GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Samankaltaiset tiedostot
Glyfosaattihankkeen kuulumiset

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

SANEERAUSKASVIT 2016

Tehoaineiden hyväksymiskriteereihin muutoksia: vaikutukset kasvintuotantoon Suomessa. Asiamies Mari Raininko Kasvinsuojeluteollisuus ry

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Tuloksia Luken glyfosaattitutkimuksista

Hamppu viljelykiertokasvina

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Torjuntasuunnitelma hukkakauran torjumiseksi

Gluteenittoman tattarin viljely

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely

Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Luomutilojen tuki-ilta

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Glyfosaatin käyttö metsätaimitarhoilla

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Kuminan kasvinsuojelua

Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi

Agrimarket- Viljelijäristeily

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sari Autio, Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo. Tietopaketti glyfosaatista ja sen myyntilupa

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Ruis ja vehnä luomussa

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus

HANKKIJA - KASVUN OSAAJA. Leppävirta Tuomo Savolainen

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

VILJAN LAATUHINNOITTELU SATOKAUSI 2017

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

Suorakylvöseminaari 2019

Viljely ilman glyfosaattia

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen

A-Rehu herneen ostajana. Taneli Marttila A-Rehu Oy

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Lisälannoitus kasvukaudella

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Kasvinsuojeluaineiden. riski-indikaattori. Katri Siimes, Emmi Vähä ja Matti Joukola Suomen Ympäristökeskus

Missä mennään viljamarkkinoilla

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Perustietoa kasvinsuojeluainejäämistä. Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemiallinen elintarviketurvallisuus

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki Vakolassa

Rehumaissin viljelyohjeet

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Tervetuloa! Välkommen! T.G

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

GMO-tietopaketti. Kasvinjalostuksen menetelmiä

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Viljan laatuhinnoittelu

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Transkriptio:

GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marjo Helander Dosentti, tutkija, Turun yliopisto Irma Saloniemi Dosentti, yliopistonlehtori, Turun yliopisto Ympäristövaliokunta 6.3.2018

Maailman käytetyin torjunta-aine Halvin ja tehokkain tehoaine Maailmanlaajuisesti käyttö n. 650 000 tonnia/vuodessa Suomessa käyttö kolminkertaistui vuosien 2000-2010 välillä 80 % rikkakasvintorjunta-aineista Suomessa 850 tonnia vuonna 2016 2500 Kasvinsuojeluaineet yhteensä Glyfosaatti Apuaineet Roundup, Keeper, Rambo) 1500 1000 500 0 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yli 50 kauppanimikettä (esim. Tehoainetta, tonnia 2000 Vuosi

Sikimaattikierto Phosphoenolpyruvate (PEP) + Erythrose 4-phosphate (E4P) 3-Deoxy-D-arabino-heptulosonate 7-phosphate (DAHP) 3-Dehydroquinate 3-Dehydroshikimate Shikimate Glyfosaatti Shikimate 3-phosphate (PEP) EPSP synteesi 5-enolpyruvylshikimate 3-phosphate (EPSP) Korismaatti Tryptofaani Fenyylialaniini Tyrosiini Flavonoidit, fytoaleksiinit, kasvihormonit, ligniinit, vitamiineja, antibiootteja Kasvien ja mikrobien vasteet: elossasäilyvyys, kasvu, puolustus ja sekundäärimetabolia

Glyfosaatti Patentoitu rikkakasvihävitteeksi (=herbisidi) 1974, Suomessa käyttöön 1976 Patentti raukesi 2000 => hinta alas, käyttö ylös Monsanto Co. patentoi glyfosaatin antibioottina 2010 Käyttö sallittu EU:ssa korkeintaan joulukuuhun 2022 asti Selkärankaisilla ei sikimaattikiertoa => glyfosaatti ei vaikuta? Sikimaattikierto on monilla mikrobeilla => vaikutukset? Oletettu hajoamisaika maaperässä 2 viikkoa

Syitä käytön lisääntymiseen 1) GM-lajikkeet (ei Euroopassa) GM-lajikkeista n. 80 % sietää glyfosaatin käytön myös kasvukauden aikana Muuntogeenisten lajikkeiden osuus soijan, puuvillan, maissin ja rapsin maailmanlaajuisessa viljelyssä 2000-2015 GM-tuontirehut yleistyneet Suomessa vuodesta 2013 lähtien => lisäannos glyfosaattia Suomen pelloille ja ympäristöön

Syitä käytön lisääntymiseen 2) Suorakylvö (n. 13 % Suomen viljelypinta-alasta) Siemenet kylvetään muokkaamattomaan maahan, kasvillisuus tuhotaan glyfosaattiruiskutuksella + Huuhtoutumien ja eroosion väheneminen, maaperän rakenteen parantaminen + Vähentää polttoainekustannuksia ja työmäärää

Syitä käytön lisääntymiseen 3) Pakkotuleennuttaminen => kypsyttää ja kuivaa viljan tasaisesti puintia varten mahdollistaa juolavehnän torjunnan ennen rehuviljan puintia Suomessa myllyt asettaneet rajoituksia glyfosaattikäsitellyn viljan ostamiselle

Syitä käytön lisääntymiseen 4) Muu kuin maatalouskäyttö Metsätalous: taimitarhat, vesakot Kotitaloudet: puutarhat, mökkirantojen ruovikot Puistot, leikkipaikat, urheilukentät + Vieraslajien torjunta (esim. jättiputki)

Glyfosaattiruiskutus Rikkakasvit Ei-kohde eliöt Kasvit Pölyttäjät Mykorritsat Kasvitaudit Maaperäeliöt Vesieliöt Kulkeutuminen kasveihin AMPA Hajoaminen Sitoutuminen maaperään Kilpailu fosforin kanssa ph Eroosio Huuhtoutuminen

Glyfosaatin vaikutus ei-kohdeorganismeihin Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke 2017-2021 Mikrobivälitteiset vaikutukset kasvinsyöjiin: viiriäinen, koloradonkuoriainen, jauhomato Viljelykasvit ja niiden mikrobit Maaperän mikrobit, ravinnekierrot

Ensimmäisiä tuloksia Syksyllä Roundupilla ruiskutetuilta koealoilta löytyi seuraavana keväänä glyfosaattijäämiä Roundup käsittely edellisennä syksynä vähensi nurminadan mykorritsoja 23% seuraavana kesänä Roundupilla käsiteltyä rehua syöneiden lintujen ulosteessa huomattavia glyfosaattijäämiä Perunan mukuloissa glyfosaattijäämiä

Glyfosaatin vaikutukset pölyttäjiin?

EU Pesticides database http://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/?event=pesticide.residue.selection&language=en RUOKA-AINE GLYFOSAATIN RAJA-ARVO mg/kg makea maissi 3 pavut 2 linssit 10 herne 10 auringonkukansiemen 20 rypsi/rapsi 10 soija 20 pellavansiemen 10 sinapinsiemen 10 sokerijuurikas 15 ohra 20 maissi 1 kaura 20 ruis 10 vehnä 10 tee 2 naudan ja siipikarjan munuainen 2 metsäsienet 50 KAIKKI MUUT KASVIPERÄISET 0.1 KAIKKI MUUT ELÄINPERÄISET 0.05