Hautasuon turvetuotantoalueen lisäalueen ympäristölupa ja aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Oulu ja Muhos

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 21/2018/1 Dnro PSAVI/366/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.3.2018 ASIA Hautasuon turvetuotantoalueen lisäalueen ympäristölupa ja aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Oulu ja Muhos LUVAN HAKIJA Turveruukki Oy PL 116 90101 Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO LUPAPÄÄTÖS... 1 HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 7 Pöly, melu ja liikenne... 14 Varastointi ja jätteet... 15 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 15 Lisäalueen nykytila... 15 Asutus ja maankäyttö... 17 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 17 Vesistö... 18 Ympäristöriskit... 26 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 27 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 27 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 28 Hakemuksen täydennykset... 28 Hakemuksesta tiedottaminen... 28 Lausunnot... 28 Hakijan vastine... 33 Hakemuksen täydennys... 35 Asiantuntijan arvio... 35 Hakemuksen täydennys... 36 Lisäalueen pienvesiselvitys... 36 Tarkkailutulokset 2010 2016... 41 Selvitys sulfideista Hautasuon turvetuotantoalueella... 42 Arvio Hautasuon vesien vaikutuksista vesistön ph-arvoihin... 44 Suunnitelma happamuushaittojen ehkäisemiseksi Hautasuolla... 46 Esitys päästörajoiksi ja tarkkailuesityksen muutos... 49 Pohjavesipurkaumien tarkkailu... 51 Hakemuksesta uudelleen tiedottaminen... 51 Lausunnot... 51 Hakijan vastine... 57 MERKINNÄT... 61 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 63 KÄSITTELYRATKAISU... 63 PÄÄASIARATKAISU... 63 Sovellettava laki... 63 YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN JA LISÄALUEIDEN YMPÄRISTÖLUPA... 63 LUPAMÄÄRÄYKSET... 63 Päästöt vesiin... 63 Pohjavesi... 65 Päästöt ilmaan ja melu... 66 Varastointi ja jätteet... 66 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 67 Tarkkailut... 67

Kunnossapitovelvoitteet... 68 Kalatalousmaksu... 68 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 68 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 70 Luvan voimassaolo... 70 KÄSITTELYRATKAISUN PERUSTELUT... 70 PÄÄASIARATKAISUN PERUSTELUT... 70 Lupamääräysten tarkistamisen ja ympäristöluvan myöntämisen edellytykset... 70 Lupamääräysten perustelut... 73 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 74 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET... 75 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 76 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 76 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 76 KÄSITTELYMAKSU... 76 Ratkaisu... 76 Perustelut... 76 Oikeusohje... 77 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 77 MUUTOKSENHAKU... 78 3

4 HAKEMUS Turveruukki Oy on 31.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella hakenut Oulun kaupungin alueella sijaitsevan Hautasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 3/02/2 lupamääräysten tarkistamista ja lisäalueen ympäristölupaa. Vanhaa tuotantopinta-alaa on noin 170,6 ha ja lisäaluetta 21,3 ha, eli hakemus koskee yhteensä 191,9 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 24.1.2002 antaman päätöksen nro 3/02/2 mukaan luvan haltijan on, mikäli aikoo jatkaa päätöksessä tarkoitettua turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2010 jälkeen, toimitettava vuoden 2010 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 24.1.2002 antamallaan päätöksellä nro 3/02/2 myöntänyt Kemira Chemicals Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Hautasuon noin 220 ha:n suuruisella turvetuotantoalueella sekä toimintaa varten oikeuden vesien johtamiseen laskuojien kautta toisaalta Kalimenojaan ja toisaalta Murhiojaan ja Sanginjokeen. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 5.3.2003 antamallaan päätöksellä nro 15/03/2 velvoittanut Kemira Chemicals Oy:tä tehostamaan Hautasuon turvetuotantoalueelta johdettavien vesien puhdistusta rakentamalla kymmenen virtaamansäätöpatoa. Hautasuon turvetuotantoalue on osittain vuokrattua aluetta ja osittain hakijan omistuksessa. Lisäalueet ja suurin osa vanhoista tuotantolohkoista ovat hakija omistuksessa. Sopimukset vesien johtamisesta ja teiden käytöstä on tehty maanomistajien kanssa ennen edellisen ympäristöluvan hakemista. Hautasuo on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi. Hautasuon turvetuotantoalue sijaitsee osittain Oulun

5 kaupunkiseudun kehittämisen kohdealueella ja osittain maaseudun kehittämisen kohdealueella (Kiiminkijokilaakso). Hautasuon turvetuotantoalueen pohjoispuolella ja lounaispuolella sijaitsee maakuntakaavaan merkitty pohjavesialue, joista pohjoispuolinen pohjavesialue on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi. Hautasuon lounaispuolelle on merkitty myös luonnonsuojelualue sekä arvokas harjualue. Hautasuon turvetuotantoalueen eteläpuolitse kulkee maakuntakaavaan merkitty moottorikelkkailureitti. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Oulun kaupungin yleiskaavan 2020 alue tulee lähelle Hautasuon turvetuotantoalueen etelälaitaa, mutta turvetuotantoalue ei kuitenkaan ole yleiskaavaalueella. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hautasuo sijaitsee noin 6 km Ylikiimingin taajamasta länteen. Alue on 142,8 ha:n osalta kuntoonpantu vuosina 1987 1989. Vuosina 1998 1999 on valmisteltu 50,6 ha:n alue loppuun. Tuotanto alueella on aloitettu vuonna 1988. Vuonna 2000 tuotantopinta-ala on ollut 190,5 ha. Tuotantopinta-ala on hakemusta laadittaessa arvioitu olevan vuonna 2015 noin 100 ha ja vuonna 2020 noin 25 ha edellyttäen, että lisäalueen käyttöönottoon saadaan lupa. Vuodesta 2020 eteenpäin tuotannossa on arvioitu olevan ainoastaan lisäalue, jonka vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuksen kautta. Tuotannon on arvioitu kestävän vuoteen 2035 saakka. Koko eristysojan rajaama alue on noin 276 ha. Toteutuneet ja alkuperäisessä hakemuksessa arvioidut tuotantopintaalat (ha): Vuosi 1988 1990 1999 2000 2011 2015 2020 2035 Alkuperäinen tuotantopinta-ala 142,8 190,5 176,9 100 3,7 0 Lisäalueen tuotantopinta-ala 21,3 21,3 0 Tuotantopintaala yhteensä 190,5 176,9 121,3 25 0 Poistuma 2,9 16,5 93,4 189,7 214,7

6 Pinta-alat (ha) vuoden 2016 tilanteen mukaan: Kalimeenoja Oulujoki Valmistelematon 0 4,1 Tuotannossa 148,4 22,2 Auma-alueet 7,4 1,2 Poistunut tuotannosta (kasvittumattomat 19,7 0 alueet) Jälkikäyttö (kasvittuneet alueet) 10,7 0,6 Hakija on 14.10.2016 toimittamassaan täydennyksessä esittänyt päivitetyn arvion tuotantopinta-alan kehityksestä tällä hetkellä tuotannossa olevan alueen osalta. Olemassa olevan tuotantoalueen arvioitu tuotantoaika on vuoden 2027 loppuun. Arviossa on otettu huomioon happamuusselvityksen perusteella tehdyt muutokset alueelle jätettäviin turvevahvuuksiin. Todellinen tuotannon päättymisvuosi määräytyy vuosittaisten sääolosuhteiden sekä turpeen käyttötarpeen mukaan. Alueelle jäävä turvevahvuus määräytyy happamuusriskin hallitsemiseksi tehdyn suunnitelman mukaisesti. Arvio tuotantopinta-alan kehityksestä olemassa olevan tuotantoalueen osalta: 2016 2020 2025 2030 Hautasuo (ha) 138,3 105 80 0 Auma-alueen 8 itäpuolella sijaitsee käytöstä poistettu voimalaitostuhkan läjitysalue. Alueen omistaja Kemira Oyj on maisemoinut läjitysalueen vuonna 2009. Hautasuolla tuotetaan jyrsinturvetta hakumenetelmällä. Alueella tuotetaan polttoturvetta keskimäärin 65 000 MWh/v. Lupakaudella tuotantopäivien määrä on vaihdellut 32 83. Lisäalueet Lohko 15 rajoittuu suoraan lohkoon 13 ja erillinen lisäaluelohko 16 sijaitsee lohkon 11 itäpuolella. Lisäalueiden turpeen vahvuus on noin 2,3 m ja hyödynnettävä kokonaisenergiamäärä on noin 190 000 MWh. Lisäaluelohko 15 on kokonaan metsäojitettua rämettä. Lohko 16 on ojittamatonta avosuota ja sen vallitsevia suotyyppejä ovat saraneva ja rimpineva. Lohkon 15 pinta-ala on 1,1 ha ja lohkon 16 pinta-ala on 20,2 ha. Lisäalueet on suunniteltu kuivattavaksi ja kunnostettavaksi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun lupa lisäalueen kunnostukseen on saatu. Kuivatus toteutetaan niin, että alapuoliseen vesistöön kohdistuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen.

7 Lisäalueelle suunnitellun auma-alueen pinta-ala on noin 1 ha. Tuotantolohkolle 16 rakennettavan uuden kantavan tien pituus on noin 900 m. Jälkihoitotoimet ja seuraava maankäyttömuoto Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesiensuojelua jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maan omistaja tai haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Tuotantoalueella on yleensä useita maanomistajia, joilla voi olla erilaisia tarpeita maa-alueensa käyttömuodon valinnassa. Tällöin alueen käytön suunnittelu on järkevää toteuttaa maanomistajien ja tuottajaorganisaation yhteistyönä. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Osia Hautasuon tuotantoalueesta siirtyy haettavan lupakauden aikana jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheeseen. Todennäköisin jälkikäyttömuoto alueella tulee olemaan maa- tai metsätalouskäyttö. Jälkikäyttöön siirtyvien alueiden kuivatusvesien johtamiseen mahdollisesti tehtävät muutokset hyväksytetään ennen niiden toteuttamista ELY-keskuksella. Hakija on 14.10.2016 toimittamassaan täydennyksessä tarkentanut jälkihoitosuunnitelmaa. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesien johtamisen nykytila Hautasuon nykyisiä vesienkäsittelyrakenteita ovat sarkaojien lietesyvennykset, 12 laskeutusallasta ja kaikissa laskeutusaltaissa olevat virtaamansäätöpadot. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaoja-altaat puhdistetaan lietteestä aina tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Tuotantolohkojen 1 11 kuivatusvedet lasketaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta Kalimenojaan, joka laskee Kalimenlammen kautta Perämereen. Tuotantolohkojen 12 14 vedet lasketaan laskeutusaltaan 12 kautta vesistöön reittiä laskuoja Murhioja Sanginjoki Oulujoki.

