Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta



Samankaltaiset tiedostot
Monipuoliset osaajat palvelualojen voima

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Säännöllisen työajan ansio. Lukumäärä. / t

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2016 Ansioiden muutos syyskuusta 2015 syyskuuhun 2016

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

Ansioiden hajonta syyskuussa 2016

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2018 Ansioiden muutos syyskuusta 2017 syyskuuhun Lukumäärä

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

Tiivistelmä keskeisistä tuloksista

Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain syyskuussa vuonna 2015

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

Myynnin kasvu hidastuu

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Sijoittumispalvelu. Tommi Nieminen

Palvelualojen odotukset heikkenemässä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yksityisten palvelualojen suhdanteet

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

Selvityksen keskeiset tulokset

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO

PALKKATILASTO. Kiinteä kuukausipalkka. % lkm lkm

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk

Tradenomit työmarkkinoilla

PAMin vetovoimabarometri PAMin vetovoimabarometri 2012

Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2013

Palvelualojen taskutilasto

Mikä on ammatillinen tutkinto?

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Oulun lääni vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Poissaolojen määrässä vähän. muutoksia 10 vuodessa

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

Palvelualojen taskutilasto

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto lokakuulta 2012

Palvelualojen taskutilasto

Eläintenhoidon tutkintotoimikunta 8018 hyväksytty kokouksessa

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Kiinteistöpalveluala kiinteistön elinkaaressa

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2016

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Opettajankoulutus Suomessa

Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Liikuntatieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO Nro 3

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

Yleiskuva. Palkkatutkimus Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Hiukan Lapin AMKista Mitä meillä tapahtuu? Opetussuunnitelmatyö Yhteishaku 2016 Miten hakeudun Lapin amkiin.


Henkilöstöselvitys 2013

Työvalmennuksen koulutuksen kehittäminen

KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh Liittyy: HE 51/2015 vp

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, , Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Korkeakoulutus ja työelämä tutkimushanke

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

Sosiaalialan AMK verkosto

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksista kiinteistöpalvelualalle. Lisätietoja: elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiia Brax

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007

2012 Osavuosikatsaus 1-9

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

Transkriptio:

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon on suorittanut yhteensä 22 399 henkilöä vuosien 1996-1999 välisenä aikana. Yksityisten palvelualojen palveluksessa on tällä hetkellä lähes 12 000 ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Tradenomiliiton mukaan kaupan toimiala on suurin yksittäinen tradenomeja työllistävä toimiala. Yksityiselle palvelusektorille kokonaisuudessaan on suuntautunut 68 prosenttia valmistuneista tradenomeista, teollisuuteen 20 prosenttia ja julkiselle sektorille 12 prosenttia. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ammattitaidon kehittäminen Palvelutyönantajat teki jäsenyritystensä keskuudessa koulutustarveselvityksen tänä keväänä. Kysyimme muun muassa jäsenyritystemme näkemystä siitä, minkä tyyppinen koulutus kehittää yrityksen palveluksessa olevan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön ammattita i- toa 1. Vaihtoehtoina oli oppiminen käytännön työtehtävissä, henkilöstökoulutus, ammattitutkintoon johtava koulutus, erikoisammattitutkintoon johtava koulutus ja suunnitteilla oleva ammattikorkeakoulun jatkotutkinto. Vastanneiden yritysten mielestä oppiminen käytännön työtehtävissä kehittää eniten AMKtutkinnon suorittaneen henkilöstön ammattitaitoa. Tätä mieltä oli 90% jäsenyrityksistä. Seuraavaksi merkittävimmäksi nousi henkilöstökoulutus. Yli puolet yrityksistä oli sitä mieltä, että yrityksen tarjoama henkilöstökoulutus, joka perustuu yrityksen henkilöstön todelliseen koulutustarpeeseen, kehittää parhaiten AMK-tutkinnon suorittaneen henkilöstön ammattitaitoa. Voimakkaana esille tuli myös erikoisammattitutkinnon ja ammattitutkinnon merkitys ammattitaidon kehittämismuotoina. Yrityksistä 40 % katsoi, että erikoisammattitutkinto ja 30 %, että ammattitutkinto kehittää paljon AMK-tutkinnon suorittaneen henkilöstön ammattitaitoa. Neljäsosa (27 %) yrityksistä piti ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa hyvänä ammattitaidon kehittämisen koulutusmuotona. Yrityksistä 36 % arvioi, että jatkotutkinnot kehittävät ammattitaitoa jonkin verran ja 38 %:n mielestä vain vähän. 1 Kyselykaavakkeessa kysymys oli formuloitu seuraavasti: Minkä tyyppinen koulutus kehittää yrityksenne palveluksessa olevan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstönne ammattitaitoa? Ympyröikää oikea vaihtoehto. Vaihtoehdot olivat 1) vähän, 2) melko vähän, 3) jonkin verran, 4) paljon ja 5) hyvin paljon. Vastauksia tarkasteltaessa luokat 1 ja 2 oli yhdistetty luokaksi vähän ja luokat 4 ja 5 oli yhdistetty luokaksi paljon.

