Hämeenlinnan kaupungin opetussuunnitelma

Hämeenlinnan kaupungin opetussuunnitelma

Nimi Hämeenlinnan kaupungin opetussuunnitelma Kunta Hämeenlinna Hyväksymispäivämäärä 8.3.2016

SISÄLTÖ 1. Perusopetuksen arvoperusta............................... 1 2. Perusopetuksen oppimiskäsitys............................. 2 3. Paikallinen tuntijako..................................... 3 4. Kieliohjelma.......................................... 4 5. Opetuksen mahdolliset painotukset.......................... 5 6. Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö....... 6 7. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat........... 8 8. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma....................... 10 9. Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa... 20 10. Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen............ 21 11. Perusopetuksen tehtävä................................ 22 12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa....... 24 13. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri................... 28 14. Oppimisympäristöt.................................... 30 15. Työtavat........................................... 31 16. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet....... 32 16.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudet...................... 32 17. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö.................... 33 17.1. Oppilaiden osallisuus............................... 33 17.2. Kodin ja koulun yhteistyö............................ 34 17.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa..... 34 18. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö............ 35 19. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus........................... 37 20. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu........................... 38 21. Yhdysluokkaopetus................................... 39 22. Joustava perusopetus.................................. 40 23. Opetus erityisissä tilanteissa............................. 41 24. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta.......... 45 25. Arviointikulttuurin paikalliset painotukset...................... 46 26. Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen................... 47 27. Päättöarvioinnin toteuttaminen............................ 52

28. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset.................................. 53 28.1. Yleinen tuki..................................... 54 28.2. Tehostettu tuki................................... 55 28.3. Erityinen tuki..................................... 56 28.4. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot................... 57 28.5. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut........................ 58 29. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat..... 59 30. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset.................. 60 31. Kaksikielisen opetuksen järjestäminen....................... 63 32. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus................................ 64 33. Vuosiluokat 1-2...................................... 65 33.1. Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen................. 65 33.2. Koululaiseksi kasvaminen............................ 65 33.3. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe................. 66 33.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2................. 67 33.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet........................ 67 33.6. Oppiaineet...................................... 74 33.6.1. Kuvataide.................................... 74 33.6.2. Äidinkieli ja kirjallisuus........................... 76 33.6.3. Elämänkatsomustieto............................ 82 33.6.4. Matematiikka................................. 84 33.6.5. Ympäristöoppi................................. 86 33.6.6. Käsityö..................................... 88 33.6.7. Vieraat kielet.................................. 90 Englanti, A-oppimäärä............................. 90 Englanti, A-oppimäärä............................. 91 33.6.8. Toinen kotimainen kieli........................... 91 33.6.9. Musiikki..................................... 92 33.6.10. Liikunta.................................... 94 33.6.11. Oppilaanohjaus............................... 97 33.6.12. Uskonto.................................... 98 34. Vuosiluokat 3-6..................................... 102 34.1. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe................. 102 34.2. Oppijana kehittyminen.............................. 102 34.3. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe................. 103 34.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6................. 104

34.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet....................... 104 34.6. Oppiaineet..................................... 112 34.6.1. Kuvataide................................... 112 34.6.2. Äidinkieli ja kirjallisuus.......................... 115 34.6.3. Elämänkatsomustieto........................... 119 34.6.4. Matematiikka................................. 122 34.6.5. Yhteiskuntaoppi............................... 124 34.6.6. Ympäristöoppi................................ 126 34.6.7. Käsityö..................................... 129 34.6.8. Vieraat kielet................................. 133 Englanti, A-oppimäärä............................ 133 Englanti, A-oppimäärä............................ 134 34.6.9. Toinen kotimainen kieli.......................... 135 34.6.10. Historia.................................... 137 34.6.11. Musiikki................................... 139 34.6.12. Liikunta................................... 142 34.6.13. Oppilaanohjaus.............................. 145 34.6.14. Uskonto................................... 146 35. Vuosiluokat 7-9..................................... 153 35.1. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe................. 153 35.2. Yhteisön jäsenenä kasvaminen........................ 153 35.3. Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtyminen...................................... 154 35.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9................. 154 35.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet....................... 155 35.6. Oppiaineet..................................... 160 35.6.1. Kuvataide................................... 160 35.6.2. Äidinkieli ja kirjallisuus.......................... 163 35.6.3. Elämänkatsomustieto........................... 167 35.6.4. Fysiikka.................................... 169 35.6.5. Matematiikka................................. 172 35.6.6. Yhteiskuntaoppi............................... 174 35.6.7. Käsityö..................................... 176 35.6.8. Vieraat kielet................................. 179 Englanti, A-oppimäärä............................ 179 Englanti, A-oppimäärä............................ 180 35.6.9. Toinen kotimainen kieli.......................... 181 35.6.10. Historia.................................... 186

35.6.11. Maantieto.................................. 188 35.6.12. Kemia.................................... 190 35.6.13. Musiikki................................... 192 35.6.14. Kotitalous.................................. 195 35.6.15. Liikunta................................... 197 35.6.16. Oppilaanohjaus.............................. 199 35.6.17. Uskonto................................... 201 35.6.18. Terveystieto................................. 206 35.6.19. Biologia................................... 210

1. Perusopetuksen arvoperusta Hämeenlinna kaupungin perusopetuksen arvoperusta: Hämeenlinnan kaupungin opetussuunnitelman arvot pohjautuvat valtakunnallisen opetussuunnitelman arvoperustaan sekä Hämeenlinnan kaupungin arvoihin. Jokainen koulu käy vuosittain arvokeskustelun valtakunnallisen arvoperusteiden ja Hämeenlinnan kaupungin arvojen pohjalta, jossa luodaan perusta opetus- ja kasvatustyölle, joka huomioidaan TOKEssa. Koulut osallistavat oppilaat ja huoltajat arvokeskusteluun oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen kautta. Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan TOKEn arvioinnin yhteydessä. Perusopetuksen arvoperustaa ja oppimiskäsitystä täydentävät paikalliset näkökulmat ja painotukset ja koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulujen TOKEen: Hämeenlinnan kaupungin visio: Hämeenlinna on elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä Kaupungin arvot: yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys luovuus ja rohkeus kestävä elämäntapa Kulttuuripolku Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma Kestävän kehityksen suunnitelma 1 Perusopetuksen arvoperusta

2. Perusopetuksen oppimiskäsitys Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksessa oppilas on keskeinen aktiivinen toimija oppimisprosessissa. Perusopetuksen oppimiskäsitys 2

3. Paikallinen tuntijako Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen tuntijako löytyy seuraavasta linkistä http://www.hameenlinna.fi/pages/112105/h%c3%a4meenlinnan%20kaupungin %20perusopetuksen%20tuntijako%20LANULA%2009062015%20pyk%c3%a4l %c3%a4%2057.pdf 3 Paikallinen tuntijako

4. Kieliohjelma Hämeenlinnan kaupungin kielipolku Oppilaan kielipolku rakentuu Hämeenlinnassa pakollisista (A1, B1), vapaaehtoisesta (A2) ja valinnaisista (B2) kielistä. Oppilaat aloittavat ensimmäisenä vieraana kielenä (A1) englannin opiskelun viimeistään 3.luokalla. Nummen ja Seminaarin koulut tarjoavat kielirikasteista opetusta englannin kielellä 1. luokasta lähtien. Tähän opetukseen järjestetään vuosittain erillinen haku. Kaikissa Hämeenlinnan kouluissa oppilaalla on mahdollisuus valita toisena pitkänä vieraana kielenä vapaaehtoinen kieli englannin rinnalle. Kielivalikoima eroaa toisistaan kouluittain (kts. kielipolku alueittain). Jokainen koulu tarjoaa kuitenkin vähintään yhden vaihtoehdon A2-kieleksi. Koulun toimintakulttuuri pyrkii tukemaan vieraiden kielten opiskelua jo varhaisessa vaiheessa ja kannustamaan oppilaita ja heidän vanhempiaan valitsemaan koulussa tarjottavia A2-kieliä. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen tiedotetaan kieltenopiskelumahdollisuuksista: oppilaalle tarjotaan mahdollisuus tutustua koulussa opetettaviin A2 -kieliin kielimaistelujen, teemapäivien tai vastaavan toiminnan kautta 3. luokan oppilaiden vanhemmille järjestetään A2-kielen opiskelumahdollisuuksista kieliinfoilta ja hyvissä ajoin ennen valinta-ajankohtaa. Lisäksi vanhemmille tiedotetaan asiasta myös kielivalintamateriaalein. Yläkoulujen kielivalikoima vaihtelee kouluittain. Yläkoulussa oppilaille ja heidän vanhemmilleen tiedotetaan kieltenopiskelumahdollisuuksista 7. lk:n keväällä valintoja tehtäessä. oppilaalle tarjotaan mahdollisuus tutustua koulussa opetettaviin B2 -kieliin kielimaistelujen, teemapäivien tai vastaavan toiminnan kautta oppilaille ja heidän vanhemmilleen tarjotaan tietoa kieltenopiskelumahdollisuuksista, esim. järjestämällä valinnaisaineilta. Oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja niiden opetuksen sijoittuminen vuosiluokille on määritelty paikallisessa tuntijaossa tarkemmin (katso myös luku 12). Valinnaisuus on oppiainetta syventävää sekä monialaisia opintoja edistävää. http://www.hameenlinna.fi/pages/599217/kielipolku.pdf Kieliohjelma 4

5. Opetuksen mahdolliset painotukset 5 Opetuksen mahdolliset painotukset

6. Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö Hämeenlinna: Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Hämeenlinnassa jokainen koulu täsmentää tämän opetussuunnitelman mukaisesti toimintakulttuurinsa, oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet ja kirjaa ne koulukohtaiseen TOKEen. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Hämeenlinnan koulujen toimintakulttuuri edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Tämä tapahtuu oppilaskuntatoiminnassa, erilaisissa tapahtumissa (esimerkiksi teemapäivät, V-päivä, rehtorin kyselytunnit), mutta myös päivittäisessä työskentelyssä oppitunneilla. Kouluissa kannustetaan rakentavan palautteen antamiseen. Kodin ja koulun pääasiallisena tiedotuskanavana käytetään Wilmaa. Koulu järjestää lukuvuosittain kodin ja koulun välisen tilaisuuden yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa (esimerkiksi Kodin ja koulun -päivä, vanhempainilta tai muu tilaisuus). Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintakulttuurin kehittämiseen (esimerkiksi vanhempainyhdistykset, sähköiset kyselyt). Koulut tekevät yhteistyötä paikallisten yritysten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyötavat kirjataan TOKEen. Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö Koulun toiminta edistää turvallisuutta ja tukee hyvinvointia. Tämä huomioidaan koulun turvallisuus- ja oppilashuollon suunnitelmissa. Hämeenlinnan kouluissa toteutetaan Liikkuva koulu -toimintaa, Kulttuuripolkua ja muita TOKEssa mainittuja oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviä toimintoja. Oppilaiden yksilöllisyys ja kulttuurien moninaisuus huomioidaan koulun juhlissa, päivänavauksissa ja muissa koulun toiminnoissa. Koulun toimintakulttuurin tavoitteena on tukea oppilaan kasvua kielitietoisuuteen ja kehittää oppilaan kulttuurienvälistä toimintakykyä. Jokainen opettaja on kielen opettaja oman aineensa näkökulmasta. Vieras kieli tarjoaa lisäksi oppilaille mahdollisuuksia laajentaa tiedonhakukanaviaan kaikissa oppiaineissa. Kieltenopiskelun tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva kieltenoppijana ja hän ymmärtää kieltenosaamisen merkityksen työelämän kannalta. Peruskoulun tarjoama monipuolinen kielipääoma avaa oppilaalle oven maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja kehittää kykyä työskennellä monikulttuurisessa maailmassa. Oppimisympäristöt ja työtavat Hämeenlinnassa pidetään huolta siitä, että koulutilat ovat terveellisiä ja turvallisia. Koulujen kalustusratkaisut ja oppimateriaalit tukevat opetussuunnitelman mukaista oppimista. Hämeenlinnassa koulut käyttävät omaa lähiympäristöä, lähiluontoa ja Kulttuuripolun tarjoamia oppimisympäristöjä opetuksen suunnittelussa ja työtapojen valinnassa. Suunnitelmissa ja työtapojen valinnassa huomioidaan perusteiden mukaisesti muun muassa eheyttävä opetus sekä eriyttävä opetus ja ekologisuus, joiden tulee näkyä koulukohtaisessa TOKEssa. Oppilaat otetaan mukaan oppimisympäristöjen kehittämiseen esim. välituntialueen tai tilojen suunnittelussa. Oppilaalla on oltava mahdollisuus vaikuttaa opetuksessa käytettäviin työtapoihin. Opetus järjestetään opetuksen eheyttämistä ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia painottaen koko kouluvuoden aikana. Koulujen TOKEssa konkretisoituu opetuksen toteuttaminen käytännössä. Hämeenlinnan tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelman mukaisesti tietoja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana 6

monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Hämeenlinnassa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on tasapuoliset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet jokainen opettaja toteuttaa opetuksen eheyttämistä omassa luokassaan ja yhteistyössä muiden kanssa: lähestyy asioita oppilasta kiinnostavista ilmiöistä käsin, kannustaa tutkivaan oppimiseen ja yhteistyöhön ja auttaa oppilasta ymmärtämään opiskeltavien asioiden välisiä suhteita kouluissa käydään keskustelua oppimiskäsityksestä ja työtavoista; uuden lukuvuoden suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin keväällä ja suunnittelun portaat kuvataan vuosikellossa oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun otetaan mukaan oppilaat, huoltajat ja muut sidosryhmät teemojen valinnoissa ja kokonaisuuksien suunnittelussa huomioidaan kansainväliset, kansalliset, paikalliset/alueelliset olosuhteet, oppimisympäristöt, yhteistyöverkostot, ajankohtaiset paikalliset teemat ja kampanjat sekä paikallinen osaaminen eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä niiden arvioinnissa ja kehittämisessä määritellään koulukohtaisesti ja kuvataan vuosittain kunkin koulun TOKEssa 7 Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

7. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat Hämeenlinna: Hämeenlinnan kuntakohtainen opetussuunnitelma on kaikkien Hämeenlinnassa toimivien, perusopetusta toteuttavien, oppilaitosten toimintaa ohjaava asiakirja. Opetussuunnitelma rakentuu vuosiluokkakokonaisuuksittain opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelma julkaistaan sähköisessä muodossa. Opetussuunnitelman laadintaan on ollut mahdollista osallistua kommentoimalla sitä sekä sähköisesti että erikseen järjestettävissä työpajoissa. Hämeenlinnan koulut noudattavat 9.6. lasten ja nuorten lautakunnassa vahvistettua tuntijakoa. Koulu voi halutessaan laatia kunnan opetussuunnitelmaan perustuvan koulukohtaisen opetussuunnitelman. Mikäli koulussa toteutetaan koulutuksen järjestäjän kanssa sovittua yleistä opetussuunnitelmaa täydentävää opetusjärjestelyä, koulun tulee tältä osin laatia koulukohtainen opetussuunnitelma. Koulujen erityispiirteet kuvataan koulujen toiminta- ja kehittämissuunnitelmissa (TOKE). Kieliohjelma ja tuntijako on valmisteltu seudullisesti. Opetusta annetaan suomen ja ruotsin kielellä. Ruotsinkielinen opetus noudattaa ruotsinkielisen opetussuunnitelman perusteita. Hämeenlinnassa opetusta annetaan englanninkielellä niissä kouluissa, joissa se on hyväksytty toteutettavaksi koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen koulukohtaisesti. Osallistaminen kuvataan koulujen TOKEssa. Opetussuunnitelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa siten, että kyseiset tahot ovat mukana valmistelussa. Perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on kuvattu Hämeenlinnan kaupungin kuntakohtaisessa oppilaanohjaussuunnitelma. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat Hämeenlinnan paikalliset erityispiirteet ja tarpeet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan opetussuunnitelman valmistelussa huomioon. Näitä ovat mm. kielipolku, kulttuurikasvatussuunnitelma eli Kulttuuripolku ja Liikkuva koulu. Koko kaupunki, luonto ja julkinen ympäristö runsaine liikunta- ja kulttuuritarjontoineen nähdään oppimisympäristönä. Näiden lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, kestävän kehityksen suunnitelma, tasa-arvosuunnitelma, Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma ja oppilashuollon suunnitelma täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa. Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisenä Suomessa Unicefin myöntämän lapsiystävällinen kunta tunnuksen joulukuussa 2013. Lasten ja nuorten hyvinvointiin on Hämeenlinnassa panostettu mm. vahvistamalla osallisuutta ja vaikuttamista erilaisin toimenpitein. Vuoden 2011 alusta on otettu käyttöön Vaikuttamisen polku, jonka tarkoituksena on antaa kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimintaympäristöönsä. Osallisuus ja vaikuttaminen näkyvät mm. oppilaskuntatoiminnassa ja vertaissovittelussa. Kerhotoiminnan kautta on tavoitteena saada jokaiselle lapselle ainakin yksi harrastus. Oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä tehdään kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa lasten ja nuorten palvelujen kuvaamien prosessien mukaisesti. Kyseessä on neljä ennalta ehkäisevän työn prosessia, jotka ovat 1) huolen puheeksi otto ja palveluohjaus, 2) laadukas monialainen yhteistyö, 3) vanhemmuuden valmennus varhaisesta vuorovaikutuksesta nuorisoikään ja 4) sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Opetussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään Hämeenlinnan johtamisjärjestelmän mukaisesti tilaaja-tuottajan välisessä palvelusopimuksessa, jossa on huomioitu puitesopimus ja toimintasuunnitelma-asioita. Asian ja tarpeen vaatiessa, opetussuunnitelmaan liittyviä asioita viedään Lasten ja nuorten lautakuntaan päätettäväksi. 8

Perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä kuvaavat prosessit on kuvattu Hämeenlinnan kaupungin kuntakohtaisessa oppilaanohjaussuunnitelmassa sekä nivelvaihekuvauksen suunnitelmassa. Hämeenlinnassa varhaiskasvatus-, opetus- ja kasvua tukevat palvelut yhdistyivät 1.1.2014 yhteiseksi lasten ja nuorten palvelualueeksi. Palvelualue on jaettu maantieteellisiin alueisiin, jotka muodostavat lapsen ja nuoren polun päivähoidosta kouluun. Kuhunkin alueeseen kuuluu joukko päiväkoteja, alakouluja ja yksi yläkoulu. Lasten ja nuorten palvelualueella on yhteisesti määritellyt asiakkuusprosessit, jotka sitovat eri alojen ammattilaisten työn yhteiseen asiakkaaseen: Kaikille lapsille ja nuorille tarjolla oleva palvelupolku, johon sisältyy yleinen tuki. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren palvelupolku, jossa on saatavilla tehostettua ja erityistä tukea. Palveluprosessien käytännön ohjausvälineitä ovat opetussuunnitelma ja oppilashuollon suunnitelma sekä varhaiskasvatussuunnitelma. Opetus tai osa siitä voidaan järjestää yhdysluokkaopetuksena (katso myös alaluvut 5.4 ja 5.6). Opetus tai osa siitä voidaan järjestää vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä, oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna (katso myös alaluvut 5.4 ja 5.6). Tästä mainitaan myös koulukohtaisessa TOKEssa. Opetus järjestetään opetuksen eheyttämistä ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia painottaen koko kouluvuoden aikana. Koulujen TOKEssa konkretisoituu opetuksen toteuttaminen käytännössä. Opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla. Tuntijako tehdään seudullisena yhteistyönä. Oppilaan kielipolku rakentuu Hämeenlinnassa pakollisista (A1, B1), vapaaehtoisesta (A2) ja valinnaisista (B2) kielistä. Oppilaat aloittavat ensimmäisenä vieraana kielenä (A1) englannin opiskelun viimeistään 3.luokalla. Nummen ja Seminaarin koulut tarjoavat kielirikasteista opetusta englannin kielellä 1. luokasta lähtien. Tähän opetukseen järjestetään vuosittain erillinen haku. Kaikissa Hämeenlinnan kouluissa oppilaalla on mahdollisuus valita toisena pitkänä vieraana kielenä vapaaehtoinen kieli englannin rinnalle. Kielivalikoima eroaa toisistaan kouluittain (kts. kielipolku alueittain). Jokainen koulu tarjoaa kuitenkin vähintään yhden vaihtoehdon A2-kieleksi 9 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat

8. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma ' HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Kuntakohtainen oppilaanohjaussuunnitelma Sisällys Oppiaineen tehtävä. 2 Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot 2 Kodin ja koulun ohjausyhteistyö. 4 Yhteistoiminnalliset toimintamallit kodin ja koulun välillä - yhdessä kohti nuoruutta. 5 Koulun työelämäyhteistyö ja työelämään tutustumisen järjestelyt. 6 Oppilaiden opintojen sujuvuus nivelvaiheessa 7 Nivelvaihe alakoulu-yläkoulu. 7 Nivelvaihe yläkoulu-jatko-opinnot. 10 Ohjauksen tavoitteiden toteutumisen arviointi 11 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma Oppiaineen tehtävä Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, 10

perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksen tehtävä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että oppilaat pystyvät kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutuksen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiään ja tekemän valintansa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Tässä kuntakohtaisessa ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, ohjauksen työ- ja vastuujako sekä monialaiset ohjausverkostot kodin ja koulun ohjausyhteistyö koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt eri vuosiluokilla oppilaiden opintojen sujuvuus nivelvaiheissa ja jatko-opintoihin siirryttäessä ohjauksen tavoitteiden toteutumisen arviointi Hämeenlinnan kaupungissa perusopetuksen oppilaanohjauksen perustehtävä on saatella nuoret jatko-opintoihin ja työelämään niin, että he ovat vastuullisia yhteiskunnassa ja työelämässä toimivia kansalaisia. Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot Hämeenlinnan kaupungin oppilaanohjauksen kuntakohtainen opetussuunnitelma nojautuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Hämeenlinnan kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa korostuu paikallisuus, yksilöllisyys ja yhteistyö. Ohjauksen toteuttamisessa noudatetaan Suomen opinto-ohjaajat ry:n eettisiä periaatteita. Kuva 1. Hämeenlinnan kuntakohtaisen opetussuunnitelman painopistealueet. Oppilaanohjauksen rakenteeseen kuuluvat luokkatunnit, henkilökohtainen ohjausja oppilashuoltotyö. Pienryhmäohjaus on tulevaisuudessa selkeä kehittämiskohde. Luokkamuotoiseen oppilaanohjaukseen käytetään 2 vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana ja oppitunteja on kaikilla yläkoulun luokka-asteilla. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaus jatkuu läpi peruskoulun aina sen jälkeisiin jatko-opintoihin ja kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta koulussa. Yläkoulussa päävastuu ohjauksesta on oppilaanohjaajalla. Tavoitteena on, että yhdellä oppilaanohjaajalla on enintään 250 ohjattavaa oppilasta. Näin taataan laadukas ja riittävä ohjaus ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Ohjaus kuuluu jokaiselle koulussa työskentelevälle aikuiselle. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Ennaltaehkäisevän ohjauksen lisäksi ohjauksen tulee tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta tai työelämästä. Oppilaita ohjataan kohti työelämää ja yhteiskunnassa tarvittavia (työelämä)taitoja yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa. Työelämään tutustumisjaksojen organisoimisen myötä oppilaanohjaajille muodostuu kuva paikallisesta työpaikkojen yhteistyöverkostosta, jonka edustajien kanssa kehitetään oppilaiden ohjausta työpaikoilla. Ohjausvastuu alakouluissa on pääosin luokanopettajilla, yläkoulussa ohjausvastuu jakaantuu luokanvalvojan, aineenopettajan, erityisopettajan ja oppilaanohjaajan kesken. Jokaisella koulun 11 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma

aikuisella on vastuu myönteisen oppimisen ja kasvun ilmapiirin luomisessa, ja jossa jokaista arvostetaan (oppilaanohjauksen teesit 2010). [FT1] [KP2] [KP3] Kodin ja koulun ohjausyhteistyö Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaanohjauksessa yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää erityisesti opiskeluun kuuluvissa siirtymis- ja nivelvaiheiden ohjauksessa. Siirtymä tarkoittaa oppilaille usein uuteen ryhmään sopeutumista, uusiin opettajiin ja ympäristöön tutustumista. Seitsemännelle luokalle siirtyessä huoltajille tiedotetaan 7.-9. luokkien koulunkäynnistä sekä annetaan mahdollisuus tutustua kouluun esimerkiksi tutustumiskäyntien ja vanhempainiltojen muodossa. Tarvittaessa järjestetään oppilaskohtaisia nivelvaihetapaamisia huoltajien ja koulun edustajien kesken. Koulussa opettavista valinnaisaineista tiedotetaan huoltajille ja annetaan mahdollisuus tutustua koulun valinnaisainetarjontaan. Työelämään ja yrittäjyyteen kuuluvissa opintokokonaisuuksissa pyritään hyödyntämään kotien asiantuntemusta mahdollisuuksien mukaan. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tarjotaan mahdollisuutta tutustua erilaisiin perusopetuksen jälkeen opetusta tarjoaviin oppilaitoksiin. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan tietoa erilaisista peruskoulun jälkeisistä opiskelumahdollisuuksista sekä mahdollisen tuen jatkumismahdollisuuksista peruskoulun jälkeen sekä muista tukimuodoista. Siirtyminen toiselle asteelle edellyttää suunnitelmallista ja sekä tarvittaessa monialaista yhteistyötä sekä vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien välillä. Oppilaanohjaajan ja oppilaan välisten ohjauskeskustelujen lisäksi varataan myös huoltajille mahdollisuus tavata ja suunnitella oppilaan jatko-opintoja yhdessä oppilaanohjaajan kanssa. Yksityiskohtaisemmin kodin ja koulun ohjausyhteistyö kuvataan koulukohtaisissa toiminta- ja kehittämissuunnitelmissa. [FT4] [KP5] [KP6] Yhteistoiminnalliset toimintamallit kodin ja koulun välillä - yhdessä kohti nuoruutta Hämeenlinnan kaupungin kouluissa toteutetaan yhteistoiminnallisia toimintamalleja kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Toimintamallit ovat sisällöltään saman tyyppisiä, mutta nimitykset voivat vaihdella kouluittain, esim. Keidas ja Askelmat. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma Askelmat -ohjelma antaa tukea nuorille, vanhemmille ja nuorten kanssa toimiville tahoille pysähtyä keskustelemaan nuorten elinoloista, vanhemmuudesta ja nuorten kasvun tukemisesta yhdessä. Toiminta perustuu vuorovaikutukseen ja yhteistoiminnallisuuteen (mm. ryhmäytykset ja arvokeskustelut). Tutustuttamalla nuoria ja vanhempia keskenään halutaan ehkäistä ryhmäpaineen syntymistä ja antaa tilaisuus luoda yhteisiä pelisääntöjä. Ohjelmassa on viisi askelmaa jokaiselle vuosiluokalle alkaen viidennestä luokasta ja päättyen yhdeksänteen luokkaan. Askelmien teemat vaihtelevat mediakasvatuksesta yläkouluun siirtymiseen ja päihde- ja seksuaalivalistuksesta peruskoulun jälkeiseen elämään. Sisällön tuottamisvastuu on nuorisopalveluilla ja järjestelyvastuu koulukohtaisella monialaisella tiimillä. Yläkouluissa monialaiseen tiimiin kuuluvat ainakin rehtori/apulaisrehtori, nuorisotyöntekijä, oppilaanohjaaja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Alakouluilla askelmien järjestämisvastuu on rehtorilla ja luokanopettajilla hyödyntäen muuta työntekijäverkostoa. 1. Askelma 5 lk. teema: sosiaalinen media (vanhemmat myös mukana) kouluterveyskyselyn yhteenveto 12 1. Askelma 6 lk.

teema: siirtyminen yläkouluun (vanhemmat mukana), mikä muuttuu (perheen pelisäännöt) 1. Askelma 7 lk. teema: uusi luokka, ryhmäytys elokuussa, valinnaisainevalinnat 1. Askelma 8 lk. teema: ihmissuhteet, päihteet (vanhemmat mukana), kouluterveyskyselyn yhteenveto 1. Askelma 9 lk. teema: valintojen vapaus, mitä seurauksia Kuva 2. Askelmien teemat eri luokka-asteilla. Koulun työelämäyhteistyö ja työelämään tutustumisen järjestelyt Oppilaanohjauksen tehtävänä on yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä. Eri elinkeinoihin, työelämään ja ammattialoihin tutustuminen sekä työn hakemisen harjoittelu lisäävät oppilaiden työelämätietoutta. Samalla oppilaat tutustuvat itseään kiinnostaviin aloihin, ammatteihin ja yrittäjyyteen. Työelämätaitoja harjoitellaan erityisesti työelämään tutustumisjaksoilla (TET), joista saatua kokemusta, tietoa ja palautetta hyödynnetään eri oppiaineiden opiskelussa sekä tulevaisuuden suunnitelmia tehdessä. Vuosiluokilla 1-6 oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksi voivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot. Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin ja elinkeinoelämään. Työtapoina ovat tutustumiskäynnit ja vierailut, joiden tehtävänä on esitellä oppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Kuudennella luokalla oppilaalle tarjotaan myös tilaisuus mennä yhden päivän työharjoitteluun etsimäänsä työpaikkaan. Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen työelämäyhteistyön toteuttamisen päävastuu on oppilaanohjaajalla. Oppilaanohjauksen tehtävänä yhdessä muiden oppiaineiden kanssa (esim. yhteiskuntaoppi jne.) on laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävistä, yrittäjyydestä sekä tulevaisuuden osaamistarpeista. Työelämään tutustuttaessa otetaan huomioon Hämeenlinnan ja lähiseudun elinkeinorakenne, paikalliset yritykset ja työ- ja elinkeinohallinto. Tutustumisjaksojen aikana oppilas saa realistisia aineksia omia opiskelu- ja uravalintaratkaisuja varten. Oppilas saa itse etsiä työharjoittelupaikkaa ja näin ollen harjoitella työn etsimistä. Hän saa olla mukana aidossa työympäristössä, hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista. Oppilas saa tutustua uusiin ihmisiin ja heidän työhönsä, harjoitella vuorovaikutustaitoja sekä oppia ymmärtämään työelämän pelisääntöjä. Hämeenlinnan kaupungissa työelämään tutustumisjaksot kuuluvat kiinteästi oppilaanohjaukseen kaikilla kolmella luokka-asteella koulutus- ja ammatinvalintojen perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. 7. luokalla työelämään tutustumista on 1-2 päivänä joko oman koulun ruokalassa taikka jossain oppilaan etsimässä työpaikassa. 8. luokalla työharjoittelua on kaikissa kouluissa viikko ja 9. luokalla 2 viikkoa. Oppilas pyrkii etsimään työpaikan itse. Työelämään tutustumisjakson jälkeen arvioidaan oppilaiden hankkimia tietoja ja kokemuksia yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa (esim. äidinkieli, yhteiskuntaoppi jne.) hyödyntäen niiden oppisisältöjä ja työtapoja. Oppilaiden opintojen sujuvuus nivelvaiheessa [JP7] [KP8] 13 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma

Nivelvaihe alakoulu-yläkoulu Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden hallinto on 12.3.2015 julkaissut ohjeen nivelvaiheprosessista oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Alla olevasta taulukosta on alleviivattu oppilaanohjaajan vastuualueet kyseisessä prosessissa. Oppilaanohjaaja on mukana tutustumispäivien/iltojen ja/tai Askelmat-ohjelman järjestämisessä ja suunnittelussa. Nivelvaiheprosessi: Oppilaan siirtyminen alakoulusta yläkouluun 12.3.2015 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma 14

