Pikaraitiotieselvitys välillä Turunväylä Kera Selostus 15.5.2009 YLEISTÄ Työssä on laadittu pikaraitiotien linjaustarkastelu ja tilavaraussuunnitelma kaavoitusta ja muita maankäyttösuunnitelmia varten välille Turunväylä Keran asema, perustuen Espoon kaupungin aiemmin laatimiin linjaustutkielmiin ja vireillä oleviin maankäyttöhankkeisiin. Työssä on esitetty myös tarvittavat tilavaraukset pysäkeille. Kyseinen pikaraitiotie on suunniteltu liikennöimään Matinkylästä, Suurpellon kautta Keran asemalle. Keran asemalta linjaa voidaan jatkaa edelleen pohjoiseen. Työn on tilannut Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskus. Työtä on ohjannut Janne Rautio, Tarja Pennanen, Piritta Keto ja Ossi Keränen. Suunnitelman on laatinut Jari Laaksonen WSP Finland Oy:stä. Suunnitteluperusteina on käytetty Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman laadinnassa käytettyjä suunnitteluperusteita. Rata on pyritty sijoittamaan mahdollisimman suurelta osin omalle ajouralle ja linjasta on pyritty tekemään mahdollisimman jouheva. Tärkeimmät suunnitteluperusteet tässä työssä ovat olleet: Ajouran leveys 7-8 metriä Pysäkkilaiturin pituus 60 metriä + luiskat ja suojatiet. Pienin käytetty säde kaarteessa 35 metriä. Linjauksen suunnittelussa on otettu huomioon vuonna 1995 laadittu Sepänkylän eritasoliittymän yleissuunnitelma, jossa on varauduttu mm. Kehä II:n ja Kauniaistentien leventämiseen.
SUUNNITELMA KUVA 1. Esitetty pikaraitiotien linjaus ja pysäkit
Kyläsepäntie Palomiehentie Turunväylän eteläpuolella, Suurpellon alueella ratalinjaus on kiinnitetty kevään 2009 suunnitelmissa olevan Kyläsepäntien pysäkin kohdalle, josta linjaus jatkuu kohti Turunväylää. Suurpellossa suunnitelmia on muutettava korttelirakenteen osalta, jotta esitetty linjaus on mahdollinen. Suurpeltoon suunniteltuja katulinjauksia ei tarvitse muuttaa pikaraitiotielinjauksen vuoksi. Turunväylä ylitetään sillalla, jonka pituus on noin 110 metriä. Turunväylän ja Palomiehentien välisellä osalla joudutaan rakentamaan huomattava maapenger tasoerojen vuoksi. Penger voidaan mahdollisuuksien mukaan integroida tulevan maankäyttöhankkeen kanssa, jolloin voidaan harkita myös tukimuureja tontin puolelle. Penger/tukimuuri voi toimia myös melusuojauksena asutuksen suuntaan. Linjaus edellyttää korttelin 55008 itäkulman kaventamista. Suunnitelmassa on pyritty sijoittamaan ratalinjaus niin, että kyseistä korttelia joudutaan kaventamaan mahdollisimman vähän. Kokonaan korttelia ei voida pitää nykyisellään, sillä ratalinjauksen sijoittaminen nykyisen korttelin ja Stensintien väliin aiheuttaisi Turunväylän eteläpuoleiselle osalle kohtuuttomia tasausongelmia ja Turunväylän ylittävä silta olisi entistä pidempi. Samalla ratalinjauksen kääntäminen Palomiehentielle olisi turhan tiukka. Palomiehentie Palomiehentiellä rata on esitetty kadun länsireunalle. Oman ajouran rakentaminen Palomiehentielle edellyttää kadun leventämistä itään. Palomiehentiellä rata voi olla esitetyllä paikallaan, vaikka katua ei levennettäisi. Tällöin rata kulkisi muun liikenteen seassa. Tästä aiheutuisi kuitenkin kohtuutonta viivytystä pikaraitiotien liikenteelle. Kadun leventäminen edellyttää koko kadun itäpuolelle asemakaavamuutoksen ja maankäytön muuttumista. Pysäkki sijoittuu Palomiehentien pohjoispäähän ennen pumppaamon liittymää. Kadun pohjoispäässä katua joudutaan leventämään nykyisestä, jotta Kauniaistentien risteysalueelle saadaan tarvittavat ryhmittymiskaistat. Kauniaistentie Kutojantie Kauniaistentie ylitetään tasossa liikennevalo-ohjauksessa. Rata kulkee Kauniaistentien pohjoisreunaa huomioiden Kauniaistentien ja Kehä II:n tilavaraukset. Kehä II on esitetty ylitettävän omalla sillalla välittömästi Kauniaistentien pohjoisreunalla. Kutojankulman katualuetta joudutaan levittämään pohjoiseen nykyisen tontin puolelle. Suunnitelmassa on esitetty koko välille saman levyisen aukon varaaminen asemakaavassa. Aukon leveyden määrittää Kutojankulman itäpää, jossa poikkileikkauksessa on kevyen liikenteen väylä, ajorata sekä pikaraitiotie pysäkkeineen. Esitetty katumitoitus mahdollistaa myös Kutojankulman pidentämisen länteen.
