TUTKIMUSSELOSTUS RASIN KIVIKOULU, AKAA KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

TUTKIMUSSELOSTUS RASIN KIVIKOULU, AKAA KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

2 (64) Sisällys 1 Yleistiedot... 4 1.1 Tutkimuskohde... 4 1.2 Tilaaja... 4 1.3 Tutkimuksen tehtävä... 4 1.4 Tutkimusajankohta... 4 1.5 Tutkimuksen tekijät... 4 2 Tiivistelmä... 5 3 Kohteen kuvaus ja tutkimuksen tausta... 6 4 Lähtötiedot... 8 5 Tutkimusmenetelmät... 8 6 Piha-alueet... 9 6.1 Havainnot... 9 6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 11 7 Alapohja ja maanvastaiset seinät... 11 7.1 Rakenteet ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot... 11 7.2 Havainnot... 16 7.3 Kosteusmittaukset... 24 7.4 Materiaalinäytteet... 25 7.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 25 8 Välipohjarakenteet... 28 8.1 Rakenteet ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot... 28 8.2 Havainnot... 36 8.3 Materiaalinäytteet... 38 8.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 39 9 Ulkoseinät, sokkelit ja ikkunat... 40 9.1 Rakenteet... 40 9.2 Havainnot... 40 9.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 43 10 Yläpohja ja vesikatto... 44 10.1 Rakenne ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot... 44 10.2 Havainnot... 46 10.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 50 11 Muut rakenteet... 52 11.1 Havainnot... 52 11.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 52

3 (64) 12 Ilmanvaihto ja sisäilma... 53 12.1 Paine-eron seurantamittaukset... 53 12.2 Yleisilmanvaihto... 57 12.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 62 13 Rakennusautomaatiojärjestelmä... 63 13.1 Havainnot ja mittaustulokset... 63 13.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 63 14 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä... 63

4 (64) 1 Yleistiedot 1.1 Tutkimuskohde 1.2 Tilaaja Rasin kivikoulu Rautatienkatu 9-11 37830 Akaa Akaan kaupunki Myllytie 3 37801 Akaa Yhteyshenkilö: Kiinteistöpäällikkö Henri Salonen puh. 040 335 3255 sähköposti: henri.salonen@akaa.fi 1.3 Tutkimuksen tehtävä Tutkimusten tavoitteena oli selvittää Rasin kivikoulun sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä ja rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta sekä määrittää kiinteistön sisäilman laadun parantamiseksi tarvittavat mahdolliset korjaustoimenpiteet huomioiden kohteessa jo suoritetut tutkimukset ja korjaustyöt. Tutkimusten perusteella laadittiin toimenpidesuositukset kohteen mahdollisen korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Tutkimukset suoritettiin tutkimussuunnitelman (Vahanen Rakennusfysiikka Oy, 13.11.2017) mukaisesti. 1.4 Tutkimusajankohta Kenttätutkimukset suoritettiin 11.12.2017, 19.12.2017 ja 28.12.2017. Sisäilman seurantamittaukset suoritettiin 11. 19.12.2017. 1.5 Tutkimuksen tekijät Vahanen Rakennusfysiikka Oy Tampellan esplanadi 2 33100 Tampere Tutkimushanke suoritettiin seuraavalla tutkimusryhmällä: Toni Lammi, RTA, RI Laura Virtanen, DI Arto Toorikka, RI Jaana Rajantaus, RI Projekti RAFY1725/01.

5 (64) 2 Tiivistelmä Samanaikaisesti suoritettiin kohteen ilmanvaihtotekninen kuntotutkimus, mikä raportoidaan erillisenä kokonaisuutenaan, projekti RAFY1725/03. Ilmanvaihtoteknisen kuntotutkimuksen suorittaa tekn. Hannu Koivunen (LVIA-tekninen asiantuntija, Vahanen PRO Oy). Tehtyjen tutkimusten perusteella saatiin selvitettyä Rasin kivikoulun sisäilman laatua, rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja ilmatiiveyttä sekä ilmanvaihdon toimintaa. Merkittävimmät sisäilman laatuun vaikuttavat puutteet havaittiin ala- ja välipohjarakenteissa sekä rakennuksen painesuhteissa. Suurimmalta osin kohteen alapohja on puurakenteinen ryömintätilallinen alapohjarakenne. Kellaritiloissa alapohjarakenne on maanvastainen betonilaatta. Maaperän maanvastaisiin rakenteisiin kohdistama kosteusrasitus on merkittävä, mutta kellaritiloissa käytettyjen rakenteiden sekä tilojen toissijaisen käyttötarkoituksen perusteella raskaisiin korjauksiin ei ole tarpeen ryhtyä. Ryömintätilan olosuhteet olivat tutkimushetkellä kohtalaiset/hyvät, mutta ryömintätilassa on aiemmin ollut korkea kosteuspitoisuus, joka on aiheuttanut lahovaurioita alapohjarakenteen aluslaudoitukseen ja kantaviin hirsirakenteisiin. Välipohjien kantava rakenne on teräsbetoninen alalaattapalkisto. Ala- ja välipohjien täyttökerroksena on käytetty pääosin orgaanista materiaalia, mikä on ainakin jossain vaiheessa kosteusvaurioitunut ja missä esiintyy normaalistikin jossain määrin aina epäpuhtauksia. Havaintojen ja mikrobianalyysien perusteella aktiivista tai laaja-alaista mikrobivauriota ei ala- tai välipohjarakenteissa ole, poislukien tilan 110 kohdalla oleva alapohjarakenne. Ulkoseinän ja ala- / välipohjan liittymät ovat epätiiviit, jolloin paineerojen vaikutuksesta rakenteiden epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan kulkeutuu epäpuhtauksia heikentäen sisäilman laatua. Alapohjarakenteessa on pääosin betoninen pintalaatta, joten rakenteen ilmatiiveyden parantaminen luotettavasti on mahdollista. Välipohjan puurakenteisen lattiarakenteen osalta tiivistämiselle ei ole yhtä hyvät lähtökohdat kuin alapohjarakenteessa. Suosittelemme vaihtoehtoisesti ala- ja välipohjarakenteiden ilmatiiveyden parantamista tai uuden rakenteen toteuttamista erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Uuden rakenteen toteuttamista suosittelemme viimeistään rakennuksen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Suosittelemme myös vesihöyrytiiviiden lattiapinnoitteiden poistamista ja lattian hiomista puhtaalle betonipinnalle maantasossa olevista porrastasanteista. Ulkoseinät eivät massiivitiilirakenteisina ole kosteusvaurioherkkiä rakenteita. Ikkunat ovat hyväkuntoisia. Ulkoseiniin ja ikkunoihin kohdistuvia kosteus- ja sisäilmateknisiä toimenpidetarpeita ei esiinny, mutta kohteen iän huomioon ottaen suosittelemme rapatun julkisivun kuntotutkimuksen suorittamista. Vesikate on aluskatteeton konesaumattu rivipeltikate, josta sadevesi ohjataan jalkarännien avulla syöksytorville. Jalkarännien kohdalle mahdollisesti muodostuva jää voi aiheuttaa vesikatolle paineellisen veden rasituksen, jolloin vesi pääsee katteen läpi. Vesivuotojälkiä ja kohonneita kosteuspitoisuuksia havaittiin aluslaudoituksessa ja vesikaton kantavissa rakenteissa räystäillä, paikoitellen muuallakin, lisäksi havaittiin yksi ak-

6 (64) tiivinen vesivuotokohta. Suosittelemme vesikaton kuntotutkimuksen suorittamista henkilönostimen avulla lumien sulamisen jälkeen. Vesikattoon kohdistuvat toimenpiteet tarkentuvat vesikaton kuntotutkimuksen tulosten perusteella. Yläpohja on kaksoisbetonilaatta, jonka ontelotilassa on muottilaudoitus paikoillaan. Muottilaudoitus on todennäköisesti ainakin paikoitellen kosteusvaurioitunut vesikaton vuotojen tai jo rakennusaikaisen kosteuden seurauksena. Betonirakenteen yläpuolella on ullakon ilmatilaan rajoittuva sekalainen, pääosin orgaaninen täyttökerros. Rakennuksen painesuhteiden takia rakennuksen yläosassa olevien vaurioiden sisäilmavaikutukset ovat yleensä pienemmät kuin rakennuksen alaosien vaurioiden. Tämän tutkimuksen yhteydessä tehtyjen paine-eromittausten perusteella rakennuksen sisäilma on kuitenkin merkittävästi alipaineinen ulkoilmaan nähden, jolloin voimakkaita ilmavuotoja tapahtuu todennäköisesti myös yläpohjarakenteen kautta. Suosittelemme yläpohjarakenteen ilmatiiveyden parantamista sekä vesivuotokohdilta vesikatteen korjaamista, sisäilmaan rajoittuvien vaurioituneiden materiaalien poistamista sekä yläpohjarakenteen kunnon tarkastamista suositeltujen purkutöiden yhteydessä tai vaihtoehtoisesti uuden rakenteen toteuttamista erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Uuden rakenteen toteuttamista suosittelemme viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Sisätilat olivat paine-erojen seurantamittausjaksolla jatkuvasti ja selvästi alipaineisia ulkoilmaan nähden, alipaineen ollessa suurempaa päiväaikaan. Rakennuksen painesuhteilla on ollut erittäin merkittävä vaikutus rakennuksessa koettuihin sisäilman laadun puutteisiin. Suosittelemme ilmanvaihtojärjestelmän säätöä ja tasapainottamista kohteessa mahdollisesti toteutettavien korjaustöiden jälkeen. 3 Kohteen kuvaus ja tutkimuksen tausta Kohde on vuonna 1929 valmistunut kaksikerroksinen koulurakennus, rakennuksen päädyissä on lisäksi kellaritiloja. Rakennus on aiemmin ollut esikoulu-, iltapäiväkerhoja päiväkotikäytössä, nykyisin rakennus on tyhjillään.

7 (64) Kuva 1. Rasin puu- ja kivikoulujen ilmakuva. Tutkimusalueeseen kuuluva kivikoulu on rajattu kuvaan keltaisella katkoviivalla, puukoulu punaisella. Sininen nuoli osoittaa pohjoisen ilmansuunnan. Rakennuksen alapohjarakenne on pääosin tuulettuva puurakenteinen alapohja, kellareiden kohdalla alapohjarakenne on maanvastainen betonilaatta. Toisen kellarin osalla alapohjarakenne on uusittu EPS-lämmöneristetyksi. Välipohjarakenteet ovat betonirakenteisia alalaattapalkistoja, täyttökerroksena on käytetty soraa, koksikuonaa, turvetta ja pehkua, lattiat ovat pääosin puurakenteisia, osin puurakenteen päällä on ohut betonilaatta. Ulkoseinät ovat massiivitiilirakenteisia. Yläpohja on betonirakenteinen, betonilaatan yläpuolisena lämmöneristeenä on käytetty olkea, turvetta/pehkua ja sahanpurua. Kattomuoto on harjakatto, vesikatteena toimii konesaumattu peltikate. Käyttötilojen lattiapäällysteenä on pääosin muovimatto. Kosteiden tilojen lattiamateriaalina on keraaminen laatta tai massalattia. Ilmanvaihto on toteutettu koneellisella tuloja poistoilmanvaihtojärjestelmällä. Kohteessa on koettu puutteita sisäilman laadussa ja henkilökunnalla on esiintynyt sisäilmaongelmiin viittaavaa oireilua etenkin rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Ve-