8 Happamat alusmaat Hautasuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pääosin Kalimenojaan ja osa vesiä laskee Murhiojan kautta Sanginjokeen. Vesien päästö- ja vaikutustarkkailussa on kiinnitetty erityisesti huomiota veden happamuuteen, koska alueella on vyöhykemäisiä mustaliuskeesiintymiä kallioperässä. Mustaliuskeet aiheuttavat maaperän ja vesien happamoitumista. Vuosina 2008 ja 2009 on tarkkailtu Hautasuolta Kalimenojaan lähtevien vesien laatua. Kesällä 2008 heinäkuun näytteissä Hautasuolta lähtevän veden ph oli 4,7, Kalimenojassa tarkkailupisteissä Ka2 ja Ka1 4,5 ja Kalimenlammessa 5,3. Kesän 2009 ph arvot olivat Hautasuolta lähtevän mittapadon kohdalla 6,5, näytepaikassa Ka2 ph oli 6,0, näytepaikassa Ka1 6,3 ja Kalimenlammessa 6,1. Hautasuolta lähtenyt vesi on ollut ajoittain hapanta. Alhaisimmat mitatut ph-arvot ovat olleet kahdella päästötarkkailukerralla 4,7 4,8. Muutoin veden laatu on ollut laskeutusaltaalliselle turvetuotantoalueelle tyypillinen ja veden ph vaihdellut 5,4 6,6. Vuosina 2008 ja 2009 laskeutusaltaan 1 mittapadolta mitatut ph-arvot: 2008 15.5. 28.5. 10.6. 24.6. 9.7. 23.7. 5.8. 20.8. 1.9. 18.9. ph 5,7 6,1 6,4 5,7 5,9 4,7 6,1 5,4 6,0 6,1 2009 12.5. 27.5. 8.6. 24.6. 7.7. 23.7. 3.8. 18.8. 2.9. 15.9. ph 5,5 6,2 6,5 6,6 6,6 4,8 6,5 6,2 6,4 6,3 Tehtyjen mittausten perusteella voidaan todeta Hautasuolta lähtevän veden olevan vähemmän hapanta kuin Kalimenojan. Kalimenojan valuma-alueelle osuu mustaliuskevyöhyke, mikä kulkee kaakko luode suunnassa Utajärveltä Haukiputaan pohjoispuolelle. Liuskealue kulkee Kalimenojan poikki turvetuotantoalueen alapuolella. Tämä aiheuttaa Kalimenojan veden happamoitumista. Sanginjoen alimmat osat osuvat myös tälle vyöhykkeelle. Sanginjoen alueen vesi onkin monin paikoin hapanta verrattuna Pohjois-Pohjanmaan jokivesiin. Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon tavoitesuunnitelmassa mainitaan Kalimenojan alueen mustaliuske-esiintymän vaikutuksista vesien happamuuteen. Suunnitelman tekstistä saa sen käsityksen, että myös Hautasuon kohdalla olisi kallioperässä mustaliuskevyöhyke. Tarkka karttaanalyysi osoittaa, ettei näin ole. Lähin vyöhyke on Hautasuosta kaakkoon noin yhden kilometrin etäisyydellä ja luoteessa Miehonsuolle päin noin kahden kilometrin etäisyydellä. Hautasuolta johdetaan kuivatusvesiä noin 10 %:n tuotantoalalta Murhiojaa myöten Sanginjokeen. Murhiojan vedenlaatua on seurattu Sanginjoen tien sillalta. Vuonna 2007 heinäkuussa veden ph oli 5,1 ja vuonna 2008 heinäkuussa 6,4. Sanginjoen ph on ollut yleensä alle 6.

9 Murhiojan veden happamoitumista lisäävää vaikutusta Sanginjokeen on vaikea todeta. Hautasuolta on poistumassa lähivuosina alueita tuotannosta. Käytäntö on osoittanut, että happamuushaitat voidaan torjua tuotannon loppuvaiheen suunnittelulla. Turveruukki Oy on ohjeistanut tuotannon niin, että soiden riskialueille jätetään tarpeeksi turvetta puskurikerrokseksi estämään alapuolisen mineraalimaan kontakti ilman kanssa. Mikäli vedenpinnan alapuolisia kivennäismaita kaivetaan, voidaan kaivumassat läjittää alueelle, josta valumavesiä ei lähde alapuoliseen vesistöön. Kaivumaat voidaan lisäksi tarvittaessa kalkita. Kivennäismaahan kaivetuissa ojissa voidaan happamuushaittoja vähentää tai välttää myös siten, että niissä pyritään pitämään vettä jatkuvasti esimerkiksi lietteenpidättimien avulla tai muutoin padottamalla, jolloin kivennäismaa ei pääse hapettumaan. Vuosina 2011 2014 on happamien maiden osalta toteutettu hanke Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE), jossa tutkimuksen avulla on etsitty keinoja pienentää happamilta alueilta lähtevää hapanta valumaa. Toisaalta hankkeessa on ollut tarkoitus kehittää menetelmiä, joiden avulla jo ennakkoon voidaan tunnistaa happamien maiden aiheuttamia haittoja. Hautasuon lisäalueiden eli Makkarasuon ja vanhan tuotantoalueen eteläisten lohkojen viereisen alueen alusmaasta on vuonna 2011 otettu näytteet. Näytteet otettiin turvekerroksen ja mineraalimaan kontaktista Hiller-tyyppisellä kairalla. Kaira suljetaan näytesyvyydessä ja näin saadaan häiriintymätön näyte. Makkarasuolla näytteet otettiin läntisestä päästä, mistä suunnitellut kuvatusvedet lähtevät sekä laskeutusaltaan kohdalta. Hautasuon lisäalueiden alusmaan ph- ja rikkiarvot: Tutkimuspiste Syvyys ph (m) 1 2,0 5,2 6,0 2 2,2 4,7 < 3 3 1,7 4,7 3,1 4 2,4 4,9 6,5 5 2,0 5,0 19 6 3,5 4,9 380 Rikkipitoisuus (mg/l) Tutkimustulokset osoittavat näytteiden ph-arvojen olevan noin 5. Vaihteluväli on 4,7 5,2. Rikkipitoisuuksien perusteella ei voida olettaa alusmaassa olevan suurta happamuusriskiä. Näytteessä 6 rikkipitoisuus on kuitenkin muita suurempi. Vesienkäsittelyn tehostaminen Hakija on lupahakemuksesta tiedottamisen jälkeen 14.10.2016 toimittamassaan täydennyksessä korvannut alkuperäisen vesienkäsittelyn

10 tehostamista koskevan suunnitelman. Uusi suunnitelma kuuluu seuraavasti: Hautasuon tuotannossa olevan alueen vesiensuojelutasoa parannetaan ottamalla käyttöön kaksi kasvillisuuskenttää. Kasvillisuuskenttä 1 on rakennettu entiselle tuotannosta poistuneelle lohkolle 6. Kasvillisuuskenttäalue on pengerretty ja alueelle on kylvetty ruokohelpi sekä levitetty kalkki. Alue on lähestulkoon kokonaan kasvittunut. Kasvillisuuskentän 1 kautta johdetaan sulan maan aikana tuotantolohkojen 1 2 sekä suurin osa lohkon 3 tuotannossa olevan alueen vesistä. Kasvillisuuskentän 1 kautta johdetaan ympärivuotisesti lohkojen 7 8 vedet. Kasvillisuuskentän 1 pinta-ala on noin 7,6 ha. Sulan maan aikana kasvillisuuskentän 1 on 11 % kasvillisuuskentän kokonaisvaluma-alueesta (69 ha). Talvella (jäisen maan aika) kasvillisuuskenttä 1 on 14,9 % kasvillisuuskentän kokonaisvaluma-alueesta (51 ha). Lohkon 4, osan lohkosta 3 sekä lohkon 5 vedet johdettaisiin ympärivuotisesti laskeutusaltaiden kautta. Kasvillisuuskenttä 2 rakennetaan tuotannosta osittain poistuneelle lohkolle 9, joka on osin kasvittunut. Täydennyskylvöjä tehdään kasvillisuuden lisäämiseksi vuonna 2017. Kasvillisuuskentän 2 pinta-ala on noin 3,3 ha, joka on 7,5 % kentän kokonaisvaluma-alueesta (44 ha). Kasvillisuuskentän 2 kautta johdetaan sulan maan aikana pumppaamalla tuotantolohkojen 9 ja 10 kuivatusvedet. Ympärivuotinen pumppaus kasvillisuuskentille ei ole hakijan näkemyksen mukaan ympäristöllisesti eikä taloudellisesti kannattavaa. Hautasuon vesien johtaminen tehostamisen jälkeen: Kalimenoja Sulan maan aika lohkot tuotantoala(ha) poistunut tuotannosta (ha) kasvittumaton kasvittunut 2,4 0 1, 2 ja osa 3 37,7 osa 3 (ja 4 ei tuot.) 5 7 8 14,5 10,8 0,3 24,6 9,0 0,0 4,0 2,0 1,2 9 10 28,3 4,2 3,2 3,9 20,2 138,2 10,5 10,3 11 16 Yhteensä (ha) purkureitti la 1 - kasvillisuuskenttä 1 - la 7 la 2-4 la 5 ja 6 kasvillisuuskenttä 1 - la 7 kasvillisuuskenttä 2 - la 9-10 la 11 pintavalutuskenttä 1 31,9 Talviaika 1-2, osa 3 osa 3 5 7 8 23,4 28,8 24,6 9,0 9 10 28,3 la 1 la 2-4 la 5-6 kasvillisuuskenttä 1 - la 7 la 9-10

11 11 16 Yhteensä (ha) Murhioja-Sanginjoki Sulan maan aika 12 15 Yhteensä (ha) Talviaika 12 15 Yhteensä (ha) 3,9 20,2 138,2 la 11 pintavalutuskenttä 1 21,9 21,9 1,6 1,6 21,9 21,9 4,7 la 12 la 12 Poistuneisiin ei sisälly kasvillisuuskenttien pinta-alaa (11 ha) Hakija on muuttanut alkuperäistä vesiensuojelun tehostamissuunnitelmaa lohkojen 4 ja 5 sekä osan lohkosta 3 osalta niin, että vesiä ei johdettaisi sulan maan aikana kasvillisuuskentän 1 kautta. Vesien johtamiseen kasvillisuuskentän 1 kautta olisi tarpeen tehdä uudet ojat alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kulkemaan Kalimenojan vieressä pumppaamolle saakka. Ojakaivu tehtäisiin siten ainoastaan siitä syystä, että vedet saadaan johdettua kasvillisuuskentälle. Hakijan näkemyksen mukaan ojakaivuita ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tässä tapauksessa, kun alue sijaitsee happamuusriskialueella (korkea riski). Laskeutusaltaita ei esitetä suurennettavaksi alueen pohjamaan happamuusriskin vuoksi. Hakijan arvion mukaan nykyisillä käytössä olevilla ja esitetyillä uusilla vesiensuojelurakenteilla Hautasuolla toteutetaan BAT-periaatetta. Lisäalueen vesienkäsittely Lisäaluelohkon 16 osalta vesiensuojelusuunnitelmaan ei ole tehty muutoksia. Lisäalueen (tuotantopinta-ala 20,2 ha) vedet on tarkoitus johtaa laskeutusaltaan 13 kautta pintavalutuskentälle 1 painovoimaisesti ympäri vuoden. Pintavalutuskentän alue on rämettä, jonka turvevahvuus on keskimäärin 1,60 m. Pintavalutuskentän pinta-alaksi on alkuperäisen suunnitelman mukaisesti esitetty noin 1 ha, joka on noin 4 % valuma-alueen pinta-alasta. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan Kalimenojaan. Vuonna 2015 julkaistun Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti ojittamattoman pintavalutuskentän pinta-alan tulisi olla 4,5 % valuma-alueesta (noin 25 ha). Aikaisemmat päästöt vesistöön Hautasuon Kalimenojan puoleisen alueen päästöjä vesistöön on tarkkailtu vuosina 2008 ja 2009 kesäaikana laskeutusaltaalta 1. Päästöt on arvioitu Hautasuon päästötarkkailutulosten perusteella silloin kun tuloksia on ollut käytettävissä. Muutoin päästöt on arvioitu Pohjois-

12 Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja käyttäen. Virtaamamittaus ei onnistunut kesällä 2008 alapuolisen ojan aiheuttaman padotuksen vuoksi. Kesällä 2009 Hautasuon keskivaluma oli noin kaksinkertainen Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden keskivalumaan verrattuna. Hautasuon turvetuotantoalueen keskivaluma ja laskeutusaltaasta 1 lähteneen veden laatu tuotantovaiheessa kesäaikana vuonna 2008 ja 2009: n Mq ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kpl l/s km 2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 2008 10-5,8 37 75 48 1580 < 5 1080 7533 18 2009 10 16,3 6,2 26 77 42 1309 34 623 9933 15 keskiarvo 6,0 32 76 45 1445 < 5 852 8733 16 Hautasuon turvetuotantoalueen arvioidut tuotantovaiheen päästöt Kalimenojaan kesällä ja vuositasolla: Kalimenojaan Ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Kesä 2002 kg/d 191 38 0,10 1,5 10 0,08 1,3 7,8 2003 kg/d 191 146 0,58 5,8 58 0,51 4,8 36 2004 kg/d 169 20 0,06 2,7 31 0,04 2,0 28 2005 kg/d 185 30 0,10 1,6 11 0,07 0,9 8,6 2006 kg/d 182 38 0,13 2,4 21 0,09 1,7 18 2007 kg/d 182 88 0,20 4,6 42 0,13 2,9 36 2008 kg/d 173 105 0,21 4,5 50 0,16 3,3 45 2009 kg/d 173 64 0,19 3,3 40 0,14 2,1 35 Vuosi 2004 kg/a 169 19 482 84 1 753 11 317 69 1 374 9 920 2005 kg/a 185 22 294 72 1 477 12 219 54 1 020 10 526 2006 kg/a 182 15 367 51 1 478 6 861 36 1 041 5 162 2007 kg/a 182 24 795 73 1 860 11 917 52 1 362 9 970 2008 kg/a 173 30 504 95 2 211 15 103 74 1 666 12 897 2009 kg/a 173 22 671 101 1 608 11 536 83 1 164 9 782 Keskiarvo Kesä kg/d 177 66 0,20 3,3 33 0,15 2,4 27 Vuosi kg/a 179 23126 78 1727 11527 59,8 1251 9667 Arvio edellisessä lupahakemuksessa kesä kg/d 170 92 0,33 3,5 35 0,27 2,4 19