Pysäkki on sijoitettu Kutojankulman itäpäähän. Tämän vuoksi ajoyhteys tontille 54002 joudutaan siirtämään sijansa verran länteen. Pysäkin sijoittaminen ajoyhteyden länsipuolelle heikentäisi pysäkin palvelutasoa olemalla kauempana nyt esitettyä keskeistä sijaintia. Kutojantie Kutojantiellä rata on esitetty kadun keskelle. Katua joudutaan levittämään kadun itäpuolelle. Levennys koskee kahta teollisuuskorttelia (54036 ja 54023) sekä puistoa. Tontit, joiden puolelle katua joudutaan leventämään, eivät joudu muuttamaan toimintojaan tonteillaan, mutta nykyisiin tonttien pysäköintialueisiin joudutaan tekemään pienimuotoisia muutoksia. Kutojantiellä rata voidaan rakentaa myös nykyiselle ajoradalle. Tästä aiheutuisi kuitenkin huomattava riski pikaraitiotien liikenteelle viivytysten ja onnettomuusriskien muodossa. Kutojantien pohjoispään kääntöpaikalle on esitetty kiertoliittymä, jolla minimoidaan onnettomuusriskit kyseisellä monen eri toiminnon täyttämällä alueella. Keran asema Linjauksen pohjoinen päätepysäkki on välittömästi Kutojantien pohjoispäässä. Pysäkki ja tarvittavat kevyen liikenteen yhteydet ulottuvat aina junaradalla asti. Pysäkkilaiturilta on sujuvat ja kohtuullisen lyhyet kevyen liikenteen yhteydet juna-asemalle. Keran asemalta linjausta on mahdollista jatkaa pohjoiseen alittamalla junarata.
TUTKITUT VAIHTOEHDOT Turunväylän ylitys Turunväylä ylitetään väylään nähden kohtisuoralla sillalla Suurpellon asemakaavatyössä keväällä 2009 esitetyn sijainnin mukaisesti. Turunväylän pohjoispuolella ratalinjaus kääntyy itään sijoittuen korttelin 55008 eteläpuolelle. Turunväylän pohjoispuolella silta joudutaan rakentamaan kaarteeseen, joka lisää sen kustannuksia. Sillan pituus on vähintään 140 metriä Linjalla on melko lyhyen matka sisällä kaksi verrattain tiukkaa noin 90 asteen mutkaa, joiden takia liikennöintinopeus tällä osuudella on alhainen. Linjausvaihtoehto edellyttäisi korttelin 55008 itäkulman kaventamista hieman pienemmällä osalla kuin varsinaisessa suunnitelmassa esitetyssä linjausvaihtoehdossa. Vastaavasti taas ko. korttelin ja Turunväylän välillä sijaitseva ratalinjaus penkereineen aiheuttaisi rajaavia tekijöitä korttelin rakentumiselle. KUVA 2. Tutkitut linjaukset Turunväylän kohdalla (mustalla tutkittu vaihtoehto ja punaisella suunnitelmassa esitetty vaihtoehto)
Kauniaistentie - Kutojankulma Kaunistentien pohjoisreunalla Kehä II:n itäpuolella on tutkittu radan sijoittamista vireillä olevan kaupallisen hankkeen pysäköintialueen eteläpuolelle (Kuva 4). Tämä linjaus on pikaraitiotielle mahdollinen, mutta aiheuttaisi nopeuden merkittävän putoamisen ja johtaisi matkustusmukavuuden laskuun. Tämän vuoksi suositellaan kuvan 3 mukaista ratkaisua. KUVA 3. Suunnitelmassa estetty linjaus Kutojankulman länsipäässä KUVA 4. Tutkittu vaihtoehtoinen linjaus Kutojankulman länsipäässä
Kauniaistentie - Nihtisillantie Alustavasti on tutkittu myös radan linjaamista Kauniaistentien ja Nihtisillantien kautta edelleen Kutojantielle. Tämä vaihtoehto on todettu kelvottomaksi, koska se ei mahdollista suunniteltuja kevyen liikenteen alikulkuja Kauniaistentien ja Nihtisillantien risteyksessä. Myös bussipysäkkien sijoittaminen risteyksen läheisyyteen on todettu vaikeaksi. KUVA 3. Tutkitut linjaukset Kauniaistentien ja Nihtisillantien kohdalla kohdalla (mustalla tutkittu vaihtoehto ja punaisella suunnitelmassa esitetty vaihtoehto)
TARVITTAVAT ASEMAKAAVMUUTOKSET Linjalla joudutaan muuttamaan asemakaavoja seuraavissa kohdissa: Suurpellon alueelle tulee kaavassa esittää joukkoliikennekatuvaraus Kyläsepäntieltä Turunväylälle Turunväylän ja Palomiehentien väliselle osuudelle tulee kaavoittaa joukkoliikennekatuvaraus ja Turunväylän pohjoispuolella olevan korttelin 55008 rajausta tulee tarkentaa. Palomiehentien katualuetta tulee leventää kadun itäpuolella lukuun ottamatta korttelia 55004/2, mikäli rata sijoitetaan omalle ajouralle. Kauniaistentien pohjoisreunalle tulee tehdä joukkoliikennekatuvaraus tai leventää Kauniaistentien katualuetta. Kutojankulman katualuetta tulee leventää kadun pohjoispuolelle Kutojantien katualuetta tulee leventää kadun itäreunalla, mikäli rata sijoitetaan omalle ajouralle. ALUSTAVAT RAKENTAMISKUSTANNUKSET Rakentamiskustannuksia on arvioitu Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman kustannuslaskennan perusteella. Turunväylän ja Keran aseman väliselle pikaraitiotielinjalle on arvioitu keskimääräiset metrihinnat vastaavissa Raide-Jokerin olosuhteissa. Tutkitulla osuudella on rataa 2400 metriä siltoja 170 metriä pysäkkejä 3 kappaletta Rataosuuden rakentamiskustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa. ARVIO LIIKENNÖINTINOPEUDESTA Pikaraitiotien matka-aika välillä Turunväylä Keran asema on arvioitu Raide-Jokerin linjan olosuhteisiin ja ympäristöön verrattavien kohtien perusteella karkealla tarkkuudella. Arvioitu matka-aika Turunväylän ja Keran aseman välillä on 6-7 minuuttia.
SUUNNITTELUPERUSTEET (samat kuin Raide-Jokerin alustavassa yleissuunnitelmassa 2009) RATAGEOMETRIA Raideleveys 1000 mm tai 1435 mm Raideväli 3,3 m minimi 3,1 m 2-raiteisen ajouran leveys katualueella 8,0 m minimi 6,7 m 1-raiteisen ajouran leveys katualueella 4,8 m minimi 3,5 m Tilavaraus erillisellä ajouralla (2 raidetta) 15 25 m minimi 10 m Pituuskaltevuuden maksimi ratalinjalla 40 poikkeuksellinen 60 Pituuskaltevuuden maksimi pysäkeillä 30 poikkeuksellinen 40 Pituuskaltevuuden maksimi vaihdealueella 20 poikkeuksellinen 30 Maksiminopeus 80 km/h vain erillisellä ajouralla, ei tasoristeyksiä, tasoristeysten kohdalla max 50 km/h Kaarresäteen minimiarvot erillisellä raiteella, v=80 km/h,kallistettu raide (h=60 mm): 300 m v=60 km/h, kallistettu: 170 m Poikittaiskiihtyvyyden maksimi a q max = 1,0 m/s 2 v=60 km/h, ei kallistusta: 280 m v=50 km/h: 190 m v=40 km/h: 120 m v=30 km/h: 70 m Kaarresäteen suositeltava minimi: 40 m Poikkeuksellinen minimi 30 m (25 m) Kaarresäteen minimi pysäkin kohdalla 500 m Siirtymäkaaren pituus L=5V 3 /100R, minimi 12 m Käytetään kaikissa kaarteissa. Siirtymäkaarien väliin min 12 m suora Pyöristyssäteen minimi 1000 m (poikk. 600 m) 2000 m kun V=80 km/h, 1200 m kun V=60 km/h, 1000 m kun V=50 km/h RAIDEKALUSTO JA VAATIMUKSET Vaunun leveys 2650 mm tai 2400 mm Vaunun korkeus 3800 mm Vaunun pituus 30 m (40 m) junayksikössä max 2 x 30 m Vapaa korkeus sillan alla tai tunnelissa kiskon pinnasta 4500 mm poikkeuksellinen minimi 4200 mm Pysäkkien pituus 60 m Pysäkkikorokkeen korkeus 350 mm (300 mm) Pysäkkien minimileveys 2,5 m suositeltava 3 m MUITA SUUNNITTELUPERUSTEITA Pysäkit ja tasonvaihdot Tavoitteena kaksoisraide omalla kulku-uralla liityntäterminaalien tasonvaihdoissa hissivaraukset Tunnelit kaksoistunneli yli 400 m pitkissä tunneleissa yhdyskäytävät 200 m välein Raidejärjestelyt Huomioidaan esteettömyys Ajojohdinpylväät kulku-uran molemmilla reunoilla