Talouspalvelut 25.6.2012 Palvelukeskuksille VUODEN 2013 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2014-2015 TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAN TEHTÄVÄT JA SISÄLTÖ Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tulee osoittaa riittävät resurssit asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osoittaa, miten toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Suunnitelmien tulee turvata kunnan tehtävien hoitaminen ja niiden tulee olla realistisia siten, että kunnan talouden tasapaino voidaan säilyttää tai saavuttaa suunnittelukaudella. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutoiminnan tavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosassa esitetään kunkin toimielimen ja tulosalueen (tehtävän) palvelutoiminnan kuvaus, toiminnan tavoitteet ja mittarit/ tunnusluvut, perustelut, tuloarviot ja määrärahat sekä tehtävän kokonaiskustannukset. Rantakatu 50 Postilokero 62 Puhelin Faksi www.raahe.fi Y-tunnus 1791817-6 Pankkiyhteys 92100 RAAHE 92101 RAAHE (08) 439 3111 (08) 439 3198 NORDEA 112630-307711 RSOP 538103-269394 SAMPO 800019-70900172
Palvelutoiminnan kuvaus Tuottoihin ja kuluihin sisältyvät sekä ulkoiset että sisäiset määrärahat ja tuloarviot. Kokonaiskustannuksissa esitetään edellisten lisäksi pysyvien vastaavien hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot ja vyörytyserät (hallinnon kustannukset). Käyttötalousosa esitetään liitteen 1 mukaisena. Palvelutoiminnan kuvauksessa selvitetään toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö sekä esimerkiksi tehtävän lakisääteisyys/vapaaehtoisuus (lisäarvo). Tavoitteet Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta ja valtuuston on hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Toiminnalliset tavoitteet liittyvät toimintaprosessin ohjaamiseen. Taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta ja resurssien jakoa. Tavoitteet on pyrittävä asettamaan niin, että ne kattavat tehtäväalueen perustehtävät ja ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla resursseilla. Vuoden 2013 talousarviossa asetetaan sekä valtuustoon että toimielimeen nähden sitovia tavoitteita. Toimielimelle asetetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja tulosalueelle asetetut tavoitteet ovat sitovia toimielimeen nähden. Suunnittelukaudelle 2014 2015 asetetaan yhdestä kolmeen toimintaa ohjaavaa tavoitetta. Talousarviovuodelle tulee asettaa kolmesta viiteen (3 5) tavoitetta, jotka voivat olla asiakkaaseen kohdistuvia vaikuttavuustavoitteita tai palvelutoiminnan tuotantotavoitteita. Vaikuttavuustavoitteet ovat tehtäväkohtaisia palvelutoiminnan tavoitteita, jotka voivat olla strategisia (valtuusto/toimielin) tai operatiivisia (johtokunta/toimialajohto). Vaikuttavuustavoitteet voivat määrittää joko palvelutoiminnan aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan palvelun saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Tuotantotavoitteet voivat olla strategisia tai operatiivisia. Strategista tuotantokykyä ja toimintavalmiutta ylläpitäviä tai parantavia tavoitteita ovat esimerkiksi tuotantovälineiden uus- ja laajennusinvestointitavoitteet, pääoman tytäryhteisöihin sijoittamista koskevat tavoitteet sekä toiminnan uudelleen organisointiin liittyvät tavoitteet. Operatiivisia tuotantotavoitteita ovat tavallisesti tuotannontekijöiden, suoritteiden tai tuotteiden määrää ja laatua koskevat tavoitteet. Operatiivisia tuotantotavoitteita ovat esimerkiksi palvelun tuottamis- tai järjestämistapaa koskevat kehittämisja toimenpidetavoitteet, kuten suunnitelmien, selvitysten, tutkimusten ja asiakaskyselyjen tekeminen. Mittarit Kaikkien asetettujen tavoitteiden tulee olla mitattavissa joko määrällisesti tai laadullisesti. Tämän vuoksi jokaiselle asetetulle tavoitteelle määritellään mittari/tunnusluku ja sen tavoitetaso. Määrällistä mittaamista sovelletaan silloin, kun mitataan toiminnan lopputulosta eli tuotosta tai 2 (5)
sen vaikutusta. Laadullista mittaamista sovelletaan usein toimintaprosessien mittaamiseen. Vaikuttavuustavoitteen määrällinen mittaaminen on mahdollista silloin, kun tavoitetta kuvaavat muuttujan arvot ovat objektiivisesti todennettavissa. Esimerkiksi muutos asiakkaan hyvinvoinnissa voidaan todentaa työllistymisenä tai tutkinnon suorittamisena. Palvelukyvyn määrällinen mittaaminen voi taas perustua esimerkiksi palvelun odotusaikaan. Vaikuttavuustavoitteen laadullisia mittareita ovat myös asiakaskyselyyn perustuvat mittarit. Tuotantotavoitteiden mittauskohteena ovat tuotantoprosessin osatekijät eli panokset ja tuotokset sekä niiden kustannukset ja tuotot. Mittaaminen voidaan tehdä kappale- tai rahamäärinä tai niistä muodostetuilla tunnusluvuilla. Mittareita ovat tuotantotekijä-, kapasiteetti-, suorite- tai tuotemäärät ja tunnuslukuja ovat suorite- tai tuotekohtaiset yksikkökustannukset ja tuottavuutta ja kannattavuutta kuvaavat luvut. Myös muille tuotantoon liittyville toiminnoille kuin varsinaiselle tuotannolle voidaan asettaa tavoitteita. Tällaisia ovat esimerkiksi tuotantosuunnitelman tai tuotantomenetelmään liittyvän selvityksen laatiminen, jolloin tavoitteen mittaaminen tarkoittaa lähinnä sen toteamista, onko toimenpide suoritettu vai ei. Perustelut Perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen, sekä niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perusteluissa tehdään selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista. Siinä voidaan arvioida voimavarojen riittävyyttä muun muassa henkilöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta. Raami ja sitovuus INVESTOINTIOSA Vuoden 2013 talousarvion käyttötalousosan valmistelun raamina on Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan yhteenlaskettu vuoden 2012 talousarvio. Palvelujen/toimintojen tuottamisessa huomioidaan yhdistymissopimuksen mukaiset palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet. Uusien toimintojen tai toimintamallien käyttöönotto ei saa aiheuttaa määrärahojen lisäystä. Henkilöstömenot budjetoidaan realistisesti. Käyttötalouden sitovuus valtuustoon nähden on toimielimen menojen ja tulojen erotus, netto (toimintakate). Tulosalueen netto on sitova toimielimeen nähden. Kukin toimielin hyväksyy toimialansa kustannuspaikkatason käyttötaloussuunnitelman tammikuun 2013 loppuun mennessä. Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet ja määrärahat sekä niihin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Useammalle vuodelle jaksottuvien hankkeiden osalta esitetään myös hankkeen kokonaiskustannusarviot sekä niiden jaksottuminen suunnitelmavuosille. 3 (5)
Pitkävaikutteisen hyödykkeen hankinta budjetoidaan investointiosaan silloin, kun sen hankintameno ennen rahoitusosuuden vähentämistä on vähintään 10.000 euroa. Vuoden 2013 kokonaisinvestointiohjelma jaetaan kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitetään yhdistyneen Raahen kaupungin investointiohjelma. Toisessa osassa esitetään yhdistymissopimuksen mukainen aluelautakunnan toteuttama 3,2 milj. euron investointiohjelma, jolla toteutetaan nykyisen Vihannin kunnan alueen investointikohteet yhdistymiseen liittyvine kehittämishankkeineen. Aluelautakunta toteuttaa investointikohteet ja määrittelee niiden tavoitteet yhdistymissopimuksen mukaisesti. Sillä on myös mahdollisuus jaksottaa määräraha vuosille 2013-2015. Tavoitteet Hankekohtaisissa tavoitemäärityksissä selvitetään, onko kyse uus-, laajennusvai korvausinvestoinnista. Lisäksi selvitetään tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Määrärahat ja tuloarviot Raami ja sitovuus Kahden tai useamman vuoden aikana toteutettavan hankkeen meno- ja tuloarviot jaksotetaan eri vuosille, minkä lisäksi hankkeen tai hankeryhmän kokonaiskustannukset esitetään erikseen suunnitelmavuosien lisäksi. Valtuusto hyväksyy investoinnin hankintamenoa koskevan kokonaiskustannusarvion. Hankekohtaisena tuloarviona budjetoidaan hankkeeseen saatava rahoitusosuus, joka voi olla valtionosuutta tai muuta rahoitusosuutta. Investointiosaan budjetoidaan myös aktivoitujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot. Talouden tasapainottamisen kannalta on velkamäärän alentamiseen tähtäävä toiminta tärkeää. Tämä tarkoittaa käyttötalouden hallinnan lisäksi myös nettoinvestointien määrän rajoittamista sekä talousarvio- että suunnitelmavuosina ko. vuoden poistojen määrään eli 5,4 milj. euroon. Aluelautakunnan toteuttamaan investointiohjelmaan varataan yhteensä 3,2 milj. euroa. Investointiosan sitovuus valtuustoon nähden on pääsääntöisesti hankkeen/hankeryhmän menojen ja tulojen erotus, netto. Hankeryhmään sisältyvät hankkeet ovat sitovia toimielimeen nähden. Useammalle vuodelle jaksottuvan hankkeen kokonaiskustannusarvio voidaan määritellä valtuustoon nähden sitovaksi eräksi, jolloin hankevastaava eli toimielin voi tarvittaessa myöhemmin muuttaa jaksotusta kokonaiskustannusarvion rajoissa. 4 (5)
RAHOITUSOSA Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirta. KONSERNIN TAVOITTEET Toiminnan rahavirta osoittaa budjetoidun tulorahoituksen määrän, joka on varainhoitovuonna käytettävissä investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palautuksiin sekä maksuvalmiuden vahvistamiseen. Toiminnan rahavirtaan ei sisälly budjetoitavia tuloarvioita ja määrärahoja, vaan kaikki rahavirtaan sisältyvät erät ovat siirtoja tuloslaskelmaosasta tai niiden oikaisuja. Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen erotuksesta. Investointien rahavirtaan ei osoiteta määrärahoja ja tuloarvioita, vaan mainitut erät siirtyvät talousarvion investointiosasta. Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen, lainakannan ja oman pääoman muutokset. Kaikki rahoituksen rahavirran erät ovat määrärahoja ja tuloarvioita. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat antolainojen lisäys, lainakannan nettolisäys sekä oman pääoman muutokset. Kuntalain 13 :n ja 87b :n mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto voi asettaa myös konsernijohdolle ja kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa koskevia tavoitteita. Omistajaohjauksesta vastaava viranhaltija vastaa konserniyhteisöille asetettavien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden valmistelusta. TALOUSARVIOPROSESSIN ETENEMINEN Yhdistymishallitus vastaa vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014-2015 taloussuunnitelman valmistelusta uudelle valtuustolle. Yhdistymishallitus antaa palvelukeskuksille talousarvion laadintaohjeet 25.6.2012. Lautakuntien ja liikelaitosjohtokunnan tulee valmistella ja lähettää tekemänsä talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykset sekä alustavat käyttösuunnitelmat 20.9.2012 mennessä taloustoimistoon, jossa ne kootaan kaupunginjohtajan esitykseksi yhdistymishallituksen käsittelyä varten. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus tekee talousarvioesityksensä perussopimuksen mukaan 31.10.2012 mennessä. Ennen yhtymähallituksen talousarviokäsittelyä kuntayhtymän ja Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan edustajat sekä yhdistymishallitus käyvät neuvottelut hyvinvointikuntayhtymän talousarvion sisällöstä, tavoitteista ja määrärahoista. 5 (5)
Yhdistymishallitus aloittaa talousarvion valmistelun syys-lokakuussa oman, myöhemmin vahvistettavana aikataulunsa mukaisesti. Uusi kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014 2015 taloussuunnitelmat kokouksessaan 14.11.2012, jolloin samanaikaisesti päätetään vuoden 2013 veroprosenteista. Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan liittyvistä asioista antaa lisätietoja talouspäällikkö Päivi Määttä, puh. 044 439 3230. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja Päivi Määttä talouspäällikkö 6 (5)