Toimitiloihin liittyvä lainsäädäntö - tietoisku Mervi Kuittinen VM Kunnat maakuntien vuokranantajina - seminaari Kunta- ja aluehallinto-osasto
Toimitiloja koskeva lainsäädäntö HE 15/2017 vp (Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi, ns MAKU I) - Maakuntalaki 16 luku (valtakunnalliset palvelukeskukset ja nk. Voimaanpanolaki 4 luku. HE 14/2018 vp (Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi, MAKU II) - Voimaanpanolaki 4 luku. Rajoituslaki (L kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa) (548/2016) 2
Omaisuusjärjestelyjen tavoitteet Voimaanpanolaki 4 luku (L maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta, HE 15/2017 vp). 17 : Omaisuusjärjestelyjen tavoitteet Turvata maakuntien käyttöön niiden järjestämisvastuulla olevia tehtäviä varten tarvittava omaisuus ja tarvittavat toimitilat kokonaistaloudellisesti tehokkaalla tavalla. Kuntien tasapuolinen kohtelu. Rahoitusperiaate ei vaarannu. Avustus kunnan omaisuuteen kohdistuvista järjestelyistä aiheutuvien kuntataloudellisten ongelmien hoitamiseen, (35 ) 3
Maakuntien tilakeskus (118-120 ) Maakuntalaissa säädetään valtakunnallisista palvelukeskuksista, jotka ovat maakuntien yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja; huolehtia omistuksessaan tai hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta; antaa vuosittain maakunnille ja valtioneuvostolle selvitys tehdyistä investointipäätöksistä ja niiden vaikutuksista maakuntatalouteen. Asiakkaita ovat maakunnat, maakuntien määräysvallassa olevat yhteisöt sekä 4 :ssä tarkoitetut maakunnan tytäryhteisöt, jotka eivät toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Eräin edellytyksin maakuntien ja kuntien määräysvallassa olevat yhteisöt ja kunnat voivat ostaa palveluja, jos ne tuottavat palveluja samoissa tiloissa, joissa maakunnan sote palveluja. (ks. 118 5 mom). 4
Kuntien toimitilat, irtaimisto ja sopimukset Toimitilat maakunnalle siirtymäkauden ajaksi Siirtymäkausi 3+1 vuotta Vuokran määräytymisestä VN:n asetus Siirtymäkauden jälkeen maakunta päättää mitä vuokraa Irtaimiston omistus maakunnalle Koneet, laitteet yms. siirtyvät Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja tuottamista varten omistetut osakkeet siirtyvät maakunnalle Sopimusten siirto maakunnalle Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvät sopimukset siirtyvät - 5 24.5.2018 VM Kunta- ja aluehallinto-osasto
Voimaanpanolain toimitiloja koskeva sääntely/ kunnat Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät maakunnan hallintaan 1.1.2020, jos maakunta ja kunta eivät toisin sovi, 20. Maakunnan ja kunnan tai palvelukeskuksen ja kunnan välillä solmitaan toimitilojen hallinnasta vuokrasopimus siten, että se on voimassa vähintään 31.12.2022 asti. Maakunnalla on oikeus pidentää vuokrasopimuksen voimassaoloa yhdellä vuodella. Maakunnan tulee ilmoittaa oikeuden käyttämisestä kunnalle viimeistään 12 kuukautta ennen vuokrasopimuksen voimassaolon päättymistä, 20. Toimitilojen vuokrasta säädetään voimaanpanolain 20 :ssä ja asetuksella, jota valmistellaan parhaillaan. (ks diat jäljempänä) 6