AIKA YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI - tarvittaessa psykologin tutkimusajan varaaminen Oppimissuunnitelma- /HOJKS-tapaaminen tapaaminen keskustelua huoltajan kanssa tehostetun tai erityisen tuen jatkamisesta / lopettamisesta / erityiseen tukeen siirtymisestä alustavaa keskustelua huoltajan kanssa yläkouluun siirtymisestä ja luokkamuodosta tarvittaessa psykologin tutkimusajan varaaminen SYYS- -tarvittaessa LOKAKUU6. luokan aikana sovitaan moniammatillisesti tehostetun tuen aloittamisesta LOKA- Yleisopetusluokkien ala- ja yläkouluväen tapaaminen yläkouluilla alueittain HELMIKUU luokanopettajat, alakoulujen ja yläkoulun laaja-alaiset erityisopettajat sekä erityisluokanopettajat, rehtorit, oppilaanohjaaja, yläkoulun nuorisotyöntekijä, oppilashuollon erityistyöntekijät mm. Topparista -keskustelua yleisellä tasolla mm. yläkouluun siirtyvien tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määristä ja oppilashuollollisesta tuesta Pienluokkia omaavien koulujen yhteistapaaminen tammikuussa oppilaspaikkasijoittelija, ala- ja yläkoulujen erityisluokanopettajat, koulujen rehtorit ym. alustava tieto yläkoulun pienluokkiin toivovien oppilaiden määrästä HELMIKUU HELMIKUU-Päätös ensisijaisesta koulupaikasta AIKA tavoitteena auttaa lähettäviä kouluja hahmottamaan kunkin yläkouluun siirtyvän oppilaan ensisijainen yläkoulupaikkatoive TAMMI- MAALIS- HUHTIKUU YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI -Toissijaiset oppilaspaikkapäätökset Tapaaminen yläkoulupaikkatoiveesta ja tarvittavasta tuesta oppilas, huoltajat, (erityis)luokanopettaja / laaja-alainen erityisopettaja ERITYINEN TUKI Pienluokkahakemus erityisen tuen yläkoulupaikkatoiveista (opettaja rehtori oppilaspaikkasijoittelija) Koulu-/luokkasijoituspäätökset 15 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma

Pedagogisten selvitysten tekeminen: yhteistyö yläkoulun kanssa oppilaan tarvitsemasta / saatavasta tuesta HUHTI- Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaveri: Oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirtäminen/luovuttaminen yläkouluun (lähettävä opettaja / TOUKOKUU laaja-alainen eo vastaanottava opettaja / laaja-alainen eo/oppilaanohjaaja) Tietojen siirtämisessä/luovuttamisessa noudatetaan tietojen siirto- ja luovutusohjeistusta. Tarvittavat kirjalliset tiedonsiirto- ja luovutusluvat on oltava kunnossa! - Lähettävä opettaja tiedottaa oppilaan huoltajia tulevasta tiedonsiirtopalaverista TOUKO- -Lähettävä opettaja huolehtii, että kaikki oppilasta koskevat wilmassa olevat tuen merkinnät sekä tuen asiakirjat ovat kunnossa ja ajantasalla. KESÄKUU - Oppilaalle tehdyt tuen asiakirjat siirtyvät tulevaan yläkouluun Wilman välityksellä (osa tuen asiakirjoista tulee siirtää sähköiseen arkistoon, kts. tietojen siirto- ja luovutusohjeistus). - Lähettävä opettaja siirtää oppilaan kansion oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiksi katsomansa asiakirjat tulevaan yläkouluun noudattaen tietojen siirto- ja luovutusohjeistusta. Tarvittavat kirjalliset tiedonsiirto- ja luovutusluvat on oltava kunnossa! -Yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja voi alustavasti siirtää saamansa yleisenja tehostetun tuen sekä yleisopetusluokille tulevien erityisen tuen oppilaiden tiedot luokanvalvojille ja aineenopettajille. -Oppilaat tutustuvat yhdessä huoltajiensa kanssa yläkouluun esim. tutustumispäivät- ja illat (tutustumispäiviä voi olla koulukohtaisesti useampia lukuvuoden aikana) 7.LK -Luokanvalvoja ja aineenopettajat lukevat tulevien oppilaidensa kirjallisesti siirretyt asiakirjat ja wilma-kirjaukset. ELO- SYYSKUU-Yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja siirtää saamansa yleisen- ja tehostetun tuen sekä yleisopetusluokille tulevien erityisen tuen oppilaiden tiedot luokanvalvojille ja aineenopettajille Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma Ehkäisevän työn prosessi 3: Vanhemmuuden valmennus ja tuki; vanhempien osallisuuden vahvistaminen kevään tutustumisiltojen tms. jälkeen vanhempainilloissa ja vanhempainvarteissa (mm. Askelmat-ohjelma, koulunuorisotyön tuki) Ehkäisevän työn prosessi 4 ja yhteisöllinen oppilashuolto: Sosiaalisten taitojen vahvistamiseen ja uusien luokkien riittävään ryhmäyttämiseen kiinnitetään suunnitelmallisesti huomiota moniammatillisin keinoin (mm. Askelmat-ohjelma, koulunuorisotyön tuki) Nivelvaihe yläkoulu-jatko-opinnot 16

AIKA YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI 8.lk 9.lk Oppilaiden tutustuminen peruskoulun jälkeisiin opintoihin koulun oman suunnitelman mukaisesti Askelman 5. teema: valintojen vapaus -> mitä seurauksia Oppilaiden tutustuminen jatkoopintoihin koulun oman suunnitelman mukaisesti (esim. lukiot ja ammattiopistot, erityisammattiopistot) Moniammatilliset kuntoutuspalaverit Vaativa erityisopetus; siirtymäsuunnitelma! SYYS- LOKAKUU Oppilaiden tutustuminen jatko-opintoihin. Tutustuminen voi ulottua myös kevääseen asti Oppilaan, huoltajan ja koulun yhteistyönä tehtävä siirtymäsuunnitelma. (oppilaanohjaaja) Oppimissuunnitelma- / HOJKS-tapaaminen keskustelua huoltajan kanssa tehostetun tai erityisen tuen jatkamisesta / lopettamisesta / erityiseen tukeen siirtymisestä alustavaa keskustelua huoltajan kanssa jatko-opintoihin siirtymisestä ja yhteishausta Oppilaiden tutustuminen jatko-opintoihin koulun tai oppilaan oman suunnitelman mukaisesti (esim. lukiot, ammattiopistot ja erityisammattiopistot) Tutustuminen voi ulottua myös kevääseen asti LOKA- HELMIKUU Tutustuminen kaupungin jatkoopintotarjontaan ennen yhteishakua (tutustuminen myös kaupungin ulkopuoliseen oppilaitospaikkaan) Tarvittaessa järjestetään räätälöityjä tutustumisjaksoja muiden paikkakuntien oppilaitoksiin. 9. luokan aikana oppilaille varataan tarvittaessa mahdollisuus saada TEtoimiston ammatinvalinnan psykologin ohjausta Hakkalan koulussa tai TE-toimistolla Hämeenlinnassa Oppilaan, huoltajan ja koulun yhteistyönä tehtävä siirtymäsuunnitelma (oppilaanohjaaja) Tutustuminen kaupungin jatko-opintotarjontaan ennen yhteishakua. Tarvittaessa järjestetään räätälöityjä tutustumisjaksoja muiden paikkakuntien oppilaitoksiin. 17 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma

Tarvittaessa järjestetään räätälöityjä tutustumisjaksoja oppilaitoksiin oppilaan oman suunnitelman mukaisesti. HELMIKUU Yhteishaku yhteistyössä kotien kanssa. HUHTIKUU Oppilaat, jotka hakevat harkinnanvaraisessa haussa ammatillisiin opintoihin, lähettävät yläkoulussa tehdyn oppimissuunnitelman hakemuksensa liitteenä hakukohteena olevaan oppilaitokseen. Oppilaat, jotka hakevat harkinnan varaisessa haussa ammatillisiin opintoihin, lähettävät yläkoulussa tehdyn oppimissuunnitelman tai HOJKS:n hakemuksensa liitteenä hakukohteena olevaan oppilaitokseen. Erityisammattikouluihin haku. TOUKOKUU Keväällä pidetään tarvittaessa palaverit tulevien oppilaitosten kanssa. Palaverissa katsotaan oppilaiden hakuasioita ja sitä, millaista tukea kukin tarvitsee, mukana oppilaanohjaaja ja erityisopettajat Ei koske vaativaa erityisopetusta. MAALIS- HUHTI- TOUKO- KESÄKUU Lähettävä oppilaanohjaaja siirtää oppilaan siirtymäsuunnitelman tietoja tulevaan oppilaitokseen tietojen siirto- ja luovutusohjeistusta noudattaen. Kesällä oppilaanohjaaja seuraavat yhteishaun tilannetta ja jos joku ei ole saanut paikkaa, ollaan koteihin/nuoriin yhteydessä ja oppilas ohjataan lisähakuun. Lisähaussa tarjolla mm. kymppiluokan paikat + muut vapaat paikat. Luva, Valma. Kaupungin etsivä nuorisotyö on nuorisotakuun mukaan matkassa jo yläkoulun loppuvaiheessa ja jatko-opintojen alussa, mikäli tarvetta. Ei koske vaativaa erityisopetusta. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma ELO-SYYSKUU Ohjauksen tavoitteiden toteutumisen arviointi Syksyllä seurataan vielä oppilaiden sijoittumista ja pidetään saattaen vaihto-palaverit. Ei koske vaativaa erityisopetusta. Hämeenlinnan kaupungissa perusopetuksen oppilaanohjauksen tavoitteita arvioidaan katsomalla, kuinka moni oppilas jää ilman perusopetuksen päättötodistusta ja kuinka oppilaat sijoittuvat jatko-opintoihin. Linkit: OPS 2014 18

[FT1]Elikkä mitä mieltä ootte mihin askelmat ja niiden sisällöistä pitää varmaan vähän keskustella? Viittaan siihen Päivin soittoon kaikille kouluille :) [KP2]Askelmistahan on olemassa se kaavio (löytyy Lyseon oppilashuoltokertomuksesta tms.) ja tilaaja velvoittaa meitä toimimaan sen mukaan. Eli ei saisi olla variaatiota koulujen välillä, muuta kuin sisällöissä voi tietty huomioida ajan-/koulukohtaisia juttuja. [KP3]Ja minusta askelmat menis parhaiten tuohon kodin ja koulun yhteistyön alle. [FT4]Elikkä mitä mieltä ootte mihin askelmat ja niiden sisällöistä pitää varmaan vähän keskustella? Viittaan siihen Päivin soittoon kaikille kouluille :) [KP5]Askelmistahan on olemassa se kaavio (löytyy Lyseon oppilashuoltokertomuksesta tms.) ja tilaaja velvoittaa meitä toimimaan sen mukaan. Eli ei saisi olla variaatiota koulujen välillä, muuta kuin sisällöissä voi tietty huomioida ajan-/koulukohtaisia juttuja. [KP6]Ja minusta askelmat menis parhaiten tuohon kodin ja koulun yhteistyön alle. [JP7]Pekka tähän myös! [KP8]Kaaviossa puhutaan muuten opinto-ohjaajasta, ei oppilaanohjaajasta... 19 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa Hämeenlinnan oppilashuollon suunnitelma löytyy linkistä http://www.hameenlinna.fi/pages/599217/h%c3%a4meenlinnan%20perusopetuksen %20oppilashuollon%20suunnitelmapohja.pdf Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa 20

10. Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen Hämeenlinnan kaupungissa opetussuunitelman toteutumista seurataan vuosittain koulujen toiminta-ja kehittämissuunitelmien toteutumisen arvioinnin yhteydessä. 21 Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen

11. Perusopetuksen tehtävä Hämeenlinna: Perusopetuksen tehtävää Hämeenlinnassa täydentävät Kestävän kehityksen ja kulttuurikasvatuksen suunnitelmat sekä Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma. Hämeenlinnassa on luotu rakenteita laaja-alaisen osaamisen toteutumiselle arjessa. Laaja-alaisen osaamisen paikalliset painotukset ilmenevät seuraavista kokonaisuuksista: Ajattelu ja oppimaan oppiminen L1 Oppilaanohjauksen suunnitelma Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L2 Kulttuurikasvatussuunnitelma, Kulttuuripolku, sisältää kulttuurikohdevierailuja, työpajoja, taiteilijan tai taidekasvattajan kanssa työskentelyä sekä erilaisia taidekasvatuksellisia menetelmiä. Kulttuuripolku tukee vuorovaikutusta, luovuutta, yhteistyötä sekä lapsen ja nuoren omaehtoista tekemistä. Kulttuuripolku rakennetaan opetussuunnitelman pohjalta ja sisällöt suunnitellaan niin, että ne vastaavat oppiaineita ja laaja-alaisia osaamisalueita. Sisältöjä on mahdollista linkittää monialaisien oppimiskokonaisuuksien osiksi. Kulttuuripolku päivitetään vuosittain ja se tulee opetussuunnitelman liitteeksi. Kulttuuripolku tuotetaan paikallisten kulttuuri- ja taidelaitosten kanssa yhteistyössä. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vastaa Kulttuuripolun koordinoinnista. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot L3 Liikkuva koulu Askelmat ohjelma Askelmat -ohjelma antaa tukea nuorille, vanhemmille ja nuorten kanssa toimiville tahoille sekä mahdollisuuden pysähtyä keskustelemaan nuorten elinoloista, vanhemmuudesta ja nuorten kasvun tukemisesta yhdessä. Toiminta perustuu vuorovaikutukseen ja yhteistoiminnallisuuteen. Tutustuttamalla nuoria ja vanhempia keskenään halutaan ehkäistä ryhmäpaineen syntymistä ja antaa tilaisuus luoda yhteisiä pelisääntöjä. Ohjelmassa on viisi askelmaa jokaiselle vuosiluokalle alkaen viidennestä luokasta ja päättyen yhdeksänteen luokkaan. Askelmien teemat liittyvät mediakasvatuksesta yläkouluun siirtymiseen ja päihde- ja seksuaalivalistuksesta peruskoulun jälkeiseen elämään. Sisällön tuottamisvastuu on nuorisopalveluilla ja järjestelyvastuu koulukohtaisella monialaisella tiimillä. Yläkouluissa monialaiseen tiimiin kuuluvat ainakin rehtori, nuorisotyöntekijä, opinto-ohjaaja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Alakouluilla askelmien järjestämisvastuu on rehtorilla ja luokanopettajilla hyödyntäen muuta työntekijäverkostoa. Perusopetuksen tehtävä 22 Monilukutaito L4 Kirjastopalvelut Mediakasvatus Mediakasvatusta toteutetaan opetustyössä moniammatillisen yhteistyötä hyödyntäen. Mediakasvatuksellisia sisältöjä nostetaan arjen työskentelyyn tavoitteena tukea ja rikastaa monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L5 Hämeenlinnan kaupungin perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelman avulla perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppiminen on monimuotoista, ajasta ja paikasta riippumatonta. Koulujen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä suunnitellaan Hämeenlinnaan kaupungin perusopetuksen Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelman pohjalta. Työelämätaidot ja yrittäjyys L6 Yrittäjyyskasvatus Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen L7 Kunnioittava kohtaaminen (sovittelu ja esimerkiksi restoratiivinen työtapa) Osallisuus ja vaikuttaminen Hämeenlinnan "Vaikuttamisen polku" antaa raamit osallisuuden ja vaikuttamisen toimintakulttuurin luomiseen. Perusopetuksen osalta tämä toteutuu, kun oppilailla on mahdollisuuksia osallistua heitä itseään koskevien asioiden käsittelyyn yhdessä huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa. Oppilaiden osallisuuden toteutumiseksi käytetään menetelmiä, jotka edistävät oppilaiden suvaitsevaisuutta ja kulttuuritietoisuutta. Koulussa järjestetään oppilaille sellaisia vuorovaikutustilanteita, joissa heidän on mahdollista vaikuttaa koulua koskeviin asioihin. Oppilaita rohkaistaan käyttämään niin kaupungin kuin muiden toimijoiden tarjoamia vaikutus- ja palautekanavia ja ottamaan osaa keskusteluihin eri foorumeilla (mm. Lasten ja nuorten foorumi, Malli YK, rehtorin kyselytunnit ja V-päivä). Keskeisin tavoite on, että oppilas oppii ilmaisemaan itseään selkeästi, monipuolisesti ja vastuullisesti. Opetukselle ja kasvatukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet sekä niistä johdetut laajaalaisen osaamisen kriteerit edellyttävät henkilöstön täydennyskoulutusta, pedagogista johtamista, joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta, yhteistyötaitoja sekä halua tehdä yhteistyötä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta opetustyössä määritellään vuosiluokkakokonaisuusluvuissa. Toteutumista seurataan koulujen toimintaja kehittämissuunnitelman (TOKE) ja lasten- ja nuorten palveluiden palvelusopimuksen arvioinnin yhteydessä. Vuosittain valitaan arvioitavat kehittämisen kohteet. 23 Perusopetuksen tehtävä

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Hämeenlinna: VUOSILUOKAT 1.-2. Hämeenlinnassa on tehty koko kaupungin yhteinen esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle sekä 2. - 3. luokan nivelvaiheen kuvaus (Nivelvaihe esiopetuksesta 1. luokalle sekä 2. luokalta 3. luokalle), jota noudatetaan, kun lapsi siirtyy esiopetuksesta perusopetuksen piiriin tai toiselta kolmannelle vuosiluokalle. Nivelvaiheen tiedonsiirto on oleellinen osa suunnitelmallista ja lapsilähtöistä koulupolkua. Hämeenlinnan kaupungille on myönnetty Suomen Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnus. Toiminnan lähtökohtana on, että lapsi on aktiivinen tiedonrakentaja, osaaja ja toimija. Alkuopetuksessa lapselle tarjotaan mahdollisuus olla osallisena koulun arjen suunnittelussa. Näiden tehtävien toteutumista seurataan ja kehitetään koulukohtaisen TOKEn yhteydessä vuosittain. Alkuopetuksessa painotetaan laaja-alaisen osaamisen (L) tavoitteista erityisesti: L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen Lähtökohtana toiminnallisuus ja leikki sekä monipuoliset oppimismenetelmät ja -ympäristöt. Oppilas harjoittelee oman ajattelun sanoittamista. Oppilas tutustuu erilaisiin oppimistapoihin. Eheyttävät jaksot rikastuttavat oppilaan oppimista ja kannustavat oppiainerajat ylittävään tutkivaan työskentelyyn. Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen välineenä. L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Kulttuurikasvatussuunnitelma, Hämeenlinnassa Kulttuuripolku sekä koulukohtaiset TOKEen kirjatut sisällöt tukevat kulttuurista osaamista. Oppilas oppii tuntemaanlapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita. L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Oppilas harjoittelee tunnetaitoja, hyviä tapoja sekä yhdessä toimimista Verso, KiVa-koulu, Sosiaalisten taitojen harjoittelun vuosisuunnitelma tai vastaava toiminta). Oppilas oppii huolehtimaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Liikkuva Koulu -toiminnan kautta. Oppilas harjoittelee, kuinka toimitaan vaaratilanteissa ja haetaan apua (esimerkiksi 112- päivä ja koulun pelastautumisharjoitus). Oppilas tutustuu kestävään kehitykseen, jota toteutetaan koulukohtaisen Kestävän kehityksen suunnitelman mukaan. Oppilas osallistuu luokan sääntöjen laatimiseen ja tutustuu koulun toimintatapoihin sekä sääntöihin. Oppilas tutustuu turvallisiin TVT: n käyttö- sekä käytöstapoihin. Hämeenlinnan kouluissa on oppilaskunta ja oppilaskunnan hallitus valitaan vaaleilla. 2VUOSILUOKAT 3.-6. Hämeenlinnassa on prosessikuvaus siirtymisestä kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle. Nivelvaiheen tiedonsiirto on oleellinen osa suunnitelmallista ja oppilaslähtöistä koulupolkua. Nivelvaihe alakoulusta yläkouluun 24