8 (64) 4 Lähtötiedot sikatteessa on todettu useampia vesivuotoja (mm. tila 211 ja rappukäytävä 215). Lisäksi käytävän 108 katossa (välipohja) todettu useita vesivuotoja, joiden syy ei ole tiedossa. Kellarin sosiaalitiloihin on tulvinut vettä vuosina 2009 ja 2010. Tulviminen on aiheutunut rakennuksen vieressä olevan sadevesikaivon tukkeutumisesta. Tilojen rakenteet kuivattiin ja pintarakenteet uusittiin vuonna 2010. Portaikossa on todettu korjaustenkin jälkeen pinnoitevaurioita ja kohonneita pintakosteuslukemia. Tutkimussuunnitelman laatimista varten on ollut käytettävissä mm. seuraava tilaajan toimittama lähtöaineisto: Mittauspöytäkirja, T&T Air Oy, 4.1-5.1.2017 Kuntotutkimusraportti, Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 17.3.2015 Selvitys Rasin kivikoulusta, opettaja Liisa Asikainen, 17.12.2014 Työpaikkaselvitys, Akaan kaupunki, 17.3.2008 ARK-piirustuksia, 2003 5 Tutkimusmenetelmät Tilojen pinnat tarkastettiin aistinvaraisesti rakennetta rikkomatta niiltä osin, kuin ne olivat huonekalujen ja irtaimiston puolesta tarkastettavissa. Samalla arvioitiin tilojen hajuja ja aistinvaraista sisäilman laatua. Aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä käytettiin pintakosteusilmaisinta Gann Hydrotest LB70 teleskooppipinta-anturi ja LG1 -lukulaiteyhdistelmää, asteikko 0-185. Pintakosteudenilmaisin kohdistettiin mitattavaan rakenteen pintaan ja laitteistolla havaitut arvot luettiin mittapäähän kytketyn lukulaitteen näytöstä. Pintakosteustutkimukset ovat ainetta rikkomattomia vertailututkimuksia, missä samasta rakenteesta eri kohdista havaittuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mahdollisesti muusta alueesta poikkeavia lukemia. Pintakosteudenilmaisimen toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kosteuden lisäksi vaikuttavat useat tekijät, mm. suolakerrostumat, teräkset, eri materiaalien koostumukset ja rakenteiden pintaosien vaihtelut. Maanvastaisten rakenteiden kosteusmittaukset tehtiin porareikämittausmenetelmällä noudattaen ohjekortin RT 14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus ohjeistusta. Mittauksessa käytettiin HMP44-kosteusmittausantureita ja HMI41-lukulaitetta. Porauksen jälkeen mittausreiät puhdistettiin, putkitettiin ja tiivistettiin vesihöyrytiiviillä kitillä 11.12.2017. Mittausreikien annettiin tasaantua 19.12.2017 asti, jolloin mittapäät asennettiin putkitettuihin mittausreikiin ja tiivistettiin. Lukemat otettiin HMI41- lukulaitteella 60 minuutin tasaantumisajan jälkeen. Porareikämittaus on tarkimmillaan noin +20 C lämpötilassa. Kosteusmittauksissa käytetyt mittapäät kalibroidaan Vahanen Rakennusfysiikka Oy:ssä vähintään kuuden kuukauden välein. Porareikämittausten paikat on esitetty liitteessä 1. Rakenteiden puuosien kosteuspitoisuutta (paino- %) mitattiin materiaalin sähkönvastuksen muutoksien mittaamiseen perustuvalla piikkimittarilla Testo 606-1. Mitattavan sähkövastuksen suuruuteen vaikuttaa elektrodien välissä olevan materiaalin kosteus. Mittarin näyttölaitteelta voidaan lukea rakenteen kosteuspitoisuus painoprosentteina.

9 (64) 6 Piha-alueet 6.1 Havainnot Piikkimittarin toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, ja sen tulos on suuntaa antava. Mittauksella voidaan kuitenkin luotettavasti tunnistaa selvästi kuiva ja selvästi märkä materiaali. Rakenteiden kuntoa ja rakennetyyppejä tarkastettiin kuntotutkijoiden määrittelemien, rakenneurakoitsija Remonttiakaa M. Vehmaan toimesta tehtyjen rakenneavausten kautta. Rakenneavausten paikat on esitetty liitteessä 1. Tilojen välisten painesuhteiden seurantamittaukset toteutettiin jatkuvatoimisilla paineeromittauksilla Dwyer Magnesense- ja Tinytag Plus - mittalaite tiedonkerääjäyhdistelmillä kahden viikon mittausjaksolla. Seurantamittausten paikat on esitetty liitteessä 1. Rakenteiden ja eri tilojen välisiä ilmavirtausten suuntia tarkasteltiin Regin-merkkisavun avulla. Rakennuspaikka on tasainen. Piha-alueet rakennuksen ympärillä ovat pääsääntöisesti soraa tai soran seassa kasvavaa niukkaa kasvillisuutta. Salaojakaivoja ei havaittu, eikä salaojajärjestelmien olemassaolosta tai toimivuudesta ole varmaa tietoa. Vesikatolta sadevedet johdetaan rakennuksen ulkopuolisten syöksytorvien kautta sadevesijärjestelmiin. Piha-alueilta sadevedet ohjataan sadevesikaivoihin. Piha-alueella tehtyjä havaintoja on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuvat 2 Kuvat 3).

10 (64) Kuvat 2 a c. Yleiskuvia piha-alueilta. Rakennuspaikka on tasainen. Rakennuksen vierustalla on pääsääntöisesti soraa tai niukkaa, matalakasvuista nurmikkoa ja maanpinta kallistaa poispäin rakennuksesta.

11 (64) Kuvat 3 a c. Sadevedet johdetaan vesikatolta pääsääntöisesti syöksytorvilla sadevesikaivoihin. Paikoin sadevedet ohjataan sadevesikaivoihin loiskekupin avulla. Kuva 4. Syöksytorvissa ei ole sulanapitokaapeleita ja osa loiskekupeista on jäätynyt umpeen. 6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Salaojien olemassaolosta ei ole varmuutta ja suosittelemme tarkastamaan rakennuksen salaojituksen seuraavan piha-alueiden peruskorjauksen yhteydessä. Syöksytorviin jäätyvä vesi voi heikentää sadeveden ohjausta ja lisätä vesikaton ja ulkoseinien kosteusrasitusta. Suosittelemme sulanapitokaapeleiden asentamista syöksytorviin samassa yhteydessä, kun sadevedenohjausta vesikatolta parannetaan. Muilta osin piha-alueiden vedenpoisto on toimiva, eikä toimenpidetarpeita havaittu. 7 Alapohja ja maanvastaiset seinät 7.1 Rakenteet ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot Rakennuksen pohjois- ja eteläpäädyissä on kellaritiloja, joiden kohdalla alapohjarakenteena on maanvastainen betonilaatta. Alapohja on uusittu eteläpäädyn kellarissa. Muualla rakennuksessa on tuulettuva puurakenteinen alapohjarakenne. Ryömintätilassa on kaksi poistopuhallinta, yksi lännen ja yksi idän puolella rakennusta. Maanvastaiset seinät ovat verhomuurattuja betonirakenteita.

12 (64) Rakenteita selvitettiin lähtötietojen ja rakenneavausten kautta. Rakenneavausten paikat on esitetty liitteessä 1. Alapohja Eteläpäädyn kellarissa alapohjarakenne on rakenneavauksen RA AP1 perusteella sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: massapäällyste betoni, 90 mm muovikalvo XPS, 80 mm hieno hiekka Kuva 5. Endoskooppikuva rakenneavauksesta RA AP1. Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavaa hajua. Merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin reiästä voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin. Pohjoispäädyn kellarissa alapohjarakenne on rakenneavauksen RA AP4 perusteella sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: betoni, 100 mm hieno hiekka Alapohjalaatan alapuolinen hiekka rakenneavauksen RA AP4 kohdalla oli aistinvaraisesti arvioituna kosteaa. Lattiarakenne vaihtelee tuulettuvan puurakenteisen alapohjarakenteen kohdalla. Lähtötietojen (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 17.3.2015) mukaan alapohjarakenne on uusittu tilan 117 kohdalla. Rakennetta ei tarkastettu tämän tutkimuksen yhteydessä tilaan varastoidun tavaran takia. Alapohjarakenne tilassa 117 lähtötietojen mukaan on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: muovimatto betoni, 60 mm EPS, 100 mm betoni, >250 mm (rakenneavausta ei jatkettu)

13 (64) Alapohjarakenne rakenneavauksen RA AP3 kohdalla (tila 110) on sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: muovimatto, 2 mm betoni, ~100 mm magnesiamassa (punainen), 3 mm tasoite, 6 mm lauta, 2* 25 mm ilmaväli + puukoolaus, ~50 mm täyttökerros (koksikuona ~150 mm ja turve/pehku ~100 110 mm) + kantava puurunko betoni (avausta ei jatkettu) lauta / kantava puurakenne ryömintätila MAT8 a HA1 b MAT7 c Kuvat 6 a c. Rakenneavaus RA AP3 tehtiin tilaan 110. Sen avulla tarkastettiin alapohjarakenne sekä tarkasteltiin alapohja-ulkoseinäliittymän toteutustapaa ja tiiveyttä. Betonilaatan alapuolella havaittiin magnesiamassakerros. Magnesiamassasta otettiin materiaalinäyte HA1 asbestianalyysia varten, materiaali ei sisällä asbestia. Täyttökerroksesta otettiin materiaalinäyte MAT7 mikrobianalyysia varten, analyysissa havaittiin epäily mikrobikasvusta materiaalissa. Ulkoseinää vasten olevissa puurakenteissa havaittiin lahovaurioita. Ulkoseinää vasten olevasta puurakenteesta otettiin materiaalinäyte MAT8 mikrobianalyysia varten, analyysissa havaittiin epäily mikrobikasvusta materiaalissa. Sokkelin tiiliverhouksessa havaittiin kosteuden mukana rakenteen sisäpintaan kulkeutuneita suoloja (merkitty sinisellä katkoviivalla kuvaan c). Magnesiamassakerroksen ja sokkelin välissä on rako (merkitty keltaisella katkoviivalla kuvaan

14 (64) c). Betonilaatan ja sokkelin välissä on rako (merkitty punaisella katkoviivalla kuvaan c). Rakenneavauksesta havaittiin voimakas mikrobiperäinen haju sekä voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin. Alapohjarakenne rakenneavauksen RA AP2 (tila 112) kohdalla on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: muovimatto, 2 mm lastulevy, 24 mm rakennuspahvi ponttilauta, 35 mm koolaus / ilmaväli ~20 mm ja täyttökerros 190 200 mm lauta / kantava puurakenne ryömintätila a b c Kuvat 7 a c. Rakenneavaus RA AP2 tehtiin koolauksen kohdalle tilan 112 keskialueella. Täyttökerroksena koolauksen toisella puolella oli turvetta/pehkua (kuva b) ja

15 (64) toisella puolella koksikuonaa/soraa (kuva c). Rakenneavauksesta havaittiin kuivan puurakenteen/orgaanisen materiaalin haju, mutta selvää mikrobiperäistä hajua ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin voimakasi ilmavirtaus sisäilmaan päin. Lähtötietojen (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 17.3.2015) mukaan alapohjarakenne on uusittu tilan 112 päädyssä. Rakennetta ei tarkastettu tämän tutkimuksen yhteydessä. Materiaalikerrokset tilan 112 uusitulla osalla lähtötietojen mukaan ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: muovimatto lastulevy, uusittu selluvilla / kantava rakenne aluslaudoitus Maanvastaiset seinät Maanvastaisten seinien rakenne havaintojen ja rakenneavausten RA MV1 ja RA MV2 mukaan on sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: rappaus ja maali, 10 mm savitiili, 130 mm bitumisively betoni, >120 mm (rakenneavauksia ei jatkettu) Kuvat 8 a ja b. Endoskooppikuva rakenneavauksesta RA MV1 (kuva a). Betonirakenteen sisäpinnassa on bitumisively. Rakenneavauksesta havaittiin PAH-yhdisteisiin viittaava kreosootinomainen haju, sekä merkkisavulla tarkasteltuna voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin.

16 (64) 7.2 Havainnot Alapohjan lattiapäällysteenä on kuivissa tiloissa pääsääntöisesti muovimatto ja kosteissa tiloissa keraaminen laatta tai massalattia. Pohjoispäädyn kellaritiloissa alapohjan pintamateriaalina on pinnoittamaton betoni. Lattioiden pintamateriaalit ovat pääasiassa siistikuntoisia. Havaintoja alapohjasta ja maanvastaisista seinistä on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuvat 9 Kuvat 23). Kuvat 9 a ja b. Yleiskuvia kellaritiloista. Pohjoispäädyn kellarin alapohjan pintamateriaalina on maalattu betoni (kuva a). Eteläpäädyn kellarin alapohja on uusittu ja sen pintamateriaalina on akryylimassa. Kuvat 10 a ja b. Yleiskuvia ensimmäisen kerroksen tiloista. Lattian pintamateriaalina on käytetty pääosin muovimattoa (kuva a), wc-tiloissa keraamista laattaa (kuva b). Tiloissa 107 ja 114 lattian pintamateriaalina on akryylimassa. Lattioiden pintamateriaalit ovat siistikuntoisia.