13 Hautasuon turvetuotantoalueen arvioidut tuotantovaiheen päästöt Sanginjokeen kesällä ja vuositasolla: Sanginjokeen Ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Kesä 2002 kg/d 31 6,8 0,02 0,23 1,7 0,01 0,22 1,2 2003 kg/d 31 6,0 0,01 0,29 1,8 0,00 0,13 0,0 2004 kg/d 64 14 0,03 1,0 10,6 0,02 0,72 9,9 2005 kg/d 27 5,0 0,01 0,23 1,6 0,01 0,13 1,2 2006 kg/d 27 5,6 0,02 0,38 3,1 0,01 0,26 2,6 2007 kg/d 27 13 0,02 0,70 6,1 0,02 0,40 5,2 2008 kg/d 27 16 0,03 0,70 7,7 0,03 0,50 6,9 2009 kg/d 27 10 0,02 0,50 4,5 0,01 0,30 3,9 Vuosi 2004 kg/a 64 7 867 30 621 3 913 24 482 3 447 2005 kg/a 27 3 287 10 202 1 634 8,0 137 1 390 2006 kg/a 27 2 408 8,4 207 1 147 6,3 143 887 2007 kg/a 27 3 783 12 261 1 800 8,9 188 1 513 2008 kg/a 27 4 818 14 322 2 214 11 241 1 894 2009 kg/a 27 3 529 13 228 1 460 11 166 1 213 Keskiarvo Kesä kg/d 32,6 9,5 0,02 0,51 4,6 0,01 0,33 3,9 Vuosi kg/a 33 4 282 15 307 2 028 12 226 1 724 Arvio edellisessä lupahakemuksessa kesä kg/d 31 14,2 0,05 0,55 5,5 0,04 0,37 3,0 Hautasuon päästöt ovat olleet edeltävässä lupahakemuksessa esitettyä tasoa tai sitä pienempiä. Ainoastaan kiintoaineen nettopäästöt ovat olleet arvioitua suurempia. Arvion mukaan Hautasuon lisäalueen vesistökuormitus on nykytilanteessa noin 0,5 kg/d kiintoainetta, 0,005 kg/d fosforia ja 0,12 kg/d typpeä. Arvio tulevista päästöistä vesistöön Hautasuon tuotantoaikaiset päästöt on laskettu kokonaispinta-alalle 228,2 ha (tuotantoaluetta 198,2 ha, auma-alueita 9,0 ha, poistuneet 21 ha). Tuotantoalassa on mukana tuotantoon kunnostettavaa lisäaluetta 22,3 ha. Päästöt on laskettu erikseen Kalimenojaan ja Murhiojan kautta Sanginjokeen laskeville alueille. Arvion mukaan Hautasuon turvetuotantoalueen nettopäästöt Kalimenojan puolelle ovat vuositasolla noin 46 kg fosforia, 920 kg typpeä ja 4 800 kg kiintoainetta. Sanginjokeen turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt ovat noin 12 kg fosforia, 240 kg typpeä ja 1 900 kg kiintoainetta. Hautasuon lisäalueelta vedet ohjataan suurimmalta osaltaan ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Arvion perusteella Hautasuon lisäalueen kuormitus (netto) on kuntoonpanovaiheen aikana vuositasolla noin 7,4 kg fosforia, 78 kg typpeä ja 714 kg kiintoainetta.

14 Arvio Hautasuon tuotantovaiheen tulevista päästöistä: pintaala ha Brutto CODMn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Kiintoaine kg/d Netto Kok.P kg/d Kok.N kg/d Kiintoaine kg/d Kalimenojaan PVK/LA talvi PVK/LA kevät PVK/LA kesä PVK/LA syksy vuosi kg/a 198,9 198,9 198,9 198,9 57 42 68 71 22433 0,25 0,13 0,11 0,11 63 4,6 2,9 2,4 5,1 1356 20 20 15 13 6419 0,20 0,07 0,07 0,07 46 3,4 1,5 1,3 3,9 919 16 15 11 9 4822 Sanginjokeen LA talvi LA kevät LA kesä LA syksy vuosi kg/a 29,3 29,3 29,3 29,3 9,2 21,8 14,3 6,9 4 394 0,0 0,1 0,0 0,0 15 0,8 1,7 0,7 1,2 317 3,5 15 7,6 3,1 2 214 0,04 0,1 0,03 0,02 12 0,6 1,1 0,5 1,1 235 2,8 13 6,7 2,5 1 888 Turvetuotannon päästöjen arviointiin liittyy epävarmuutta. Hautasuolla tuotantovaiheen päästöjä on tarkkailtu vain laskeutusaltaalta 1 kahtena vuotena kesällä. Muille vuodenajoille sekä pintavalutuskentälliselle ja kasvillisuuskentälliselle alueelle päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden turvesoiden ominaispäästöjen perusteella. Suurin osa Hautasuon valumavesistä käsitellään ympäri vuoden kasvillisuuskentällä tai pintavalutuskentällä. Pöly, melu ja liikenne Hautasuon turvetuotantoalueen pölypäästöjä ei ole mitattu. Lähialueen asukkailta ei ole tullut valituksia turvepölystä. Lähinnä asutusta olevilla lohkoilla 1 4 rajoitetaan tuotantoa tuulen suunnan ollessa asutusta kohti. Lähitalojen asukkaille jaetaan Hautasuon urakoitsijan ja luvan haltijan tuotantoaluevastaavan yhteystiedot, jotta asukkaat voivat mahdollisen pölyongelman havaitessaan välittömästi ottaa yhteyttä asianomaisiin vastuuhenkilöihin. Alueen arvioidaan poistuvan tuotannosta lähimmän kymmenen vuoden aikana. Hautasuolla ei ole käytössä tuulen mittaavaa tai osoittavaa laitetta. Hautasuon turvetuotannon aiheuttamaa melua ei ole mitattu eikä siitä ole tehty valituksia. Hautasuon tuotantoalueelle on kaksi eri työmaatieyhteyttä Ouluntieltä. Hautasuontien risteys sijaitsee noin 18 km ja Juminkankaantien risteys 20 km Kuusamontien ja Ouluntien risteyksestä Ylikiiminkiin päin. Asiattomien työmaalla liikkumisen estämiseksi työmaatiet on varustettu lukittavilla puomeilla. Tuotantoaikana työmaaliikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on 20 40 vuorokaudessa. Turpeen toimitus ajoittuu yleensä useampaan jaksoon.

15 Varastointi ja jätteet Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin 50 000 l. Polttoaineet varastoidaan valuma-altaallisiin palo- ja pelastusviranomaisten vuosittain tarkistamiin säiliöihin. Polttoainesäiliöt on sijoitettu työmaan tukikohtaan. Polttoaineen varastopaikat on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä alle 100 kg, öljynsuodattimia alle 20 kg ja sekajätettä alle 50 kg. Nykyiset polttoainesäiliöt korvataan valuma-altaallisilla säiliöillä. Voiteluaineet, jäteöljy ja öljyiset jätteet varastoidaan hankittavaan lukittavaan varastokoppiin, joka on varustettu reunakorokkeellisella alustalla. Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaineksen osalta energiakäytössä. Esteettisen haitan syntyminen ehkäistään maisemoimalla kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet ympäristöön sopivalla tavalla. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on alle 5 000 t/v. Ne toimitetaan yleensä turpeeseen sekoitettuina lämpö- ja voimalaitoksille, samoin kuin tuotannon yhteydessä kertyneet kannot ja liekopuut. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Lisäalueen nykytila Suunniteltu lisäalue eli lohko 16 sijaitsee Makkarasuon keski- ja itäosassa. Se on suunnilleen puoliksi avointa, vetistä nevaa (luoteisosa) ja puoliksi puoliavointa suota. Suo on monipuolinen ja luonnontilainen. Maisemaltaan alue on erämainen ja vaihteleva. Selvitysalue rajoittuu etelässä ja pohjoisessa talouskäytössä oleviin kangasmetsiin. Lännessä ja idässä selvitysalue jatkuu luonnontilaisena Makkarasuona. Lisäalueen luoteisreunalla vetinen avosuo jatkuu kahden kangassaarekkeen välisenä kapeahkona juotteena. Sillä alueella on kaksi hirvenmetsästystornia. Suunniteltu turvetuotantoalue ei näkyisi maanteille tai asutukselle. Marjastuksen kannalta Hautasuon lisäalueen merkitys vaikuttaa olevan vähäinen, koska hillan lehtiä ja karpaloa esiintyy alueella vain niukasti.

16 Linnusto Makkarasuon linnusto arvioitiin koealamenetelmällä 10.6.2007 klo 5.00 6.40 noin 30 ha:n alalta. Makkarasuon linnustoa havainnoitiin myös 16.6.2007 Ison Murhisuon linnustolaskennan yhteydessä. Tutkimusalueen ainoat suolajit ovat kurki, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Makkarasuolla havaitut kurjet eivät kuitenkaan pesi alueella, vaan ne olivat melko varmasti pesimätön, ympäristön soita kiertelevä ja ruokaileva pari. Alue on kahden suolajin pesimäympäristö. Lisäksi on havainnot kolmesta muusta alueella esiintyvästä ja sen ympäristössä mahdollisesti myös pesivästä suolajista. EU:n direktiivilajeja kartoitusalueella tai sen läheisyydessä ovat teeri, pyy, kurki, pohjantikka ja liro. Euroopan vastuulajeja ovat teeri, pohjantikka ja leppälintu. Pohjantikka on myös silmällä pidettävä ja keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä alueellisesti uhanalainen laji. Tutkimusalueen pesivä petolintulaji on hiirihaukka, jonka pesäpaikan häiriötön puskurivyöhyke pesinnän herkimpänä ajankohtana huhtikuusta kesäkuun alkuun on 300 400 m. Tutkimusalueella ei esiintynyt luonnonsuojelulain 46 :n tai 47 :n nojalla erityisesti suojeltavia tai uhanalaisia lajeja. Myöskään Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisten lajien rekistereissä ei ollut alueelta lajitietoja. Maakunnallisesti alueen merkitys on tavanomainen. Kasvillisuus Hautasuon lisäalue on pinta-alaltaan noin 20 ha ja se on osa noin 60 ha:n kokoista Makkarasuota. Makkarasuo rajoittuu lännessä turvetuotannossa olevaan Hautanevaan. Hautasuon lisäalueen kasvillisuustyypit selvitettiin karkeasti ilmakuvan ja maastokartan avulla sekä tarkennettiin maastokäynnillä 1.8.2011. Kartoituksen aikana käveltiin tutkimusaluetta (pinta-ala noin 20 ha) sekä sen luonnontilaiset reuna-alueet systemaattisesti läpi. Kasvilajiston osalta keskitettiin havainnointi erityisesti indikaattorilajeihin sekä erityishuomiota vaativiin lajeihin. Hautasuon lisäalue sijoittuu Pohjanmaan aapasuoalueeseen ja on suoyhdistymätyypiltään lähinnä välipintaista (erittäin uhanalainen) ja rimpistä (vaarantunut) keskiboreaalista aapasuota. Hautasuon lisäalueen luoteis-, etelä- ja kaakkoispuolella sijaitsevilta kankailta virtaa pintavettä suolle. Luhtaisuus sekä etelässä paikoin myös mesotrofia ovat siellä havaittavissa suon kasvillisuudessa. Muina osin selvitysalueen ravinteisuustaso on lähinnä oligotrofia. Alueen kaakkoisosassa on pienehkö rinnesuo. Kartoitusalueella tavattiin kuusi vaarantunutta kasvillisuustyyppiä: minerotrofiset lyhytkorsinevat, kalvakkanevat, saranevat, pallosararämeet, kalvakkarämeet ja sararämeet. Alueen rimpinevat ja tupasvillarämeet luokitellaan silmälläpidettäviksi.

