NEUVOLAN JA MUIDEN PERHEPALVELUIDEN TUKI -PAKOLAISUUDEN KUORMITTAMILLE PERHEILLE Satu Jokela projektipäällikkö, FinMONIKtutkimus 7.11.2018 Satu Jokela 1
ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustaa Pakolaisuuteen liittyvät kuormittavat tekijät Miten neuvola- ja muissa perhepalveluissa voidaan tukea pakolaistaustaisia lapsia ja perheitä? Tietoa ja työkaluja työn tueksi 7.11.2018 Satu Jokela 2
TURVAPAIKANHAKIJAT, -PÄÄTÖKSET HAKIJARYHMITTÄIN (12 KK AJALTA) 7.11.2018 Satu Jokela 3
TURVAPAIKANHAKIJAT PÄÄTÖKSET KANSALAISUUSRYHMITTÄIN (12 KK AJALTA) 7.11.2018 Satu Jokela 4
ULKOMAALAISTAUSTAISTEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT MONET TEKIJÄT Maahanmuuttoon liittyvät tekijät Lähtömaa Yksilölliset tekijät Koulutustausta ja osaaminen Maahanmuuton syyt Maahanmuuttoprosessi Olosuhteet ja elinympäristö Suomessa Työllisyysaste ja tulotaso Elintavat (ml. suojaavat ja riskitekijät) Suomessa asuttu aika 16.5.2018 Johanna Mäki-Opas 5
JÄRKYTTÄVÄT TAPAHTUMAT ENTISESSÄ KOTIMAASSA 6.11.2018 Satu Jokela 6
AJANKOHTAISET VAKAVAT MASENNUS JA AHDISTUNEISUUSOIREET 6.11.2018 Satu Jokela 7
ULKOMAALAISTAUSTAISET NAISET SUOMESSA Suurimmat ulkomaalaistaustaisten naisten taustamaaryhmät EU:n ulkopuolelta ovat: Venäjä (ent NL) Somalia ja Irak EU:n sisältä Viro Erityisesti pakolaisina ja turvapaikanhakijoina maahan tulleiden määrän voimakas kasvu on huomioitava jatkossa terveydenhuollossa, sillä suurin osa heistä on lisääntymisiässä. 6.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 8
ULKOMAALAISTAUSTAISET NEUVOLA- JA PERHEPALVELUISSA Ulkomaalaistaustaisten synnyttäneiden osuus on kokonaishedelmällisyydestä hitaasti suurentunut 1990 2016 välisenä aikana ja vastaa nykyisin lähes 13 % koko maan synnytyksistä (vuonna 2011 alle 5 %). Osalla ulkomaalaistaustaisista naisista on kohonnut riski raskauteen ja synnytykseen liittyviin ongelmiin (korkeampi äitikuolleisuus, enemmän varhaisia keskenmenoja ja enemmän myös sikiökuolemia). Joillakin Suomeen tulevilla naisilla on riski seksuaali- ja lisääntymisterveyttä vaarantaviin tapahtumiin lähtömaassa: Erilaiset traumat (esim. FGM) ja muu väkivalta (esim. kunnia väkivalta) 6.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 9
TYTTÖJEN JA NAISTEN YMPÄRILEIKKAUS (FGM) FGM:llä tarkoitetaan kaikkia niitä kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla. Perinnettä harjoitetaan: Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa Useimmiten tyttö leikataan 4-10-vuotiaana Suomen lain mukaan rangaistava teko 6.11.2018 Satu Jokela 10
TYTTÖJEN JA NAISTEN YMPÄRILEIKKAUKSEN EHKÄISYÄ TUKEVAT MONET TEKIJÄT Mikään uskonto ei velvoita Ei ole mitään terveydellistä hyötyä Aiheuttaa monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä terveysongelmia: välittömät: kipu, verenvuoto, virtsaamisvaikeudet, tulehdukset, psykologiset ongelmat jne.. pitkäaikaiset: kipu, virtsaamisvaikeudet, arpeutumista aiheutuvat ongelmat, ongelmat seksuaali- ja lisääntymisterveydessä, psykologiset ongelmat 6.11.2018 Satu Jokela 11
FGM VASTAINEN TYÖ KUULUU KAIKILLE AMMATTILAISILLE FGM vastainen työ kuuluu kaikille ammattilaisille: vastaanottokeskuksissa, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja myös lastenneuvoloissa, päivähoidossa, kouluissa, oppilaitoksissa ja sosiaalityössä. Puheeksi ottamisen paikkoja ennen raskautta, raskauden-, syntymän ja synnytyksen jälkeisenä aikana ovat: terveystarkastukset, perhesuunnittelupalvelut, raskauden aikana neuvola, valmennukset, äitiyspoliklinikkakäynnit, synnytyksen yhteydessä ja kotikäynnit Tärkeä osa kaikkien ammattilaisten koulutusta ja perehdytystä työssä! Polku ympärileikkausten ehkäisystä: https://thl.fi/documents/920447/970900/tyttojen_ymparileikkausten_ehkaisy.pdf/b06ed002 -c7a1-4d4b-9493-a2b64e4ce94e 6.11.2018 Satu Jokela 12
FGM, EHKÄISEVÄ TYÖ Ota rohkeasti puheeksi! Kulttuurisensitiivinen lähestymistapa: kunnioitetaan eri maiden tapoja ja kulttuureja, ei tuomita Ehkäisevä työ on tärkeää: Otetaan puheeksi naisten sekä tyttölasten vanhempien kanssa Annetaan asianmukaista tietoa asiasta Muistetaan Ihmisoikeusnäkökulma: YK:n julistukset ja sopimukset Muistetaan terveydellinen näkökulma Muistetaan laillinen näkökulma: rangaistava teko, ilmoitusvelvollisuus Muitetaan Lastensuojelunäkökulma:ilmoitusvelvollisuus Yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa on tärkeää Tyttöjen ja naisten ympärileikkausten (FGM) ehkäisy THL Tiedä ja toimi: Tyttöjen ja naisten ympärileikkausten ehkäisy 6.11.2018 Satu Jokela 13
FGM HOITO Hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa Raskaana olevat turvapaikanhakijat ovat kiireellisen hoidon piirissä Alle 18vuotiailla on kuntalaisten oikeudet Ympärileikattujen raskaana olevien tilanne kartoitetaan äitiyspoliklinikalla, ja mahdollinen avaustoimenpide tehdään raskauden aikana tai synnytyksen aikana Ammattilaisten koulutus ja tiedotus tärkeää. Esimerkiksi vauvan kotiinlähtötarkistuksessa puhuttava asiasta ja korostettava tytön normaalia anatomiaa (lähde: Maija Jakobsson LT, Dos, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, HYKS esitys FGM työkokouksessa11/2017) 6.11.2018 Satu Jokela 14
FGM -ILMOITUSVELVOLLISUUS On tärkeää että ammattilaiset tiedostavat ilmoitusvelvollisuutensa. Jos herää epäily, että tyttö on ympärileikattu Suomessa tai hänen ympärileikkaustaan suunnitellaan, tehdään ilmoitus poliisille Lastensuojelulain perusteella lasten parissa työskentelevillä henkilöillä ilmoitusvelvollisuus jos epäilys ympärileikkauksesta tai sen suunnittelusta Lisätietoa saa THL:n lastensuojelun käsikirjasta ja Maahanmuuttoviraston sekä STM:n sivuilta. 6.11.2018 Satu Jokela 15
TURVAPAIKANHAKIJOIDEN JA PAKOLAISTEN PERHESUUNNITTELU-, ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUT Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ovat lakisääteisiä palveluja. Niihin ovat oikeutettuja kaikki raskaana olevat ja alle kouluikäistä lasta kasvattavat perheet. Ehkäisypalvelut kuuluvat kaikille sillä niiden katsotaan olevan välttämättömiä terveydenhuollon palveluja. Turvapaikanhakija- ja pakolaislapsilla on oikeus samoihin terveys- ja sosiaalipalveluihin kuin muilla kunnassa asuvilla lapsilla. Paperittomilla on oikeus kiireelliseen hoitoon, johon synnytys katsotaan kuuluvaksi. Kunnilla on myös mahdollisuus omalla päätöksellään tarjota paperittomille laajempia palveluita. 7.11.2018 Satu Jokela 16
PAKOLAISUUDEN AIHEUTTAMA KUORMITUS TULEE HUOMIOIDA PALVELUISSA Turvapaikanhakuprosessi, pakolaisuus ja paperittomuus tuovat monia riskitekijöitä vanhemmuuteen lapsilla ja perheillä voi olla myös paljon voimavaroja ja selviytymiskykyä. Lapsen, äidin ja perheen tilanteeseen vaikuttavat monet taustatekijät, elinolot, tapahtumat lähtömaassa ja pakomatkalla ja tilanne Suomessa. Pakolaisasiakkailla voi olla taustallaan monia traumaattisia tapahtumia: seksuaaliväkivallan kohtaamista, joutumista seksityöhön tai ihmiskaupan uhriksi, seksuaalinen suuntautuminen vuoksi vaaraan joutuminen ja pakoon lähtö.. 7.11.2018 Satu Jokela 17
PAKOLAISUUDEN AIHEUTTAMA KUORMITUS TULEE HUOMIOIDA PALVELUISSA Erityisesti joidenkin maahanmuuttajataustaisten naisten lisääntymisterveyteen liittyy tutkimusten mukaan riskejä: kohonnut riski raskauteen ja synnytykseen liittyviin ongelmiin (esim. korkeampi äitikuolleisuus, enemmän varhaisia keskenmenoja ja sikiökuolemia). paperittomilla on suunnittelemattomia raskauksia, ja he kokevat usein väkivaltaa myös raskauden aikana pakolais-, turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajaäidit ovat muuta väestöä suuremmassa riskissä synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja posttraumaattiseen stressireaktioon. 7.11.2018 Satu Jokela 18
EHKÄISY- PERHESUUNNITTELUPALVELUT Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen voi liittyä uskomuksia ja tapoja Naisilla ei välttämättä ole tietoa lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista Tarve saada tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -palveluista. Erityisenä huomioitavana kysymyksenä tietyistä kulttuureista tulevien kohdalla on tyttöjen ja naisten ympärileikkausperinne poikien kodalla ei lääketieteellinen ympärileikkausperinne 7.11.2018 Satu Jokela 19
PALVELUISSA HUOMIOITAVIA ERI KULTTUUREIHIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kielteinen suhtautuminen ehkäisyyn Tyttöjen ja naisten ympärileikkausperinne Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkausperinne Tytöillä ei ole välttämättä tietoa omaan kehoon liittyvästä itsemääräämisoikeudesta Puutteita seksuaaliterveyttä koskevissa tiedoissa Lisäksi palveluissa tulee tunnistaa traumaattisten kokemusten uhrit, kuten seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen kaltoin kohtelun, kidutuksen ja ihmiskaupan uhrit, tarjota heille alkuapu ja ohjata tarvittavaan jatkopalveluun. 7.11.2018 Satu Jokela 20
NEUVONNASSA JA OHJAUKSESSA ON HYVÄ KÄYTTÄÄ ERI KIELILLE KÄÄNNETTYJÄ MATERIAALEJA: Tietoa seksuaaliterveydestä: www.infopankki.fi-sivustolla. Erikielisiä videoita muun muassa seksuaalioikeuksista: vaestoliitto.fisivustolla. Perhekysymyksiin liittyvää neuvontaa eri kielillä sekä konsultaatiota ammattilaisille, saatavilla: vaestoliitto.fi-sivustolla. Global Clinic PAPETE -hankkeen neuvontapuhelin sote-ammattilaisille, lisätietoa: www.globalclinic.fi-sivuilta. Suomen laeista ja käytännöistä: www.infopankki.fi-sivustolla. 7.11.2018 Satu Jokela 21
ÄITIYSNEUVOLAPALVELUT: ENSIKÄYNTI Kerrotaan äitiysneuvolapalvelujen tavoitteet ja tarkoitus sekä keskeiset toimintamuodot Huomioidaan, että eri kulttuureista tulevilla naisilla voi olla puutteellisesti tietoa raskauteen ja synnytykseen liittyvistä asioista Kutsutaan myös mahdollinen puoliso tai muu läheinen henkilö neuvolaan. Selvitetään pakolaistaustaisten naisten, myös paperittomien, aikaisemmat raskaudet ja synnytykset sekä muu seksuaali- ja lisääntymisterveyshistoria ja kokonaisvaltainen nykytilanne. Otetaan huomioon asiakkaan sosiaalinen tilanne ja psyykkinen hyvinvointi, esimerkiksi mahdolliset väkivaltakokemukset Tunnistetaan äidin masennus ja antaa apua paikallisen työnjaon mukaan 7.11.2018 Satu Jokela 22
TYÖN TUKENA KÄYTETÄÄN ERI KIELILLE KÄÄNNETTYJÄ OPPAITA JA MENETELMIÄ: Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Opas saatavilla julkari.fijulkaisuarkistossa. EPDS (Edinburgh Postnatal Depression Scale) saatavilla eri kielillä perinatalserviceabc.ca-sivustolla. RBDI (Raitasalo s modification of the short form of the Beck Depression Inventory), käytetään soveltuvin keinoin 7.11.2018 Satu Jokela 23
ÄITIYSNEUVOLAPALVELUT Haavoittuvassa asemassa olevat naiset tulee pystyä tunnistamaan. Riskiryhmään kuuluvat esimerkiksi seksuaaliväkivallan, kunniaan liittyvän väkivallan, kidutuksen, ihmiskaupan, ja lähisuhdeväkivallan uhrit Työn tukena on hyvä käyttää eri kielille käännettyjä materiaaleja: Meille tulee vauva -opas, joka on olemassa myös ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi (tulossa myös somaliksi), saatavilla thl.fisivustolla. Kun odotat lasta tietoa raskaudesta eri kielillä, saatavilla infopankki.fi-sivustolla. Ammattilaiset kutsuvat lasta odottavan perhe perhevalmennukseen. 7.11.2018 Satu Jokela 24
ÄITIYSNEUVOLAPALVELUT - PERHEVALMENNUS Perhevalmennuksissa tulee huomioida eri lähtökohdista tulevien mahdollisuudet osallistua valmennukseen ja tiedon tarpeet. Perhevalmennukseen sisältyy: Tietoa raskauden seurannasta ja mahdollistetaan vierailu synnytysyksikköön. Video synnytystapahtumasta Selkeästi annettu tieto siitä, missä lähin synnytyssairaala sijaitsee ja miten sairaalaan konkreettisesti mennään. Tietoa synnytyssairaalaan lähtemisestä: kerrotaan synnytyksen käynnistymisen merkeistä ja annetaan puhelinnumero, johon voi soittaa Naistentalon materiaalia raskaudesta ja synnytyksestä saatavilla www.terveyskyla.fi-sivustolla 7.11.2018 Satu Jokela 25
NEUVOLAPALVELUT -KOTIKÄYNNNIT Kotikäynnin synnyttäneen perheen luo on tärkeä etenkin silloin, jos sitä ei ole tehty äitiysneuvolasta käsin. Kotikäynnillä: Selvitetään äidin vointi, synnytyksestä toipuminen, vauvan vointi, imetys, vauvan hoitamiseen liittyvät asiat ja kodin turvallisuus. Varmistetaan, että perhe on saanut THL:n Meille tulee vauva oppaan Esitellään lastenneuvolan ensikäynnillä lastenneuvolapalvelujen tavoitteet ja tarkoitus sekä keskeiset toimintamuodot Kutsutaan myös mahdollinen puoliso tai muu lapsen elämässä läheinen henkilö lastenneuvolaan. Selvitetään pakolaistaustaisten naisten, myös paperittomien, seksuaali- ja lisääntymisterveyshistoria raskauksineen ja synnytyksineen sekä kokonaisvaltainen nykytilanne ja otetaan huomioon myös sosiaalinen tilanne ja psyykkinen hyvinvointi 7.11.2018 Satu Jokela 26
PAKOLAISTAUSTAISILLA PERHEILLÄ ON TARVE MONENLAISEEN TUKEEN NEUVOLASSA Lastenneuvolasta vanhemmat tarvitsevat usein konkreettisia neuvoja arkielämään sekä tukea lasten kasvatukseen ja huolenpitoon. Avun tarve kohdistuu usein vanhemmuuden tukemiseen ja vanhempien omaan jaksamiseen. Eri taustoista tulevien lasten kohdalla huomioidaan samat asiat lapsen terveyden ja kehityksen edistämisessä kuin muissakin lapsiperheissä: rutiinit, rajoitettu ruutuaika, terveellinen ruoka. Perheet tarvitsevat usein laajasti tietoa omaan ja lasten terveyteen liittyvistä asioista, sairauksista ja sairauksien hoidosta sekä konkreettista apua lasten- ja kodinhoitoon. Tietoa eri kielillä siitä, kuinka toimia kun lapsi sairastuu: www.infopankki.fisivustolla 7.11.2018 Satu Jokela 27
LAPSET VOIVAT TARVITA SOSIAALISTAMISTA SUOMALAISEEN KOULUKULTTUURIIN Vanhempia kannustetaan lukemaan lapselle omalla kielellä. Leikeiksi ehdotetaan legoja, palapelejä ja muita vastaavia kehitystä tukevia leikkejä. Ohjataan mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan esimerkiksi FHille-toimintaan, joka tukee kouluvalmiuksia. FHille-toiminnasta lisätietoa kasvuntuki.fi-sivustolla 7.11.2018 Satu Jokela 28
NEUVOLAPALVELUISSA VOIDAAN TUKEA ERI TAVOIN PALVELUIHIN PÄÄSYÄ JA NIIDEN KÄYTTÖÄ avoimet neuvolat ilman ajanvarausta toimivat neuvolapalvelut pidemmät vastaanottoajat kotikäynnit lisäkäynnit neuvolaan tai kotiin perhetyöntekijän apu kotiin vanhempainryhmätoiminta moniammatillisen työryhmän ja perheen tapaaminen tarvittaessa lapsen ja perheen lähettäminen jatkohoitoon 7.11.2018 Satu Jokela 29
LAPSEN ERITYISEN TUEN TARPEET TULEE TUNNISTAA Lapsi tulee ohjata viiveettä fysioterapeutin, toimintaterapeutin, puheterapeutin tai psykologin arvioon tai paikallisen käytännön mukaan lastenneurologin arvioon, mikäli lapsella epäillään kehitysviivettä. Lastenneuvolassa kiinnitetään huomiota lapsen käyttäytymisen ja tunneelämän oireisiin: Käytetään tarvittaessa SDQ-lomaketta (Strengths and Difficulties Questionnaire), joka on saatavilla lukuisilla kielillä sdqinfo.com-sivustolla Käytetään paikallisen käytännön mukaan Laps-lomaketta (lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä) 7.11.2018 Satu Jokela 30
NEUVOLA Yhteistyötä muiden keskeisten toimijoiden kanssa on tärkeää (esimerkiksi neuvolapsykologi, kasvatus- ja perheneuvola, kotipalvelu, lapsiperheiden perhetyöntekijä ja varhaiskasvatus). Vanhemmat ohjataan paikallisen käytännön mukaan vanhemmuusohjantaan, kun lapsella on käytösvaikeuksia, jotka eivät mene ohi terveydenhoitajan tuella. Voimaperheet-työmenetelmästä ja Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmistä, lisätietoa kasvuntuki.fi-sivustolla. Tuen tarpeen tunnistamisesta on tietoa vanhemmille www.mielenterveystalo.fisivustolla On tärkeää huomioida, että turvapaikanhakijalasten ongelmat liittyvät usein heidän senhetkiseen elämäänsä eikä kulttuuriin ja aikaisempiin traumoihin. 7.11.2018 Satu Jokela 31
LAPSEN OIKEUKSIIN SUOMESSA KIINNITETÄÄN HUOMIOTA Vanhemmille on hyvä kertoa Suomessa hyväksytyistä kasvatuskäytännöistä. Lastenkasvatusvihkoset on saatavilla eri kielillä: vaestoliitto.fi-sivustolla Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus tulee ottaa puheeksi ja antaa ohjausta niille vanhemmille, jotka tulevat maista, joissa ympärileikkausperinnettä harjoitetaan. Myös Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus tulee ottaa puheeksi ja antaa ohjausta vanhemmille, jotka tulevat kulttuureista, joissa perinnettä harjoitetaan. On tärkeää että myös lapsi tulee kuulluksi palveluissa (lapsen ikätaso huomioiden). Tulkkiavusteisesta työskentelystä tietoa PALOMA käsikirjassa 7.11.2018 Satu Jokela 32
VANHEMMAN MIELENTERVEYSONGELMAT TUNNISTETAAN JA HUOMIOIDAAN LAPSET Lapsen vanhempien mielenterveysongelman tunnistaminen ja tarvittavan avun piiriin ohjaaminen on tärkeää, mikäli ongelma ei hoidu terveydenhoitajan tuella. Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia, huomioidaan myös lapsen tuen tarve. Tietoa aiheesta: www.mielenterveystalo.fi-sivustolla 7.11.2018 Satu Jokela 33
MIELENTERVEYSONGELMIEN TUNNISTAMINEN Mielenterveys ei ole tuttu käsitteenä kaikissa kulttuureissa / käsitetään eri tavoin oireiden tunnistaminen / tulkinta (mm. somaattiset oireet) Länsimaisilla menetelmillä ei pystytä aina tunnistamaan mt-ongelmia arviointiasteikkoja ja mittareita voidaan käyttää työn tukena Tilannetta arvioitava aina laajasti ja yksilöllisesti tilanne lähtömaassa, traumat, pakomatka, turvapaikkaprosessi) Kulttuurinen haastattelu, www.psy.fi täydentää psykiatrista arviota, voidaan käyttää arvion/hoidon eri vaiheissa 6.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 34
PALOMA-KÄSIKIRJA, LADATTAVISSA JULKARISSA Tietoa mm. Pakolaisuudesta, kotoutumisesta sekä seksuaali-, ja kunniaan liittyvästä vakivallasta. Suosituksia, keinoja ja työkaluja päättäjille, esihenkilöille ja ammattilaisille mm. pakolaisasiakkaiden kohtaamiseen (kulttuurisensitiivisyys..), ammattilaisten työn tukemiseen (koulutus, työnohjaus..), lastensuojeluun, perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin jne. Tietoa haavoittuvien ryhmien mielenterveyttä edistävästä ja tukevasta hoidosta mm. kidutuksen-, ihmiskaupan-, lähisuhdeväkivallan uhrit, seksuaalija sukupuolivähemmistöt ja paperittomat.. 6.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 35
NEUVOLAAN OPPAITA JA TYÖKALUJA THL:n ja STM:n sähköiset käsikirjat ja oppaat koottuna THL:n Lastenneuvolakäsikirjaan thl.fi-sivustolla. Äitiys- ja lastenneuvolaa koskevat lait ja oppaat THL:n Lapset, nuoret ja perheet - sivuilla thl.fi-sivustolla. Lisää tietoa STM:n julkaisussa Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita (2004). Ladattavissa valtioneuvoston julkaisuarkistosta, julkaisut.valtioneuvosto.fi-sivustolla. 7.11.2018 Satu Jokela 36
TIETOA JA TYÖKALUJA Paljon tietoa maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista (ml seli-terveys) Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus aihesivut THL:n FGM tietopaketti liittyy sosiaali- ja terveysministeriön Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelmaan 2012-2016 (FGM) Social- och hälsovårdsministeriet 2012. Verksamhetsplan för att förebygga omskärelse av flickor och kvinnor 2012 2016 (FGM) (pdf 419 kt). Ministry of Social Affairs and Health 2012. Action Plan for the prevention of circumcision of girls and women 2012-2016 (FGM) (pdf 414 kt). FGM verkkokoulutus ammattilaisille https://verkkokoulut.thl.fi/web/monikulttuurisuus Turvapaikanhakijoiden neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalveluiden toteutuminen vuonna 2017. THL, Tutkimuksesta tiiviisti, luettavissa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-343-076-1 6.11.2018 Satu Jokela 37
TIETOA JA TYÖKALUJA Tyttöjen ja naisten ympärileikkausten (FGM) ehkäisy, thl.fi sivuilla: Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus sivuilla THL Tiedä ja toimi esite: Tyttöjen ja naisten ympärileikkausten ehkäisy thl.fi sivuilla Turvakoti Mona on maahanmuuttajataustaisille naisille ja heidän lapsille tarkoitettu turvakoti, lisätietoa; https://monikanaiset.fi/ HYKS Naistenklinikalla toimii Seksuaaliväkivallan uhrien tukikeskus, Seri, lisätietoa www.hus.fi sivuilla THL:n tidä ja toimi kortti raiskauksen uhrien palvelujen kehittämiseen, ladattavissa julkari.fi julkaisuarkistosta Tietoa ja apua kunniaan kunniaan liittyvän väkivallan tao sen uhan alla oleville asiakkaille sekä ammattilaisille, www.didar.fi-sivustolla. 6.11.2018 Satu Jokela 38
TUTUSTU THL:N MONIKULTTUURISUUSTYÖHÖN Nettisivuillamme tietoa ajankohtaisia tapahtumista, uusista julkaisuista ja materiaaleista sekä kootusti tutkimustuloksia ja kehittämishankkeita www.thl.fi/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä @thlmonet 19.10.2017 39
LÄHTEITÄ Jokela, S., Lilja, E., Kinnunen, T.I., Gissler, M., Castaneda, A.E. & Koponen, P. Births and induced abortions among women of Russian, Somali and Kurdish origin, and the general population in Finland comparison of self-reported and register data. BMC Pregnancy and Childbirth (2018) 18, 296. Castaneda, A.E. ym. (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mikkonen, N & Vesa, J (2016). Maahanmuuttajaäitien kokemuksia synnytyksestä Suomessa ja kotimaassaan. Opinnäytetyö. Hoitotyön koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu Jäntti, S (2016) Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeuden monet ulottu-vuudet. Pro gradu-tutkielma.itä- Suomen yliopisto. Ryttyläinen, K. & Valkama, S. 2010. Seksuaalisuus hoitotyössä. Edita. Lepola, S. (2017). Monikulttuurinen perhevalmennus ammattilaisten kokemana. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto Tiilikainen, M. (2011). Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa. Asiantuntijatyöryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Helsinki: Ihmisoikeusliitto ry. WHO (2016). WHO guidelines on the management of health complications from female genital mutilation. WHO, Geneva. Castaneda A.E. (2015). Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus. Työpaperi 18. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 6.11.2018 Satu Jokela 40
Bollini, P., Pampallona, S., Wanner, P. & Kupelnick B. (2009). Pregnancy outcome of migrant women and integration policy: a systematic review of international literature. Soc Sci Med., 68(3):452 61. Dunkel Schetter C. (2011). Psychological science on pregnancy: Stress processes, biopsychosocial models, and emerging research issues. Annu Rev Psychol, 62:531 538.Malin & Gissler 2009 Sørbye I.K. (2014). Length of residence and pregnancy outcomes in women of migrant origin. Risks of stillbirth, infant death, caesarean section and preterm delivery. [dissertation] Norwegian Resource Centre for Women s Health. Oslo University Hospita. Oslo: Faculty of Medicine University of Oslo. Toffol E. (2013). Mental health and reproductive health in women. [dissertation] Helsinki: National Institute for Health and Welfare. Paradies Y. (2006). A systematic review of empirical research on self-reported racism and health. International Journal of Epidemiology, 35(4):888 901. Villadsen, SF., Mortensen, IH., & Andersen, AM. (2009). Ethnic disaparity in stillbirth and infant mortality in Denmark 1981 2003. Journal of Epidemiology and Community Health, 63(2):106 12. Klemetti, R. & Raussi-Lehto (toim.) E. (2014). Edistä, ehkäise, vaikuta seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,opas 33, Helsinki. Koukkula, M., Keskimäki, I., Koponen, P., Mölsä, M. & Klemetti, R. (2015). Female Genital Mutilation/Cutting among Women of Somali and Kurdish Origin in Finland. Birth Issues in Perinatal Care. [Online 9 May 2015] DOI: 10.1111/birt.12236. ISSN: 1523-536X5/2015. 6.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 41