Osaamiskeskukset osana SOTE-uudistuksessa Sairaalatekniikan päivät Finlandia-talo 12-13.2.2014 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS
Eur/as 1 000 980 960 940 920 900 880 860 840 820 800 780 760 740 720 700 EUROA/ASUKAS - KEHITYS DEFLATOITUNA HUS:SSA VS. MUISSA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ VUOSINA 2000-2012 827 736 864 764 902 811 880 835 946 900 922 907 911 887 898 900 897 868 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 HUS Muut sh- piirit 967 915 965 887 978 882 986 866 Kustannukset deflatoitu v. 2012 tasoon Kuntaliiton sairaalakustannusindeksillä (Tilastokeskus 9.4.2013). Muut sh- piirit ilman Ahvenanmaan maakuntaa. 1.1.2010 Loviisaan liittyivät Liljendal ja Pernaja sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä Ruotsinpyhtää ilman Haaviston ja Vastilan alueita. Väestö 31.12.2012 Lähde: Tilastokeskus.
Vuosittain keskimäärin korvatut potilasvahingot/ 100 000 asukasta 50,0 45,0 40,0 4,4 35,0 30,0 25,0 20,0 3,1 3,8 3,7 9,1 11,7 4,8 9,4 12,9 15,0 10,0 5,0 7,8 12,1 16,9 20,4 22,9 27,4 0,0 Väestö HUS PShp VSShp PPShp PSShp 31.12.2011 1 545 034 489 501 470 453 401 201 248 130 Leikkaus- ja anestesiatoimenpiteet Kliiniset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet Muut toimenpiteet - ASUKASLUVUT VUOSIEN 2006-2010 LOPUSSA VUODEN 2012 SAIRAANHOITOPIIRIJAOLLA, TILASTOKESKUS - VUOSINA 2007-2011 RATKAISTUT KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT, PVK Lähde: Potilasvakuutuskeskus
ORGANISAATION MUUTTAMINEN ON AINA LATAUTUNUTTA Asian tekee haasteelliseksi se, että organisaation uudistaminen on aina latautunut ja jännitteinen asia, jossa eniten ovat äänessä vastustajat, suuri enemmistö voi hiljaisuudessa tukea muutosta, mutta ei ole äänekäs Kun aloitin HUS:n toimitusjohtajana toukokuussa 2010 totesin, että nyt ei ole organisaatiouudistuksen aika, olisi ollut kohtalokas virhe aloittaa sillä mutta nyt 2013/14/15 sellaisen aika on Sotet yms eivät vaikuta tähän uudistukseen, joka on ennen kaikkea HYKSin sisäinen Päättäjille haasteena on asian ammatillisuus, kuin hebrean kieltä, henkilöstölle tutumpaa
HYKS:n vuoden 2012 organisaatio (tilikartta) Toimitusjohtaja (ja johtajaylilääkäri) à HYKS:n johtaja à Tulosyksikön johtaja à Klinikkaryhmän johtaja à Vastuuyksikköryhmän johtaja à Vastuuyksikön johtaja HYKS 4 Tulosyksikköä, niiden alaisuudessa 18 Klinikkaryhmää, niiden alaisuudessa 136 Vastuuyksikköryhmää, niiden alaisuudessa 545 Vastuuyksikköä, joihin kuuluu 11 690 Henkilöä
STRATEGIAMME LINJAUKSET (10/2011): ORGANISAATION MADALTAMINEN: HUS:n organisaatiotasoja tulee vähentää. Tällöin johtajilla ja esimiehillä olisi välittömiä alaisia nykyistä enemmän, mutta organisaatiotasoja olisi nykyistä vähemmän. PROSESSIMAINEN HOITO PROSESSIEN JOHTAMINEN JA PROSESSIORGANISAATIO OSAAMISKESKUKSET. Osaamiskeskuksella tarkoitetaan tietyn laajan hoitokokonaisuuden tai potilasryhmän hoitamiseen tarkoitetun suhteellisen itsenäisen, eri tuotannontekijöitä hallitsevan kokonaisuuden muodostamista,... TYÖ ALOITETTIIN 5/2012 seminaarilla
