävijänä maakunnan työikäisen aikuisväestön ja alueen työelämän kehittämisessä. Työelämän määrällisiä ja laadullisia osaamistarpeita ennakoidaan aktiivisesti ja tarjotaan osuvia koulutus- ja kehittämispalveluja oikea-aikaisesti. Työelämäpalveluiden keskeiset kehittämistoimenpiteet liittyvät asiakkuuksiin, omaan osaamiseen, kustannusrakenteeseen ja tuottavuuteen sekä oppimisympäristöihin. Kehittämistoimenpiteitä ovat asiakkuuksien lisääminen, asiakkaiden määrittäminen ja segmentointi, kokonaisvaltaisten palveluiden tuottaminen asiakkaille ja asiakkuuksien hoitamisen toimintamallin luominen, kumppanuussopimuksien aikaansaaminen sekä tunnettuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen, yhtenäisen toimintakulttuurin luominen, opettajuuden ja henkilökohtaistamisosaamisen kehittäminen ja oman organisaation osaamisen hyväksikäyttämisen lisääminen, työelämäpalveluiden tukipalveluprosessien tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen ja kuntayhtymän oppimisympäristöjen joustava yhteiskäyttö. 4.1.2 Varkauden lukio ja aikuislinja Varkauden lukio ja aikuislinja järjestää ylioppilastutkintoon tähtäävää lukiokoulutusta nuorille ja aikuisille. Lisäksi lukion aikuislinja järjestää aineopintoja ja kahden tutkinnon opiskelijoiden lukiokoulutusta sekä tarvittaessa yrityskursseja. Varkauden lukion ja aikuislinjan pedagogisessa toiminnassa, kehittämisessä ja johtamisessa edellytetään työyhteisön jokaisen jäsenen sitoutumista kasvatus- ja opetusvastuuseen, yhteisiin arvoihin sekä avoimen ja keskustelevan ilmapiirin luomiseen. 4.1.2.1 Koulutustarjonta ja järjestämispaikkakunta Varkauden lukiossa on 128 aloituspaikkaa. Varkauden lukion aikuislinjalla aloituspaikkoja ei ole säännelty. Koulutusta järjestetään Varkauden kaupungissa. Opiskelijamäärätavoitteet talousarviovuotena 2014: TA 2013 TA 2014 Varkauden lukio 377 330

25 4.1.3 Pedagogiikka Ammatillisen koulutuksen lakiin, asetukseen ja määräyksiin on tulossa muutoksia. Muutokset perustuvat Euroopan unionissa valmisteltuihin ja hyväksyttyihin suosituksiin, joissa keskeinen on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmä (ECVET, European Credits for Vocational Education and Training). Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistyön tavoitteena on luoda puitteet selkeämmälle ja entistä paremmin työelämän vaatimuksia vastaavalle tutkintorakenteelle sekä tutkintojen perusteiden uudistamiselle. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista sekä edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Ammatillinen perustutkinto on mahdollista suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena, jolloin keskeisenä osaamisen hallinnan osoittamistapana ovat ammattiosaamisen näytöt. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti näyttötutkintona. Savon ammatti- ja aikuisopistossa tutkintojärjestelmän muutokseen liittyvät kehittämistoimenpiteet kohdistuvat koulutuksen suunnitteluun, opetuksen ja ohjauksen toteutukseen sekä arviointi-, palaute ja muutosmenettelyihin. Keskeistä on ajattelutapojen muutostarve, jonka toteutumiseksi tarvitaan opetushenkilöstön ja koulutuksen tukipalveluhenkilöstön osallistamista uudistustyöhön. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä turvataan tuloksellinen toiminta jatkossakin. Ammatillisen peruskoulutuksen osaamisperusteisuuteen siirtymiseen valmistaudutaan vuoden 2014 aikana päivittämällä opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaiset toteutussuunnitelmat ja oppilaitoskohtainen tiedotusmateriaali vastaamaan muuttuvia säädöksiä ja työelämäntarpeita. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen lähtökohtana on työelämälähtöinen toimintatapa. Tämän perustana on tiivis sidosryhmäyhteistyö maakunnan elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyö ohjaa koulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmien sisältöjä sekä niiden toteutusta. Opetushenkilöstön työelämän tuntemusta ja kontakteja tuetaan sekä rohkaistaan työelämälähtöiseen toimintatapaan mm. ammatillisten neuvottelukuntien sekä muiden työelämäyhteistyöfoorumien yhteistyötä tiivistämällä. Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion tavoitteena on yhdessä sidosryhmien kanssa kantaa vastuuta nuorisotakuun toteutumisesta mm. siten, että jokainen peruskoulun päättävä sijoittuu johonkin jatkokoulutuspaikkaan. Koulutuksen järjestäjille asetettu nuoriso- ja koulutustakuun toteuttaminen edellyttää opetushenkilöstön osaamiselta, opetustoiminnalta, oppimisympäristöjen suunnittelulta sekä sidosryhmäyhteistyöltä uudenlaista ajattelutapaa sekä yhteistyön muotoja oppimisen toteutumiseksi. Savon ammatti- ja aikuisopistossa sekä Varkauden lukiossa opiskelijahuolto ymmärretään liittyväksi jokaisen opiskelijan kanssa työskentelevän tehtäviin. Kuraattoritoiminta sekä opiskeluterveydenhuollon toiminta tukee vahvasti opiskelijahuollollista työtä.

