Teemaesittelyt. Keskittymisen valmiuksien harjoitteet harjoittavat myös tilanteiden nollaamisen ja rauhoittumisen taitoja.



Samankaltaiset tiedostot
Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot. Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita

Kilpailemaan valmentaminen Harjoite 8

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen

Training focus. Ohjeet. Tavoitteet

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa

HUIPPUJEN KASVATTAJA

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari Kotka

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Ohjeet valmentajille ja urheilijoille TrainingFocuksen käyttöön

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

AC Kajaani valmennuslinja 2017

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

Suomen Suunnistusliitto

Harjoittelun painopistealueet

Keskity SSA-harjoituksissa laatua harjoitteluun Markku Gardin Syyskuu 2015

Harjoite 16: Vireys- ja suoritustilan sekä jännityksen nopeat hallintakeinot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Unelma hyvästä urheilusta

Jukolakoulu

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI

Mentaalipala osaksi päivittäistä akatemiavalmennusta? Psyl urheilulukio Markku Gardin

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

KILPAILIJAN OSAAMISEN MAKSIMOINTI KILPAILUTILANTEESSA

Mitä tehdään tehdään kunnolla.

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C Markku Gardin

Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Suomen Voimisteluliitto Rytminen voimistelu Minirinki ja N-ryhmä. Vanhempaininfo

Pelin kautta opettaminen

Suomen Suunnistusliitto

Vanhempainilta Turun Urheiluliitto, joukkuevoimistelu

Vanhemmat ja lapsen urheileminen

Valmennuksen kehityskortit

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015

Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu. HGK:n valmennus 2012

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Mitkä asiat ovat tärkeitä vuotiaiden urheilussa?

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Harjoite 4: Kilpailun/ottelun kulun suunnitelma

VALMENNUKSEN LINJAUS

ELITE INFOTILAISUUS Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

Tunnista vahvuutesi ja aseta itsellesi johdonmukaiset tavoitteet

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

Visio, missio, arvot ja strategia

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ

Valmennuksen haasteet. Olympia- ja Paralympiavalmentajaseminaari Vierumäki Kirsi Hämäläinen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

15 Opetussuunnitelma. pisteet. Koodi: LIO39XX Päätös: UOPI C12/2015

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Mentaaliset taidot ja huippusuoritus urheilussa ja työelämässäkin. Porin Rotaryklubi Markku Gardin

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v)

LASTEN JA NUORTEN MOTIVOINTI URHEILUSSA (PAINONNOSTOSSA) TEORIAA. Ari Moilanen Painonnostovalmentaja Ounasvaaran Atleetti Klubi

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIAN PERUSTEITA

Valmennuslinja. Salon Uimarit

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

Yhdistyspäivä

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL

Nuoren jääkiekkoilijan luonteen tukeminen. Tuomas Grönman, Niilo Konttinen, Rauli Urama & Antti Järvinen 2015

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Transkriptio:

TrainingFocus-teemojen esittelyt yksilö- ja joukkueurheilussa Teema 1: Keskittyminen Keskittynyt urheilija kiinnittää huomion suorituksen kannalta olennaisiin asioihin ja osaa säädellä keskittymisensä tapaa, suuntaa ja aikaa, kunnes suoritus on onnistuneesti ohi. Keskittynyt joukkue toimii yhtenäisesti ja suoriutuu optimaalisella tasolla. Joukkue pystyy ylläpitämään ja muuttamaan keskittymisen tasoa tilanteen vaativalla tavalla. Valmiustason harjoitteiden avulla urheilijat saavat mahdollisuuden oivaltaa keskittymisen merkityksen suorituksien onnistumiseksi, ja motivoitua näin kiinnittämään keskittymiseensä entistä tarkemmin huomiota. Keskittymisen valmiuksien harjoitteet harjoittavat myös tilanteiden nollaamisen ja rauhoittumisen taitoja. Valmentaja oppii tuntemaan urheilijoidensa käsityksiä keskittymisestä ja omista keskittymisen taidoistaan. Perustaitojen harjoitteiden avulla urheilijat opettelevat keskittymisen perustekniikoita ja siirtyvät tietoisemmalle ja itsenäisemmälle tasolle koskien oman keskittymisen säätelyä ja harjoittelun laatua. Urheilija ymmärtää menetelmien hallitsemisen myötä mahdollisuuden keskittymiskyvyn kehittämiseen yhä paremmaksi ja lajinomaisemmaksi. Huipputaitojen keskittymisharjoitusten avulla urheilijat voivat syventää keskittymisen taitojaan kohti huippusuorituksille tyypillisiä vaatimuksia. Urheilijat ja valmentajat saavat mahdollisuuden yksilöllisen keskittymisen harjoittelun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Urheilija saavuttaa yhä suuremman varmuuden toimia itseensä luottaen haastavissakin tilanteissa. Keskittymisharjoitukset joukkueille auttavat suuntaamaan huomion joukkueen toiminnan kannalta keskeisiin asioihin. Joukkueen urheilijat kiinnostuvat oman toiminnan säätelystä osana huippusuoritusta. Keskittymisharjoitukset kehittävät koko joukkueen suoritustasoa tarjoamalla yksilöllisiä keinoja urheilijoiden keskittymiskyvyn kehittämiseksi. Urheilijat oppivat tuntemaan paremmin toisensa ja tukemaan optimaalista keskittymistä vaativaa ilmapiiriä ja toimintatapoja.

Teema 2: Motivaatio ja motivoituminen Motivoitunut urheilija nauttii harjoittelusta, jolloin hän myös oppii tehokkaasti, jaksaa harjoitella paljon ja selviää usein helpommin ja nopeammin urheiluun liittyvistä hankalammista harjoittelu- ja kilpailuhetkistä. Joukkueen korkeaa motivaation tilaa kuvaa sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja jokaisen joukkueenjäsenen kantama vastuu yhteisistä asioista ja toimintatavoista. Valmiustasolla urheilijat tulevat tutuiksi motivaatio- ja motivoitumiskäsitteiden kanssa. Urheilijat pohtivat omaa motivaatiotaan ja motivoitumisen taitoaan. Urheilijoiden tutustuessa paremmin omaan motivaatioonsa ja motivoitumisen tapoihinsa, tietoinen vaikuttaminen omaan harjoitteluun lisääntyy. Perustaitojen tasolla urheilijat lisäävät lajitietoisuuttaan sekä ymmärrystään siitä, mitä lajissa huipulle pääseminen vaatii. Urheilijat harjoittelevat urheilemisesta nauttimisen vahvistamista sekä ottamaan vastuuta omasta motivoitumisestaan. Sisäinen motivoituminen vahvistuu, kun urheilija vaikuttaa itse harjoitteluunsa. Harjoitteet lisäävät valmentajan tietoisuutta omien urheilijoidensa toiveista ja tarpeista ja siten mahdollisuuksia toteuttaa valmennusta, joka ylläpitää ja samalla kehittää urheilijoiden motivaatiota. Huipputaitojen tasolla urheilijat tarkastelevat ja harjoittavat ajatuksiaan huippu-urheilusta ja siihen taustalla vaikuttavista asioista. Urheilija pyrkii tulemaan tarkasti tietoiseksi oman motivaationsa rakenteesta. Motivaation selkeytymisen myötä rentous ja vapaus harjoitella kovaa kohti huipputavoitteita lisääntyvät. Urheilija ja valmentaja voivat tarkkailla motivaation tilaa ja tarvittaessa vaikuttaa motivaation säilyttämiseen ajoissa, ennen kuin harjoittelu laatu on mahdollisesta motivaatio-ongelmasta johtuen kärsinyt. TrainingFocuksen joukkueurheilun motivaatioharjoitukset tarkastelevat motivaatiota ja motivoitumista sekä yksilön että joukkueen näkökulmasta. Tavoitteena on urheilijoiden sisäisen motivaation vahvistaminen. Urheilijat oivaltavat, että motivoituminen on taito ja alkavat ottamaan vastuuta omasta motivoitumisestaan sellaisiinkin harjoituksiin ja harjoitteisiin, joista he eivät itsestään ole riittävän innostuneita. Joukkueen urheilijat tarkastelevat rohkeasti ajatuksiaan siitä, kuinka paljon he haluavat huipulle ja mikä kaikki muu on heidän elämässä tärkeää. Valmentaja pohtii joukkueen motivaation tilaa: minkälaiset asiat joukkueessa toimivat hyvinä motivaattoreina ja mitkä mahdollisesti eivät.

Teema 3: Tavoitteenasettelu Tavoitteenasettelun avulla urheilijat ja valmentajat asettavat motivoivia päämääriä harjoittelulle. Taitavan tavoitteenasettelun ja toiminnan arvioinnin myötä urheilijoiden harjoittelu ja kilpaileminen vastaavat tavoitteiden saavuttamisen vaatimuksia. Valmiuksien tasolla urheilijat opettelevat ymmärtämään tavoitteiden ja tavoitteenasettelun sekä harjoittelun laadun merkityksiä, mikä on vankka perusta motivaation säilymiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle urheilijan uralla. Perustaitojen tasolla opetellaan tavoitteenasettelun monipuolinen perustekniikka kiinnostavien harjoitteiden avulla, jotka samalla johtavat urheilijan pohtimaan monipuolisesti omia tavoitteitaan urheilussa. Paineiden ja epäonnistumisten käsittely yleensä helpottuvat. Huipputaitojen tasolla huipulle tähtäävän urheilijan uran onnistumista edistetään järjestelmällisen ja yksilöllisen tahtotilan kehittämisen, kausi- ja vuosisuunnittelun sekä uran kokonaisvaltaisen arvioinnin avulla. Joukkueen tavoitteenasettelun harjoitteiden myötä urheilijat opettelevat ymmärtämään henkilökohtaisen tavoitteenasettelun merkityksen joukkueen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Joukkueen jäsenten ottaessa enemmän vastuuta oman toiminnan kehittämisestä henkilökohtaisen tavoitteenasettelun avulla, joukkueen harjoittelun laatu ja sitä kautta suorituskyky nousevat.

Teema 4: Itseluottamus Urheilijan itseluottamus on yksilöllinen tunne siitä, että uskoo ja luottaa omiin taitoihinsa ja ominaisuuksiinsa. Itseluottamuksesta kertoo myös se, että urheilija arvostaa itseään ainutlaatuisena ihmisenä ja persoonana erilaisissa urheilemiseen liittyvissä tilanteissa. Itseluottamuksen valmiuksien harjoitteet auttavat urheilijaa kohti lisääntyvää itsetuntemusta ja itseluottamusta. Urheilija opettelee tietämään ja tuntemaan omat vahvuutensa ja samalla harjaantuu ottamaan vastaan ja hyödyntämään myös korjaavaa palautetta. Perustaitojen tasolla valmentaja ja urheilija aloittavat systemaattisen itseluottamuksen kehittämisen lajiharjoittelun yhteydessä ja ohessa. Harjoittelu ja kilpaileminen yleensä tasapainottuvat, kun urheilija pystyy itse vaikuttamaan itseluottamuksen tunteisiin erilaisissa tilanteissa. Harjoittelusta ja kilpailemisesta iloitseminen usein lisääntyy. TrainingFocus antaa valmentajalle mahdollisuuden oppia tuntemaan urheilijaansa paremmin ja toimimaan siten yhä tuloksellisemmin urheilijan itseluottamusta tukiessaan. Itseluottamuksen huipputaitojen tasolla urheilija oppii yhä tehokkaammin käytännössä vaikuttamaan itseluottamuksen kokemusten säätelyyn ja kehittämiseen. Taidot ulottuvat myös kilpailutilanteisiin ja muihin urheilijan itseluottamusta erityisesti haastaviin tilanteisiin. Itseluottamukseen ja sen kehittämiseen liittyy läheisesti seuraava TrainingFocuksen teema, tunteiden hallinta. Joukkueen itseluottamuksen harjoitteiden avulla urheilijat opettelevat kehittämään psyykkisiä taitojaan pitkäjänteisesti ja tuloksellisesti, mikä johtaa itseluottamuksen kehittymiseen. Joukkue oppii havaitsemaan hyviä itseluottamuksen kokemuksia ja harjaantuu toistamaan niitä useammin ja voimakkaampina. Joukkueen harjoittelu ja kilpaileminen yleensä tasapainottuvat ja sitoutuminen vahvistuu, kun urheilijat pystyvät itse vaikuttamaan itseluottamuksen tunteisiin erilaisissa tilanteissa.

Teema 5: Tunteiden hallinta Urheilu on hieno mahdollisuus kokea paljon erilaisia tunteita, jotka rikastuttavat elämää monella tavoin. Tunteiden hallinnan teema harjoittaa urheilijoiden itseluottamukseen, harjoittelun laatuun ja suoritusvarmuuteen merkittävästi vaikuttavia taitoja. Valmiuksien tasolla harjoitteet johtavat urheilijaa tunnistamaan, ymmärtämään ja hyväksymään omia tunteitaan. Harjoitteet opettavat tunnistamaan omia tapoja ohjata omaa suorittamista ja suoriutumista itsepuheen avulla. Samalla harjoitteet kehittävät valmiuksia myönteiseen, suoriutumista tukevaan ajatteluun ja tunteiden säätelyyn. Valmentaja tulee paremmin tietoiseksi urheilijan harjoituksissa ja kilpailuissa kokemista tunteista ja ajatuksista, ja urheilijoiden ja valmentajien vuorovaikutus monipuolistuu. Perustaitojen harjoitteet opettavat urheilijalle keinoja tietoiseen tunteisiin vaikuttamiseen ja sitä kautta suorituskyvyn säätelyyn. Urheilija opettelee tunnistamaan oman, hyvältä tuntuvan tunne-elämän piirteitä ja saavuttaa taitoja säädellä urheilussa eteen tulevia voimakkaitakin tunteita hyvinvointia tukevilla tavoilla. Harjoitteet ohjaavat myös stressinhallinnan perustaitojen harjoittamiseen. Huipputaitojen tasolla urheilija ottaa vastuuta omasta kehittymisestään suorituksiin liittyvien tunteiden säätelijänä huippu-urheilun vaatimalla tasolla. Tietoisen harjoittelun seurauksena urheilijan tilanteiden nollauskyky ja virheiden sietäminen kehittyvät, mikä pitkällä tähtäimellä myös useimmiten vähentää paineita ja johtaa yhä parempaan suoritusvarmuuteen. Joukkueurheilun tunteiden hallinnan harjoitteet opettavat joukkueen yksilöille keinoja tietoiseen tunteisiin vaikuttamiseen. Urheilijat opettelevat menetelmiä ja keinoja, joiden avulla he pystyvät tietoisesti vaikuttamaan omiin tunteisiinsa sekä tarkoituksenmukaisia itsensä kannustamisen ja ohjaamisen tapoja. Urheilijat opettelevat kiinnittämään huomiota omiin stressin kokemuksiin ja käsittelemään virheitä luonnollisena osana urheilua. Joukkueen tunteisiin ja ryhmähenkeen liittyviä harjoitteita löytyy teemasta 8: Ryhmädynamiikka.

Teema 6: Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen Taitava kilpailuun valmistautuja tietää ja toteuttaa rutiineja, jotka auttavat virittymään yksilöllisesti hyvään kilpailuvireeseen. Suoritukseensa ja itseensä luottava urheilija kilpailee nauttien mahdollisuudesta testata osaamistaan oman lajinsa parissa. Taitavan joukkueen jäsenet tuntevat toisensa kilpailijoina ja osaavat toimia myös yksilöllisesti optimaalisen kilpailumielialan synnyttämiseksi. Joukkue yltää toistuvasti vähintään oman tasoiseen suoritukseen mahdollisten paineidenkin alla, ja osaa myös hyödyntää virheet kehittääkseen joukkueen suoritusta yhä korkeammalle tasolle. Valmiuksien tasolla urheilija opettelee tunnistamaan omaan valmistautumiseen ja kilpailemiseen liittyviä piirteitä. Urheilija aloittaa menetelmien opettelun, joiden avulla hän voi tietoisesti kehittää kilpailemisen taitojaan. Perustaitojen tasolla urheilija suunnittelee ja harjoittelee itselleen toimivat valmistautumisen ja kilpailemisen rutiinit, joiden avulla hän voi vähitellen kehittää suoritusvarmuuttaan kohti huipputasoa. Urheilija käyttää apunaan optimaalista kilpailunomaista harjoittelua, mielikuvia sekä kilpailunanalyysejä. Huipputaitojen tasolla urheilija opettelee tarkasti ja nopeasti analysoimaan suoritusvirettään ja mahdollisia paineen tunteita haastavissakin tilanteissa sekä vaikuttamaan niihin tehokkaimmilla tavoilla suorituskyvyn säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Joukkueen kilpailemisen harjoitteiden avulla joukkue tulee tietoisemmaksi tekijöistä, jotka vaikuttavat kilpailuissa tai otteluissa suoriutumisen onnistumiseen. Joukkueen suoritusvarmuutta kehitetään toimivien valmistautumis- ja kilpailu/ottelurutiinien avulla. Tavoitteena on peli- tai kilpailutilanteista nauttiminen niin, että huippusuorituskyky on mahdollista. Valmentaja harjoittaa taitojaan tunnistaa joukkueen yli- tai alivirittyneisyyden tilan ja vaikuttaa siihen käytännön menetelmin.

Teema 7: Mielikuvaharjoittelu Mielikuvaharjoittelu on urheilusuorituksien ja niiden osien suorittamista mielikuvissa. Urheilijat voivat hyödyntää mielikuvaharjoittelua tehokkaasti mm. lajin osasuoritusten, kokonaisten lajiharjoitusten sekä kilpailusuoritusten ja myös poikkeavien tilanteiden harjoittamisessa. Valmiuksien tasolla TrainingFocus tarjoaa harjoituksien sarjan, joiden avulla urheilijat ja valmentajat voivat tutustua mielikuvaharjoitteluun, innostua siitä ja oppia, miten luodaan hyvät valmiudet tuottaa todenmukaisia, onnistuneita mielikuvia urheilusuorituksista. Perustaitojen harjoitteiden avulla urheilijat ja valmentajat voivat opetella mielikuvaharjoittelun perustekniikan. Mielikuvaharjoittelua hyödynnetään tehokkaasti lajiin liittyvien liikkeiden ja suoritusten osien harjoittelussa. Huipputaitojen tasolla urheilijat ja valmentajat voivat hyödyntää mielikuvaharjoittelua tehokkaasti kokonaisten lajiharjoitusten sekä kilpailusuoritusten harjoittelussa. Lisäksi mielikuvaharjoittelu ulotetaan myös poikkeavien tilanteiden harjoittamiseen, kuten loukkaantumistilanteisiin, pelkotilanteisiin tai haastaviin olosuhteisiin. Vastaavasti joukkueen mielikuvaharjoittelun myötä urheilijat opettelevat mielikuvaharjoittelun perustekniikan. Urheilijat harjoittavat kykyä tietoisesti hallita ja muuttaa mielikuvia haluamaansa suuntaan sekä kykyä muodostaa lajiin liittyvistä liikkeistä ja osasuorituksista laadukkaita mielikuvia. Joukkue voi käyttää mielikuvaharjoittelua pelitaktiikan omaksumisessa sekä muiden kilpailu- /ottelusuoritusten harjoittamisen apuna.

Teema 8: Ryhmädynamiikka Ryhmädynamiikan harjoitteet sopivat sekä joukkueille että yksilöurheilijaryhmille. Tehokkaasti ja tasokkaasti toimivan joukkueen ja ryhmän jäsenet omaavat vahvan ryhmäidentiteetin ja sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen myös omien tarpeidensa ohi. Ryhmässä jaetaan tietoa ja hyödynnetään toisten osaamista taitavasti. Omaa ja toisten panosta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi arvostetaan korkealle. Harjoitteiden avulla ryhmä opettelee toimimaan tehokkaasti perustehtävänsä ja tavoitteidensa suuntaisesti. Harjoitteet kehittävät ryhmän vuorovaikutusta, mikä tukee ryhmän optimaalista suoriutumista haastavissakin tilanteissa. Tavoitteena on, että jokainen ryhmän jäsen tulee huomioiduksi ja voi näin lisätä ryhmään kuulumisen tunnettaan. TrainingFocus auttaa valmentajaa ymmärtämään ryhmädynaamisia ilmiöitä ja antaa käytännön vinkkejä ryhmäprosessien ohjaamiseen osana lajivalmennusta.