MUUTOKSEN YDIN PÄHKINÄNKUORESSA OLENNAINEN MUUTOS, JOTA NYT TAVOITELLAAN, ON SE, ETTÄ AIKAISEMMAT KIRURGISET JA SISÄTAUTISET SUPPEAT ERIKOISALAT (JOTKA NYT OVAT ITSENÄISIÄ ERIKOISALOJA) JA NIIDEN LÄHIALAT YHDISTETÄÄN HALLINNOLLISESTI POTILASRYHMIEN MUKAISESTI, ESIM: VATSA-ALUEEN SAIRAUDET MUNUNAIS- JA VIRTSAELINTEN SAIRAUDET SYDÄN ( KIRURGISET JA SISÄTAUTISET ) SAIRAUDET HERMOSTON SAIRAUDET TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET
ASIAKASLÄHTÖISYYS ON (USEIN) ERI ASIA KUIN PROFESSIOLÄHTÖISYYS Sairaalaorganisaatio tulee rakentaa ASIAKASLÄHTÖISESTI. Potilas on sairaalan asiakas. Potilaslähtöinen organisaatio ei perustu terapiamuotoon, vaan potilaan oireisiin, sairauksiin ja ongelmiin, jolloin eri hoitomuotojen tulee olla mukana organisaatioyksikössä (ei tämä silti mikään temppu ole, fiksut ihmiset tekevät hyvää työtä organisaatio-rakenteesta riippumatta!) Tapa organisoida erikoissairaaloita heijastaa lääketieteen kehitystä, jolla on useiden vuosisatojen, jopa vuosituhansien perinteet. Erikoissairaalat toistavat samaa organisointitapaa kuin yliopistolliset sairaalat, joissa lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä koulutetaan, Se voi palvella potilaan etua, mutta ei suoranaisesti perustu siihen. (KTT,LL Juha V. Virtasen väitöskirjasta s. 213)
TULOSYKSIKÖIDEN MÄÄRÄÄ ON VÄHENNETTY, PORTAITA ON TULLUT LISÄÄ HYKSissä oli sen perustamisvaiheessa 1958 15 kliinisen toiminnan hallintoyksikköä, jotka kaikki olivat hyvin pitkälle omavaraisia : omat rakennukset, luentosalit, kirjastot, laboratoriot, patologit, anestesiologit, röntgenlaitteet ja lääkärit jne. Keskeinen jako oli kirurgia sisätaudit, joilla oli kummallakin useita klinikoita 1990-luvulla HYKSissä oli yhteensä kaikkiaan tulosyksiköitä 45, joista kliinisiä yli 20! (45 mukana diagnostiset yksiköt, tuki- ja hallintopalvelut) Siitä asteittain vähennettiin, ensin n. 20, kliinisiä 9, kunnes HUS:in muodostamisen myötä 7 ja 2008 alkaen 4 (joiden alla 17 klinikkaryhmää), 2013: 5
HYKS:N 1990-LUVUN KLIINISEN TOIMINNAN ORGANISAATIO à 2000-LUVULLE 1995-2000 2000-2007 2008 - Iho- ja allergiasairaala A MED Kirurgian klinikka OPER Lasten ja nuorten sairaala NALA Naistenklinikka NALA Neuroklinikka E M - O Psykiatrian klinikka PSYK Silmä-korvasairaala E OPER Sisätautien klinikka A MED Syöpätautien klinikka MED
KOKO SAIRAALAN ON MYÖS OLTAVA JOHDETTAVISSA EI RIITÄ, että organisaatiorakenne tyydyttää asiantuntijoita, vaan organisaation on oltava myös kokonaisuudessaan johdettavissa. Asiantuntijoita motivoi vahvasti itsenäisyys ja oma. Tämä tulee ottaa huomioon, mutta äärimmilleen vietynä tämä merkitsee suursairaalassa useita kymmeniä, jopa yli 100, itsenäistä firmaa (tähän suuntaan on jo tullut aloitteita!) Johdettavuuden (= omistajien) kannalta yksiköitä voi olla rajallinen määrä, 15 alkaa olla maksimi, on myös löydettävä yksiköihin johtajia, niillä on oltava riittävästi volyymiä, henkilöstöä ja taloudellisia resursseja mm kehittämiseen ja kriisitilanteiden varalle,
HAVAINTOJA SUOMEN MUIDEN YO-SAIRAALOIDEN ORGANISAATIOISTA Oulussa on edelleen perinneorganisaatio : Med, Oper, NaLa, Psyk Neurokeskus on Kuopiossa ja Turussa Sydänkeskus on Kuopiossa, Turussa ja Tamp. Erillistä syöpäkeskusta ei ole muualla, Kuopiossa syöpätautien klinikka on naistentautien kanssa samassa yksikössä, Tampereella kirurgian ja gastroenterologian, Turussa myös osana muuta! NaLa on Tampereella ja Oulussa, mutta ei Kuopiossa ja Turussa Lastenpsykiatria on lastentautien kanssa Kuopiossa ja Tampereella, mutta muun psykiatrian yhteydessä Turussa ja Oulussa
JATKOA EDELLISESTÄ Anestesia ja tehohoito on sisäinen palveluala muualla paitsi Oulussa Vatsa-uro -keskus on vain Turussa Silmäsairaudet ja knk ovat muualla osana laajempaa kokonaisuutta, myös Tampereella Tules-kokonaisuus on erillisenä Turussa ja Kuopiossa, mutta Tampereella on Coxa Oy, muu Tules on heillä neuron, silmä, knk, kuntoutus kokonaisuuden osa Jakojäännösongelma on todellinen, sitä tulisi voida välttää Turku 9 + 3, Tampere 6 + 1 + 2, Kuopio 9 + 3,
HYKSIN TULOSYKSIKÖIDEN JA KLINIKKARYHMIEN HALLINNOLLINEN MUUTOS OSAAMISKESKUKSIKSI 2013-2014 2015 Sydän- ja keuhkokeskus- OSKE - keuhkosyöpien onkologinen hoito siirtyy myöhemmin Sydän- ja keuhkokeskus OSKE Tulehdus klinikkaryhmä - gastroenterologia Tulehdussairauksien OSKE Medisiininen tulosyksikkö Operatiivinen tulosyksikkö Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Psykiatrian tulosyksikkö Valtimo klinikkaryhmä - nefrologia, - neurologia, + kuntoutuspalveluja, + Apuvälinekeskus, + keskitettyjä sosiaalipalveluja Päivystys-valvonta klinikkaryhmä + ensihoito + potilassiirrot Syöpätautien klinikkaryhmä + gynekologien onkologia, + rintasyöpäkirurgia + keuhkosyöpien onkol. hoito myöh. Pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmä + nefrologia, + sisätautinen gastroenterologia, - rintarauhaskirurgia Tukielinkirurgian klinikkaryhmä - suu- ja leukasairaudet Anestesia- ja tehohoidon klinikkaryhmä + välinehuolto, - ensihoito Pään ja kaulan alueen kirurgian klinikkaryhmä + neurologia, + suu- ja leukasairaudet Naistentautien ja synnytysten klinikkaryhmä - gynekologinen onkologia Lastensairauksien klinikkaryhmät (Pediatria, Lastenkirurgia, Lastenneurorologia, Lastenpsykiatria) Psykiatrian klinikkaryhmät (Helsinki, Jorvi, Peijas, Nuorisopsykiatria) + HuSuke 2018, +perinnöllisyyslääke -tieteen potilashoito Lakkautetaan Lakkautetaan Lakkautetaan Lakkautetaan Sisätautien ja kuntoutuksen OSKE Päivystyksen ja ensihoidon OSKE Syöpätautien OSKE Vatsa-alueen ja virtsaelinten sairauksien OSKE Tules/Trauma OSKE Anestesia-tehohoito OSKE Pään ja kaulan alueen sairauksien OSKE Synnytysten ja naistentautien OSKE Lastensairauksien OSKE Psykiatrian OSKE (+ Kellokosken toimintoja Hyvinkään sairaanhoitoalueelta) ks
ERILAISET NÄKEMYKSET OVAT YMMÄRRETTÄVIÄ SOTE-palveluiden järjestäminen on niin laajakantoinen ja merkittävä asia, että on ymmärrettävää, että siitä esiintyy eri intressiryhmien keskuudessa perustellusti erilaisia näkemyksiä, vaikka yhteisiä tavoitteita kuten tasa-arvoisuutta, kestävyyttä, ennalta ehkäisyn ja peruspalveluiden ensisijaisuutta korostetaankin. Näitä mainitsemiani intressiryhmiä ovat mm. suuret kaupungit, keskisuuret kaupungit, pienet kunnat, seutukeskuskunnat, kehyskunnat, suuret shp:t, keskisuuret shp:t, pienet shp:t, eri puolueet luonnollisesti, eri ammattiryhmät, erilaiset palvelutuottajat (julkinen, yksityinen jne.), sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, työterveyshuolto, Kela, ammattijärjestöt jne.
MIKÄ SAIRAALOITA ENITEN HUOLESTUTTAA SOTE- UUDISTUKSESSA? 1 1. Erikoissairaanhoito muodostaa n. 40 % sosiaali- ja terveyspalveluista (ilman lasten päivähoitoa). Se on vahvasti sidoksissa kansainväliseen tieteen kehitykseen ja yliopistojen toimintaan. Kukaan järkevä ihminen ei halua, että sairauksien ennalta ehkäisy laiminlyödään ja sen seurauksena on enemmän hoidettavaa, tai että kansantauteja hoidetaan vain kalliilla huipputeknologialla. MUTTA on myös utopistista kuvitella, että kehittynyt länsimainen valtio voisi toimia ilman tehokasta ja kattavaa sairaalalaitosta, joka nykyisen osaamisen tasolla nielee myös kohtuullisesti resursseja. Suomessa sairaalat hoitavat tehokkaasti ja kansainvälisesti vertaillen edullisesti, ne eivät todellakaan vain laskuta kuntia, kuten kuulee väitettävän.
MIKÄ SAIRAALOITA ENITEN HUOLESTUTTAA SOTE- UUDISTUKSESSA? 2 2. Potilaat ja veronmaksajat hyötyvät siitä, että erikoissairaanhoito järjestetään suurilla väestöpohjilla, tämä on kiistatonta. Riittävä väestöpohja mahdollistaa erikoistumisen ja keskittämisen, mikä turvaa osaamisen ja laadun ympäri vuorokauden. Perusterveydenhuollossa ja pääosin sosiaalipalveluissa vastaavia suurtuotannon etuja ei ole osoitettu. Siksi keskustelu sotepalveluiden integraatiosta on ajoittain huolestuttanut, koska ainakin aluksi näytti siltä, että se olisi johtamassa kuntakohtaista integraatiota tavoiteltaessa sivutuotteena erikoissairaanhoidon järjestämisen ja tuottamisen väestöpohjien pienentymiseen.
MIKÄ SAIRAALOITA ENITEN SOTE-UUDISTUKSESSA HUOLESTUTTAA? 2-4 2) jatkoa: Nyt tämä liiallisen pilkkoutumisen riski on merkittävästi väistynyt. Lähinnä se huolestuttaa Kymenlaakson ja Varsinais- Suomen osalta, eikä huoli ole vielä kokonaan väistynyt HUS:inkaan osalta. Perustason alueiden oikeutta järjestää erikoissairaanhoitoa on lakiesityksessä järkevästi rajattu. 3) Tehokkaat kuntien kanssa yhteistyössä perustetut ja osin sairaanhoitopiirirajojen yli toimivat tukipalvelut ovat myös osoittaneet laadun ja tehokkuuden kannalta sellaisiksi, että niitä ei saisi vaarantaa. 4) Myös liialliseen ja keinotekoiseen kilpailuttamiseen ajautuminen vaativissa ja päivystyksellisissä palveluissa tulee kyetä pitämään asioissa.
MIKÄ SAIRAALOITA ENITEN SOTE-UUDISTUKSESSA HUOLESTUTTAA? 5-6 5) Ollaanko luomassa hallintohäkkyröitä, jotka lisäävät byrokratiaa ja samalla vaarantavat mahdollisuuksia vastata korkealla kansainvälisellä laatutasolla vaativan tieteellis-teknologisen osaamisalueen eli erikoissairaanhoidon kehittymisestä? Sairaaloiden manageeraus on vaativa osaamisalue. Siihen ei nytkään ole Suomessa riittävästi panostettu, vrt esim. Ranska, Iso- Britannia. Uskallan myös väittää, että osa perusterveydenhuollon viimeisen 10-12 vuoden aikana kärjistyneistä ongelmista johtuu vääränlaisesta kuntatason sosiaali- ja terveysjohtamisesta. 6) Monessa muussa maassa ylipistosairaalat ovat yliopistovetoisia. Missään ne eivät ole yhden kaupungin sairaaloita! Onko olemassa riski, että heikennetään julkisen sairaalalaitoksen vetovoimaa?
NYT OLLAAN TÄSSÄ: LAKILUONNOS ON LAUSUNNOLLA Millainen kartta tai malli lakiluonnoksesta mahdollisesti seuraa? Se muotoutuu vaiheittain: lain säätäminen à kuntien ehdotukset à Valtioneuvoston päätökset. OLETTAMANI LOPPUTULOS: 20-22 sote-aluetta: Itä-Savo ja Länsi-Pohja eivät sote-alueita (?), mutta Kouvola ja Salo mahdollisesti olisivat, Raumalla ja xxx:llä sellaisiksi on kova pyrky, väestörajat eivät nyt täyty, joustaako Valtioneuvosto? Näiden sisällä olisi 25-30 perustason aluetta: Uusimaa 6 (erityissäännös: 50 000 asukkaan alaraja!), Etelä-Karjala 1, Eteläinen Kymenl. 1, Pirkanmaa 7 (ml Jämsä), Kanta-Häme 1-2, Päijät-Häme 2, Pohjois-Pohjanmaa 1, Pohjois-Savo 3, Etelä-Savo 0-1, Keski-Suomi 0-1, Varsinais-Suomi 2, Satakunta 1, Vaasan shp 1 + erikseen Itä-Savo ja Länsi-Pohja (?)
KESKUSTELU PERUSTASON ALUEISTA 1 Tämä on monen mielestä lakiluonnoksen suurin ongelma. Perustason alue johon tarvitaan vastuukunnan vapaaehtoisuus vastaisi n. 70-80 % sosiaali- ja terveyspalveluista: sosiaalipalvelut kokonaan (tästä erityisesti keskusteltiin) pl 24 h päivystys, perusterveydenhuolto ja pieni osa erikoissairaanhoidosta. Näitä alueita/kuntia olisi neljää eri tyyppiä: 1) perinteiset seutukeskukset, joilla on nyt aluesairaalat 2) muut yli 20 000 asukkaan kunnat 3) joista osa ns. kehyskuntia, joista on monimutkainen erityissäännös, vrt. samaan aikaan kuntarakennelain pakkoliitospykälä 4) niukasti alle 20 000 asukkaan kunnat (esim. 17500 19999)
KESKUSTELU PERUSTASON ALUEISTA 2 Syntyisi tilanne, jossa nämä kunnat päättävät itse omista perustason palveluistaan, mutta sote-alueen suuri vastuukunta ei päättäisi omista sote-palveluistaan vaan päättäisi niistä aina yhdessä sotealueen (maakunnan) muiden kuntien kanssa. Toteutuuko tässä välitön demokratia tai järjestämisen ja rahoituksen ykseys? Sote-alueen sote-elimellä olisi kaksi eri päätöksenteon kokoonpanoa, koska perustason alueen kunnat eivät voi osallistua muiden kuntien perustasoa koskevaan päätöksentekoon. Selkeää? Oikeus erikoissairaanhoitoon on tiukasti rajattu hyvä! Mutta onko tämä tiedostettu? Sote-alueen ja perustason alueiden kuntien hyväksymä YHTEISTOIMINTASOPIMUS on tärkeä. Rahoitus olisi monimutkainen. 47 48 :t
KUNTAYHTYMÄN MUODOSTAMINEN Ehtoja oli alunperin kolme, mutta vastuukunnan edellytykseksi ajateltu kantokyky ym. pudotettiin pois, oliko tämä viisasta? Nyt määritelmä on toisinpäin kuin mm. Kuntalain kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista koskevassa pykälässä, jossa tulee saavuttaa kuntien lukumäärän 2/3 enemmistö, ja niissä tulee olla vähintään 50 % väestöstä. Lakiluonnoksessa kuntayhtymän muodostamisen voi estää, jos sitä vastustavat kunnat, joissa asuu vähintään 1/3 väestöstä. Yhtä maakuntaa lukuun ottamatta keskuskunnan väkiluku ylittää tämän rajan! Jos keskuskunnan 50 % raja ylittyy, kuntayhtymää ei tule vaikka keskuskuntakin haluaisi! Mutta jos siis 66,7 % väestöstä ja samalla vähintään 50 % kaikista kunnista kannattaa kuntayhtymää, voidaan se muodostaa.
SUHTEELLISESTI VALITTU TOIMIELIN Toimielin on kuin kuntayhtymä: se tekee päätökset sotepalveluiden järjestämisestä, vastaa taloudesta, sillä on eriytetty kirjanpito, oma tilinpäätös, oma pääoma, ottaa lainaa, tekee sopimukset, edustaa jne. Muodostetaan alueen kuntavaalien yhteisen tuloksen perusteella Mitä se vastuukunta oikein tekee!? Äänivaltaleikkuria ei ole! Tähän liittyy kysymys siitä, että voiko kunta antaa ns. konserniohjeen edustajilleen toimimisesta tietyllä tavalla sote-elimessä (jos voisi niin periaatteessa niukasti yli 50 % äänivallasta omaavan kunnan niukka enemmistö voisi yksin päättää sote-alueen asiat!), toisaalta mikään ei estä jäseniä vapaaehtoisesti muodostamasta enemmistöjä joko kunnittain tai
KOKONAISUUS ON KYLLÄ MONIMUTKAINEN On sote-alue, sen vastuukunta ja sen rakenteeseen kuuluva yhteinen sote-elin, jossa kaikki kunnat (ja puolueet) ovat suhteellisesti edustettuina. Sote-alueen sisällä on perustason alue (ita), jossa on vastuukunta ja mahdollisesti muita kuntia ja niiden yhteinen elin. Kuntayhtymä jatkaisi (voisi jatkaa) kiinteistöjen, rakennusten ja laitteiden omistajana. Siltä siis nämä vuokrattaisiin? Sote-alueen nykyisten kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyisi kuitenkin vastuukunnan palkkalistoille. Esim. Oulu olisi nykyisen 12 000 sijasta 25 000 työntekijää, josta 75 % sote-henkilöstöä. Onkohan joku näin ihan aidosti ajatellut ja tarkoittanut? Myös erillinen kunnallinen tuottaja tai kuntien yhteinen tuottajayhtymä olisi myös mahdollinen, 13. Ok, mutta moniselkoinen!
SITTEN ON VIELÄ ERITYISVASTUUALUE Erityisvastuualue eli Erva olisi kuntayhtymä, jossa jokainen kunta on edustettuna yhtymäkokouksessa, sillä olisi oma hallitus. Ervasta säädetään 15-16 :ssä ja 31-40 :ssä Tehtävät (11 kpl) pääosin koordinoiva, mutta myös: vastaa... 3)... keskittämisestä (16 ) oikeus tehdä... sitovia päätöksiä... tuottamisesta (39 ) sekä Erva-alueen hallituksessa olisi koulutusta ja tutkimusta käsiteltäessä rajatulla tavalla mm. korkeakoulujen edustajia mukana, mutta yliopistojen edustuksesta yliopistollisissa sairaaloissa ei sanota mitään. Tämä on todella merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna.
UUDENMAAN ALUEESTA SÄÄDETÄÄN ERI TAVOIN Koko pitkän lainvalmisteluprosessin aikana on sen kaikissa vaiheissa on ollut lähtökohtana kuten hallitusohjelmassakin että ns. metropolialueelle tai laajemmin Uudellemaalle haetaan erityisratkaisua, johtuen mm. seuraavista syistä. Alueella 1,5 miljoonaa ihmistä asuu tiiviisti yhdellä työssäkäyntialueella (yli 200 000 ihmistä pendelöi yli kuntarajan) vaikka alueella on samalla isot kunnat. Kuntien välistä eriarvoistumiskehitystä (segregaatiota) pyritään vähentämään kaavoituksen, asuntorakentamisen, liikennejärjestelyjen, elinkeinopolitiikan ja prevention keinoin. Työterveyshuollon palveluita käyttävien osuus on muuta maata suurempi, ts. oman kunnan palveluja käytetään vähemmän.
MYÖS UUSIMAA OLISI YKSI SOTE-ALUE Ns, Orpon ryhmän linjaus lähti siitä, että kullakin työssäkäyntialueella voi olla vain yksi sote-alue (vaikka siellä olisi useitakin ns. vahvoja peruskuntia). Uusimaa on yksi työssäkäyntialue (pl. Lapinjärvi, Karkkila, Hanko, Raasepori). HUS:in kokemukset (edullinen kustannuskehitys ja todennetusti vertailuissa hyvä laatu, esim. maan alhaisin potilasvahinkojen määrä/100 000 asukasta) puoltavat ainakin erikoispalveluissa laajaa väestöpohjaa, erikoistumista, keskittämistä ja pitkälle vietyä työnjakoa. Perustason palveluiden järjestämisvastuusta kaksi eri näkemystä: 1) laaja sote-alue vastaisi niistäkin, 2) kunnat itse vastaisivat niistä
UUDELLEMAALLE EHDOTETTU MALLI Uudellamaalla olisi siis yksi maakunnan laajuinen sotejärjestämisalue, ja alueella VOISI OLLA ENINTÄÄN KUUSI PERUSTASON ALUETTA Niiden vastuukunnat olisivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Porvoo ja Lohja. Perustason (siis ei vastuukunnan) alueen väestön alaraja olisi vähintään 50 000 asukasta. Malli olisi siis vastuukuntamalli (myös Keski-Uudellamalla) ja Läntinen Uusimaa olisi yksi kokonaisuus. Huom! lakiluonnoksessa erillinen maininta, jonka mukaan kielelliset olosuhteet voivat oikeuttaa poikkeussäädöksiin sote- ja perustason alueita muodostettaessa Malli olisi siis kaksiportainen
YHDENVERTAISET PALVELUT TURVATTAVA MYÖS UUDELLAMAALLA Koko sote-lainsäädännön uudistamisen lähtökohtana on ollut yhdenvertaisuuden turvaaminen. Kuuden (kaikista sote-palveluista vastaavan) sote-alueen malli Uudella-maalla, jollaista on myös esitetty, olisi potentiaalinen takaaskel eriarvoistavan kehityksen suuntaan. Siinä mallissa olisi kuusi alueellista kaikki palvelut integroivaa palvelujen järjestäjää, jolloin myös erikoissairaanhoito jakaantuisi nykyisen yhden järjestäjän sijasta kuudelle järjestäjälle. Vaikka näillä olisikin yhteinen tuotantolaitossairaala esim. HYKS, merkitsisi tämä malli sitä, että kunta tai alue itse määrittelee muista kunnista riippumatta millaisen ja minkä laajuisen erikoissairaanhoidon se väestölleen tarjoaa. Tämä merkitsisi kuntakohtaisia jonoja ja palvelujen eriyttämistä kuntakohtaisesti ( postinumeron mukaan!) sairaalan sisällä.