17 (64) Kuvat 11 a c. Maanvastaisen seinän/ulkoseinän sisäpinnan rappauksessa ja maalipinnassa on vaurioita ulko-ovien vieressä kellareihin johtavissa porrashuoneissa. Pintakosteuden osoittimen lukemat olivat vertailualueita selvästi korkeammat ulkoseinän

18 (64) alaosissa sekä porrastasanteessa. Eteläpäädyn porrastasanteen muovimatto on irti punaisen nuolen osoittamassa nurkassa. Kuvat 12 a ja b. Kaikkia tiloja ei voitu tarkastaa tiloissa varastoidun tavaran takia. Kuva 13. Käsienpesualtaiden viemäriputkien läpiviennit on tiivistetty läpivientimansetilla, eikä niiden tiiveydessä havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna puutteita. Lattiakaivot olivat pääosin kuivia ja likaisia, mutta niiden vesieristyksissä ei havaittu puutteita (kuva b). Yksittäisissä tiloissa havaittiin lattiakaivosta peräisin olevaa viemärin hajua.

19 (64) Kuvat 14 a c. Koteloita avattiin tilassa 103 (kuvat a ja b) ja tilassa 108 (kuva c). Alapohjan läpivientejä on tiivistetty osin valamalla, osin polyuretaanivaahdolla. Alapohjan läpivienneistä ei havaittu merkkisavulla tarkasteltuna ilmavirtauksia sisäilmaan. Koteloiden pohjalla on rakennusjätettä ja likaa. Kotelosta havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna ilmavirtaus sisäilmaan päin tilassa 108.

20 (64) Kuvat 15 a d. Muovimattoa ja mattolistaa aukaistiin ulkoseinän viereltä tiloista 110 (RAMM1, kuvat a ja b) ja 104 (RAMM2, kuva c). Muovimatto oli molemmissa kohdissa kohtalaisesti kiinni alustassaan. Poikkeavia hajuja tai muita viitteitä vaurioitumisesta ei havaittu. Lattia-seinä-liittymässä havaittiin selvä rako kummankin avauksen yhteydessä. Lattia-seinä-liittymästä havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna selvä ilmavirtaus sisäilmaan päin (kuva d tilasta 104). Kuvat 16 a ja b. Tilan 006 ja ryömintätilan välisessä seinässä on kankailla tukittu aukko. Aukosta havaittiin voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin. Poikkeavia hajuja ei havaittu.

21 (64) Kuvat 17 a ja b. Ryömintätilaan on pääsy tilan 007 seinään tehdyn aukon kautta (kuva a). Ryömintätilan eri osien välisissä perusmuureissa on aukkoja (kuva b). Kuvat 18 a ja b. Ryömintätilan korkeus vaihtelee 0,8 1,5 m. Ryömintätilassa on kasattuna sekalaista jätettä ja puutavaraa. Ryömintätilassa havaittiin ryömintätilalle tyypillinen hieman tunkkainen, hieman kosteaan kiviainesrakenteeseen viittaava haju. Selvää mikrobiperäistä hajua ei havaittu. Ryömintätilan hiekkatäyttö ei ollut pinnaltaan aistinvaraisesti tarkasteltuna kosteaa.

22 (64) Kuvat 19 a ja b. Ryömintätilan maanvastaisissa seinissä havaittiin rakenteiden läpi kosteuden mukana kulkeutunutta suoloja. Kuvat 20 a d. Alapohjarakenteen aluslaudoitus ja kantavat rakenteet on paikoitellen uusittu (kuva a). Paikoitellen kantavia rakenteita on vahvistettu puupalkein (kuva b). Kuvat 21 a ja b. Aluslaudoituksessa on monin paikoin pitkälle edenneitä lahovaurioita, paikoin aluslaudat ovat katkenneet.

23 (64) Kuva 22. Ryömintätilan puurakenteiden kosteuspitoisuuksia mitattiin pistokoeluontoisesti piikkimittarilla. Kosteuspitoisuus oli korkeimmillaan 18,3 p-% Kuvat 23 a d. Ryömintätilan tuuletusta on tehostettu kahdella poistoimurilla (kuvat a ja b). Korvausilma ryömintätilaan tulee ulkoilmasta korvausilmaventtiilien kautta.

24 (64) 7.3 Kosteusmittaukset Porareikämittauksia tehtiin pintakosteuskartoituksen ja aistinvaraisten havaintojen perusteella pohjoispäädyn kellarikerrokseen ja porrashuoneeseen. Tulokset on esitetty taulukossa 1. Kosteusmittauspisteiden sijainnit on merkitty pohjapiirustukseen liitteeseen 1. Taulukko 1. Porareikämenetelmällä määritettyjen maanvastaisten rakenteiden rakennekosteusmittausten tulokset. Mittapisteet porattiin ja putkitettiin 11.12.2017 ja tulokset luettiin 19.12.2017. Taulukossa on esitetty lämpötila (t) ja suhteellinen kosteus (RH) sekä näiden perusteella laskettu ilman kosteussisältö (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä. Mittapiste Mittauskohta (materiaali / mittauspisteen syvyys) Mittapää (nro) t [ C] RH [%] Abs [g/m 3 ] MP1 sisäilma 210 10,2 63,3 5,9 tila 007 40 mm, betoni 218 10,3 98,9 10,0 alapohja 60 mm, betoni 217 10,3 98,6 9,4 120 mm, hiekka 212 10,2 99,3 9,4 MP2 sisäilma 209 11,4 57,8 5,9 tila 005 20 mm, betoni 215 10,2 89,3 8,5 alapohja/antura 50 mm, betoni 216 9,3 91,9 8,2 80 mm, betoni 213 9,0 97,8 8,6 200 mm, betoni 214 8,2 99,0 8,3 340 mm, betoni 211 7,7 98,3 7,8 MP3 sisäilma 209 11,4 57,8 5,9 tila 005 80 mm, tiili (h=80 mm) 206 8,3 85,4 7,2 maanvastainen seinä 120 mm, tiili (h=80 mm) 202 7,9 78,7 6,5 150 mm, tiili (h=200 mm) 208 6,5 95,2 7,1 180 mm, tiili (h=200 mm) 207 6,0 91,4 6,6 MP3 sisäilma 209 11,4 57,8 5,9 tila 005 70 mm, betoni 201 8,1 95,4 8,0 maanvastaisen seinän ja lattia rajaan vinosti 45 kulmassa (005) 150 mm, betoni 200 7,2 96,9 7,6

25 (64) 7.4 Materiaalinäytteet Alapohjarakenteista otettiin mikrobianalyysia varten kolme materiaalinäytettä ja yksi materiaalinäyte haitta-aineanalyysia varten. Mikrobianalyysi suoritettiin laimennossarjamenetelmää käyttäen. Mikrobianalyysin johtopäätökset tulosraporttien mukaan ovat seuraavat: MAT6 (turve/pehku): keskeltä alapohjan täyttökerrosta (tila 112) o ei mikrobikasvua materiaalissa MAT7 (turve/pehku / sora/koksikuona): alapohjan täyttökerrosten rajalta (tila 110), läheltä ulkoseinää o epäily mikrobikasvusta materiaalissa: pienet home- ja bakteeripitoisuudet, myös indikaattorimikrobeja MAT8 (puu): kantava puurakenne ulkoseinän vieressä (tila 110) o epäily mikrobikasvusta materiaalissa: pienet home- ja bakteeripitoisuudet, myös indikaattorimikrobeja Vuonna 2015 tehdyn kuntotutkimuksen (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 17.3.2015) yhteydessä otetut materiaalinäytteet analysoitiin suoramikroskopointimenetelmällä. Materiaalinäytteiden johtopäätökset tulosraporttien perusteella ovat seuraavat: alapohjan täyttökerros (koksikuona/kutterinlastu) tilan 108 kohdalla o ei merkittävää mikrobikasvua alapohjan lämmöneriste (selluvilla) tila 112 kohdalla o ei merkittävää mikrobikasvua alapohjan täyttökerros (turve) tilan 110 kohdalla o selvä mikrobikasvu materiaalissa Haitta-aineanalyysin johtopäätökset tulosraporttien mukaan ovat seuraavat: HA1 (magnesiamassa): alapohja (tila 110) o ei sisällä asbestia Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 1. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit suoritettiin Mikrobioni Oy:n toimesta. Asbestianalyysi suoritettiin Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n laboratoriossa. Laboratorioanalyysien tulosraportit ovat kokonaisuudessaan liitteinä 2 ja 3. 7.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Perusmuureissa havaittujen kosteusjälkien sekä puurakenteisen ryömintätilallisen alapohjarakenteen aluslaudoituksessa ja kantavissa hirsirakenteissa havaittujen (vanhojen) lahovaurioiden perusteella voidaan arvioida ryömintätilan olosuhteiden olleen jossakin vaiheessa mikrobikasvulle suotuisat. Ryömintätilan tuuletusta on tehostettu kahdella poistopuhaltimella ja ryömintätilan osiin jakaviin perusmuureihin on puhkaistu aukkoja, mitkä ovat parantaneet oleellisesti ryömintätilan tuulettuvuutta ja olosuhteita. Ryömintätilan olosuhteet ovat nykyisellään kohtalaisen hyvät, mutta ryömintätilan ilman kosteus voi silti olla korkea ainakin ajoittain, esimerkiksi keväisin ja kesäisin, jolloin

26 (64) ulkoilmasta tulevan korvausilman kosteuspitoisuus on korkea. Suosittelemme ryömintätilan tyhjentämistä ylimääräisestä materiaalista tuuletuksen varmistamiseksi. Kosteusteknisesti täysin toimivassakin ryömintätilassa on aina jonkinasteista mikrobikasvua, minkä johdosta ryömintätilasta sisäilmaan kulkeutuvat ilmavirtaukset heikentävät sisäilmaan laatua. Paikoin alapohjarakenteen pintakerroksena on betonivalu puurakenteiden päällä, jolloin puurakenteet ovat tyypillisesti voineet kosteusvaurioitua jo valuvaiheessa betonista kulkeutuneesta vedestä. Täyttökerroksena on runsaasti orgaanisia ja muita materiaaleja (turve, pehku, sora/koksikuona), jotka ovat paikoitellen mikrobivaurioituneet. Havaintojen ja laboratorioanalyysien perusteella alapohjan täyttökerroksissa ei ole laaja-alaista tai aktiivista mikrobikasvua. Todennäköisesti ryömintätilan olosuhteiden parannuttua mikrobikasvusto on mennyt lepotilaan, missä kasvustoon muodostuneet itiöt pysyvät kuitenkin elinkykyisinä olosuhteista ja lajista riippuen vuosia. Lepotilassa olevien mikrobien terveysvaikutuksia ei täysin tunneta, mutta nykyohjeistusten mukaan niihin on suhtauduttava samoin kuin aktiivisessa vaiheessa oleviin mikrobikasvustoihin. Sisäilman ja ryömintätilan paine-eroista riippuen ilma virtaa rakenteiden epätiiveyskohtien (alapohja-ulkoseinäliittymä) kautta sisäilmaan tai ryömintätilaan päin. Seurantamittausten perusteella sisäilma on jatkuvasti ja selvästi alipaineinen ryömintätilaan nähden, jolloin ilmavirtausten suunta on sisäilmaan päin ja sisäilmaan virtaa epäpuhdasta korvausilmaa ryömintätilasta tai alapohjan täyttökerroksesta, jolla voi olla merkittävä vaikutus rakennuksen sisäilman laatuun. Pintakosteuskartoituksen, aistinvaraisten havaintojen ja kosteusmittausten perusteella maaperän kellaritilojen ja niihin johtavien porrashuoneiden maanvastaisiin rakenteisiin kohdistama kosteusrasitus on merkittävä. Kohonneet kosteuspitoisuudet johtuvat maaperästä kapillaarisesti ja diffuusiolla kulkeutuvan kosteuden vaikutuksesta. Rakenteiden läpi kulkeutuva kosteus voi aiheuttaa pinnoitevaurioita, mutta myös kiviaineisessa rakenteessa mikrobivaurio on mahdollinen pitkäaikaisessa kosteusrasituksessa. Rakennuksen pohjoispäädyn kellarin kohdalla alapohja on lämmöneristämätön betonilaatta, jolloin maaperä rakennuksen alla pääsee lämpenemään, mikä lisää maaperästä sisäilmaan diffuusiolla kulkeutuvan kosteuden määrää. Rakennuksen eteläpäädyn kellaritilojen kohdalla uusittu, lämmöneristetty alapohjarakenne ja valittu lattian pintamateriaali toimivat kosteusteknisesti hyvin. Eteläpäädyn kellariin johtavan porrashuoneen maantasossa olevan porrastasanteen muovimatto on irronnut alustastaan rakenteen läpi kulkeutuvan kosteuden vaikutuksesta. Vesihöyrytiiviiden pintamateriaalien käyttö kellaritilojen ja niihin johtavien porraskäytävien maanvastaisissa rakenteissa ei ole suositeltavaa. Eteläpäädyn uusittuun kellaritilaan ei kohdistu toimenpidetarpeita. Lisäksi pohjoispäädyn kellaritilojen käyttötarkoitus huomioiden, raskaisiin korjaustoimenpiteisiin sisäilman laadun parantamiseksi ei ole tarvetta. Lattian pintamateriaaliksi suositellaan kosteutta kestävää ja vesihöyryä hyvin läpäisevää maalia.

27 (64) Alapohja Suosittelemme seuraavia toimenpiteitä maanvastaiseen betonilaattaan liittyen: Muovimaton poistaminen ja alustan hiominen puhtaalle betonipinnalle kellaritiloihin johtavien porraskäytävien maantasossa olevissa porrastasanteissa. Rakenteen ilmatiiveyden varmistaminen. Uudeksi lattiapäällysteeksi suosittelemme ensisijaisesti kosteutta hyvin kestävää ja vesihöyryä läpäisevää materiaalia, kuten vesihöyryä läpäisevää maalia tai keraamista laatoitusta. Suosittelemme seuraavia toimenpiteitä tuulettuvaan alapohjarakenteeseen liittyen: Vaihtoehto 1, kevyt korjaus: tuulettuvan alapohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen tilojen 103 105, 107 109, 111, 113, 114 ja 117 kohdalla alapohja-ulkoseinä- ja alapohja-väliseinäliittymien tiivistäminen tilan 110 kohdalla korjaus tulee suorittaa vaihtoehto 2 mukaan tilassa 112 on puurakenteinen lattia, minkä ilmatiiveyttä ei voitu tarkastaa tilaan varastoidun tavaran takia. Ennen tilojen käyttöönottoa suosittelemme tarkastamaan alapohjarakenteen ilmatiiveyden tilassa 112 ja määrittämään toimenpidetarpeet tämän tilan osalta. Vaihtoehto 2, raskas korjaus Epäpuhtauslähteiden poistaminen ja uuden alapohjarakenteen toteuttaminen o o o o Aluslaudoituksen ja sen yläpuolisten materiaalikerrosten poistaminen Kantavien hirsirakenteiden kunnon tarkastaminen, lahovaurioituneiden hirsien uusiminen Hirsirakenteiden puhdistaminen niiltä osin, kun rakenteet eivät ole vaurioituneet Uuden alapohjarakenteen toteuttaminen erillisen korjaussuunnitelman mukaan huolehtien rakenteen ilmatiiveydestä Maanvastaiset seinät Maanvastaiset seinät ovat kiviainesrakenteisia, ja niiden alkuperäinen kosteuseristyssively ei suurella todennäköisyydellä toimi kaikilta osin kosteuden katkaisevana kerroksena. Maanvastaisissa seinissä rakenteet läpäisevä kosteus voi aiheuttaa mikrobivaurioita kivirakenteisiinkin seiniin, lisäksi se aiheuttaa esteettisiä haittoja, kuten kalkkihärme- ja suolakertymää pinnoille sekä pinnoitevaurioita, kuten maalipinnan kupruilua ja rappauksen lohkeilua. Kosteuseristyssively voi sisältää haitta-aineita, esimerkiksi PAH-yhdisteitä, jotka voivat päästä kulkeutumaan diffuusiolla sisäilmaan. Rapattu tiiliverhous on kohtalaisen tiivis rakennekerros, jolloin mahdollisten PAH-yhdisteiden kulkeutumista sisäilmaan voidaan pitää vähäisenä. Pinnoitevaurioita voidaan ehkäistä käyttämällä esimerkiksi suolankeräyslaastia tai mineraalilevypinnoitusta (kalsiumsilikaattilevy). Kalsiumsilikaattilevy toimii lisäläm-

28 (64) möneristeenä sekä toimii jossain määrin myös suoloja keräävänä puskurina. Vaihtoehtoisesti maanvastaisten seinien lämpöteknisiä ominaisuuksia voidaan parantaa sisäpuolisella harkkorakenteella erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Toimenpiteissä tulee huomioida tilojen käyttö. Mikäli tilat ovat toissijaisessa käytössä, kuten pohjoispäädyn kellarin tilat ovat, raskaita korjauksia ei ole välttämätöntä tehdä. 8 Välipohjarakenteet 8.1 Rakenteet ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot Välipohja kellarin ja ensimmäisen kerroksen välillä Välipohjan rakenne on rakenneavauksen RA VP10 (tila 104) on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: muovimatto, 2 mm betoni/laasti, 60 70 mm lauta, 30 mm ilmaväli, ~20 30 mm pehku/turve, ~400 mm betoni (rakenneavausta ei jatkettu) Rakenneavauksesta RA VP10 havaittiin heikko kuivan puumateriaalin/orgaanisen materiaalin haju, selvää mikrobiperäistä hajua ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna selvät ilmavirtaukset sisäilmaan. Kuvat 24 a ja b. Endoskooppikuvia rakenneavauksesta RA VP10. Betonilaatan alapuolella on lautarakenne, täyttökerroksena on pehkua/turvetta. Rakenneavauksesta havaittiin heikko kuivan puumateriaalin/orgaanisen materiaalin haju, selvää mikrobiperäistä hajua ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin selvä ilmavirtaus sisäilmaan merkkisavulla tarkasteltuna.

29 (64) Välipohjarakenne rakenneavauksen RA VP9 kohdalla (tila 115) on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: muovimatto, 2 mm tasoite, 5 mm betoni (harva), ~20 mm lauta, 25 mm ilmaväli, ~240 mm kevytsoraa vähäisessä määrin täyttökerroksen päällä sekalainen täyttö (sahanpuru, hiekka, sora, laastipuru), ~80 mm betoni (avausta ei jatkettu) a b c d Kuvat 25 a d. Rakenneavaus RA VP9 (tila 115). Pintabetonilaatan betoni on harvaa (kuva a). Täyttökerroksen pinnalla on vähäisessä määrin kevytsoraa (kuva b), muuten täyttökerros on hiekkaa/soraa/sahanpurua/laastipurua (kuva c). Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavaa hajua, merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin ilmavirtaus rakenteeseen päin (kuva d). Välipohjarakenne rakenneavauksen RA VP8 (varasto) kohdalla on sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: massapäällyste, 3 mm betoni, ~70 mm valupaperi ilmaväli, ~60 mm kevytsora, ~250 mm

30 (64) betoni (avausta ei jatkettu) Kuvat 26 a ja b. Rakenneavaus RA VP8. Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavia hajuja. Merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin selvä ilmavirtaus sisäilmaan päin. Välipohjarakenne rakenneavauksen RA VP11 kohdalla (tila 101) on sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: muovimatto, 2 mm betoni, ~80 mm lastulevy, 24 mm magnesiamassa 20 30 mm lauta, 30 mm ilmaväli, 100 110 mm sora/koksikuona, ~200 220 mm turve/pehku, ~100 110 mm betoniantura (avausta ei jatkettu) Kuvat 27 a ja b. Rakenneavauksessa RA VP11 havaittiin punainen magnesiamassakerros. Rakenneavauksesta ei havaittu selvää poikkeavaa hajua, merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin.

31 (64) Välipohja ensimmäisen ja toisen kerroksen välillä Välipohjarakenne on rakenneavausten RAVP1 RAVP3, RAVP6 ja RAVP7 mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: lattian pintamateriaali liitteen 1 mukaan lastulevy, 22 mm rakennuspahvi lauta, 35 mm täyttökerros, ~120 440 mm betoni (60 mm rakenneavauksen RAVP3 kohdalla, muiden mainittujen rakenneavausten kohdalla avausta ei jatkettu) MAT2 MAT1 Kuvat 28 a ja b. Rakenneavaus RAVP1 tehtiin tilaan 205. Täyttökerros oli turvetta/pehkua, täyttökerroksen paksuus oli 410 mm. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta otettiin materiaalinäyte MAT1 ja MAT2 mikrobianalyysia varten. MAT1 otettiin täyttökerroksen puolivälistä, ulkoseinän vierestä. MAT2 otettiin keskemmältä tilaa täyttökerroksen pinnasta. Materiaalinäytteiden mikrobianalyyseissa ei havaittu mikrobikasvua materiaaleissa.

32 (64) ilmaväli 50 mm turve/pehku 150 mm laastimuru/tiilimurska 90 mm turve/pehku 150 mm Kuvat 29 a c. Rakenneavaus RAVP2 tehtiin tilaan 212. Täyttökerroksen päällä oli ~50 mm ilmaväli, täyttökerros kostui kuvan c mukaisesti kerroksista turvetta/pehkua ja laastimurua/tiilimurskaa. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta otettiin materiaalinäyte MAT4 mikrobianalyysia varten, analyysissa ei havaittu mikrobikasvua materiaalissa.

33 (64) MAT5 Kuvat 30 a c. Rakenneavaus RAVP3 tehtiin tilaan 214. Täyttökerros oli turvetta/pehkua, täyttökerroksen paksuus oli 120 mm. Rakennuspahvissa havaittiin kosteusjälkiä ulkoseinän vierellä. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta otettiin materiaalinäyte MAT5 mikrobianalyysia varten, analyysissa ei havaittu mikrobikasvua materiaalissa. Kuvat 31 a ja b. Rakenneavaus RAVP6 tehtiin tilaan 204. Täyttökerroksen päällä oli ~80 mm ilmaväli, Täyttökerros oli turvetta/pehkua (kuva a), täyttökerroksen paksuus oli 370 mm. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna selvä ilmavirtaus sisäilmaan päin (kuva b).

34 (64) Kuvat 32 a ja b. Rakenneavaus RAVP7 tehtiin tilaan 211. Täyttökerroksen päällä oli ~70 mm ilmaväli. Täyttökerros oli turvetta/pehkua (kuva a), täyttökerroksen paksuus oli 370 mm. Täyttömateriaali oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna selvä ilmavirtaus rakenteeseen päin (kuva b). Välipohjarakenne on rakenneavausten RAVP4 ja RAVP5 ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: muovimatto, 2 mm lastulevy, 22 mm rakennuspahvi magnesiamassa, 10 18 mm lauta, 30 mm ilmaväli, ~100 150 mm täyttökerros, ~300 350 mm betoni (rakenneavauksia ei jatkettu)

35 (64) magnesiamassa, HA2 ponttilauta ilmaväli, ~100 mm MAT9 laastimuru/hiekka, ~10 mm turve/pehku, ~350 mm Kuvat 33 a c. Rakenneavaus RAVP4 tehtiin tilaan 213. Magnesiamassakerroksen ja ulkoseinän välissä on rako. Rakenneavauksesta havaittiin ilmavirtaus sisäilmaan päin, poikkeavia hajuja ei havaittu. Rakennuspahvissa havaittiin kosteusjälkiä ulkoseinän vierellä. Täyttökerros 350 mm oli turvetta/pehkua, täyttökerroksen pinnalla oli ~10 mm kerros laastimurua/hiekkaa sekä puunkappaleita ja muuta sekalaista rakennusjätettä. Täyttökerroksesta otettiin materiaalinäyte MAT9 mikrobianalyysia varten, analyysissa ei havaittu mikrobikasvua materiaalissa. Magnesiamassasta otettiin materiaalinäyte HA1 asbestianalyysia varten.

36 (64) magnesiamassa 8.2 Havainnot Kuvat 34 a c. Rakenneavaus RAVP5 tehtiin tilaan 209. Täyttökerroksen ~300 mm pinnalla oli puunkappaleita ja muuta sekalaista rakennusjätettä, täyttökerros oli soraa/koksikuonaa. Rakenneavauksesta ei havaittu poikkeavia hajuja. Merkkisavulla tarkasteltuna havaittiin selvä ilmavirtaus rakenteeseen päin (c). Lattiapäällystemateriaalina 2. kerroksen tiloissa on pääosin muovimatto. Kosteissa tiloissa lattiapäällysteenä on keraaminen laatta tai massalattia. Lattioiden pintamateriaalit tiloittain on esitetty liitteessä 1. Kuvat 35 a ja b. Välipohjan pintamateriaalina on pääosin muovimatto (kuva a), pienellä osin on käytetty massalattiaa (kuva b). Pintamateriaalit ovat hyväkuntoisia.

37 (64) Kuva 36. Välipohjan alapinta on verhoiltu pääosin akustiikkalevyillä. Välipohjan alapinnan verhoilu on hyväkuntoinen. Kuva 37. Tilassa 002 on polyuretaanivaahdolla tiivistetty välipohjan läpivienti. Läpiviennistä ei havaittu merkkisavulla tarkasteltuna merkittäviä ilmavirtauksia. Kuvat 38 a ja b. Patteriputkien välipohjan läpiviennit on tiivistetty tiivistysmassalla.

38 (64) Kuva 39. Lattiakaivot olivat pääosin kuivia ja yksittäisissä tiloissa havaittiin lattiakaivoista peräisin olevaa viemärin hajua. Lattiakaivojen vesieristyksissä ei havaittu puutteita. 8.3 Materiaalinäytteet Välipohjarakenteista otettiin mikrobianalyysia varten kuusi materiaalinäytettä ja yksi materiaalinäyte haitta-aineanalyysia varten. Mikrobianalyysi suoritettiin laimennossarjamenetelmää käyttäen. Mikrobianalyysin johtopäätökset tulosraporttien mukaan ovat seuraavat: MAT1 (turve/pehku): välipohjan täyttökerroksen puoliväli, ulkoseinän viereltä (tila 205) o ei mikrobikasvua materiaalissa MAT2 (turve/pehku): välipohjan täyttökerroksen yläpinta, keskemmältä tilaa 205 o ei mikrobikasvua materiaalissa MAT3 (turve/pehku): välipohjan täyttökerroksen alapinta, keskeltä tilaa 212 o epäily mikrobikasvusta materiaalissa: homepitoisuus alle määritysrajan, suuri bakteeripitoisuus MAT4 (turve/pehku): välipohjan täyttökerroksen yläpinta, keskeltä tilaa 212 o ei mikrobikasvua materiaalissa MAT5 (turve/pehku): välipohjan täyttökerros, ulkoseinän viereltä (tila 214) o ei mikrobikasvua materiaalissa MAT9 (turve/pehku): välipohjan täyttökerros, ulkoseinän viereltä (tila 213) o ei mikrobikasvua materiaalissa Vuonna 2015 tehdyn kuntotutkimuksen (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 17.3.2015) yhteydessä otetut materiaalinäytteet analysoitiin suoramikroskopointimenetelmällä. Materiaalinäytteiden johtopäätökset tulosraporttien perusteella ovat seuraavat: välipohjan täyttökerros (turve ja olki) tilan 211 kohdalla o viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta materiaalissa välipohjan täyttökerros (laastipuru ja hiekka) tilan 213 kohdalla o viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta materiaalissa välipohjan täyttökerros (turve) tilan 203 kohdalla

39 (64) o viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta materiaalissa Haitta-aineanalyysin johtopäätökset tulosraporttien mukaan ovat seuraavat: HA2 (magnesiamassa): välipohja (tila 213) o ei sisällä asbestia Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 1. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit suoritettiin Mikrobioni Oy:n toimesta. Asbestianalyysi suoritettiin Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n laboratoriossa. Laboratorioanalyysien tulosraportit ovat kokonaisuudessaan liitteinä 2 ja 3. 8.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Välipohjien täyttökerrokset ovat pääasiassa orgaanista materiaalia ja ne ovat ainakin paikoin voineet mikrobivaurioitua rakenteisiin kulkeutuneiden siivousvesien, vanhojen putkivuotojen tai rakennusaikaisen kosteuden seurauksena. Tämän tutkimuksen yhteydessä ei aistinvaraisesti tai laboratorioanalyysien perusteella havaittu viitteitä aktiivisesta tai laaja-alaisesta mikrobikasvusta. Vuoden 2015 kuntotutkimuksen yhteydessä välipohjan täyttökerroksista otetuissa mikrobinäytteissä todettiin vahvempia viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta kuin tässä tutkimuksessa. Ero voi selittyä käytetyillä analysointimenetelmillä. Vuoden 2015 tutkimuksen yhteydessä materiaalinäytteet analysoitiin suoraviljelymenetelmällä, mikä on laimennossarjamenetelmää kevyempi analysointimenetelmä ja voi antaa analyysituloksena laimennossarjaa rikkaamman mikrobilajiston, erityisesti vanhojen vaurioiden yhteydessä. Analyysien perusteella rakenteessa olevat mahdolliset mikrobivauriot eivät ole erityisen vakavia, mutta ilmayhteys rakenteen ja sisäilman välillä tulee joka tapauksessa katkaista. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välisen välipohjan lattia on puurakenteinen ja välipohjan ja ulkoseinän sekä välipohjan ja kantavien väliseinien liittymät ovat epätiiviitä. Välipohjan täyttökerroksesta on epätiiviiden rakenneliittymien kautta ilmayhteyksiä sisäilmaan, joten paine-erojen vaikutuksesta välipohjan täyttökerroksesta voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan heikentäen sen laatua. Suosittelemme seuraavia toimenpiteitä välipohjarakenteisiin liittyen: Vaihtoehto 1, kevyt korjaus: rakenteen ilmatiiveyden parantaminen. Välipohjan liittymien ja läpivientien tiivistäminen erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Vaihtoehto 2, raskas korjaus: orgaanisen materiaalin poistaminen ja uuden rakenteen toteuttaminen. Orgaanisen materiaalin poistaminen ja uuden välipohjarakenteen toteuttaminen erillisen korjaussuunnitelman mukaan Betonilaatan yläpuolisten rakenteiden purku, jäljelle jääneiden betonipintojen mekaaninen puhdistaminen sekä uuden välipohjarakenteen toteuttaminen rakenteen ilmatiiveydestä huolehtien. Korjaukset tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaan.

40 (64) Kevyt korjaustapa on kustannuksiltaan edullisin, mutta mahdollisesti kosteusvaurioituneet materiaalit jäävät rakenteisiin ja ne tulee huomioida myös jatkossa. Puurakenteinen lattia ei lähtökohtaisesti ole tiivis, joten lattiarakenteen tiiveys on pintamateriaalina käytetyn muovimaton varassa. Täyttökerrosten uusiminen ei ole sisäilman laadun kannalta välttämätöntä, vaan rakenteen tiivistämisellä voidaan tehokkaasti estää mahdollisten epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Täyttökerrosten uusiminen on kuitenkin järkevää tehdä viimeistään rakennuksen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä, tai tilakohtaisesti esimerkiksi pintamateriaalien uusimisen yhteydessä. Raskaassa korjaustavassa orgaaninen, mahdollisesti kosteusvaurioitunut materiaali poistetaan kokonaan. Korjaustöiden aikana on huolehdittava hyvästä purkutöiden aikaisesta pölynhallinnasta. 9 Ulkoseinät, sokkelit ja ikkunat 9.1 Rakenteet Ulkoseinät ovat rapattuja massiivitiilirakenteita. Ikkunat ovat kaksipuitteisia kolmilasisia alumiini-ikkunoita (MSE) ja ne on uusittu todennäköisesti 2004 vuonna tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. Ulkoseinärakenne on rakenneavausten RAUS1 RAUS3 perusteella sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: maali rappaus, 20 mm savitiili, >250 mm (rakenneavausta ei jatkettu) 9.2 Havainnot Kuva 40. Endoskooppikuva rakenneavauksesta RAUS1. Rakenneavaukset RAUS1 ja RAUS2 tehtiin patterisyvennysten kohdalle. Rakenneavauksista ei havaittu merkittäviä ilmavirtauksia sisäilmaan päin. Havaintoja ulkoseinistä ja ikkunoista on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuva 41 Kuva 47).

41 (64) Kuva 41. Rakennuksen ulkoseinät ovat rapattuja. Pistokoeluontoisessa rappauksen kopokartoituksessa havaittiin kopoa (rappauksen heikkoa tartuntaa alustaansa) monin paikoin julkisivuissa. Julkisivurappauksessa havaittiin paikoitellen värimuutoksia. a Kuvat 42 a d. Ulko-ovien ja portaiden vierellä rappaus on paikoin lohkeillut. Ovenpielien alaosien maalipinta hilseilee ja lohkeilee, paikoin betoni on lohkeillut.

42 (64) Kuva 43. Sokkelin ulkopinnan maali hilseilee. Ulkoseinän rappauksessa on värimuutoksia ja paikoin lohkeilua sokkelin yläpuolisella osalla. Kuva 44. Ulko-ovien ja ensimmäisen kerroksen ikkunoiden yläpuolella on lyhyet lipat sadeveden ohjausta varten. Lippojen pellitykset ovat tasaiset. Toisen kerroksen ikkunat ovat vesikaton räystäiden suojassa, eikä niissä ole lippoja. Kuvat 45 a ja b. Ikkunoiden pellitykset ovat hyväkuntoisia ja niiden sadevedentiiveys on aistinvaraisesti arvioituna hyvä.

43 (64) Kuvat 46 a ja b. Betonisten ikkunapenkkien maalipinta hilseilee ja lohkeilee monin paikoin. Kuva 47. Ikkunat ovat kaksipuitteisia kolmilasisia alumiini-ikkunoita (MSE). Ikkunat on uusittu, ilmeisesti peruskorjauksen yhteydessä, ja ne ovat hyväkuntoiset. Merkkisavulla tarkasteltuna ikkunaliittymistä ei havaittu merkittäviä ilmavirtauksia sisäilmaan päin. 9.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Massiivitiilirakenteiset ulkoseinät eivät ole kosteusteknisesti vaurioherkkiä rakenteita, sillä massiivitiilirakenteessa ilmankosteus pääsee siirtymään diffuusiolla seinärakenteen läpi tiivistymättä rakenteen sisään. Ulkoseiniin ja ikkunoihin ei kohdistu kiireellisiä kosteus- ja sisäilmatekniseen toimintaan liittyviä toimenpide-ehdotuksia.

44 (64) Julkisivurappauksessa on viitteitä pakkasvaurioitumisesta, etenkin kohdissa, joissa sade- ja sulamisvesien aiheuttama kosteusrasitus on merkittävintä (sokkelin yläpuoliset osat, ulko-ovien pielien ja ulko-oville johtavien portaiden vierustat). Kohteen ikä huomioiden suosittelemme rakennuksen rapattujen julkisivujen kuntotutkimuksen suorittamista suositeltavan korjaustavan, -laajuuden ja ajankohdan selvittämiseksi. 10 Yläpohja ja vesikatto 10.1 Rakenne ja rakenneavausten yhteydessä tehdyt havainnot Kohteen yläpohja on kaksoisbetonilaattarakenteinen. Vesikaton tukirakenteet ovat hirsirakenteita, vesikatteena on aluskatteeton konesaumattu rivipeltikate. Vesikaton kaltevuus lähtötietojen mukaan laskettuna on noin 1:3. Yläpohjan rakenne on rakenneavausten RAYP1 ja RAYP2 mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna: rivipeltikate, konesaumattu ja maalattu aluslaudoitus, harva kattotuolit tuulettuva tila, 200 2000 mm sekalainen täyttö, 370 520 mm betoni, 50 mm (läpi porattu rakenneavauksessa RAYP1, rakenneavaus RAYP2 tehtiin betonipintaan asti) ilmaväli / muottilaudoitus, 130 mm betoni (rakenneavausta RAYP1 ei jatkettu)

45 (64) Kuvat 48 a e. Rakenneavaus RAYP1. Täyttökerroksen paksuus rakenneavauksen RAYP1 kohdalla oli 520 mm, ja se koostui ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavista kerroksista: sahanpuru 280 mm paperi koksikuona 120 mm olki/sahanpuru 120 mm (kuvat c ja d). Betonilaattojen välisessä ontelotilassa on muottilaudoitus paikoillaan (kuva e). Täyttökerroksen materiaaleissa ei aistinvaraisesti arvioiden havaittu viitteitä vaurioitumisesta. Ontelotilassa sijaitsevissa muottilaudoissa ei videoendoskoopilla tarkasteltuna havaittu viitteitä vaurioitumisesta. Kuvat 49 a ja b. Rakenneavaus RAYP2 tehtiin ylempään betonilaattaan asti. Täyttökerroksen paksuus rakenneavauksen RAYP2 kohdalla oli 370 mm ja se koostui ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavista kerroksista: sahanpuru/kutterinlastu 150 mm koksikuona 50 mm pehku/turve 170 mm. Täyttökerroksen materiaaleissa ei aistinvaraisesti arvioiden havaittu viitteitä vaurioitumisesta.