Kuntaa sitovien sopimusten ja vastuiden siirtäminen maakunnalle Kunta siirtää maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyvät sopimukset 1.1.2020 lukien, 22. Jos sopimusta ei ole mahdollista siirtää tai jakaa, kunta tekee 23 :ssä tarkoitetussa selvityksessä esityksen sopimukseen liittyvän vastuun jakautumisesta. Esimerkiksi: erilaiset palvelujen ostoihin ja materiaalien hankintaan liittyvät sopimukset koneiden, laitteiden ja autojen leasingsopimukset tai muut vastaavat käyttöoikeussopimukset. kunnan solmimat sopimukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimitiloihin liittyvät vuokrasopimukset, joissa kunta itse on vuokralaisena, riippumatta siitä, mikä taho on vuokranantajana. Vuokranantajana voi siis edelleen olla esimerkiksi kunnan tytäryhteisö. Maakunnalle siirtyisivät kaikki sellaiset toimitilojen hallintaa koskevat sopimukset, joissa tosiasiallisesti on kyse toimitilan vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskevasta sopimuksesta ja joissa kunta itse ei omista sopimuksen nojalla hallinnoimaansa tilaa. 7 24.5.2018 Etunimi Sukunimi
Kuntaa sitovien sopimusten ja vastuiden siirtäminen maakunnalle 2 Maakunnalle eivät kuitenkaan, jolleivät maakunta ja kunta toisin sovi, siirry: - sellaiset toimitilaa koskevat sopimukset, joissa kunta on sitoutunut osoittamaan ostajan tai lunastamaan toimitilan omistukseensa sopimuskauden päätyttyä; - vahingonkorvausvastuut tai muut sopimuksen päättämisestä seuraavat vastuut sellaisista sopimuksista, jotka kunta solmii tämän lain vahvistamisen jälkeen, mutta ennen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymistä maakunnalle Jos kunta on toiminut ennen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtoa joko voimassaolevan lainsäädännön tai kuntaa sitovan sopimuksen vastaisesti, kunta vastaa tästä aiheutuvista seuraamuksista. (22 ) 8 24.5.2018 Etunimi Sukunimi
Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevan irtaimen omaisuuden siirtyminen maakunnalle Maakunnalle siirtyy 1.1.2020 sen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä kunnan irtaimisto, irtaimen omaisuuden omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevat oikeudet sekä immateriaaliset oikeudet ja luvat, 21. sellainen irtain, joka olisi maakunnan hallintaan siirtyvissä toimitiloissa maakunnan järjestämisvastuulle siirtyneen toiminnan käytössä. irtain omaisuus, joka selkeästi liittyisi sen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan, kuten erilaiset koneet ja kalustot sekä materiaalit. erilaiset immateriaaliset oikeudet ja luvat, kuten esimerkiksi ohjelmistolisenssit tai erilaiset sopimuksiin perustuvat käyttö- tai muut oikeudet, jotka liittyisivät maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan. 9 24.5.2018
Kunnan selvitys Kunnan on tehtävä viimeistään 28.2.2019 maakunnalle yksityiskohtainen selvitys 20 22 :ssä tarkoitetuista sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen käytössä olevista toimitiloista, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta ja sopimuksista. Tiedot voi vastaanottaa myös 31 :ssä tarkoitettu palvelukeskus, 23. Maakunta tai maakunnan toimeksiannosta palvelukeskus voi pyytää kunnalta käyttöönsä tarpeellisiksi katsomiaan lisäselvityksiä ja asiakirjoja. Jos maakunta katsoo, että selvityksen mukaan maakunnan hallintaan siirtyvät toimitilat, irtaimisto ja sopimukset eivät turvaa sosiaali- ja terveystoimen tai pelastustoimen järjestämistä alueella, maakunnan on neuvoteltava kunnan kanssa. Kunnan on täydennettävä selvitystä viimeistään 30.6.2020, jos selvityksen antamisen jälkeen on tapahtunut olennaisia muutoksia, 23. Maakuntavaltuusto käsittelee 23 :ssä tarkoitetun selvityksen ja päättää sen perusteella 20 22 :ssä tarkoitetuista sopimuksista ja irtaimen omaisuuden siirtymisestä maakunnalle ja maakunnan vastuulle. Kuntaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös ns. vapaaehtoisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin eli esim. ns. Paras kuntayhtymiin. 10 24.5.2018
Sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit, maakunnan liitot Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, erityishuoltopiirit ja maakunnan liitot siirretään varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen maakuntiin 1.1.2020 suoraan lain nojalla. Ja kaikki niille kuuluneet sitoumukset, varat ja velat siirtyvät yleisseuraantona maakunnalle. Oikeus sopia kuntayhtymien maaomaisuuden siirtymisestä myös toisin (18 5 mom). Tällöinkin maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvän toiminnan edellyttämään rakennusomaisuuteen sitoutuva kuntayhtymän maaomaisuus siirtyisi kuitenkin aina maakunnalle. Maakunta ja kuntayhtymän jäsenkunnat voisivat sopia, että jäsenkuntien omistukseen siirtyisi esimerkiksi sellaista kuntayhtymän maaomaisuutta, jota maakunta ei tarvitse järjestämisvastuulleen kuuluvassa toiminnassa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset virkistys- ja metsäalueet. Mahdollinen sopimus kuntayhtymän maa-alueista tulisi tehdä hyvissä ajoin ennen vuoden 2019 päättymistä, jotta maakunnan toimitilojen ja maaomaisuuksien 31 :ssä tarkoitetut siirrot Maakuntien tilakeskukselle saataisiin joustavasti toteutettua. 11
Omaisuuden selvittäminen ja siirto -kuntayhtymät Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen on tehtävä viimeistään 28.2.2019 maakunnalle yksityiskohtainen selvitys: 1) kuntayhtymän omaisuudesta; 2) maakunnan vastuulle siirtyvistä veloista ja muista sitoumuksista, vastuista ja sopimuksista; 3) kuntayhtymän omaisuuden kirjanpidollisen arvostuksen perusteista; sekä 4) sellaisista olennaisista omaisuuserissä tapahtuneista muutoksista sekä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä, jotka eivät ilmene viimeisimmästä tilinpäätöksestä (19.). Jos kuntayhtymä on huolehtinut muistakin kuin maakunnalle siirtyvistä tehtävistä, jäsenkuntien on järjestettävä tämä toiminta uudelleen 2019 loppuun mennessä. Kuntayhtymän viranomainen ei voi edellä mainitun selvityksen antamisen jälkeen päättää asioista, joilla olisi merkittäviä maakuntaa sitovia vaikutuksia, paitsi jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä tai jos maakunta antaa toimelle suostumuksen. (ks. 30 ) 12 24.5.2018
Kuntayhtymän selvityksen sisältö Maakunnalle tieto siitä, minkälaista omaisuutta ja minkälaisia vastuita ja sitoumuksia niiden vastuulle on siirtymässä. Maakunnan toimintaan ja taloudelliseen asemaan vaikuttavat tekijät tulisi tunnistaa ja mahdolliset riskit minimoida. Selvitys muistuttaisikin jossain määrin yrityskauppojen yhteydessä yleisesti käytettyä ns. due diligence -tutkimusta. Selvityksen tarkoituksena ei olisi selostaa uudelleen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä ilmeneviä tietoja, vaan tarpeellisin osin syventää ja tarkentaa näistä jo ilmeneviä asioita. Selvityksessä tulisi yksilöidä maakunnalle siirtyvä omaisuus niin yksityiskohtaisesti, että esimerkiksi lainhuudot kiinteistöille voidaan myöntää ja osakkeiden omistusoikeus todentaa. Selvityksestä tulisi tämän vuoksi ilmetä siirtyvän kiinteän omaisuuden kiinteistörekisteritiedot ja osakemuodossa olevasta omaisuudesta vastaavat Selvitys ja maakunnan päätökset vastaavat omaisuuden saantokirjaa (32 ). Myös toimitilojen ja maa-alueiden hallintaan oikeuttavat sopimukset tulisi selvityksessä yksilöidä ja luetteloida, jotta esimerkiksi maanvuokrasopimusten siirto olisi mahdollista rekisteröidä. Kuntayhtymän omaisuuden osalta selvityksestä tulisi myös käydä ilmi periaatteet, joiden mukaan kuntayhtymän omaisuus on arvostettu. Lähtökohtaisesti tiedot ilmenevät tilinpäätöksestä, mutta tietoja olisi tarpeen mukaan selvityksessä täydennettävä. 13 24.5.2018 Etunimi Sukunimi
Omaisuuden selvittäminen ja siirto -maakunnat Maakunnan on viimeistään 31.10.2019 lähetettävä kirjallinen ilmoitus maakunnan vastuulle siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja sopimusosapuolille. Maakunnan ilmoituksesta tulee käydä ilmi siirtyvätkö ne edelleen palvelukeskuksille, 29. Maakunnan siirrettävä toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskukselle 1.1.2020 lukien: omistukseensa tulleet kiinteistöt, kiinteistön hallintaan oikeuttavat osakeyhtiöiden osakkeet, maanvuokrasopimukset, toimitilojen vuokrasopimukset, sekä muiden sellaisten Oy:den osakkeet joiden pääasiallisena toimialana tai tehtävänä on kiinteistöjen tai toimitilojen omistus, hallinta tai muu kiinteistöomaisuuden hallinnointi, rakennuttaminen tai ylläpito siirtyvään omaisuuteen kohdistuvat velat, sopimukset ja muut vastuut 20 :ssä mainittujen vuokrasopimusten siirrosta maakunta ja palvelukeskus voivat sopia myös toisin, 31. 14 24.5.2018
Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävät ja toimivalta, voimaanpanolaki 7 Esivalmistelu jo käynnissä. Lakien voimaantultua asetetaan VATE:t. VATE on asetettava kuukauden kuluessa voimaanpanolain voimaantulosta. Valmistelutoimielimen tehtävänä on yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle mm: osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen; osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen; 15 24.5.2018 Etunimi Sukunimi
Arvonlisäverosta Maakunnallisen toiminnan arvonlisäverotusta koskevat lakiehdotukset sisältyvät hallituksen esitykseen 15/2017 vp koskien maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen HE 15/2018 vp koskien maakuntien arvonlisäverokustannusten korvaamista. Hallituksen esityksen linjaukset vastaavat julkisyhteisöjen kiinteistöjen arvonlisäverokohtelun nykyisiä periaatteita. Maakunnan liikelaitos on arvonlisäverotuksellisesti osa maakuntaa. Maakunnan liikelaitoksen sotekeskus on osa liikelaitosta. Liikelaitoksen ja sen sotekeskuksen verotuksellinen asema on sama kuin maakunnan. Hankintaneutraliteetin parantamiseksi maakunnalle korvataan verotonta ja muuta kuin liiketoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä vero talousarviomenettelyn kautta (Maakuntien rahoituslaki). Maakunnan käytössä olevien kiinteistöjen käyttöoikeuden luovutuksesta voi hakeutua verovelvolliseksi. Hakeutumisoikeus koskee siten esim. maakunnalle tiloja vuokraavaa kuntaa tai sen yhtiötä sekä maakunnan tilakeskusyhtiötä (ALVL 30 ). 16 24.5.2018 Etunimi Sukunimi
Luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen siirtymäkauden vuokrasopimuksen vuokran määräytymisestä
Kunnan tilojen vuokrasopimukset Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät maakunnan hallintaan 1.1.2020, jos maakunta ja kunta eivät toisin sovi, voimaanpanolaki 20. Maakunnan ja kunnan tai palvelukeskuksen ja kunnan välillä solmitaan toimitilojen hallinnasta vuokrasopimus siten, että se on voimassa vähintään 31.12.2022 asti. Maakunnalla on oikeus pidentää vuokrasopimuksen voimassaoloa yhdellä vuodella. Maakunnan tulee ilmoittaa oikeuden käyttämisestä kunnalle viimeistään 12 kuukautta ennen vuokrasopimuksen voimassaolon päättymistä. Vuokrasopimuksessa sovitun vuokran on katettava vuokrasopimuksen kohteena olevaan toimitilaan liittyvät kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokustannukset. Toimitilojen vuokrasta säädetään voimaanpanolain 20 :ssä ja tarkemmin asetuksella. Tarkoituksena on, että tilojen vuokra määräytyisi pääsääntöisesti kuntien sisäisen vuokran mukaisesti. Jos kunnalla ei olisi sisäistä vuokrajärjestelmää käytössä vuokra määräytyisi asetuksen perusteella. Asetuksesta on ollut lausuntokierros 4.4. - 8.5.2017. Jatkovalmistellusta asetusluonnoksesta on tarkoitus järjestää kuulemistilaisuus ja kommenttikierros 5-6/2018. 18
Asetusluonnos /toukokuu 2018 Vuokrasopimuksessa vuokra määräytyy kyseisessä kunnassa käytössä olevan sisäisen vuokran järjestelmän mukaisesti. Edellytys, että järjestelmä on kunnassa otettu käyttöön valtuuston päätöksellä, järjestelmää käytetään samoilla ehdoilla kunnan toiminnassa muutoinkin. Jos on kuitenkin ilmeistä, että em. sisäinen vuokra on olennaisesti suurempi kuin asetuksen mukaisesti määräytyvä vuokra sovelletaan asetuksen 3 :ää, vastaavasti kuin jos kunnalla ei ole sisäistä vuokrajärjestelmää käytössä, kunta ei ole ilmoittanut maakunnalle sisäisen vuokrajärjestelmän käyttämisestä tai kunta muutoin niin päättää. Kuukausittain maksettava vuokra koostuu pääomavuokrasta, ylläpitovuokrasta ja maapohjan osuudesta. 19
Asetusluonnos 2 Pääomavuokra muodostetaan vuokrattavan rakennuksen teknisen arvon tai sen puuttuessa laskennallisen teknisen arvon pohjalta käyttäen 6 prosentin tuottovaatimusta. Tuottovaatimus muodostuu kiinteistöön sidotun oman ja vieraan pääoman kustannuksesta, kiinteistön kulumista kuvaavista poistoista ja kiinteistöön liittyvästä riskistä. Jos rakennuksella on olemassa tekninen arvo yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan määriteltynä, tätä arvoa käytetään pääomavuokrien määrittelyssä. Jos rakennuksella ei ole olemassa teknistä arvoa, arvo muodostetaan toteutuneiden keskimääräisten kustannusten pohjalta lasketun jälleenhankinta-arvon ja siitä vähennettävän oletuskulumisen avulla. Oletuskulumisen määränä pidetään 1,75 prosenttia jälleenhankinta-arvosta vuosittain. Erityisestä syystä jälleenhankinta-arvona voidaan käyttää myös nykyhetkeen indeksoitua rakennuksen hankintahintaa. Käytössä oleville rakennuksille lasketaan enintään 70 prosentin kuluminen. Oletuskulumisen laskennan alkuajankohta on joko rakennuksen alkuperäinen rakentamisvuosi tai kattavan peruskorjauksen ajankohta. 20
Asetusluonnos 3 Kiinteistön ylläpitokustannuksia ovat hallinto-, käyttö-, kunnossapito-, huolto-, ulkoalueiden hoito-, lämmitys-, sähkö-, vesi- ja jätehuoltokustannukset. Kiinteistön ylläpitokustannukset lasketaan käyttämällä keskimääräisiä rakennustyyppikohtaisia ylläpitohintoja. Maapohjan kuukausittainen vuokra määräyty maakunnan käyttöön tulevalta huoneistoalalta laskennallisesti vyöhykekohtaisesti, sijainnin ja sijaintikunnan asukasluvun mukaan maakunnan käyttöön tulevalta pinta-alalta eli huoneistoalalta. 5 kategoriaa = 0,20 e 1 e/m2 21
Mervi Kuittinen Lainsäädäntöneuvos Puh. 0295 16001 (vaihde) Lisätieto: etunimi.sukunimi@vm.fi www.vm.fi Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero (arkisin 8 16) 02955 30500