17 Kartoitusalueella tai sen reunamilla olevilla alueilla ei ole havaittu uhanalaisia, rauhoitettuja tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Myöhäinen kartoitusajankohta elokuun alussa on huolellisesta kartoituksesta huolimatta kuitenkin epävarmuustekijä esimerkiksi suopunakämmekän mahdollisen esiintymisen arvioinnissa alueella. Dactylorhiza-suvun kämmekät kukkivat Oulun seudulla yleensä heinäkuun alussa ja ovat silloin parhaiten huomattavissa ja tunnistettavissa. Hautasuon lisäalueella olisi Oulun alueella rauhoitetulle suopunakämmekälle sopivia kasvupaikkoja (mesotrofiset neva-alueet). Maastokäynnin aikana kierrettiin nämä potentiaaliset kasvupaikat etsien kämmeköiden lehtiä, muttei ollut havaintoja suopunakämmekästä. Vesilailla tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä ei ole havaittu Hautasuon lisäalueella. Alueen pallosararämeet, tupasvillarämeet, kalvakkarämeet ja sararämeet voivat sisältyä metsälain erityisen tärkeään elinympäristöön vähäpuustoiset suot. Makkarasuolla olevan lisäalueen kasvillisuutta on myös 21.8.2007 kartoitettu maastossa. Myöskään silloin kartoitusalueelta tai sen reunamilta ei löytynyt uhanalaisia, rauhoitettuja tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Asutus ja maankäyttö Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat noin 200 300 m:n etäisyydellä Hautasuon turvetuotantoalueen pohjoispuolella. Lisäksi useita rakennuksia sijaitsee noin 500 1 000 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta, pääosin alueen pohjoispuolella ja kaksi myös suon lounaispuolella. Hautasuon lähiympäristö on metsätalouskäytössä. Vajaan kilometrin etäisyydellä Hautasuon turvetuotantoalueesta sijaitsevat Rekikylän ja Vesalan kylät. Rekikylässä, Hautasuon turvetuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsee lisäksi Mammuttihirren hirsitalotehdas. Etelätuulella kuivalla säällä on mahdollista, että turvekentän pinnalta irronnutta pölyä voi jonkin verran kulkeutua lähimpien kiinteistöjen pihalle, mutta tämän ei arvioida aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Pölyhaittoja vähentää asutuksen ja turvetuotantoalueen välissä olevat metsäalueet ja harjumaasto. Myöskään turvetuotantotoiminnasta aiheutuvan ajoittaisen työkoneiden melun ei arvioida aiheuttavan olennaista haittaa lähimmälle asutukselle. Hautasuon turvekuljetusliikenne ei aiheuta merkittävää raskaan liikenteen lisäystä seututiellä 833. Hautasuon lisäalueen ottamisella turvetuotantoon ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen virkistyskäyttöön tai muuhun maankäyttöön. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Isokankaan yksityinen luonnonsuojelualue (YSA112696) sijaitsee noin 1,5 km länteen Hautasuon turvetuotantoalueelta. Kiiminkijoen Natura 2000 -alue sijaitsee lähimmillään noin 300 m:n etäisyydellä (Vepsänjo-

18 ki). Hautasuon kuivatusvesiä ei kuitenkaan johdeta Kiiminkijokeen tai sen sivuvesistöihin. Hakija on pitänyt EU:n luontodirektiivilajin viitasammakon esiintymistä Hautasuon lisäalueella/makkarasuolla epätodennäköisenä, koska alueella tai sen läheisyydessä ei ole lampea. Viitasammakko elää kosteilla paikoilla kuten soilla, mutta tarvitsee kutupaikakseen lammen, järvenpohjukan tai meren lahden. Viitasammakko talvehtii vesien pohjissa eli se tarvitsee sopivan vesistön myös talvehtimiseen. Hautasuon ympäristössä ei ole luonnonsuojelullisesti tai kalataloudellisesti arvokkaita pienvesiä. Hautasuon turvetuotantoalueen ympäristössä on kolme pohjavesialuetta, joista kaksi on yhteydessä toisiinsa. Hautasuon turvetuotantoalueen pohjoisosa sijaitsee Rekikylän pohjavesialueen ja Juminkankaan pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueella, mutta ei varsinaisella pohjavesialueella. Molemmat pohjavesialueet ovat vedenhankintaan soveltuvia alueita. Juminkankaan pohjavesialueella on valmis suojelusuunnitelma. Hautasuon turvetuotantoalueen eteläpuolella sijaitsee Isokankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Isokankaan pohjaveden muodostumisalueen raja on noin 250 m:n päässä turvetuotantoalueelta ja varsinaisen pohjavesialueen raja noin 600 m:n päässä turvetuotantoalueelta. Hautasuon toiminnan mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan vuonna 2002 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tuotantoalueen lohkoilla 1 4 osa eristys-, reuna- ja kokoojaojista yltää nykyisellään pohjamaahan. Näitä ojia ei enää kaiveta nykyistä syvemmiksi. Muita alueella tällä hetkellä olevia ojia ei syvennetä niin, että ne jouduttaisiin kaivamaan pohjamaahan. Myöskään lietetaskuja ei syvennetä puhdistuksen yhteydessä pohjamaahan. Ojien ja altaiden puhdistus tehdään lupamääräysten mukaisesti. Alueen jälkikäyttösuunnitelmassa huomioidaan pohjavesialueiden sijainti. Vuosien 2005 2009 pohjavesitarkkailuraporttien perusteella pohjaveden pinta alueella on noudattanut joka vuosi sateisuudesta riippuvaa vuodenaikaisvaihtelua, eikä turpeenottotoiminnan vaikutuksia vedenpintoihin ole ollut havaittavissa. Myöskään eristys- ja reunaojissa ei ole havaittu voimakasta veden virtausta, joka viittaisi pohjavesien purkautumiseen ojiin. Vesistö Hautasuolta kuivatusvesiä johdetaan kahteen eri suuntaan. Noin 180 ha:n alueelta ja 21 ha:n lisäalueelta vedet johdetaan laskuojan kautta Kalimenojaan. Kalimenoja saa alkunsa Hautasuon turvetuotantoalueen ympäristöstä. Kuivatusvesiä johdetaan Kalimenojan yläosalle useasta eri kohdasta. Koko Kalimenojan valuma-alueen pinta-ala on noin 220 km2. Kalimenojan yläosalla, noin 10 km Hautasuon turvetuotantoalueen alapuolella sijaitsee Kalimenlampi. Kalimenlammen valuma-alueen pinta-ala on noin 29 km2.

19 Kuivatusvesiä johdetaan noin 28 ha:n alueelta ja 1 ha:n lisäalueelta Murhiojan kautta Sanginjokeen ja edelleen Oulujokeen. Hautasuon turvetuotantoalueelta tulee Murhiojan kautta matkaa Sanginjokeen noin 1,8 km. Murhioja laskee Sanginjoen alaosan alueeseen kuuluvalle Sankilammen alueelle. Sankilammen alueen alarajalla valuma-alueen pintaala on noin 310 km 2 ja koko Sanginjoen valuma-alueen pinta-ala on 400 km 2. Kalimenlammella ei ole kesäasutusta eikä merkittävästi pintavesiin liittyvää virkistyskäyttöä. Myöskään Kalimenojan varrella ei ole merkittävästi kesäasutusta. Sanginjoen käyttö on lähinnä kalastusta sekä kesäasutuksen virkistyskäyttöä. Veden käyttöä esimerkiksi saunavetenä rajoittaa erityisesti sen tummuus. Kalimenojan ja Kalimenlammen vedenlaatu Ympäristöhallinto on luokitellut Kalimenojan ekologisen tilan välttäväksi. Vuosien 2000 2003 vedenlaatutietoihin perustuva vesien yleinen käyttökelpoisuus on Kalimenojan yläosalla tyydyttävä ja alaosalla välttävä. Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesienhoitolain 21 :n mukaan jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on Kalimenojassa liiallinen happamuus, mutta myös ravinnepitoisuuksia on pienennettävä (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalue 2009). Kalimenoja sijaitsee alueella, missä happamien sulfaattimaiden esiintyminen on mahdollista ja lisäksi alue sijaitsee osittain mustaliuskealueella, mikä tulee ottaa huomioon muun muassa kuivatuksessa ja maa-ainesten otossa. Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämisen lisätoimenpiteissä pääpaino on alajuoksulla maatalouden ja ylempänä vesistöalueella metsätalouden ja mahdollisten uusien turvetuotantoalueiden vesiensuojelutoimenpiteissä. Uusilla turvetuotantoalueilla on oltava myös tuotantokauden ulkopuolella käytössä laskeutusaltaita tehokkaampi vesiensuojelumenetelmä. Sulfaattimailla sijaitsevien turvetuotantoalueiden loppuvaiheen toimenpiteet ja jälkihoitotyöt on tehtävä erityisen huolellisesti. Vaikutusalueen vesistön vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain Kalimenojassa kahdessa havaintopisteessä ja Kalimenlammessa kahdessa pisteessä. Kalimenojan yläosaa kuormitta Hautasuon turvetuotannon lisäksi metsätalous. Kalimenojan ja Kalimenlammen happitilanne on useimmiten ollut tyydyttävä, mutta ajoittain on mitattu alentuneita happipitoisuuksia. Kalimenojassa vesi on ollut ajoittain hapanta. Alhaisimmat ph-arvot on mitattu kesäkuun 2006 alussa ja elokuussa 2004, jolloin Kalimenojan ylemmän tarkkailupaikan ph on ollut lähellä neljää. Alhaisimmat Kalimenlammesta mitatut ph-arvot ovat olleet 5,0. Kiintoainepitoisuuksissa ajallinen vaihtelu on ollut suurta, mikä on tyypillistä vähävetisille ojille ja matalille pehmeäpohjaisille lammille, jollaisia Kalimenoja ja Kalimenlampi ovat. Virtaaman vaihtelut, vähäinen vesi-

20 määrä ja Kalimenlammessa tuulet nostavat helposti kiintoainepitoisuutta valuma-alueelta tulevan kuormituksen ohella. Suurimmat kiintoainepitoisuudet on mitattu Kalimenlammesta. Kiintoainepitoisuuksien tavoin ravinnepitoisuuksien vaihtelu on ollut suurta. Erityisesti kesällä ravinteita on ollut runsaasti. Kesäaikana suurimmat fosforipitoisuudet on mitattu Kalimenlammesta, mutta typpeä on ollut eniten Kalimenojan ylemmällä tarkkailupaikalla. Fosfaattifosforia on ollut kaikilla tarkkailupaikoilla runsaasti, mutta epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat usein olleet Kalimenlammessa kesällä pieniä, joten Kalimenlammen perustuotanto on typpirajoitteista. a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet Kalimenlammessa rehevien vesien tasolla. Hautasuolta lähtevästä vedestä sekä Kalimenojasta ja Kalimenlammesta on otettu näytteet samanaikaisesti heinäkuun 2008 lopussa ja elokuun 2009 alussa. Heinäkuussa 2008 Hautasuon kuivatusveden laatu oli keskimääräistä heikompi, mutta elokuussa 2009 keskimääräisellä tasolla. Heinäkuussa 2008 Hautasuolta lähteneen veden latu oli Kalimenojan veden laatua heikompi. Hautasuon kuormitus heikensi tuolloin veden laatua Kalimenojan yläosalla monilta osin. Elokuussa 2009 Hautasuolta lähteneen veden laatu oli joko samaa tasoa tai parempi kuin Kalimenojan veden laatu. Sanginjoen vedenlaatu Ympäristöhallinto on luokitellut Sanginjoen ekologisen tilan tyydyttäväksi. Vuosien 2000 2003 vedenlaatutietoihin perustuva vesien yleinen käyttökelpoisuus on Sanginjoen yläosalla välttävä ja alaosalla tyydyttävä. Sanginjoen tilaa heikentävät ajoittainen happamuus ja korkea kokonaisfosforipitoisuus. Uusilla turvetuotantoalueilla on oltava myös tuotantokauden ulkopuolella käytössä laskeutusaltaita tehokkaampi vesiensuojelumenetelmä. Hautasuo sijaitsee alueella, missä maankuivatustöiden yhteydessä tulee ottaa huomioon happamien sulfaattimaiden mahdollinen esiintyminen. Vaikutusalueen vesistön vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain Sanginjoessa kahdessa pisteessä. Sanginjokeen tulee kuormitusta tarkkailupisteiden välillä Hautasuon lisäksi maa- ja metsätaloudesta, hajaasutuksesta sekä Konnansuon, Miehonsuon ja Turvesuon turvetuotantoalueilta. Sanginjokeen laskevan Murhiojan veden laadusta on tarkkailutietoja vuosilta 2007 ja 2008. Murhiojassa vesi on ollut hapanta ja väriltään erittäin tummaa. Vesi on ollut myös hyvin rautapitoista ja humuspitoista. Typpipitoisuudet olivat vuonna 2008 alhaisempia kuin Kalimenojassa, mutta fosforia vedessä oli suunnilleen saman verran. Kiintoainetta Murhiojan vedessä on ollut melko vähän. Sanginjoen happitilanne on ollut tyydyttävä tai hyvä. Vesi on ollut ajoittain hapanta. Vuonna 2005 ph oli alle 6 ainoastaan kevättulva-aikana