46 (64) 10.2 Havainnot Yläpohjarakennetta tutkittiin aistinvaraisesti havainnoiden ullakolta käsin sekä yläpuolelta suoritetuista rakenneavauksista. Vesikattoa ei voitu työturvallisuussyistä tarkastaa kattavasti, sillä vesikatolla ei ollut kulkusiltoja ja vesikatolla oli tarkasteluhetkellä lunta ja jäätä. Havaintoja yläpohjasta ja vesikatosta on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuvat 50 Kuva 60). Kuvat 50 a ja b. Yleiskuvia vesikatolta tarkastusluukusta kuvattuna. Vesikatteena toimii konesaumattu ja maalattu rivipeltikate. Vesikate on havaintojen mukaan kohtalaisen hyväkuntoinen. Vesikattoa ei työturvallisuussyistä tarkastettu kattavasti yläpuolelta käsin. Vesikatolla ei ole kulkusiltoja. Kuva 51. Peltikatteen maalipinta hilseilee katteen taitekohdissa.

47 (64) Kuva 52. Vesikatolta tulevat sade- ja sulamisvedet ohjataan jalkarännin tai muun vesikatteen pystypokkauksen avulla syöksytorville. Kuva 53. Yleiskuva ullakkotilasta. Vapaata tilaa on 200 2000 mm. Kuva 54. Vesikate on tiiviisti aluslaudoitusta vasten, aluskatetta ei ole. Aluslaudoituksessa on havaittavissa paikoitellen kosteusjälkiä.

48 (64) Kuvat 55 a d. Vesikatteessa havaittiin yksi aktiivinen vuotokohta tilan 213 kohdalla. Täyttökerros oli tältä kohdalta kastunut (kuva b). Aluslaudoituksen kosteuspitoisuus on koholla vuotoalueella. Kosteuspitoisuudeksi mitattiin piikkimittarilla 25,9 p-% violetilla nuolella merkitystä kohdasta (kuvat c ja d). Kuvat 56 a ja b. Vesikaton tukirakenteissa ja aluslaudoituksessa on havaittavissa kosteusjälkiä.. Räystäillä ja kattoikkunoiden kohdalla mitattiin piikkimittarilla korkeita kosteuspitoisuuksia. Kosteuspitoisuus oli korkeimmillaan 38,1 p-%.

49 (64) Kuva 57. Iv-putkien yläpohjan läpiviennit ullakolta on havaintojen mukaan tiivistetty mineraalivillalla. Kuvat 58 a ja b. Ullakolla havaittiin yksi epätiivis yläpohjan läpivienti. Merkkisavulla tarkasteltuna läpiviennistä ei havaittu merkittäviä ilmavirtauksia. Kuva 59. Yläpohjan alapinnassa on akustiikkalevytys. Akustiikkalevyt ovat havaintojen mukaan pääsääntöisesti hyväkuntoisia.

50 (64) Kuva 60. Porraskäytävän (tila 215) kohdalla havaittiin vesivuotojälkiä yläpohjan alapinnan akustiikkalevyissä. Vesivuotokohtaan tehtiin vuoden 2015 kuntotutkimuksen yhteydessä rakenneavaus ja kohdasta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysia varten kattotasoitteesta ja akustiikkalevystä. Kattotasoitteesta otetussa materiaalinäytteessä havaittiin aktiivista mikrobikasvua. Akustiikkalevystä otetussa materiaalinäytteessä ei havaittu viitteitä aktiivisesta mikrobikasvusta. 10.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Nykyisten ohjeiden (RIL 107, RT 85-11158 ja Toimivat katot 2013) mukaan aluskatteeton rivipeltikate on vesitiiviydeltään riittävä kateratkaisu, jos vesikaton kaltevuus on vähintään 1:3. Saumattu peltikate ei ole paineellisen veden pitävä, joten loivemmat rivipeltikatot tulee nykyohjeiden mukaan toteuttaa aluskatteellisena. Paineellista vettä voi muodostua vesikatteen päälle esimerkiksi talvella lumen sulaessa katolla yläpohjan lämpövuotojen, lumen lämmöneristävyyden ja ulkolämpötilan yhteisvaikutuksesta. Kohteessa sade- ja sulamisvedet rakennuksen vesikatolta ohjataan jalkarännien avulla syöksytorville, jolloin erityisesti jalkarännien kohdalle voi muodostua ns. paannejäätä, joka padottaa sulanutta vettä. Padonnut vesi sekä lumen paino vesikerroksen päällä aiheuttavat peltikatteeseen paineellisen vesirasituksen. Vesikatteessa on vuotokohtia erityisesti räystäillä sekä paikoin muuallakin. Vesikatolla oli tutkimushetkellä lunta eikä vesikatolla ollut kulkureittejä, joten vesikatteen kuntoa ei pystytty tutkimushetkellä tarkastamaan kattavasti. Suosittelemme vesikaton kuntotutkimuksen suorittamista henkilönostimen avulla lumien sulamisen jälkeen. Jatkotoimenpiteet määräytyvät vesikaton kuntotutkimuksen perusteella. Alustavina toimenpide-ehdotuksina suosittelemme uusimaan vesikatteen aluskatteellisena sekä jalkarännien toiminnan parantamista lisäämällä saattolämmityksen jalkaränneihin tai vaihtoehtoisesti toteuttamaan sadevedenohjauksen vesikatolta rakennuksen ulkopuolisten sadevesikourujen avulla. Korjaustöiden yhteydessä vesikaton kantavien rakenteiden kunto suositellaan tarkastamaan. Yläpohjan betonirakenteen yläpuolisena lämmöneristeenä on käytetty sekalaista orgaanista materiaalia (sahanpuru, kutterinlastu, olki, turve). Täyttömateriaali on paikoitellen kastunut vesikaton vuotojen seurauksena ja todennäköisesti paikoin mikrobivaurioitunut. Yläpohjan lämmöneristävyys ei ole kovin hyvä, etenkin kun eristekerros on kastuessaan todennäköisesti paikoitellen painunut ja tiivistynyt.

51 (64) Yläpohjan kantava rakenne on rakennusaikakaudelle tyypillinen kaksoislaattarakenne, jonka ontelotilassa on muottilaudoitus paikoillaan. Ontelotilan muottilaudoitus on tyypillisesti voinut kosteusvaurioitua jo valuvaiheessa betonista kulkeutuneesta vedestä. Tilan 215 kohdalla yläpohjarakenteen alapinnassa olevassa akustiikkalevytyksessä on laajoja vesivuotojälkiä, jolloin myös ontelotilan muottilaudoitukset ovat todennäköisesti kosteusvaurioituneet tältä kohdin. Rakenteen epätiiveyskohtien (halkeamat, läpiviennit, liittymät) kautta yläpohjan ontelotilan sekä betonirakenteen yläpuolisten täyttökerrosten epäpuhtaudet saattavat päästä ainakin paikoitellen kulkeutumaan sisäilmaan heikentäen sen laatua. Rakennuksen painesuhteiden (nk. savupiippuvaikutus) takia rakennuksen yläosassa olevien vaurioiden sisäilmavaikutukset ovat yleensä pienemmät kuin rakennuksen alaosien vaurioiden. Yläpohjan toimenpide-ehdotukset on esitetty seuraavaksi. Korjaukset tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Vaihtoehto 1, keskiraskas korjaus: yläpohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen. Yläpohjan läpäisevien liittymien tiivistäminen ja ilmatiiviin kerroksen lisääminen yläpohjan alalaatan alapintaan. Alipaineistamista ei lähtökohtaisesti suositella ulkoilmaan yhteydessä olevaan yläpohjarakenteeseen. Havaittujen vesivuotojen kohdalla (tilojen 213 ja 215 kohdalla) vesikate tulee korjata ja yläpohjarakenteen kunto tarkastaa. o Täyttökerrokset tulee poistaa vuotokohdilta ja ylempää betonilaattaa avata siinä laajuudessa, että muottilautojen kunto voidaan luotettavasti tarkastaa. Yläpohjarakenteen kunto suositellaan tarkastamaan rakenneavauksin vähintään pistokoeluontoisesti myös räystäillä. o Tilassa 215 yläpohjarakenteen alalaatan alapuoliset materiaalikerrokset tulee poistaa ja yläpohja hioa puhtaalle betonipinnalle vaurioituneelta alueelta. Korjauslaajuus tulee tarkentaa korjaustöiden yhteydessä. Vaihtoehto 2: raskas korjaus: yläpohjarakenteen uusiminen. Alalaatan yläpuolisten materiaalikerrosten poistaminen ja jäljelle jääneiden betonipintojen puhdistaminen mekaanisesti, esimerkiksi hiomalla tai hiekkapuhaltamalla. Uuden yläpohjarakenteen toteuttaminen huomioiden rakenteen ilmatiiveys. Yläpohjaan kohdistuvat toimenpiteet kannattaa toteuttaa vesikaton kuntotutkimuksen tulosten jälkeen, mahdollisten vesikaton korjaustöiden yhteydessä.

52 (64) 11 Muut rakenteet 11.1 Havainnot Muihin rakenteisiin liittyvät havainnot on esitetty seuraavien kuvien yhteydessä (Kuvat 61 ja Kuvat 62). Kuvat 61 a ja b. Portaiden alapuolinen tila eteläpäädyn kellarissa tarkastettiin videoendoskooppia apuna käyttäen rakenneavauksen RA VS1 kautta. Portaiden alapuolinen tila on tyhjä, muottilaudoitusta ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin heikko kosteaan kiviainesrakenteeseen viittaava haju, mikrobiperäistä hajua ei havaittu. Rakenneavauksesta havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna voimakas ilmavirtaus sisäilmaan päin. Kuvat 62 a c. Pohjoispäädyn kellarissa havaittiin vanhoja lahovaurioita alkuperäisen ovenkarmin kiinnitysrakenteissa. 11.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Portaiden alapuolisesta tilasta ei aiheudu vaikutuksia sisäilmaan, eikä tilaan kohdistu toimenpidetarpeita. Pohjoispäädyn kellaritilassa olevan ovenkarmin kiinnitysrakenteissa olevat lahovauriot ovat vanhoja ja kuivia, eivätkä pohjoispäädyn kellarin tilat ole käytössä, joten kiinnitysrakenteiden vaurioiden aiheuttaman sisäilmavaikutuksen käyttötiloissa voidaan katsoa

53 (64) olevan niin pieni, ettei välittömille toimenpiteille ole tarvetta. Lahovaurioituneet kiinnitysrakenteet suositellaan purkamaan seuraavien tilaan kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä. 12 Ilmanvaihto ja sisäilma Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa on yksi, koko rakennusta palveleva ilmanvaihtokone. Koneessa on lämmön talteenotto. Ilmanvaihtokonehuone on siisti ja tarvittavat huoltotoimenpiteet mahtuu tekemään. Ilmanvaihtojärjestelmän viimeisimmän puhdistuksen ajankohta ei selvinnyt tarkastuskäynnin aikana. Tammikuussa 2017 tehdyn ilmamäärämittausten yhteydessä ei ole raportoitu kanaviston puhdistustarpeesta. Rakennusta ei ole liitetty keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. Ilmanvaihdon ohjaukset ja säädöt on toteutettu paikallisilla säätölaitteilla. Ilmanvaihtokoneiden tarkempi kuvaus on esitetty seuraavissa kappaleissa. Esitetyt ilmamääräarvot ovat suunnittelu- ja / tai kilpiarvoja ellei toisin ole mainittu. 12.1 Paine-eron seurantamittaukset Sisäilman ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin seurantamittauksena tiloista 110, 112, 205 ja 213 aikavälillä 11.12. 19.12.2017. Sisäilman ja ryömintätilan välistä paine-eroa mitattiin seurantamittauksena tiloista 108 ja 110 aikavälillä 11.12. 19.12.2017. Seurantamittausten tulokset on esitetty kuvaajissa 1 4. Paine-eron ollessa negatiivinen, on huonetilan sisäilma alipaineinen ulkoilmaan nähden. Seurantamittauspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1.

54 (64) Ylipaine Alipaine Kuvaaja 1. Tilan 110 (ryhmähuone) paine-ero ulkoilmaan nähden 11.12. 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa. Ylipaine Alipaine Kuvaaja 2. Tilan 112 (leikkihuone) paine-ero ulkoilmaan nähden 11.12. 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.

55 (64) Ylipaine Alipaine Kuvaaja 3. Tilan 205 (pienryhmätila/henkilökunta) paine-ero ulkoilmaan nähden 11.12. 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa. Ylipaine Alipaine Kuvaaja 4. Tilan 213 (ryhmähuone/biljardihuone) paine-ero ulkoilmaan nähden 11.12. 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa. Sisäilman ja ryömintätilan välistä paine-eroa mitattiin seurantamittauksena tiloista 108 ja 110 aikavälillä 11.12. 19.12.2017. Mittaustulokset on esitetty kuvaajissa 5 ja 6. Liitteessä 1 esitetään mittauspisteiden sijainnit. Paine-eron ollessa negatiivinen, on

56 (64) huonetilan sisäilma alipaineinen ryömintätilaan nähden. Seurantamittauspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Ylipaine Alipaine Kuvaaja 5. Tilan 108 (eteinen) paine-ero ryömintätilaan nähden 11.12. 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa. Ylipaine Alipaine Kuvaaja 6. Tilan 110 (ryhmähuone) paine-ero ryömintätilaan nähden 11.12. 19.12.2017. Ruudukon pystyakselilla vaakaviivojen väli on 5 Pa.

57 (64) 12.2 Yleisilmanvaihto Ilmanvaihtokone TK1 Ilmamäärät: +0,936 / 0.468 m 3 /s, PK1-0,684 / 0,307 m 3 /s Käyntiaika: käy jatkuvasti Ilmanvaihtokone ja ns. pakettikone sijaitsevat ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa. Konetyyppi on Swegon Gold 21 B II ja se on valmistettu vuonna 2004. Kone on kokonaisuudessaan hyväkuntoinen. Koneella on toteutettu koko rakennuksen yleisilmanvaihto. Koneeseen liittyvät myös wc-tilojen poistopuhallin PK1.2 ja keittiön poistopuhallin PK1.3. Tuloilmakone on varustettu sulkupellillä, suodatinosalla, pyörivällä lämmön talteenottolaitteella, suoravetoisella taajuusmuuttajaohjatulla puhaltimella sekä lämmityspatterilla. Poistoilmakone on varustettu suodattimella, suoravetoisella taajuusmuuttajaohjatulla puhaltimella sekä sulkupellillä. Koneessa on riittävästi huolto-osia ja tarkastusluukkuja. Tarvittaessa kone voidaan varustaa myös jäähdytyspatterilla. Koneessa on palopellit, joista ei ole hälytystä. Kuva 63. Tuloilmakone TK1 Havainnot, TK1 Ulkoilmakammio on puhdas eikä kosteusjälkiä ole havaittavissa. Ulkoilmapelti on mekaanisesti kunnossa ja sulkeutuu tiiviisti tuloilmakoneen pysähtyessä. Suodatinosa on puhdas ja tiivis. Suodatinvahti on toteutettu paine-eromittauksena. Suodattimen luokka on F7. Suodattimet ovat ehjät ja puhtaat. Suodattimet uusitaan huolto-ohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Pyörivän lämmön talteenottolaitteen hihna oli ehjä ja sopivalla kireydellä. Ohivirtauksia ei havaittu. Talteenottolaitteen kammio oli puhdas. Suoravetoinen puhallin ja puhallinkammio ovat puhtaat eikä sivuääniä havaittu. Puhaltimen jälkeen sijaitsevan lämmityspatterin pinta on ehjä ja puhdas. Lämmityspatterin pumpussa ei havaittu vuotoja tai sivuääniä. Säätö- ja linjasäätöventtiilit olivat ehjät eikä vuotoja havaittu. Lämmityspatterin lähellä olevat T-kappaleet olivat ruosteessa. Tuloilmakanava lämmityspatterin jälkeen oli puhdas. Ilmanvaihtokanavisto ja pääte-elimet

58 (64) on ilmeisesti pääosin asennettu vuonna 2004. Kanavisto on osin sijoitettu ullakkotilaan. Kanavisto, sen eristeet ja pääte-elimet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Havaintoja järjestelmästä on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuvat 64 a ja b. Ulkoilmapellin toimilaite. Pelti sulkeutuu tiiviisti puhaltimen pysähtyessä. Kuvat 65 a ja b. Tuloilmasuodattimen kammio on siisti ja tiivis. Suodattimet ovat puhtaat. Kuvat 66 a ja b. Lämmön talteenottolaite, kenno on puhdas.

59 (64) Kuvat 67 a ja b. Tuloilmapuhallin ja lämmityspatterin pinta ovat puhtaat. Kuvat 68 a ja b. Tuloilmakone sisältää puhaltimien käyttökytkimet ja paikallisen käyttöpäätteen. Kuvat 69 a ja b. Poistosuodattimen kammio on siisti ja tiivis. Suodattimet ovat puhtaat.

60 (64) Kuvat 70 a ja b. Poistoilmapuhallin ja palopelti poistoilmakanavassa. Koneen aikaohjelmat, lämpötilan säädöt, ilmamäärän säädöt sekä varotoiminnot on toteutettu koneen omalla säätöohjelmalla. Kone voidaan liittää keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään Modbus-väyläliitynnällä, mutta liityntä vaatii ohjelmointia sekä Trend-rakennusautomaatiojärjestelmään että tuloilmakoneen automaatioon. Koneelle on ohjelmoitu kaksi ilmamäärää, käyttöönottopöytäkirjan mukaan tuloilman isompi ilmamäärä on 0,8 m 3 /s ja pienempi 0,47 m 3 /s. Vastaavat poistoilmamäärät ovat 0,31 m 3 /s ja 0,69 m 3 /s. Tuloilman suurempi ilmamäärä poikkeaa laitekilvessä ilmoitetusta arvosta 0,936 m 3 /s, muut arvot vastaavat kilvessä ilmoitettuja arvoja. Säätöohjelmien toiminnassa ei havaittu virheitä. Hälytyslistauksen sekä koneen toiminnan seuraaminen edellyttää paikallisen käyttöpäätteen käyttämistä. Ilmanvaihtokanaviston eristeet ullakkotilassa ovat tyydyttävässä kunnossa, mineraalivilla on paikoitellen näkyvissä. Tulo- ja poistoilman pääte-elimet ovat pääosin kattohajottajia tai suutinkanavia sekä kartioventtiileitä. Kanaviston puhdistusajankohta ei ole tiedossa. Ilmamääriä on viimeksi mitattu tammikuussa 2017. Ilmanvaihtokone PK 2 Ilmamäärät: - 0,1 m 3 /s Käyntiaika: tarpeenmukainen käyttö Kanavapuhallin sijaitsee ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa. Konetyyppi on IRE 125 B ja se on valmistettu vuonna 2004.

61 (64) Kuva 71. Poistoilmakone PK 2 Kone palvelee keramiikkatilassa olevaa huuvaa. Puhallin on sijoitettu kanavaan ilmanvaihtokonehuoneeseen. Koneessa on huoltoluukku, josta puhaltimen pääsee huoltamaan. Koneen ohjaus on toteutettu keramiikkatilassa olevalla tyristorisäätimellä. Havainnot, PK 2 Puhallin, kanavistot ja huuva ovat hyvässä kunnossa. Kanavaeristeet ovat hyväkuntoiset. Koneen toiminnassa ei havaittu puutteita. Kuvat 72 a ja b. Poistopuhallin PK 2 iv-konehuoneessa ja huuva keramiikkatilassa. Tilojen ilmamäärät Vuonna 2017 tehdyn ilmamäärien mittauspöytäkirjan mukaan kaikissa mitatuissa tiloissa tuloilman määrä on suurempi kuin poistoilman. Suoritettujen painesuhteiden seurantamittausten perusteella tilat ovat kuitenkin selkeästi alipaineisia ja alipaineisuus on suurempi päiväaikaan. Tilojen paine-ero tulisi säätää mahdollisimman pieneksi tai lievästi alipaineiseksi (0-3 Pa). Suosittelemme tarkastamaan ilmanvaihtokanavien puhtauden ja tarvittaessa puhdistamaan ne sekä ilmamäärien säätämistä kohteessa mahdollisesti tehtävien korjausten jälkeen. Rakennuksen painesuhteet tulee todentaa seurantamittauksin ennen tilojen käyttöönottoa. Tilakohtaisten ilmamäärien riittävyys tulee arvioida tilojen tulevan käytön ja käyttäjämäärän mukaan.

62 (64) Muut ilmanvaihtoon vaikuttavat järjestelmät Ryömintätilan tuuletus on toteutettu kahdella ulkoseinään sijoitetulla kanavapuhaltimella. Korvausilma tilaan saadaan ulkoseinään sijoitettujen korvausilmaventtiileiden kautta. Puhaltimet ovat käynnissä jatkuvasti. Puhaltimien tarkoitus on ryömintätilojen tuuletus ja alipaineistaminen. Kuvat 73 a ja b. Ryömintätilan tuuletuksen kanavapuhallin ja korvausilmaventtiili 12.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Tehtyjen havaintojen perusteella tarkastettu ilmanvaihtokone TK1 on teknisesti toimiva ja kokonaisuutena hyvässä kunnossa. RT18-10922 mukaan jatkuvasti käynnissä olevan tuloilmakoneen keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 10...15 vuotta. Koneen säännöllistä huoltoa suositellaan jatkettavaksi. Konetta voidaan kohteessa tehtyjen korjausten jälkeen käyttää osateholla tilojen varsinaisen käyttöajan ulkopuolella, mutta painesuhteet tulee varmistaa mittauksilla ennen tilojen käyttöön ottoa. Tehtyjen havaintojen perusteella tarkastettu poistoilmakone PK2 on teknisesti toimiva ja hyvässä kunnossa. RT18-10922 mukaan 10 20 h viikossa käynnissä olevan puhaltimen keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 30...40 vuotta. Koneen ja sen ohjauksen toiminta suositellaan tarkastamaan säännöllisesti, esimerkiksi tuloilmakoneen suodatinvaihtojen yhteydessä Rakennuksen tilat olivat mittausjaksolla jatkuvasti ja selvästi alipaineisia ulkoilmaan nähden: päivisin painesuhteet olivat ensimmäisessä kerroksessa -25-30 Pa ja toisessa kerroksessa -17 25. Paine-erotason vaihtelu eri kerrosten välillä on vähintään osin ilman lämpötilaeroista aiheutuvan savupiippuvaikutuksen aikaansaamaa. Terminen paine-ero (savupiippuvaikutus) korostuu kylminä vuodenaikoina, jolloin ulkoilman ja sisäilman lämpötilaero on suuri. Ensimmäisen kerroksen tilat olivat jatkuvasti ja selvästi alipaineisia ryömintätilaan nähden: päivisin painesuhteet olivat -12-15 Pa. Arkipäivisin, päiväaikaan paine-erot olivat keskimäärin 7 10 Pa suurempia kuin viikonloppuisin ja yöaikaan, alipaineen ollessa suurempi päiväaikaan. Painesuhteiden systemaattinen vaihtelu aiheutuu ilmanvaihdon käyntiajoista. Paine-erojen vaikutuksesta ilmavirtaukset ovat ulkoilmasta ja ryömintätilasta sisäilmaan päin, jolloin rakenteiden epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan kulkeutuu myös

63 (64) epäpuhtauksia heikentäen sisäilman laatua. Savupiippuvaikutuksen johdosta epäpuhtaudet kulkeutuvat ylempiin kerroksiin. Suosittelemme rakennuksen ulkovaipan yli olevien painesuhteiden säätämistä mahdollisimman tasapaineiseksi tai vain lievästi (0 3 Pa) alipaineiseksi. 13 Rakennusautomaatiojärjestelmä Kohteessa ei ole keskitettyä rakennusautomaatiojärjestelmää vaan koneiden säädöt ja ohjaukset on toteutettu joko niiden omalla automaatiojärjestelmällä tai paikallisilla kello- ja käyttökytkimillä. 13.1 Havainnot ja mittaustulokset Tuloilmakoneen säädöt ja ohjaukset on toteutettu sen omalla automaatiojärjestelmällä. Muiden järjestelmien ohjauksissa on käytetty kellokytkimiä tai paikallisia ohjauskytkimiä. Mikäli kohteesta halutaan yhteys Viialan varikolla sijaitsevaan keskusvalvomoon, tulee rakennukseen asentaa uusi Trend-alakeskus. Mikäli tuloilmakone TK 1 halutaan liittää valvomoon, tulee laitetoimittajalta (Swegon) varmistaa, onko koneeseen saatavilla Modbus-liitäntää. Kyseinen toimenpide vaatii ohjelmapäivityksiä tuloilmakoneen automaatioon ja ohjelmointityötä myös uuteen alakeskukseen. 13.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Koska rakennusautomaation alakeskuksen lisääminen rakennukseen on suhteellisen kallis toimenpide ja valvottavia pisteitä on vähän, suosittelemme rakennusautomaatiojärjestelmän lisäämistä, vain jos rakennukseen tehdään peruskorjaus tai siihen lisätään taloteknisiä järjestelmiä. 14 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä Suosittelemme seuraavien sisäilman laatuun liittyvien korjaustoimenpiteiden suorittamista ennen tilojen käyttöönottoa: Rakennustekniikka: Vesihöyrynläpäisevyydeltään tiiviiden lattiapäällysteiden (muovimatto) purkaminen porraskäytävien maantasossa olevilta porrastasanteilta. o Uudeksi lattiapäällysteeksi suositellaan kosteutta hyvin kestävää ja vesihöyryä läpäisevää materiaalia, esim. vesihöyryä läpäisevää maalia. Alapohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen tai uuden alapohjarakenteen toteuttaminen kappaleen 7.5 mukaan. Välipohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen tai uuden välipohjarakenteen toteuttaminen kappaleen 8.4 mukaan. Rapattujen julkisivujen kuntotutkimuksen suorittaminen. Vesikaton kuntotutkimuksen suorittaminen henkilönostinta käyttäen lumien sulamisen jälkeen. o Vesikattoon kohdistuvat jatkotoimenpiteet määräytyvät vesikaton kuntotutkimuksen perusteella.

64 (64) Yläpohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen ja paikalliset korjaustyöt tai uuden yläpohjarakenteen toteuttaminen kappaleen 10.3 mukaan. LVIAS-järjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän säätö ja tasapainottaminen kohteessa suoritettavien korjaustöiden jälkeen. o Ilmanvaihtojärjestelmä tulee säätää mahdollisimman tasapaineiseksi tai vain lievästi (0 3 Pa) alipaineiseksi. Rakennusteknisten korjausten edellyttämien LVIAS-teknisten töiden suorittaminen. Vahanen Rakennusfysiikka Oy Tampere, Laura Virtanen, DI Asiantuntija Toni Lammi, RI Rakennusterveysasiantuntija VTT-C-22429-26-16 Hannu Koivunen, teknikko LVIA-tekninen asiantuntija Liitteet: Liite 1. Pintamateriaalit, pintakosteuskartoitus, seurantamittalaitteiden sekä rakenneavausten, porareikämittausten ja materiaalinäytteenoton paikat Liite 2. Tulosraportti RM2017-1340 (Mikrobioni Oy, 5.1.2018) Liite 3. Tutkimusseloste TT2829, asbestianalyysi (Vahanen Rakennusfysiikka Oy, 15.1.2018) Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin.

Massalattia Muovimatto Maalattu betoni pintakosteuslukemat selvästi kohollaan

kaakeli massalattia muovimatto maalattu betoni pintakosteuslukemat selvästi kohollaan sisäilman seurantamittaus rakenneavaus LIITE 2

massalattia muovimatto maalattu betoni puulattia pintakosteuslukemat selvästi kohollaan

raportti RM2017-1340 Laura Virtanen Vahanen Rakennusfysiikka Oy Tampellan Esplanadi 2 33100 Tampere TULOSRAPORTTI KOHDE: NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Laura Virtanen, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, 19.12.2017. Näytteet on vastaanotettu laboratorioon 22.12.2017 ja viljelty 22.12.2017. ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäen pintaviljelytekniikkaa. Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla sukutai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan sieni-itiöpitoisuus yli 10 000 pesäkkeen muodostavaa yksikköä (pmy)/g viittaa sienikasvuun (homeet ja/tai hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli 100 000 pmy/g ja sädesienipitoisuus yli 3 000 pmy/g viittaavat bakteeri- ja/tai sädesienikasvuun näytteessä. Pitoisuuksien ohella tulkinnassa tarkastellaan myös mikrobilajistoa ja ns. kosteusvaurioindikaattorisukujen tai lajien esiintymistä erityisesti, kun näytteen homepitoisuus on 5 000 10 000 pmy/g. MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 91 pmy/g tai 910 pmy/g kevyille materiaaleille. Määritysraja on ilmoitettu jokaisen näytteen kohdalla tulostaulukossa. MITTAUSEPÄVARMUUS: Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaan valitulla todennäköisyydellä katsoa olevan. Menetelmän luonteesta johtuen mittausepävarmuuteen vaikuttaa myös itse mittaustulos, joten menetelmäkohtaista mittausepävarmuusarviota ei voida antaa. Laboratorion teknisen suorituksen mittausepävarmuus on homeille 5 % (M2-alusta) ja 6 % (DG18-alusta) sekä THG:llä muille bakteereille 19 % ja sädesienille 22 %. Teknisen suorituksen mittausepävarmuus kattaa tilavuusmittausten, siirrostilavuuden, laimennoskertoimen ja pesäkelaskennan mittausepävarmuudet. Mittausepävarmuus on huomioitu tulosten tulkinnassa. Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 1/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

raportti RM2017-1340 YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: MAT1, turve/pehku, RAVP1. välipohja pienet home- ja bakteeripitoisuudet ei mikrobikasvua materiaalissa tilassa 205. Ulkoseinän viereltä. täyttökerroksen puolivälistä. MAT2, turve/pehku, RAVP1. välipohja home- ja bakteeripitoisuudet alle ei mikrobikasvua materiaalissa tilassa 205. Täyttökerroksen pinnasta. keskemmältä. määritysrajan MAT3, turve/pehku, RAVP2. välipohja homepitoisuus alle määritysrajan, suuri epäily mikrobikasvusta materiaalissa keskeltä tilaa 212. Täyttökerroksen pohjalta. bakteeripitoisuus (kts. lisätiedot) MAT4, turve/pehku, RAVP2. välipohja pieni homepitoisuus, indikaattorimikrobia ei mikrobikasvua materiaalissa keskeltä tilaa 212. Täyttökerroksen pinnalta. yksittäinen pesäke. Bakteeripitoisuus alle määritysrajan MAT5, turve/pehku, RAVP3. välipohja tilassa 214. Ulkoseinän viereltä. homepitoisuus alle määritysrajan, pieni bakteeripitoisuus ei mikrobikasvua materiaalissa MAT6, turve/pehku, RAAP2. alapohja keskeltä tilaa 112. Keskeltä täyttökerrosta. homepitoisuus alle määritysrajan, pieni bakteeripitoisuus ei mikrobikasvua materiaalissa MAT7, turve/pehku / sora/koksikuona, RAAP3. alapohja tilassa 110. Täyttökerrosten rajalta. lähetltä ulkoseinää. MAT8, puu, RAAP3.alapohja tilassa 110. Kantava puurakenne ulkoseinän vieressä. pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta indikaattorimikrobeita (kts. lisätiedot) pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta indikaattorimikrobia epäily mikrobikasvusta materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa MAT9, turve/pehku, RAVP4. välipohja tilassa 213. Täyttökerros ulkoseinän viereltä. homepitoisuus alle määritysrajan, pieni bakteeripitoisuus ei mikrobikasvua materiaalissa Lisätietoja: Suuri bakteeripitoisuus näytteessä MAT3 voi olla myös tavanomaista taustakontaminaatiota, jota on kertynyt materiaaliin esimerkiksi likaantumisen seurauksena tai esimerkiksi mahdollisesta maaperäkontaktista. Näytteen MAT7 osalla menetelmän mittausepävarmuus vaikuttaa tulosyhteenvetoon ja johtopäätökseen. Luonnosta peräisin olevissa materiaaleissa, kuten turpeessa voi luonnostaankin olla paljon mikrobeja ilman, että Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 2/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

raportti RM2017-1340 kysymyksessä on kosteusvaurio. Vastaavasti ulkoilman tai maaperän kanssa kosketuksissa olevissa materiaaleissa voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja, mikä ei aina ole seurausta materiaalien kastumisesta ja sitä seuranneesta mikrobikasvusta, vaan esimerkiksi ilmavirtojen mukana kertyneistä ulkoilman mikrobeista tai materiaalin maaperäkontaktista aiheutuneesta kontaminaatiosta. Korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaan tiedot myös teknisistä havainnoista. Kuopiossa, 5.1.2018 Marja Hänninen Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 3/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

raportti RM2017-1340 ANALYYSITULOKSET: Lyhenteiden selitykset: pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköä YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen mikrobi, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut mahdolliset pesäkkeet helposti alleen < mr = alle määritysrajan * = kosteusvaurioindikaattori Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna. Jos tulos on yli tai alle pesäkkeiden luotettavan laskentarajan (lineaarisen mittausalueen ulkopuolella), se on arvio ja asia todetaan alaviitteellä kyseisten tulosten osalta. Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Näyte: MAT1, turve/pehku, RAVP1. välipohja tilassa 205. Ulkoseinän viereltä. täyttökerroksen puolivälistä. (tutkimustunnus: RM176855) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 910 1800 Kokonaispitoisuus 7700 Penicillium sp. 910 1800 muut bakteerit 7700 *sädesienet <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Näyte: MAT2, turve/pehku, RAVP1. välipohja tilassa 205. Täyttökerroksen pinnasta. keskemmältä. (tutkimustunnus: RM176856) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Näyte: MAT3, turve/pehku, RAVP2. välipohja keskeltä tilaa 212. Täyttökerroksen pohjalta. (tutkimustunnus: RM176857) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 270000 muut bakteerit 270000 *sädesienet <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Tulos THG-alustalla on arvio. Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 4/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

raportti RM2017-1340 Näyte: MAT4, turve/pehku, RAVP2. välipohja keskeltä tilaa 212. Täyttökerroksen pinnalta. (tutkimustunnus: RM176858) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr 910 Kokonaispitoisuus <mr *Aspergillusryhmä Restricti 910 Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Näyte: MAT5, turve/pehku, RAVP3. välipohja tilassa 214. Ulkoseinän viereltä. (tutkimustunnus: RM176859) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 910 muut bakteerit 910 *sädesienet <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Näyte: MAT6, turve/pehku, RAAP2. alapohja keskeltä tilaa 112. Keskeltä täyttökerrosta. (tutkimustunnus: RM176860) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 5000 muut bakteerit 5000 *sädesienet <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Näyte: MAT7, turve/pehku / sora/koksikuona, RAAP3. alapohja tilassa 110. Täyttökerrosten rajalta. lähetltä ulkoseinää. (tutkimustunnus: RM176861) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 3300 4600 Kokonaispitoisuus 120000 Penicillium sp. 1200 1800 muut bakteerit 120000 steriilit 820 1400 *sädesienet 3000 Botryotrichum sp. 1200 810 *Chaetomium sp. 540 *Wallemia sp. 91 *Aspergillus ochraceus 91 Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 5/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

raportti RM2017-1340 Menetelmän määritysraja näytteelle on 91 pmy/g Tulos DG18-alustalla on arvio. Menetelmän mittausepävarmuus huomioiden näytteen tulos THG-alustalla bakteereille voi olla < 100 000 pmy/g ja sädesienille < 3000 pmy/g. Näyte: MAT8, puu, RAAP3.alapohja tilassa 110. Kantava puurakenne ulkoseinän vieressä. (tutkimustunnus: RM176862) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 91 3700 Kokonaispitoisuus 1600 steriilit 3200 muut bakteerit 1600 *Aspergillusryhmä Restricti 460 *sädesienet <mr Penicillium sp. 91 Menetelmän määritysraja näytteelle on 91 pmy/g Näyte: MAT9, turve/pehku, RAVP4. välipohja tilassa 213. Täyttökerros ulkoseinän viereltä. (tutkimustunnus: RM176863) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 4400 muut bakteerit 4400 *sädesienet <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 91 pmy/g VIITTEET: Asumisterveysasetus 545/2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Helsingissä 23.4.2015 Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV Asumisterveysasetus 20. Valvira ohje 8/2016. Mikrobioni Oy PL 1199 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 6/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

Tutkimusseloste TT 2829 Rasin kivikoulu Asbestianalyysi 1 (1) 15.1.2018 Akaan kaupunki Myllytie 3 37800 Toijala ASBESTIANALYYSI Analyysimenetelmä Analyysit tehdään materiaalista riippuen joko polarisaatiomikroskoopilla (VM) ja / tai pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM), joka on kvalitatiivista alkuaineanalyysiä varten varustettu energiadispersiivisellä röntgenspektrometrillä (EDS). Tutkimustulokset pätevät vain tutkituille näytteille. Asbestilla tarkoitetaan Valtioneuvoston asetuksessa 798/2015 seuraavien silikaattimineraalien kuitumaisia muotoja: aktinoliitti, antofylliitti, grüneriitti (amosiitti), krysotiili, krokidoliitti, tremoliitti ja erioniitti. Kohde Rasin kivikoulu Näytteenottaja Laura Virtanen, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Tulokset Näyte Tila / rakenne Materiaali Asbestia Tyyppi Analyysi HA1 Alapohja, RA AP3 Magnesiamassa Ei SEM HA2 Välipohja, RA VP4 Magnesiamassa Ei SEM Espoossa 15.1.2018 Jaakko Säntti Erityisasiantuntija Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin.