Pohjoisuudesta ja yhteistyöstä tukea elintarvikevientiin Lotta Heikkilä, Luonnonvarakeskus Ruokariihi 15.11.2017 Oulu
Ajankohtaista viennistä Viennissä positiivinen vire ja kolmas kasvun vuosi menossa odotetaan noin. 14 % kasvua viennin odotetaan nousevan 1.7 miljardiin euroon tänä vuonna Etelä-Afrikkaan ollaan saamassa puolen vuoden sisällä sianlihan vientiluvat Etelä-Afrikkaan saatiin jo maitotuotteiden vientiluvat Kasvatetun kalan vientiluvat saatiin Japaniin haasteet kalan kasvattamisen lisäämisessä Suomessa Eviralta tulossa heidän nettisivuilleen helppolukuinen taulukko kohdemaiden vaatimuksista Apua on paljon saatavilla: mm. Team finland /Finpro, Esa Wrang auttaa kaupallisissa teemoissa ja Evira, Sanna Kiuru lainsäädäntövaatimuksissa ja vientiluvissa Lähde: Arvi-verkosto Finpro/Wrang & Evira /Kiuru 10/2017
Portaat kaupalliseen hyödyntämiseen viennissä *Perhetila *Tilamyynti *Kivijalka / nettikauppa *Tilamyynti *Ei omaa vientihlöä *Useampi *Vastuu-hlö Alue/sektorivastaava viennistä *Kumppaneina* Strategisia maahantuojia maahantuojakumppaneita *Tytäryhtiöitä *Joint Ventureita 0 <0,1M 0,1-2M 2-10M >10M Maatilayritykset Mikro yritykset Pienet yritykset Keskikokoiset yritykset Suuret yritykset
The North has shaped us and our food Food from Finland It s unique. It s straightforward. It s arctic. 4 17.11.2017 Kuva: Luke arkisto /Petri Jauhiainen
Haasteista mahdollisuuksiin Pohjoinen sijainti koetaan usein ruoantuotantoa haittaavana tekijänä, mutta mitä lisäarvoa pohjoiset olosuhteet tuovat? Päätavoite: Kehittää pohjoisten olosuhteidemme (60 leveysasteen pohjoispuolisen alueen) erityispiirteistä eli arktisuudesta ja sen tuomista lisäarvotekijöistä uusi kilpailuvaltti suomalaiselle elintarvikeviennille.
Kesän valoisuus
Kylmä talvi, lumipeite ja routiva maa Viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien esiintymistä Viileä ilma hidastaa myös mikrobien lisääntymistä ja talvi hävittää monia kasvustossa eläviä mikrobikantoja Kasvinsuojeluaineiden tarve vähäisempää
Puhdas ilma Ilman laatu pääosin hyvä Ilman pienhiukkasten (PM 10) määrä pieni EEA Report No 5/2015
Puhdas maaperä Puhdas raskasmetallien osalta Maan kadmiumpitoisuudet. Sarala 2014
Runsaat vesivarat Pohjaveden osalta Suomi on täysin omavarainen Veden suhteen Suomi on maailman rikkain maa Kevät usein kuivaa, mutta lumen sulamisvedet korvaavat alkukesän vähäsateisuutta Sateen suhteellisen tasainen jakautuminen
Suomi on Euroopan metsäisin maa 72 % maapintaalasta metsää Suomen metsistä noin 90 % täyttää EU:n keruutuotteille asettamat luomukriteerit Mahdollisuus kehittää ruoantuotantoa kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteiden mukaisesti FOREST EUROPE 2015
Tuotetaan suomalaisen ruuan, arktisen ruuan pk-viejäyrityksille markkinoinnin avuksi: nettisivut, dia-pohja, ostajamateriaalia, valokuvia, uutiskirje, sometusta, joita yritykset ja vienninedistämisorganisaatiot voivat vapaasti käyttää
Suomalainen ruoka vientimarkkinoilla Se on ainutlaatuista. Arktinen, pimeä talvemme ja valoisat kesäyöt luovat kasvuolosuhteet, joita ei löydy mistään muualta. Täällä maaperä on täydellinen puhtaan, ravitsevan ja maukkaan ruoan tuotantoon. ->osaamisemme mahdollistaa puhtaan ja ravintorikkaan ruuan tuotannon maailman pohjoisimmassa kehittyneessä maatalousmaassa, 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Ainutlaatuista arktista ruokaa tuottavat puhdas viljelymaa ja ilma sekä runsaat vesivarannot.
Arktisen ruoantuotannon lisäarvotekijät Terve tuotantoympäristö Puhdas ilma Tuotteiden korkea hygieeninen laatu Puhdas vesi Varmennetut puhtaat tuotteet Terveet eläimet, ei salmonellaa, vähäiset antibioottijäämät Tuotteiden korkea sisäinen laatu (esim. Luonnonmarjojen (mustikka, puolukka, hilla) korkea flavonoidipitoisuus) Jäljitettävät tuotteet Integroitu sopimustuotanto, läpinäkyvä dokumentaatio https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519271/lukeluobio_47_2015.pdf?sequence=4
Elintarvikealan yritysten yhteistyö 24 % ei tee yhteistyötä tekee yhteistyötä 76 % N 334 suomalalaista elintarvikealan yritystä 160 140 120 100 80 60 40 20 0 N 334 suomalalaista elintarvikealan yritystä Lähde: Lähikanna-hanke/Luke/ 2017
Yhteistyötä ja vientiä - Suomen markkina varsin rajallinen viennissä kilpailijat muuttuvat yhteistyökumppaneiksi - Viennin vaatimukset (mm. dokumentaatio, markkinointi jne.) pk-sektorin yrityksille usein liian raskaita - Innovatiivisille vientiyhteistyömuodoille on kysyntää yhteisiä vientipäälliköitä ja vientiosuuskuntia
Esimerkki vientiyhteistyöstä: Prosciutto di Parma Ketju: lihan tuottajia (4700) teurastajia (110) jalostajia (160), jotka jäseninä Parma di Ham Consortiumissa Kinkun jalostaminen ja pakkaaminen tapahtuu Parman alueella, lihan kasvattajat ympäri Italiaa Parma Ham Consrotium (osuuskunta/klusteri), suojelee nimisuojattua Prosciutto di Parmaa maailmanlaajuisesti Consortiumilla on maailman laajuinen rooli markkinoinnissa ja promotoinnissa Kaikki jalostajat noudattavat tiukkoja sääntöjä, kinkku pakataan Parman alueella Jäsenet markkinoivat itse tuotteitaan Consortium luo latua Lähde: Hyvylä, L. 2013 (toim) Toimialaraportti lihateollisuus, TEM
Lisätietoja: jaana.kotro@luke.fi eeva-liisa.lilja@fennopromo.fi
Kiitos! lotta.heikkila@luke.fi 040 161 3592
22 Teppo Tutkija 17.11.2017