21 toukokuussa, mutta vuonna 2007 ph oli kaikissa näytteissä alle 6 Murhiojan yläpuolisella tarkkailupaikalla. Murhiojan alapuolella ph oli korkeampi elokuun ja syyskuun näytteissä. Sähkönjohtavuuden arvot ovat olleet normaalia luonnon vesien tasoa. Sanginjoen kiintoainepitoisuus on ollut kesän keskiarvona hieman suurempi Murhiojan yläpuolella kuin alapuolella. Sanginjoen vesi on ollut erittäin tummaa johtuen humuksen (COD Mn) ja raudan suuresta määrästä. Humusta on ollut Murhiojan alapuolella vähemmän kuin yläpuolella, mutta raudan määrä on lisääntynyt Murhiojan yläpuolelta alapuolelle. Sanginjoen typpipitoisuus ei ole ollut erityisen korkea ja typpeä on ollut runsaammin Murhiojan yläpuolella kuin alapuolella. Epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat olleet pieniä kummallakin tarkkailupaikalla. Fosforia sitä vastoin on Sanginjoessa ollut melko runsaasti ja fosforipitoisuus on lisääntynyt Murhiojan yläpuolelta alapuolelle. Perustuotanto on Sanginjoessa selvästi typpirajoitteista. a-klorofyllin pitoisuudet ovat olleet lievästi rehevän ja rehevän vesistön rajan tuntumassa. Hautasuon Sanginjoen puoleisella alueella ei ole lupakaudella tehty päästötarkkailua. Kalimenojan puoleisen alueen päästötarkkailussa veden laatu on ollut COD Mn-arvoa ja ph:ta lukuun ottamatta heikompi kuin Sanginjoen veden laatu. Sanginjoen vedenlaadun tarkkailupisteet sijaitsevat aika kaukana Hautasuon kuivatusvesien purku-uomana toimivasta Murhiojasta ja lisäksi Hautasuolta johdetaan kuivatusvesiä Sanginjokeen vain vajaan 30 ha:n alueelta, joten Sanginjoen veden laatuun vaikuttaa oleellisesti enemmän muut tekijät kuin Hautasuon kuormitus. Pohjaeläimet Oulujoen alaosan turvetuotannon yhteistarkkailussa on toteutettu pohjaeläintarkkailua Sanginjoella vuonna 2007. Sanginjoella turvetarkkailun pohjaeläintutkimuspaikkoja on kaksi, joista ylempi Haara-Torvisuon alapuoli sijaitsee Hautasuon kuivatusvesien purkureitin yläpuolella ja Pilpaojan alapuolinen koeala Hautasuon purkureitin alapuolella. Molemmilla koskipaikoilla pohjaeläimistö oli sekä lajistoltaan että yksilömäärältään monipuolista ja taksonikohtaisen vedenlaatupisteindeksin (ASPT) arvot viittasivat hyvään vedenlaatuun, kun indikaattoreina pidetään pohjaeläimistön taksonikoostumusta. Ylemmällä havaintopaikalla Haaraojan alapuolella ASPT-indeksi oli jonkin verran alhaisempi kuin Sanginjoen alaosalla Pilpaojan kohdalla. Vaikutukset vedenlaatuun Hautasuon turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimentumissuhteen avulla Kalimenojassa Kalimenlammen kohdalla ja jokisuulla sekä Sanginjoen puolella Sankilammessa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja.

22 Kalimenlammen valuma-alueesta (29,5 km 2 ) Hautasuon Kalimenojan puoleiset alueet (202,9 ha) muodostavat noin 7 %. Kalimenlammessa Hautasuon päästöjen vaikutukset voivat olla selvästi havaittavissa ravinnepitoisuuksissa talvella, jolloin valtaosa Hautasuon valumavesistä käsitellään laskeutusaltailla. Kesällä suurin osa Hautasuon valumavesistä laskee vesistöön kasvillisuuskentän/pintavalutuksen kautta ja laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat selvästi pienemmät. Kalimenlammen veden fosforipitoisuus nousee laskelman mukaan kesällä nettopäästöjen vaikutuksesta noin 3 µg/l, joka on noin 5 % Kalimenlammessa todetusta fosforitasosta. Typpipitoisuus kohoaa vastaavasti noin 60 µg/l, joka on noin 6 % lammessa havaitusta pitoisuustasosta. Lammen rehevyystasoa päästöt eivät olennaisesti muuta, lampi olisi rehevä myös ilman Hautasuon päästöjä. Kiintoaineen ja humuspitoisuuden (COD Mn) osalta pitoisuusvaikutukset ovat melko vähäisiä. Kalimenojan suulla laskennalliset pitoisuusvaikutukset ovat arvion mukaan edelleen mitattavissa, mutta käytännössä niitä ei voida erottaa ojan luontaisesta pitoisuusvaihtelusta. Sanginjoen puolelle laskee vain pieni osa Hautasuon turvetuotantoalueesta, ja myös päästöjen vesistövaikutukset jäävät Sanginjoella selvästi Kalimenojaa pienemmiksi. Sankilammessa ei käytännössä voida havaita Hautasuosta johtuvaa pitoisuusmuutosta niin ravinteiden kuin kiintoaineenkaan suhteen. Hautasuon vesistöpäästöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Kalimenojan tai Sanginjoen vesien käyttöön. Arvio Hautasuon päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Kalimenojassa ja Sanginjoessa: Brutto Netto Q CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine m3/s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l Kalimenoja, Kalimenlampi joulu-maaliskuu 0,18 3,7 16 297 1,3 13 221 1,0 kesä-syyskuu 0,26 3,0 5,0 107 0,7 3,1 57 0,5 Kalimenojan suu joulu-maaliskuu 1,4 0,5 2,1 38 0,2 1,7 28 0,1 kesä-syyskuu 2,0 0,4 0,7 14 0,1 0,4 7 0,1 Sanginjoki, Sankilampi joulu-maaliskuu 2,1 0,1 0,2 4 0,0 0,2 3 0,0 kesä-syyskuu 2,9 0,1 0,1 3 0,0 0,1 2 0,0 Vesienhoitoalueen toimenpidesuunnitelmassa on Kalimenojan osalta mainittu suurimmaksi esteeksi hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle vesien liiallinen happamuus. Hautasuon laskeutusaltaalta lähteneessä vedessä on ajoittain todettu alentunut ph-taso, ja myös Kalimenojassa ph on parina kesänä ollut alhainen. Hautasuolta lähteneillä happamilla vesillä on voinut olla vaikutusta Kalimenojan alueella ph-tasoon, mutta todennäköisesti muun valuma-alueen happamalla huuhtoumalla on ollut suurempi merkitys, sillä Hautasuon osuus Kalimenlammen valuma-

23 alueesta on alle 10 % ja alle 1 % koko Kalimenojan valuma-alueesta. Suuri osa nykyisten tuotantoalueiden valumavesistä käsitellään jatkossa rakennettavilla sulanmaan aikaisilla ja ympärivuotisilla kasvillisuuskentillä, mikä tehostaa vesistöalueelle päätyvän kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämistä. Myös uudelta Hautasuon lisäalueelta kuivatusvedet tullaan johtamaan Kalimenojan puolella ympärivuotisen pintavalutuskentän kautta, mikä on vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelman mukaista. Hautasuon turvetuotannon ei arvioida olennaisesti heikentävän vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista. Sanginjoen tilaa heikentäviksi tekijöiksi on vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa mainittu ajoittainen happamuus sekä korkea fosforipitoisuus. Sanginjoen vedenlaatuun vaikuttavat kuitenkin oleellisesti enemmän muut kuormituslähteet kuin Hautasuo. Hautasuon päästöjen vesistövaikutukset on Sanginjoessa arvioitu hyvin vähäisiksi, joten Hautasuon turvetuotannon ei arvioida vaikuttavan heikentävästi vesistön tavoitetilan saavuttamiseen. Kalasto ja kalastus Kalimenojan ja Kalimenlammen alueella Hautasuon turvetuotantoalueella on kalataloustarkkailuvelvoite Kalimenojan vesistöalueella. Tarkkailu käsittää kolmen vuoden välein tehtävän kalastustiedustelun Kalimenlammella ja sen yläpuolisella Kalimenojalla. Hautasuon alapuolisen Kalimenojan ja Kalimenlammen rantatilallisille tehtiin kalastustiedustelu vuonna 2009. Selvitysalueella kalasti vuonna 2009 vain neljä taloutta, joista kaksi kalasti Kalimenlammella ja kaksi Kalimenojalla. Kalastus oli pienimuotoista verkko-, katiska- ja vapakalastusta kesäisin. Kokonaissaalis oli 26 kg, josta haukea oli 14 kg, ahventa 9 kg ja särkeä 3 kg. Saalis saatiin puoleksi Kalimenlammesta ja sen yläpuolisesta Kalimenojasta. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 7 kg. Kalastusta haittaavia tekijöitä olivat vastanneiden mielestä metsäojitusten ja turvetuotannon kuormitus sekä vesikasvien runsaus. Kalastus selvitysalueella on vähentynyt selvästi 1990-luvun alun jälkeen. Samalla myös kalastuksen luonne on muuttunut kotitarvekalastuksesta virkistyskalastusluonteiseksi ja siten tehokkaimpien pyydysten kuten verkkojen ja katiskojen käyttö on loppunut lähes kokonaan. Hautasuon turvetuotantoalueen kalataloustarkkailutuloksien perusteella Kalimenlammella ja sen yläpuolisella Kalimenojalla kalastus on vähäistä kevätkutuisten kalojen vapa- ja katiskapyyntiä. Kevätkutuiset kalat kestävät vedenlaadun muutoksia melko hyvin, joten Hautasuon kuivatusvesillä ei ole suoria vaikutuksia niiden kantoihin. Kalasto ja kalastus Sanginjoen alueella Sanginjoki kuuluu Oulujoen vesistöalueella toteutettavaan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tarkkailuun kuuluu kalastuskirjanpitoa, sähkökoekalastuksia, koeravustuksia ja kalastustiedusteluja. Kalastuskirjanpito Sanginjoella on aloitettu Oulun kaupungin toimesta jo 1993 ja myöhemmin sitä on jatkettu yhteistarkkailujen puitteissa.

24 Sanginjoella on toiminut vuosien 2002 2007 aikana 2 3 kirjanpitokalastajaa. Kalastus Sanginjoella on keskittynyt kirjolohen vapakalastukseen. Heittovavoilla ja pohjaongella saatiin vuosina 2002 2007 kirjolohta hyvin eli 1,27 1,89 kg kalastuskertaa kohti. Kirjolohisaalis on täysin riippuvainen kunkin vuoden istutuksista. Vuosina 2005 2007 heittovavoilla on saatu myös pyyntikokoisena istutettua taimenta merkittävästi eli 0,15 0,38 kg/kk. Haukea ja ahventa heittovavoilla on saatu vain satunnaisesti. Tarkkailuohjelman mukaisiin Oulujoen sähkökoekalastuskohteisiin kuuluu Sanginjoki, joka on koekalastettu viimeksi vuosina 2004 ja 2007 sekä vuonna 2010. Koealoja on Sanginjoella ollut kaksi, joista ylempi Haara-Torvisuon alapuoli sijaitsee Hautasuon kuivatusvesien purkureitin yläpuolella ja Pilpaojan alapuolinen koeala Hautasuon purkureitin alapuolella. Sanginjoen koskikalastoon kuuluu sähkökoekalastuksien perusteella taimen, ahven, hauki, made, särki, seipi, salakka, kiiski ja kivisimppu. Yksilötiheydet ovat olleet pieniä ja lajisto oli niukka erityisesti joen yläosalla. Sanginjoella on esiintynyt ajoittain voimakasta happamoitumista ja todennäköisesti sen vuoksi esimerkiksi kivisimput puuttuivat kalastosta kokonaan vuonna 2007. Joen alaosalta on saatu sähkökoekalastuksissa myös taimenta; vuonna 2004 kaksi yksikesäistä taimenta, vuonna 2007 kolme 2-vuotiasta taimenta ja vuonna 2010 yksikesäisiä taimenen poikasia 12 kpl. Taimenen poikaset saattavat olla Merikosken kalaportaasta nousseiden tai pyyntikokoisena istutettujen taimenten jälkeläisiä, mutta voivat myös olla peräisin istutuksista. Vuoden 2005 Sanginjoen habitaattiselvityksien yhteydessä tehdyissä sähkökoekalastuksissa Sanginjoen alaosalta tavattiin vastakuoriutuneita lohen poikasia, joten lohikalat pystyvät sen perusteella joessa lisääntymään jossain määrin. Sanginjoella ei esiinny harjusta, sillä vuoden 2005 koekalastuksissa ei saatu yhtään harjuksen poikasta, kuten ei ole saatu myöskään Oulujoen yhteistarkkailun koekalastuksissa vuosina 2004, 2007 ja 2010. Oulujoen ja sen sivuvesien kalataloudellisen yhteistarkkailun puitteissa viimeisimmät kalastustiedustelut on tehty vuosien 2004 ja 2007 kalastuksista. Sanginjoki on hyvin suosittu kalastuskohde pyyntikokoisten istutettujen lohikalojen ansiosta. Tiedustelujen mukaan Sanginjoella Oulun kaupungin vesialueella kalasti vuonna 2004 hieman yli 1 250 henkilöä ja vuonna 2007 noin 1 170 henkilöä. Sanginjoen alaosalla eli Hautasuon kuivatusvesien vaikutuspiirissä kalastus on sallittu vain vapavälinein. Sanginjoella tiedustelun mukainen kokonaissaalis oli vuonna 2004 noin 11 000 kg ja vuonna 2007 noin 9 600 kg. Kalastajakohtaiset saaliit olivat 7,6 8,2 kg. Tiedustelualue on kattanut koko Sanginjoen, joten mukana on saaliita myös joen keski- ja yläosalta. Kokonaissaalis on koostunut pääosin pyyntikokoisina istutetuista lohikaloista (taimen, kirjolohi ja puronieriä) sekä hauesta. Sanginjoelta on tiedustelujen mukaan saatu vä-

25 häisiä määriä lohta. Sanginjoelta saadut lohet olivat kaikki pieniä yksilöitä, sillä kalastajakohtainen saalis on ollut vain 1 2 kg. Sanginjoen alaosalla vapakalastus on erittäin tehokasta ja käytännössä lähes kaikki istutettu kala pyydettäneen pois. Harjus ei kuulu nykyisellään Sanginjoen omaan kalastoon, mutta Oulujoesta niitä voi nousta jonkin verran myös Sanginjoen alaosalle. Saalistiedustelujen mukaan Sanginjoen kalastajamäärät ovat hieman vähentyneet ja samalla myös kokonaissaalis on vähentynyt vuosien 2004 ja 2007 välisenä aikana. Erityisesti ahvensaaliit ovat pienentyneet selvästi, mutta sen sijaan istutettujen kirjolohien saalit ovat kasvaneet. Sanginjoella selvimmin kalastusta haittasi kalastajien mielestä joen veden heikko laatu ja ajoittainen veden vähyys. Kaloissa esiintyi makuhaittoja vastanneista noin 10 %:n mielestä. Oulun kaupunki on istuttanut rapuja usean vuoden ajan 2000-luvulla Sanginjoen alaosalle ja vuonna 2010 ensimmäisen koepyynnin tuloksien perusteella rapuja esiintyy Sanginjoen alaosalla. Kannan koosta ei kuitenkaan ole vielä tietoja. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu heikentävän ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Hautasuon kuivatusvedet laskevat Murhiojan kautta Sanginjoen alaosan virkistyskalastusalueelle. Sanginjoen vesistössä lisääntyvä kevätkutuinen kalasto kestää melko hyvin vedenlaadun muutoksia, joten niiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Pyyntikokoisena istutettujen kirjolohien ja taimenten menestymiseen hankkeella ei ole vaikutusta. Viime vuosien havainnot taimenen ja lohen luontaisesta lisääntymisestä Sanginjoella kuvaavat elinympäristön sopivan lohikalojen lisääntymiselle. Sanginjoen ajoittainen veden happamuus on suurin uhka lohikalojen lisääntymiselle. Istutettujen rapujen menestymiseen vaikuttaa Sanginjoella veden happamuus. Hautasuon kuivatusvesiä johdetaan Sanginjokeen vain 29,5 ha:n alalta ja vesistövaikutusarvion perusteella ei kuivatusvesillä ole vaikutuksia Sanginjoen tilaan ja siten ei myöskään vaikutuksia Sanginjoen lohikala- ja rapukantoihin tai niiden lisääntymiseen. Murhioja on vähävetinen uoma, jolla ei ole kalataloudellista merkitystä. Hankkeen aiheuttama vähäinen ravinne- ja kiintoainekuormitus lisää osaltaan jo nykyisinkin esiintyviä erilaisia kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyviä haittoja, kuten muun muassa veden tummuus, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Käytännössä yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten metsäojitus, muut turvesuot, asutus ja maatalous.

26 Muu kuormitus Sanginjoen valuma-alueella sijaitsee seuraavat turvetuotantoalueet (pinta-alat (ha) vuodelta 2009): Kalimenojan valuma-alueella ei ole Hautasuon lisäksi muita turvetuotantoalueita. haltija kuntoonpanossa tuotannossa poistunut tuotannosta jälkikäyttö Hautasuo Turveruukki 4 23 Miehonsuo I Turveruukki 99 2 7 Miehonsuo II Turveruukki 23 Turvesuo Turveruukki 87 5 Haarasuo Turveruukki 161 3 2 Konnansuo Turveruukki 32 Korentosuo Vapo 81 107 yhteensä 85 532 10 9 Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan liittyviä riskejä ovat tulipalot, vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Hautanevan turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasianministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaukset ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauaksi avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus sekä käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaiset vaatimukset.

27 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty esitys Hautasuon turvetuotantoalueen tarkkailuohjelmaksi. Hautasuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettu Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelman mukaisesti, joka on ollut voimassa vuosina 2004 2013. Hakija on 14.10.2016 toimittanut päivitetyn tarkkailusuunnitelman. Suunnitelmaan sisältyy käyttötarkkailu, kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen päästötarkkailu, vesistövaikutustarkkailu, kalataloustarkkailu, pöly- ja melutarkkailu, pohjavesitarkkailu ja ph-tarkkailu. Oulujoen alaosan vesistöalueella on voimassa turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailuohjelma vuosille 2014 2020. Hautasuon kalataloudellinen tarkkailuohjelma sisältää kolmen vuoden välein tehtävän kalastustiedustelun, joka suunnataan Kalimenlammella ja sen yläpuolisella Kalimenojalla kalastaviin ruokakuntiin. Sanginjoen osalta kalataloustarkkailu tehdään vuosille 2015 2020 laaditun Oulujoen kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Maanomistajille, joiden asuinrakennusten etäisyys on alle 500 m tuotantoalueesta, lähetetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä kirje, joka sisältää ohjeet mahdollisista pöly- tai meluhaitoista ilmoittamista varten. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Hautasuon pohjavesitarkkailuohjelman ja hakija on esittänyt tarkkailuohjelman jatkamista hakemuksessa esitetyllä tavalla. Tarkkailuohjelman lisäksi Hautasuon turvetuotantoalueen pohjoisosan eristys- ja reunaojissa seurataan veden virtausta pisteissä, joissa pohjavesialueen raja leikkaa tuotantoalueen eristys- ja reunaojia. Eristysojan pisteillä seurataan silmämääräisesti veden virtausnopeutta tuotantotoiminnan aikana. Mikäli veden virtaus muuttuu voimakkaasti virtaavaksi, merkitään havaittu muutos työmaan päiväkirjaan ja asiasta ilmoitetaan välittömästi Turveruukki Oy:n tuotantoaluevastaavalle, joka ilmoittaa asiasta edelleen ELYkeskukselle. Vahinkoja estävät toimenpiteet Sanginjoen kalataloudelliseen tilaan Hautasuolta johdettavilla vähäisillä kuivatusvesillä ei ole käytännön merkitystä. Kalimenojan valumaalueelle johdetaan pääosa Hautasuon kuivatusvesistä ja sille vesistöalueelle kohdistuvat Hautasuon kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Kalimenojan valuma-alueen kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Hautasuon voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saajan on maksettava vuotuista kalatalousmaksua 336 euroa eli 1,53 euroa hehtaaria kohti (pinta-ala 220 ha). Elinkustannusindeksin muutoksen mukaan korjattuna vuoden 2002 tasosta elokuun 2010 rahanarvoon kalatalousmaksu vastaisi 354 euroa

28 (1,61 euroa/ha). Kalimenojan vesistöalueella Hautasuon vesiensuojelutaso oli aiemman lupamääräyksen mukaisesti perustaso virtaamansäädöllä ja tämän hakemuksen mukaisesti tulee Kalimenojan valumaalueelle suurimmaksi osaksi kasvillisuuskentät ja pintavalutuskenttä. Parannetun vesiensuojelutason seurauksena vesistökuormitus vähenee ja siten myös kalataloushaitat. Hautasuon tämän suunnitelman mukainen parempi vesiensuojelutaso huomioiden arvioitu kalatalousmaksun vuotuinen suuruus olisi 207 euroa eli 1,00 euroa hehtaaria kohti. Hautasuon kuormituksesta aiheutuvat vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 12.9.2011 muun muassa uudella ilmakuvalla, esityksellä kasvillisuudesta uuden uhanalaisluokituksen mukaan, arviolla viitasammakon esiintymisestä, selvityksellä muista keinoista torjua happamuusongelmia ja selvityksellä lisäalueen pohjamaan happamuudesta. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Oulun kaupungissa, Kiimingin kunnassa ja Muhoksen kunnassa 22.11. 22.12.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Kainuun ELY-keskukselta, Oulun kaupungilta sekä kaupungin kaavoitus-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Kiimingin ja Muhoksen kunnilta sekä kuntien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Hautasuon vesienkäsittelynä on 12 laskeutusallasta. Kaikkiin altaisiin on asennettu jälkikäteen virtaamansäätöpadot. Vesiensuojelun tehostamiseksi on suunniteltu nyt kaksi kesäaikaista kasvillisuuskosteikkoa tuotannosta poistuneille alueille. Kosteikoille kylvetään ruokohelpi ja vedet pumpataan kosteikoille kesäaikana. Noin 10 ha:n alalta vedet voidaan johtaa kosteikolle 1 painovoimaisesti ympäri vuoden. Laskeutusaltaat 3, 4, 5 ja 8 poistetaan käytöstä ja altaita 1, 2 ja 6 suurennetaan. Kosteikolle 1 johdetaan lohkojen 1 8 vedet ja kosteikolle 2 lohkojen 9 10 vedet. Lohkojen 11 14 (yhteensä 40,1 ha) vedet johdetaan entiseen malliin.

29 Vedet johdetaan osittain (180 ha ja lisäalue) reittiä laskuoja Kalimenoja Kalimenlampi Perämeri ja osittain (28 ha) reittiä laskuoja Murhioja Sanginjoki Oulujoki. Hautasuon päästöjä on tarkkailtu vuosina 2008 ja 2009. Hakemuksessa on vertailtu päästöjä edellisessä hakemuksessa esitettyyn. Vesienhoitosuunnitelmassa Kalimenojan tila on arvioitu välttäväksi ja suurin este sen hyvän tilan saavuttamiselle on liiallinen happamuus. Myös ravinnepitoisuuksia on pienennettävä, jotta Kalimenojan tila saavuttaisi tyydyttävän tilan vuoteen 2015 ja hyvän tilan vuoteen 2021. Hautasuolta lähtevässä vedessä on todettu aika ajoin alhainen ph. Lisäalueen tuotantoon ottaminen pidentäisi turvetuotannon kuormittavaa vaikutusta Kalimenojaan, joten ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lisäalueelle ei tulisi myöntää lupaa. Jo tuotannossa oleva alue on syytä tuottaa loppuun nopeasti vaatimattoman vesiensuojelun tason vuoksi. Suunnitellut kasvillisuuskosteikot kannattaa rakentaa, mutta niiden puhdistustehosta ei silti ole takeita. Kosteikkojen perustaminen vaatii 1 2 kasvukautta, jotta ruokohelpi ehtii kunnolla juurtua. Sanginjoen ekologinen tila on tyydyttävä ja sen tilaa heikentävät erityisesti ajoittainen happamuus ja korkea fosforipitoisuus. Hautasuon turvetuotantoalueelta kuivatusvedet johdetaan 28,7 ha:n alalta Murhiojaa pitkin Sanginjokeen. Vesienkäsittelynä on ympäri vuoden laskeutusaltaat. Huomioon ottaen Hautasuon happamoitumisriski sekä Kalimenojaan että Sanginjokeen, on päästötarkkailua tehostettava ph-mittauksilla, jotta voidaan ryhtyä tarvittaessa ja riittävän ajoissa toimenpiteisiin happamuushaittojen ehkäisemiseksi. Hautasuo sijaitsee osittain Rekikylän ja Juminkankaan pohjavesialueilla. Pohjavesivaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 2002 lähtien. Lohkoilla 1 4 on syytä tehdä hakemuksessa esitetyt toimet, eli jättää 20 cm:n turvekerros, eikä syventää pohjamaahan ulottuvia ojia. Muitakaan alueella olevia ojia ei tule syventää niin, että jouduttaisiin kaivamaan pohjamaahan asti. Jälkikäyttösuunnitelmassa tulee huomioida pohjavesialueiden sijainti. Pohjavesivaikutusten tarkkailu voidaan tehdä hakemuksessa esitetyllä tavalla nykyisen käytännön mukaisesti. Hautasuon lisäalue, lohko 16, on kooltaan 20 ha ja se on osa noin 60 ha:n laajuista, luonnontilaista Makkarasuota. Makkarasuosta on kartoitettu tuotantoalueeksi suunniteltu alue sekä suurin osa vaikutusalueesta. Varsinaiselta tuotantoalueelta on suunniteltu kaivettavaksi ojaa noin 700 m länteen päin, olemassa olevan tuotantoalueen reunaan sijoitettavalle pintavalutuskentälle. Makkarasuon lisäalue näyttäisi alun perin olleen yhtenäistä suoallasta nykyisen tuotantolohkon 5 kanssa. Luonnontilainen alue saa kuitenkin vetensä idästä päin ja erottautuu länsipuoliskosta kapeikolla, joten tuotanto ei ole kuivattanut luonnontilaista osaa. Luonnontilaisella osalla ei ole lainkaan reunaojitusta ja lähimpiin ojiin on etäisyyttä noin 400 m. Reunametsiä ei ole ainakaan vielä paljoa hakat-

30 tu, joten suolla on erämainen leima, kuten luontoselvityksessäkin mainitaan. Kyseessä on aapasuo, joka luontoselvityksen mukaan tarkemmin edustaa välipintaista keskiboreaalista aapasuota, osin rimpistä keskiboreaalista aapasuota. Näistä ensiksi mainittu on Etelä-Suomen alueella, johon ELY-keskuksen alue kuuluu, erittäin uhanalainen ja viimeksi mainittu on vaarantunut suoyhdistymätyyppi. Suolla esiintyy kuutta vaarantuneeksi luokiteltua ja kahta silmälläpidettäväksi luokiteltua suotyyppiä (Suomen luontotyyppien uhanalaisluokitus 2008). Uhanalaisia kasvilajeja alueelta ei tavattu. Linnusto on arvioitu koealamenetelmällä 10.6.2007 klo 05.00 06.40. Yhden kerran laskennalla saadaan ainoastaan suuntaa antava kuva linnustosta. Varsinaisia suolintulajeja suolla ovat kurki, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Silmälläpidettävistä lajeista tavattiin teeri, käki ja pohjantikka. Makkarasuon alueella on merkitystä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta, joten se tulisi jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Lisäalue, lohko 15, on suurimmaksi osaksi ojitettu ja eriasteisesti muuttunut puustoinen suo. Kartoitusalueen koillispuolella on paikoin ojittamattomia, luonnontilaisia suo-osia. Kuten luontoselvityksessä todetaan, alueella pesivä hiirihaukka vaatii noin 300 400 m:n häiriöttömän puskurivyöhykkeen pesinnän herkimpänä ajankohtana huhtikuusta kesäkuun alkuun. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalousryhmä ELY-keskus on todennut, että kuormituksella on selvä vaikutus veden laatuun Kalimeenojassa. Purkupaikan lähistöllä kalastus on kuitenkin pienimuotoista ja Kalimeenojan merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen. Alajuoksulla merkitys kasvaa, ja jokisuulla harjoitetaan muun muassa nahkiaisen kotitarvepyyntiä. Vaikutukset Sanginjokeen ovat pienestä tuotanto-pinta-alasta johtuen vähäisiä. Hakijan esitys kalatalousmaksuksi on pieni, mutta vähenevä tuotantopinta-ala huomioon ottaen riittävä. Kalataloudellinen tarkkailu voidaan toteuttaa esityksen mukaisesti. Erillisen tarkkailusuunnitelman hyväksyttäminen ei Kalimeenojan osalta ole tarpeen. Sanginjoen tarkkailu voidaan hyväksyä osana Oulujoen yhteistarkkailua. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2021 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan päätöksen lainvoimaa seuraavasta vuodesta alkaen 207 euron suuruinen kalatalousmaksu. 3. Oulun kaupungin kaupunginhallitus Oulun kaupunginhallitus on todennut, että Hautasuon turvetuotannon alueet sijaitsevat Oulussa Kiiminkijoen ja Sanginjoen välisellä alueella

31 Vesalan ja Sanginsuun kaupunginosien rajan tuntumassa. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa ei ole osoitettu turvetuotantoalueita, mutta jossa on annettu yleisiä suunnittelumääräyksiä turvesoiden käytöstä. Ympäristölupaharkinnan kohteena olevilla turvetuotannon alueen lisäalueilla ei ole voimassa yleiskaavaa. Turvetuotannon alueen eteläosissa on voimassa Oulun seudun yleiskaava 2020 (2007) ja pohjoisosissa lainvoiman saanut Kiiminkijokivarren osayleiskaava (2011). Oulun seudun yleiskaavan alueella turvetuotannon alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Kiiminkijokivarren osayleiskaavan alueella turvetuotannon alueet on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO-t). Pieni osa alueesta on myös vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (pv-2). Yleiskaavassa on Rekikylälle osoitettu vanhojen rakennuspaikkojen lisäksi muutamia uusia, jotka sijaitsevat alle kilometrin ja osin alle 500 m:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiassa todetaan tärkeänä tavoitteena, että ensisijaisesti turvetuotantoon ei oteta luonnontilaisia ja ennallistamiskelpoisia soita. Mikäli luonnonsuojelullista estettä ei ole, voidaan tuottajien hallussa olevat suot käyttää turvetuotantoon. Turvetuotannon alueen lisäalueesta suurin osa sijoittuu Makkarasuolle, joka luontotyyppiselvityksen mukaan on monipuolinen ja luonnontilainen. Suoyhdistelmätyypit ovat lähinnä erittäin uhanalaisia ja vaarantuneita ja kartoitusalueella on vaarantuneita kasvillisuustyyppejä. Hanke ei Makkarasuon laajennusalueen osalta toteuta Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategian tavoitteita, joita myös Oulun kaupunki pitää tavoiteltavina. Tästä syystä Hautasuon turvetuotannon aluetta ei tule laajentaa Makkarasuon lisäalueelle. 4. Kiimingin kunnan yhdyskuntalautakunta Kiimingin kunnan yhdyskuntalautakunta on todennut, että kunnan raja on Hautasuon turvetuotantoalueen luoteispuolella noin 3,6 km:n etäisyydellä. Alueen kuivatusvedet johdetaan suurelta osin Kalimenojaan, joka virtaa noin 5 km:n matkalla kunnan alueella. Kiimingin kunta on edellyttänyt hakijalta liikenneturvallisuuden huomioon ottamista kuljetusten osalta ja vesiensuojelun edellyttämän lainsäädännön noudattamista valumavesien suhteen. 5. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta on Oulun kaupungin, Kiimingin kunnan sekä Muhoksen kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena esittänyt, että Makkarasuon 20,2 ha:n lisäaluetta ei tule ottaa turvetuotantoon. Luonnontilaisen suon turvetuotantoon ottaminen on ristiriidassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan yleisten suunnittelumääräysten sekä valtakunnallisen suostrategian ja Pohjois- Pohjanmaan ilmastostrategien periaatteiden kanssa.

32 On tärkeää, että Hautasuon turvetuotantoalueen vesien käsittely toteutetaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti. Hautasuolta alkunsa saava Kalimenoja on maakuntakaavassa määritelty arvokkaaksi pienvesistöksi. Sanginjoen puoleisilla tuotantolohkoilla tuotanto tulee pyrkiä saattamaan loppuun mahdollisimman pian, koska hakemuksen mukaan eteläosasta ei löydy sopivaa aluetta pintavalutuskentälle. On myös tärkeää, että hautasuon turvetuotantoalueen päästötarkkailua laajennettaisiin jatkossa koskemaan myös tuotantoalueelta Sanginjokeen laskevia vesiä. Sanginjoen vesistötarkkailutarkkailupisteet ovat noin 18 km Murhiojan alapuolella ja 6 km Murhiojan yläpuolella. Sanginjoen tarkkailupisteiden tulisi sijaita heti Murhiojan laskukohdan ylä- ja alapuolella, jotta voitaisiin paremmin arvioida turvetuotannon vaikutuksia Sanginjoen vedenlaatuun. Hautasuolta lähtenyt vesi on ollut hapanta. Hakija on teettänyt selvityksen lisäalueiden alusmaiden ph-arvoista ja rikkipitoisuuksista. Tutkimustulosten mukaan näytteiden ph-arvo oli noin 5 ja rikkipitoisuus yhtä näytettä lukuun ottamatta alhainen eikä alusmaassa näin ollen osoittautunut olevan suurta happamoitumisriskiä. Hautasuo sijaitsee alueella, jolla voi esiintyä happamia sulfidimaita ja happamoitumisriskiin tulisi lupaharkinnassa kiinnittää huomiota. Hautasuon turvetuotantoalueen ympäristössä on kolme pohjavesialuetta. Pohjoiset Rekikylän ja Juminkankaan pohjavesialueet ovat yhteydessä toisiinsa ja turvetuotantoalue ulottuu pohjavesialueelle enimmillään noin 200 m leveästi, joskaan ei varsinaiselle muodostumisalueelle asti. Isokankaan pohjavesialue sijaitsee noin 250 m turvetuotantoalueen länsipuolella ja pohjaveden muodostumisalue on noin 550 m:n päässä. Pohjavesitarkkailun perusteella turvetuotannon vaikutuksia pohjavesipintoihin ei ole ollut havaittavissa eikä myöskään pohjavesien purkautumista eristys- ja reunaojiin. Hautasuon päästötarkkailussa on kesällä 2009 todettu Hautasuon keskivaluman olleen noin kaksinkertainen Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden keskivalumaan nähden. Tämä viitannee siihen, että Hautasuolla pohjavettä purkautuu myös tuotantoalueelle. Lähin asutus sijaitsee alle 200 m:n etäisyydellä Hautasuon turvetuotantoalueen pohjoispuolella ja alle 1 km:n etäisyydellä sijaitsee runsaasti asutusta. On erityisen tärkeää ottaa läheinen asutus huomioon ympäristölupapäätöksessä. Lupahakemuksessa esitetyn asukkaille lähetettävän vuosittaisen kirjeen lisäksi tulisi harkita pöly- ja meluselvityksen tarpeellisuutta. Turvetuotannon ympäristövaikutusten minimoimisessa on erityisen tärkeää ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattaminen kaikissa turvetuotantoon liittyvissä toiminnoissa. Poikkeuksellisista tai käyttötarkkailussa havaituista ympäristön kannalta merkityksellisistä tilanteista ja päästöistä tulisi ilmoittaa välittömästi myös ympäristötoimelle.

33 Hakijan vastine Hakija on 20.2.2012 toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa, jossa se on lausunnoista esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakija on lisäalueen osalta todennut, että se pyrkii löytämään jo toiminnassa olevien soiden välittömässä läheisyydessä olevia lisäalueita, jotta alueelle jo rakennettua infraa voitaisiin käyttää hyväksi. Lisäalueeksi sopivalta alueelta on tehty tarvittavat luontoselvitykset, eikä niiden perusteella voida evätä lupaa. Tällä hetkellä näyttäisi olevan linjana se, etteivät viranomaiset puolla lainkaan hankkeita, jotka sijoittuvat ojittamattomalle alueelle. Tämä rajaa tuotannon ulkopuolelle merkittäviä tuotantoon varattuja alueita. Hautasuon lisäalueen vedet tullaan johtamaan ympärivuotisesti pintavalutuksen kautta. ELY-keskuksen kannanotto siitä, että lisäalueen käyttöönotto pidentäisi turvetuotannon kuormittavaa vaikutusta Kalimenojaan, on vaikeasti ymmärrettävä. Jos vesistöalueelle suunnitellaan tuotannosta poistuvalle alueelle korvaavia tuotantoaloja huomattavasti paremmilla vesiensuojelumenetelmillä, tulisi menettelyn olla suotavaa. Tällä hetkellä täysin uusien työmaiden lupien saanti on heikentynyt ja hidastunut merkittävästi. Mikäli myös jo tuotannossa olevien lisäalueiden tarkoituksenmukaiset hankkeet evätään, aiheutuu tästä merkittäviä tuotanto-ongelmia lähivuosina. Hautasuon lisäalueen käyttöönotolla vähennetään paineita täysin uusien turvetyömaiden käynnistämiseen. Hakija mittaa alueelta lähtevän veden ph:ta Sanginjoen ja Kalimenojan suuntaan vuosittain kannettavalla ph-mittarilla. Mikäli Hautasuon lisäalueella on luonnonsuojelullista arvoa, tulee se suojella ja suojelu korvata. Korvaukseton suojelu on maanomistajan ja toiminnanharjoittajan kannalta heidän oikeustajuaan loukkaavaa. Mikäli alueella ei ole lakiin perustuvia luvan epäämisperusteita, lupa tulee myös myöntää. Hakija on omalta osaltaan vastuussa alueellisesta polttoainehuollosta, mikä tarkoittaa sitä, että tarvittava tuotantopinta-ala myös pyritään ylläpitämään. Lupaprosessiin vietyjen alueiden osalta on oletusarvona se, että lupa saadaan. Hakijalta ei ole lisäaluetta "korvaavia" alueita, joista mahdollisesti luvan epäämisen vuoksi saamatta jäänyt turve tuotettaisiin. 3. Oulun kaupungin kaupunginhallitus Hakijan näkemyksen mukaan Hautasuon lisäalue toteuttaa PohjoisPohjanmaan ilmastostrategian tavoitteita muun muassa seuraavilta osin: Energiatehokkuus; alue sijaitsee lähellä Oulun alueen voimaloita, mikä pienentää kuljetuksissa polttoaineen käyttöä ja täten kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.

34 Energiaomavaraisuus; hanke edistää myös maakunnan runsaiden luonnonvarojen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä mukaan lukien energiatuotannon omavaraisuuden kehittämistä Lisähankealueen luonnontilaisuuden osalta hakija on todennut, että Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia on soiden käytön osalta linjattu vastaamaan Kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa. Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian mukaan luonnontilaisuusasteikkoa sovelletaan uusiin 1.2.2011 jälkeen hankittaviin alueisiin. Koska Hautasuon lisäalue on hankittu hakijan hallintaan ennen tätä päivämäärää, ei lisäaluehanketta ole pidettävä tältäkään osin ilmastostrategian vastaisena. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiassa todetaan sivulla 22: "Turpeen osalta muutokset eivät voi olla nopeita johtuen olevasta laitoskannasta ja vaihtoehtoisten kotimaisten polttoaineiden määrän rajallisuudesta: päästökauppa, verotus ja uusiutuvien polttoaineiden tukeminen vaikuttavat markkinoiden kautta turpeen polttoon" ja edelleen samalla sivulla "Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaan turpeen merkittävä polttoaineasema säilyy lähitulevaisuudessa, mutta ilmastotavoitteet edellyttävät, että vuoteen 2050 mennessä turpeen polttolaitoksissa on käytössä hiilidioksidin talteenottomenetelmä". Sivulla 43 puolestaan todetaan, että "Turpeen energiakäytöllä edistetään energiaomavaraisuutta, puu- ja peltoenergian käyttöä sekä turvataan taajamien ja teollisuuden lämmön ja sähkön saanti". Edellä olevan perusteella Hautasuon lisäaluehanke ei ole ristiriidassa maakunnan ilmastostrategian kanssa. Lisäaluehanke toteuttaa osaltaan myös Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian tavoitetta säilyttää turpeen käyttö nykytasolla. Hakija korostaa vielä sitä, että hakijan tuottamaa turvetta käytetään yhteiskunnallisesti kriittisten voimalaitosten pääpolttoaineena. 4. Kiimingin kunnan yhdyskuntalautakunta Hakija on todennut, että kuljetukset hoidetaan asianmukaisesti liikenneturvallisuus huomioiden ja että vesiensuojelussa noudatetaan BATperiaatetta. 5. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta Lausunnon antajan mielestä Makkarasuon 20,2 ha:n lisäaluetta ei tule osoittaa turvetuotantoon. Luonnontilaisen suon turvetuotantoon ottaminen on ristiriidassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan yleisten suunnittelumääräysten sekä valtakunnallisen suostrategian ja Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategian periaatteiden kanssa. Hakija on tältä osin viitannut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Oulun kaupungin lausuntoihin antamaansa vastineeseen. Hakija on esittänyt tarkkailtavaksi rakennettavan kasvillisuuskosteikon 1 alapuolta. Hakija ei ole nähnyt tarpeellisena tarkkailla Sanginjoen suuntaan laskevia vesiä, sillä siihen suuntaan laskee vain pieni osa tuotantoalueen vesistä. Murhiojaan tulee vesiä huomattavasti laajemmalta

35 metsäojitusalueelta kuin turvetuotantoalueelta. Ojan vaikutusten tarkkailu Sanginjoessa kuvaisi lähinnä metsäojitusalueen vaikutusta jokeen. Hakija mittaa alueelta lähtevän veden ph:ta Sanginjoen ja Kalimenojan suuntaan tarkkailuvuosien välillä kannettavalla ph-mittarilla. Tällä voidaan todentaa mahdolliset muutokset lähtevässä vedessä. Hakija on katsonut, että hakemuksessa esitetty tapa (asukkaiden ilmoitukset) on riittävä pöly- ja melutarkkailuksi. Hakijan tiedossa ei ole pölytai melureklamaatioita. Toiminnanharjoittajan kannalta on oleellista saada tietoa suoraan mahdolliselta haitankärsijältä, jotta voidaan todeta tuotanto- ja tuulitilanne, jonka seurauksena pöly- tai meluhaitta syntyy ja välttää näiden tilanteiden syntyminen. Hakemuksen täydennys Aluehallintovirasto on ilmakuvatarkastelun perusteella arvioinut, että Makkarasuon luoteispuolella kankaiden välissä mahdollisesti sijaitsee rimpinen uoma. Aluehallintovirasto on 13.3.2012 pyytänyt hakijaa arvioimaan tarvetta pienentämään vaikutuksia kyseisen alueen vesiolosuhteisiin esimerkiksi rajaamalla lohkon 16 turvetuotantoaluetta hieman sen luoteisreunasta. Hakija on 20.3.2012 todennut, että Makkarasuon luoteispuolelle kankaiden väliin sijoittuu kapea, ilmakuvan perusteella noin 100 m leveä ja 500 m pitkä suo, mikä näyttäisi olevan matalapuustoista rämettä. Vesilain 1 luvun 17 a :ssä tuodaan esille vesipintaisen, luonnontilaisen uoman muuttamiskielto. Karttatarkastelun perusteella tässä kankaiden välisessä rämeessä hakijan tulkinnan mukaan ei ole juoksevan veden noroa tai uomaa, mikä on tavallisesti merkitty karttaan. Luonnontilaisia uomia ja noroja tavataan soiden yhteydessä, mutta kyseessä olevaa suomuodostuma ei sisällä tällaista luonnonosaa. Suunnitellulla turvetuotantoalueella ei hakijan mielestä ole merkittävää vaikutusta kankaiden välisen uoman vesitaseeseen, koska suunnitellun tuotantoalueen luoteisreuna viettää etelään ja edelleen kohti suunniteltua pintavalutuskenttää. Makkarasuon ja luoteeseen lähtevän kapean suon välinen vedenjakaja sijaitsee suunnitellusta tuotantoalueesta luoteeseen. Tämä on todettavissa hakemuksen liitteen 6.1.2. korkeusluvuista. Edellä esitettyyn nojaten hakijan kanta on, että edellä mainituista syistä johtuen tuotantoalueen rajauksella uoman suuntaan ei olisi merkitystä. Asiantuntijan arvio Aluehallintovirasto on 8.3.2016 pyytänyt Geologian tutkimuskeskusta arvioimaan mustaliuskealueen sijoittumista Hautasuohon nähden.

36 Geologian tutkimuskeskus on todennut, että lähimmillään mustaliuskealueet ovat alle kahden kilometrin etäisyydellä lounaan puolella. Alueet ovat aika kaukana, mutta periaatteessa jäätikön mukana alueelle tai alueen läheisyyteen on saattanut kerrostua mustaliuskepitoista moreenia. Hautasuolla esiintyy rikkiä todennäköisemmin kuitenkin Litorinasedimenteissä. Mustaliuskealueiden sijainti merkitty viivoina: Geologian tutkimuskeskuksen arvio on annettu hakijalle tiedoksi 1.6.2016 päivätyn täydennyspyynnön yhteydessä. Hakemuksen täydennys Aluehallintovirasto on 1.6.2016 pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan koskien muun muassa lohkolla 16 mahdollisesti sijaitsevia lähteitä ja noroja, happamia sulfaattimaita ja happamuushaittojen ehkäisemistä, uusia tarkkailutuloksia, tuulen suunnan mittaamista, pohjavesivaikutusten arvioimista ja pintavalutuskentän puhdistustehoa. Hakija on 14.10.2016 täydentänyt hakemustaan muun muassa alla olevilla tiedoilla. Täydennys on muilta osin kirjattu kertoelmaosaan. Lisäalueen pienvesiselvitys Aluehallintovirasto on katsonut, että hakijan esittämä selvitys lisäalueella lohkolla 16 mahdollisesti sijaitsevien vesilain nojalla suojeltujen pienvesien osalta on edelleen puutteellinen. Alue on ojittamatonta, suon valuma-alue rajoittuu Makkaraharjuun ja ilmakuvatarkastelun perusteella alueella voi olla luonnontilaisia lähteitä tai noroja. Aluehallintovirasto on