2 Kuvio 1. Palvelutyönantajien jäsenyritysten arviot siitä, minkä tyyppinen koulutus kehittää ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön ammattitaitoa (osuus yrityksistä). Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto Erikoisammattitutkintoon johtava koulutus Ammattitutkintoon johtava koulutus Kehittää: Vähän Jonkin verran Henkilöstökoulutus Paljon Oppiminen käytännön työtehtävissä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto AMK jatkotutkinnon tarve on toimialakohtainen. Selvityksen tulosten mukaan tarvetta olisi sosiaalialalla ja terveyspalveluissa. Lähes puolet näiden toimialojen yrityksistä oli sitä mieltä, että jatkotutkinto kehittäisi AMK -tutkinnon suorittaneiden ammattitaitoa paljon. Rahoitus- ja opetusalan yrityksistä noin kolmannes oli myös sitä mieltä, että jatkotutkinto kehittäisi ammattitaitoa paljon. Kaupan sekä hotelli- ja ravintola-alan yrityksistä noin viidennes katsoi mahdollisen jatkotutkinnon kehittävän tradenomin tai restonomin tutkinnon suorittaneen ammattitaitoa paljon. Liitteessä 1 on esitetty kaikkien eri koulutustyyppien toimialakohtaiset näkemykset.

3 Kuvio 2. Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemys ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon merkityksestä ammattitaidon kehittäjänä Apteekit Autoliikenne Erityispalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Kauppa Kiinteistöpalvelut Opetus Rahoitusala Sosiaaliala Vähän Jonkin verran Paljon Terveyspalvleut Tietotekniikan palveluyritykset Vakuutusala Muut erityspalvelut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittuminen työelämään Palvelutyönantajat on selvittänyt ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittumista Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä ensimmäisen kerran vuonna 1999. Tällöin tehdyn laajan koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakouluista valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumisesta PT:n jäsenyrityksissä voidaan tiivistää seuraavasti: - ammattikorkeakouluista valmistuneista 73 prosenttia työskenteli suorittavan tason tai asiantuntijatehtävissä - hiukan alle ¼ työskenteli esimiestason tehtävissä ja - vain viisi prosenttia työskenteli johtotehtävissä. Palvelutyönantajien uusimman koulutustarveselvityksen tulosten mukaan tilanne ei ole merkittävästi muuttunut vuoden 2001 osalta. Yleisemmin ammattikorkeakouluista valmistuneet sijoittuvat yhä asiantuntijatehtäviin tai suorittavan tason tehtäviin. Jonkin verran voidaan jopa havaita näihin tehtäviin sijoittuneiden osuuden kasvaneen; lähes 80 prosenttia ammattikorkeakouluista valmistuneista sijoittuu tämän tason tehtäviin. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittuminen on esitetty taulukossa 1.

4 Taulukko 1. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sijoittuminen eri tason työtehtäviin PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2001 Johto Esimies Asiantuntija Suorittava taso Yhteensä Pienet yritykset Määrä 450 540 620 1650 3260 Osuus % 14 17 19 51 100 Suuret yritykset Määrä 260 1350 2570 4350 8530 Osuus % 3 16 30 51 100 Kaikki yritykset Määrä 710 1800 3190 6000 11700 Osuus % 6 15 27 51 100 Tulosten perusteella voidaan myös havaita esimiestason tehtäviin sijoittuneiden osuuden hiukan laskeneen verrattuna vuoden 1999 selvitykseen. Tällöin esimiestehtäviin sijoittuneiden osuus oli 22 prosenttia. Vuonna 2001 vastaava osuus on 15 prosenttia. Johtotehtäviin sijoittuneiden osuus ei ole merkittävästi muuttunut näiden kahden selvityksen välillä. Vuonna 1999 johtotehtäviin sijoittui viisi prosenttia ammattikorkeakouluista valmistuneista ja vuonna 2001 kuusi prosenttia. Sijoittumisessa eroja pienten ja suurten yritysten välillä Pienten ja suurten yritysten välillä on jonkin verran eroja sen suhteen, minkä tason tehtäviin ammattikorkeakouluista valmistuneet sijoittuvat. Pienissä yrityksissä selvästi suurempi osa ammattikorkeakouluista valmistuneista sijoittuu johtotason työtehtäviin. Pienissä yrityksissä 14 prosenttia ammattikorkeakouluista valmistuneista työskentelee johtotason tehtävissä, kun vastaava osuus suurissa yrityksissä on kolme prosenttia. Toinen selkeä ero sijoittumisessa eri tason työtehtäviin pienten ja suurten yritysten välillä on asiantuntijatehtävien kohdalla. Suurissa yrityksissä asiantuntijatehtäviin sijoittuu 30 prosenttia ammattikorkeakouluista valmistuneista. Pienissä yrityksissä vastaava osuus on 19 prosenttia. Esimiestason tehtäviin ja suorittavan tason tehtäviin sijoittuvien osuudet suurten ja pienten yritysten kohdalla ovat käytännöllisesti katsoen samat. Pienissä yrityksissä ammattikorkeakoulusta valmistuneet opiskelijat sijoittuvat useammin johtotason tehtäviin, mutta harvemmin asiantuntijatehtäviin kuin suurissa yrityksissä. Mahdollisiin kysymyksiin vastaa asiamies Tarja Tuominen puh. 09-1728 3296.

5 Liite 1. Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemykset eri koulutustyyppien vaikutuksesta ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen Käytännön työtehtävät Henkilöstökoulutus Vähän Jonkin verran Paljon N Vähän Jonkin verran Paljon N Apteekit 11 0 89 9 29 29 43 7 Autoliikenne 10 5 86 21 15 35 50 20 Erityispalvelut 0 12 88 41 20 43 38 40 Majoitus- ja ravitsemisala 2 7 91 57 8 22 71 51 Kauppa 2 7 92 167 10 40 50 154 Kiinteistöpalvelut 0 0 100 6 0 60 40 5 Opetus 8 4 89 26 19 27 54 26 Rahoitusala 0 3 97 32 17 35 48 29 Sosiaaliala 2 22 76 45 5 42 54 43 Terveyspalvelut 6 14 80 35 0 41 59 32 Tietotekniikan palveluyritykset 0 0 100 14 21 29 50 14 Vakuutusala 0 12 88 17 6 18 77 17 Muut erityispalvelut 4 4 92 52 8 36 56 50 Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Vähän Jonkin verran Paljon N Vähän Jonkin verran Paljon N Apteekit 60 20 20 5 60 0 40 5 Autoliikenne 42 42 16 19 37 26 37 19 Erityispalvelut 36 42 22 36 43 31 26 35 Majoitus- ja ravitsemisala 43 26 31 51 44 26 30 50 Kauppa 26 43 31 146 28 31 41 143 Kiinteistöpalvelut 25 50 25 4 25 50 25 4 Opetus 53 21 26 19 38 29 33 21 Rahoitusala 21 32 46 28 11 50 39 28 Sosiaaliala 36 23 41 39 21 26 54 39 Terveyspalvelut 19 42 39 31 19 36 45 31 Tietotekniikan palveluyritykset 46 39 15 13 15 39 46 13 Vakuutusala 25 50 25 16 31 31 38 16 Muut erityispalvelut 36 38 26 47 23 30 47 47 AMK jatkotutkinto Vähän Jonkin verran Paljon N Apteekit 100 0 0 4 Autoliikenne 37 37 26 19 Erityispalvelut 47 44 9 34 Majoitus- ja ravitsemisala 49 29 22 49 Kauppa 45 32 23 140 Kiinteistöpalvelut 50 25 25 4 Opetus 18 46 36 22 Rahoitusala 18 43 39 28 Sosiaaliala 29 26 46 35 Terveyspalvelut 28 25 47 32 Tietotekniikan palveluyritykset 17 75 8 12 Vakuutusala 25 50 25 16 Muut erityispalvelut 36 40 23 47

6