26 Erityisiä painopistealueita pedagogisen kehittämisen keskiössä ovat erilaiset ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen sekä uraohjauksen toimintamallit, ryhmänohjaajien ohjaus ja huolenpitovalmiuksien lisääminen sekä opettajien keskinäisen vertaistukemisen vahvistaminen. Näillä toimenpiteillä puututaan opiskelijan opintojen laiminlyönteihin mm. runsaisiin poissaoloihin. Meneillään olevissa hankkeissa kehittyy erilaisia työssäoppimiseen ja työvaltaiseen oppimiseen liittyviä käytäntöjä. Kehittämistyössä korostuvat opintoihin kiinnittymisen tukemisen ja opintojen keskeyttämistä harkitsevien tunnistamiseen liittyvät toimintamallit. Eri paikkakunnilla kehitetään moniammatillisena verkostotyönä yhteistyökäytäntöjä ja toimintamalleja, joilla vahvistetaan opiskelukuntoa ja mahdollistetaan yksilölliset elämäntilanteet huomioivia joustavia opintopolkuja. Lisäksi tullaan aloittamaan lakisääteisten koulutuksen järjestäjiä ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien suunnitelmien laatiminen opiskelijahuollon järjestämisen sekä oppilaitoksen ja kodin välisen yhteistyön osalta. Opiskelijoiden opintoja tukevia taitoja ja opintojen läpäisyä edistetään kehittämällä huolenpidon pedagogiikkaan liittyviä menettelytapoja ja käytänteitä. Lisätään henkilöstön valmiuksia opiskelijahuollon, ohjaus- ja erityisopetuksen suunnitelmien mukaiseen työskentelyyn ja opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Huolenpidon pedagogiikka on keskeinen osa oppilaitoksen pedagogista ohjelmaa, joka ohjaa tukipalveluita koskevien ohjeiden ja työmenetelmien laatimista ja päivittämistä. Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen näkyy opintojen järjestelyissä ja toiminnan tuloksissa. Oppijakeskeisen pedagogiikan toteutumisen edistämiseksi ja muutoksen ohjaamiseksi tiedotetaan Savon ammatti- ja aikuisopiston opetushenkilöstöä ja koulutuksen esimiehiä tutkintojärjestelmään ja tutkintojen toimeenpanoon liittyvistä valtakunnallisista ja koulutuksen järjestäjän ajankohtaisista linjauksista ja päätöksistä, päivitetään Savon ammatti- ja aikuisopiston ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat vastaamaan osaamisperusteisia tutkinnon perusteita huomioiden säädösmuutokset, lisätään opetushenkilöstön valmiuksia osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä oppimista tukevaan arviointiin sekä osaamisen arviointiin, ammattiosaamisen näyttöjen oppimistulostietoja ja koulutuksen järjestäjän palautekyselyissä sekä sisäisissä arvioinneissa saatua tietoa hyödynnetään opetussuunnitelma sekä osaamisen arviointien kehittämistyössä niin, että varmistetaan ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimusten täyttyminen. Ammattiosaamisen toimielimen jäsenet toteuttavat laadunvalvontatehtävää jalkautumalla tutkintokohtaisesti ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointitilaisuuksiin, kehitetään oppijakeskeisiä pedagogisia menetelmiä sekä opettajien didaktista osaamista hyödyntäen opettajien työelämään tutustumisjaksoja ja opettajien pedagogisessa täydennyskoulutuksessa toteuttamia kehittämistehtäviä yksilölliset opintopolut mahdollistavat opintojen valinnaisuuden toteutumisen. Samalla ne tukevat uutta ammatillisen perustutkinnon muodostumisrakennetta

