KULTTUURITOIMI Toiminnan kuvaus Lappeenrannan maakuntakirjasto on hyvinvointipalveluja antava, uudistuva koko kansan käyttämä yhteiskunnan toimija, joka välittää sekä paikallista että kansainvälistä kulttuuria ja tietoa. Maakuntakirjasto toimii Lappeenrannan kaupunginkirjastona, ja sillä on myös kirjastolain ja -asetuksen säätämät alueelliset tehtävät. Yhteiskunnan muistina Lappeenrannan kaupungin museot keräävät, tallentavat, säilyttävät, tutkivat ja esittelevät toiminta-alueensa ja -alansa taidetta ja kulttuuriperintöä tuottaen asiakkaalle tietoa ja elämyksiä. Lappeenrannan kaupungin museoilla on museolaissa ja -asetuksessa määritelty alueellinen tehtävä tallentaa, säilyttää ja tehdä tunnetuksi Lappeenrantaan, Etelä-Karjalaan ja luovutettuun Karjalaan sekä aluetaidemuseon osalta myös Kymenlaaksoon liittyvää oman toimialansa aineistoa sekä tukea alueen muiden museoiden toimintaa. Yleisen kulttuuritoimen tehtävänä on tukea taiteen ja kulttuurin tekemistä ja harrastamista sekä järjestää toimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tulostavoitteensa toteuttamiseksi yleinen kulttuuritoimi luo edellytyksiä kulttuurityön ja omatoimisen kulttuuri- ja taidetoiminnan edistämiseksi, varaa tiloja ja välineitä toiminnan harjoittamiseen sekä myöntää avustuksia. Järjestää ostopalvelu- ja tuotantosopimuksilla kulttuuritilaisuuksia sekä koordinoi ja jakaa tietoa kulttuuripalveluista ja niiden järjestämisestä. Lappeenrannan kaupunginorkesterin ammatillisena perustehtävänä on tarjota korkeatasoisia klassisen musiikin orkesterikonsertteja pääasiassa lappeenrantalaisille, mutta myös vetovoimatekijänä muille Etelä-Karjalan maakunnan sekä lähialueiden asukkaille. Orkesterin ohjelmistossa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon monipuolisesti erilaiset kohdeyleisöt. Lappeenrannan kaupunginteatteri on Etelä-Karjalan johtava ammattiteatteri, jossa taiteilijoiden koulutustaso on korkea, osaaminen on laadukasta ja työn toteutus korkeatasoista. Teatteri on valtakunnallisesti tunnustettu tasokkuudestaan ja se on haluttu työpaikka. Tavoitteena on tuottaa teatteriesityksiä, jotka kiinnostavat yleisöä, viihdyttävät, luovat taide-elämyksiä ja tarjoavat tekijöilleen taiteellisen haasteen. Monipuolista ohjelmistoa täydennetään vierailevilla esityksillä. TALOUSSUUNNITELMA 20-20 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kirjasto huolehtii palvelujen ajanmukaisuudesta: sähköiset palvelut, uuden kirjastoauton myötä uudistuneet laajemmat kirjastoautoreitit, sekä alueellisen kirjastojärjestelmän ja yhteiskuljetusten myötä tehostuvat ja yhdenmukaistuvat kirjastopalvelut. Maakunnallista kirjastoyhteistyötä tehostetaan edelleen koko alueen kirjastoasiakkaiden hyödyksi yhteisen kokoelmapolitiikan myötä. Tuottavuutta ja palvelujen saavutettavuutta on parannettu lisäämällä kirjastojen aukiolotunteja ja kirjastoauton pysäkkejä ilman henkilöstölisäyksiä. Tuottavuustavoitteidensa rinnalla kirjasto ottaa huomioon myös uudistetun kirjastolainsäädännön asettamat velvoitteet koulutetun kirjastohenkilöstön määrästä. Maakuntakirjaston asiakasraati tuo merkittävän panoksen eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomioimiseen. Parkkihallin rakentamistyö vaikuttaa pääkirjaston toimintoihin vuoden 20 syksyyn asti, ja se tulee todennäköisesti näkymään kirjaston käyttömäärissä. Kirjastotoiminnan merkittävin riski on tietojärjestelmän vioittuminen.. Museon keskeiset tavoitteet ovat asiakasta lähellä olevat monipuoliset ja kehittyvät palvelut, kokoelmien aktiivinen käyttö ja hoito sekä aktiivisena asiantuntijana ja vaikuttajana toimiminen erilaisissa verkostoissa. Museon asiakasraati on vakiinnuttanut toimintansa ja kokoontuu vähintään kertaa vuodessa. Museoklubi aloitti toimintansa v.203. Asiakaslähtöisyys on otettu yhdeksi tärkeäksi toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi. Näyttelytoiminnassa otetaan huomioon suurta yleisöä kiinnostavat laajemmat aiheet mutta myös paikalliset ja erityisteemat. Museopedagogiaa tarjotaan sekä lapsille että aikuisille. Suurimpia riskejä ovat kokoelmatilojen huono kunto, henkilökunnan eläköityminen sekä kiinteiden kulujen kasvu toimintaan jäävän määrärahan kustannuksella. Museon henkilökunnasta 8 henkeä saavuttaa eläkeiän vuoteen 205 mennessä ja prosessi on alkanut vuonna 202. Kyseessä on suuri muutos muistiorganisaatiolle, ja se sisältää riskejä toiminnan jatkuvuudelle ja palvelun laadulle. Riskiä on pyritty
2 aktiivisesti pienentämään esimerkiksi työnkierron avulla. Museon kokoelmatilat on todettu terveydelle ja kokoelmatoiminnalle vaarallisiksi. Uudet tilat tarvitaan välittömästi ja tilojen etsintä on ollut käynnissä useita vuosia, mutta toistaiseksi sopivaa tilaa ei ole löytynyt. Kokoelmien puhdistus- ja siirtoprosessi uusiin säilytystiloihin on vaativa ja ainutlaatuinen sekä vaatii resursointia ja hyvää suunnittelua. Museon toimintamäärärahat on vedetty äärimmäisen tiukalle. Mikäli tilavuokrien ja muiden kiinteiden kulujen (mm. palkat, atk-maksut, siivous) osuus käyttöbudjetista vielä nousee, toimintaa on supistettava. Yleisen kulttuuritoimen keskeinen muutos on siirtyminen ostopalvelutuotantoon. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yleinen kulttuuritoimi kilpailuttaa tapahtumatuotantonsa ja järjestää ostopalvelu- ja tuotantosopimuksilla kulttuuritilaisuuksia sekä koordinoi ja jakaa tietoa kulttuuripalveluista ja niiden järjestämisestä. Lisäksi tulostavoitteensa toteuttamiseksi yleinen kulttuuritoimi luo edellytyksiä kulttuurityön ja omatoimisen kulttuuri- ja taidetoiminnan harjoittamiseen myöntämällä avustuksia ja varaamalla tiloja ja välineitä toiminnan harjoittamiseen. Toiminnan painopisteenä on edistää ja tukee luovuuden toimintaedellytyksiä taiteen ja kulttuurin keinoin sekä järjestää ostopalvelu- ja tuotantosopimuksilla tapahtumatoimintaa yhdessä kulttuuripalveluyritysten, kulttuuri-, taide- ja perinnejärjestöjen kanssa. Etelä-Karjalan Lastenkulttuurikeskus vastaa maakunnallisen lastenkulttuurikeskus METKU:n verkostosta, yhteistyökumppanuudesta Kaakkois-Suomen lasten ja nuorten kulttuuriverkostossa, maakunnallisista METKU -kuorotoiminnasta ja METKAT lastenkulttuuriviikoista sekä valtakunnallisesta Taikalampu-yhteistyöstä. Lappeenrannassa Lastenkulttuurikeskus koordinoi ja kokoaa lastenkulttuurityötä, tuottaa peruskoulun -8 luokkalaisten kulttuuripolkua, vastaa 9-luokkalaisten K9-kulttuurikortista sekä koulujen ja päiväkotien taidetyöpajoista Yleinen kulttuuritoimi ylläpitää Sammonlahdessa Kompassi-tilaa maahanmuuttajien parissa työtätekeville yhteisöille sekä erillisellä tuotantosopimuksella Galleria Pihattoa ja Pehtoorin tupaa monipuolisesti toimivana taidegalleriana ja taidelainaamona. Yleisen kulttuuritoimen Kristiinan työtupien tiloja käytetään ammattitaiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden työskentelytiloina. Orkesteri järjestää vuosittain nelisenkymmentä julkista konserttia, jonka lisäksi koululaisille on suunnattu kulttuuripolku soitantokausittain ja työsuunnitelmissa on huomioitu työpaikka-, päiväkoti- ja palvelutalo- sekä tilauskonsertit. Orkesterin päätavoitteena on kehittyminen Saimaa Sinfoniettana korkeatasoisella kvaliteetillaan ja persoonallisella ohjelmistoprofiililla. 0-vuotiaana perinteikkäänä taidelaitoksena kaupunginorkesteri konsertti- ja yleisömäärät, julkisuuskuva ja vaikuttavuus kotipaikkakunnalla ja sen ulkopuolella sekä taiteellisesti korkea profiili ovat toimivan ammattiorkesterin mittareita. Taloudellisen raamin mukaisesti konserttien määrä liikkuu noin 35 konsertissa vuodessa orkesterin kokoonpanon ja esitettävän ohjelmiston sekä talousraamin rajoitteiden mukaisesti. Ohjelmisto- ja orkesterikokoonpanoja tehostamalla konsertoinnin määrää voidaan nostaa konserttiuusinnoilla Saimaan lähialueilla erillistuilla Saimaa Sinfonietta -kehittämishankkeiden myötä ja vierailukonsertteina muualla Suomessa ja ulkomailla erityisrahoituksin sekä yhteistyöhankkein. Sinfoniettan myötä yhteistyötä kehitetään muiden toimijoiden kanssa edelleen. Toimintaa tehostamalla esiintymismäärä on kasvanut kaupungin eri tilaisuuksien, juhlien ja tilausesiintymisten myötä vuosittain. Näin tehostetaan Lappeenrannan vetovoimaisuutta ja kytketään orkesteri yhtenä kaupungin kulttuurilaitoksena osaksi kaupungin ja Saimaan vetovoimaista imagoa. Orkesterin markkinointi toimii olemassa olevien resurssien mukaisesti. Yleisön kiinnostusta orkesterin toimintaan ja palveluihin lisätään edelleen aktiivisilla kohdekampanjoilla suuntaamalla viestintää yrityksille, harrastajaryhmille ja yksityisille tahoille sekä venäläisille. Orkesteri tähtää edelleen taiteellisen johtajansa kanssa soittajistonsa laadulliseen kehittämiseen ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Teatterin keskeiset tavoitteet ovat korkea taiteellinen taso, omaleimaisuus ja tarjonnan monipuolisuus. Vuodessa tuotetaan yhteensä -0 erilaista ensi-iltaa Jukola-saliin ja Veeran kammariin. Ohjelmistossa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman kattavasti eri ikäryhmät sekä myös eri tyylit; kotimainen ja ulkomainen draama, musiikkiteatteri, komedia, lapsille ja nuorille suunnattu teatteri jne. Yhteistyötä tehdään kaupungissa toimivien alan organisaatioiden/järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Omaa tuotantoa viedään mahdollisuuksien mukaan muille paikkakunnille Suomessa sekä pyritään myös kansainvälisille estradeille. Teatterille asetettujen säästövelvoitteiden vuoksi kesäteatterin tuottamisesta luovutaan toistaiseksi. Tämä on merkittävä rakenteellinen ja pysyväisluontoinen muutos, jolla saavutetaan vaaditut säästöt. Uusi
3 teatterirakennus valmistunee syksyllä 205. Viimeistään vuoden 20 alusta toimitaan uusissa tiloissa. Teatterin talousarviossa vuodelle 20 ei ole vielä huomioitu uusista tiloista aiheutuvia kustannuksia; näin ollen myöskään tulovaikutusta ei ole vielä budjetoitu. Toiminnassa merkittäviä riskejä ovat yhä vanhan teatteritalon huono kunto sekä katsojamäärien vaikea ennustettavuus. KULTTUURITOIMEN TULOSALUEET 500 KULTTUURILAUTAKUNTA 50 KIRJASTOTOIMI Kirjastokäynnit: fyysiset käynnit 555 000, verkkokäynnit 232 000 Kokonaislainaus: 990 000 Kirjaston järjestämät tapahtumat 380 / osallistujat 7500 Tavoitteita kuvaavat tunnusluvut/mittarit (min. /tavoite) TP 202 TA 203 TAE 20 Toimintakulut asukasta kohti 8,32 50, 5,8 lainaukset asukasta kohti,2 3,98 3,7 kirjastokäynnit asukasta kohti 8,0 8,2 7, kirjastokäynnit, fyysiset käynnit 578 77 585 000 555 000 kirjastokäynnit, verkkokäynnit 228 03 232 000 232 000 kokonaislainaus 00 57 997 000 990 000 kirjaston järjestämät tapahtumat/osallistujat 52/058 380/7500 380/7500
520 MUSEOTOIMI Monipuoliset ja kehittyvät museopalvelut ovat lähellä asiakasta Kokoelmia käytetään, hoidetaan ja hallitaan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti asianmukaisissa olosuhteissa. Museo toimii aktiivisena asiantuntijana ja vaikuttajana sekä alueellisissa että kansainvälisissä verkostoissa Tavoitteita kuvaavat tunnusluvut/mittarit (min. /tavoite) TP 202 TA 203 TAE 20 Asiakaskäynnit näyttelyissä ja tilaisuuksissa 9 088 3 000 3 000 Verkkokäynnit 28 2 99 800 99 800 Asiakastilaisuuksien lukumäärä keskim. kävijämäärä/tilaisuus 7 09 00 0 00 0 Asiakasraadin ja museoklubin kokoukset 8 Näyttelyjen kokonaislukumäärä Etelä-Karjalan museo Etelä-Karjalan taidemuseo Galleria Laura Ratsuväkimuseo Wolkoffin talomuseo Vihreä makasiini 2 Kokoelmanhallintatapahtumat lukumäärä 575 3000 3000 Tietopalveluvastaukset lukumäärä 200 00 00 Asiantuntija- ja viranomaislausunnot kpl 5 50 Osallistuminen verkostoihin (lukumäärä) kansainväliset valtakunnalliset alueelliset 5 5 20 530 YLEINEN KULTTUURITOIMI KULTTUURITOIMI / 530 YLEINEN KULTTUURITOIMI TALOUSARVIO 20 myöntää avustuksia kulttuuritapahtumien järjestämiseen sekä taideapurahoja
5 tuottaa tapahtumia ostopalveluina vastaa Etelä-Karjalan Lastenkulttuurikeskus Metkun toiminnasta Tunnusluvut/mittarit TP 202 TA 203 TAE 20 avustuksia euro/ asukas,5,28 0,70 kulttuurimääräraha euro/ asukas,8 8,09,59 50 ORKESTERITOIMI Laadukkaat klassisen ja viihdemusiikin orkesterikonsertit n. 35 konserttia vuodessa. Kehittyminen Saimaa Sinfoniettaksi pitkällä tähtäimellä. Vetovoimainen kansainvälinen kulttuurilähettiläs, joka esiintyy ulkomailla ja levyttää. Tavoitteita kuvaavat tunnusluvut/mittarit (min. /tavoite) Voimavarat / vakanssit 2 muusikkoa, 3 toimistohenkilöä, siviilipalvelusmies valtionosuus htv: 29 TP 202 TA 203 TAE 20 Julkisten konserttien määrä (sinfonietta, sinfonia, kamari, sakraali ja viihde) Kuulijamäärä (julkiset konsertit, päiväkodit, koulut, vanhainkodit, sairaalat) Saimaa Sinfonietat (yhteistyössä Sibelius-Akatemian ja Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa) 38 3 3 3 000 2 500 2 000 Konserttimatkat ja tilausesiintymiset kutsusta Unkari, Pietari 550 TEATTERITOIMI Tuotantokapasiteetti ssa ja Veeran kammarissa yhteensä 0 ensi-iltaa Vierailuesityksiä kummassakin salissa Toiminnan vaikuttavuus Esitysten yleisömenestys, katsojaluvut, katsomoiden täyttöaste Toimintaprosessin sujuvuus ja taloudellisuus Käyttötalouden tasapaino
Tavoitteita kuvaavat tunnusluvut/mittarit (min. /tavoite) Tuotantokapasiteetti Omat ensi-illat, kpl Linnoituksen kesäteatteri TP 202 5 0 TA 203 8 3 TAE 20 7 3 Esitysten määrät, kpl Linnoituksen kesäteatteri Muu tila 3 90 9 29 9 07 5 33 0 3 07 5 Vierailuesitykset, kpl 29 9 20 7 7 Toiminnan vaikuttavuus Katsojaluvut, katsojia yhteensä Talviteatteri Kesäteatteri 30 050 2 37 8 7 000 30 000 000 30 000 30 000 Katsomon käyttöaste Linnoituksen kesäteatteri 7, % 9,03 % 55,2 % % 58 % 2 % % 58 % Toimintaprosessin sujuvuus ja taloudellisuus Toimintakate ( 000 ) Valtionosuuteen oikeuttavat henkilötyövuodet -2 75 52-2 787 52 52 KULTTUURITOIMI YHTEENSÄ Kulttuuritoimi TP 202 TA 203 TAE 20 % /3 TS 205 TS 20 TOIMINTATUOTOT 355 720 50 89 295 2-0,7 2 703 272 89 TOIMINTAKULUT 73 588 998 02 8 98 2,9 79 52 93 77 TOIMINTAKATE -0 380 88-0 57 27-0 352 55,8-0 527 79-0 3 87