27 ja tehostavat omalta osaltaan koulutuksen läpäisyä. Mahdollistetaan opintojen suorittamista erilaisilla suoritustavoilla, kuten laajennettu työssäoppiminen ja verkko-oppiminen. Verkko-opetuksen toteuttamiselle luodaan yhteiset tavoitteet, joissa huomioidaan opiskelijoiden ja opettajien tarvitsema tietopuolinen tuki sekä teknisen tuen tarve. Verkko-opetuksen toteutuksessa hyödynnetään eri verkostojen, mm. ISO-verstaan, mahdollisuudet entistä tehokkaammin, kuntayhtymän oman lukion opintotarjonnan mahdollisuuksia hyödynnetään valinnaisten opintojen tarjonnassa sekä toteutuksessa, opiskelijahuollon suunnitelman mukaisia käytäntöjä toteutetaan kaikissa toimintayksiköissä, kansainvälisen toiminnan kokonaistavoitteena on tukea opiskelijoiden kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kansainvälisyysvalmiuksien kehittymistä sekä edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Mahdollistetaan opiskelijoille kansainvälisiä kokemuksia, keskeisenä tavoitteena työssäoppiminen ja mahdollisuuksien mukaan ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen. varmistetaan laadukkaiden ja joustavien koulutuspalveluiden tarjonta ja vetovoimaisuus kehitetään opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia ja osallistamista kuntayhtymän linjausten mukaisesti kehitetään kestävän kehityksen ja energiaosaamisen teemoja kehitetään tietoteknistä osaamista ja laitteistoa ja valmistaudutaan sähköiseen ylioppilastutkintoon.

28 4.1.4 Tuloskortti Koulutuspalveluiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa. 4.2 Savon oppisopimuskeskus 4.2.1 Koulutustarjonta Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jolla on oma rahoitus. Oppisopimuskeskuksen tehtävänä on järjestää laadukasta ja asiakaskunnan tarpeita vastaavaa, ylläpitäjäorganisaation ja eri valvontatahojen mukaista, Opetushallituksen hyväksymää ja OKM:n rahoituskriteerit täyttävää työelämän kysyntälähtöistä oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutusta järjestetään tarpeen mukaan kaikilla koulutus- ja opintoaloilla sekä kaikkiin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Oppisopimuskoulutuksen kysynnän arvioidaan suunnittelukaudella 2014-2016 laskevan edelleen, sillä OKM:n myöntämien lisäkoulutuskiintiöiden määrän ennustetaan laskevan 200-300:llä kiintiöllä suunnittelukauden aikana. Tämä tarkoittaa vuositasolla 1 500 1 700 voimassaolevaa oppisopimusta, joka on 700 980 vuotuista oppisopimuspaikkaa.

29 Savon oppisopimuskeskus järjestää oppisopimuskoulutusta Pohjois-Savon maakunnan alueella. Opiskelijamäärätavoitteet talousarviovuotena 2014: TA 2013 TA 2014 Savon oppisopimuskeskus 1014 980 4.2.2 Tuloskortti Savon oppisopimuskeskuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa. 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalvelut tuottavat kuntayhtymän perustehtävää edistäviä ja tukevia palveluja. Tukipalvelut jakautuvat seuraaviin toimialueisiin: henkilöstöpalvelut, ravintolapalvelut, taloushallintopalvelut, tietohallintopalvelut, toimisto- ja kirjastopalvelut sekä viestintä- ja markkinointipalvelut.

30 4.3.1 Tuloskortti Hallinto- ja tukipalveluiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa. 4.4 Kiinteistöyksikkö Savon koulutuskuntayhtymän Kiinteistöyksikkö aloitti toimintansa taseyksikkönä vuoden 2009 alusta. Lähtökohtana kiinteistöyksikön perustamiselle oli se, että taloudellinen eriytyminen omaksi taseyksiköksi lisäsi kustannustietoisuutta ja vastuuta kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitoon liittyvissä asioissa. Kiinteistöyksikkö tuottaa kuntayhtymälle seuraavia palveluja: kiinteistönhallinta, energiapalvelut, siivouspalvelut (Siilinjärvi, Toivala, Muuruvesi, Suonenjoki: siivouspalveluista vastaa ravintolapalvelut), jätehuoltopalvelut, huoltopalvelut, ulkoaluepalvelut, kunnossapito- ja peruskorjauspalvelut, turvallisuus- ja vartiointipalvelut ja käyttöpalvelut. Toiminta- ja taloussuunnitelman liitteenä on Savon koulutuskuntayhtymän kiinteistöohjelma.

31 4.4.1 Tuloskortti Kiinteistöyksikön toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa.