3.10.2017 Sivu 1/14 Tilaaja: Rovaniemen kaupunginhallitus Hanke: Kaupungintalon peruskorjaus TARVESELVITYS
Sivu 2/14 Sisällys 1. TIIVISTELMÄ... 4 2. TILANHANKINNAN TARPEELLISUUS... 5 2.1 Nykyinen toiminta... 5 2.1.1 Kaupunki... 5 2.1.2 Konserniyhtiöt ja yhteisöt... 5 2.2 Toiminnan kehittämistarpeet... 5 2.3 Nykyiset toimitilat... 5 2.3.1 Kaupungintalo... 5 2.3.2 Konserniyhtiöiden toimitilat... 6 2.4 Toimitilojen kehittämistarpeet... 7 3. TOIMINNAN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY... 8 3.1 Tulevan toiminnan kuvaus... 8 3.1.1 A-siiven peruskorjaus... 9 3.1.2 B-siiven peruskorjaus... 9 3.1.3 C- ja D-siipien peruskorjaus... 9 3.2 Toiminnan erityisvaatimukset ja rajoitukset... 9 3.3 Toiminnan taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot... 9 3.4 Toiminnan järjestämisvaihtoehdot... 10 4. TILOJEN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY... 10 4.1 Tilojen mitoitusperusteet ja alustava tilaohjelma... 10 4.2 Tilojen erityisvaatimukset... 10 4.3 Tilojen laatuvaatimukset... 10 4.4 Tilojen sijainnin vaatimukset... 11 4.5 Pysäköinti... 11 4.6 Tilojen taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot... 11 5. TILANHANKINTAVAIHTOEHDOT... 11 5.1 Tilantarpeen tyydyttämisvaihtoehtojen kartoittaminen... 11 5.2 Tilanhankintavaihtoehtojen ympäristövaikutukset... 12 5.3 Tilanhankintavaihtoehtojen lupaedellytykset... 12 5.4 Tilanhankintavaihtoehtojen vertailu... 12 5.5 Väliaikaisten tilojen tarve ja hankinta... 12 6. AIKATAULU... 13 7. KUSTANNUKSET, RAHOITUS JA VAIKUTUKSET... 13 7.1 Hankkeen kustannusarvio... 13 7.2 Hankkeen rahoitussuunnitelma... 13 7.3 Hankkeen taloudelliset vaikutukset... 13
Sivu 3/14 8. PÄÄTÖSESITYS... 14 LIITTEET LIITE 1: KAUPUNGINTALON SISÄILMATUTKIMUS 2015 LIITTEINEEN... 14
Sivu 4/14 1. TIIVISTELMÄ Kaupungintalo on Rovaniemen kaupungin hallinnollinen keskus. Kaupungintalon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto Oy ja se on valmistunut vuonna 1988. Pääsuunnittelijana toimi Elissa Aalto. Kaupungintalo muodostaa Kirjaston (rakennettu 1965) ja Lappia-talon (rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1972 ja 1975) kanssa niin sanotun Aaltokeskuksen Rovaniemellä. Kaupunginjohtaja on nimennyt kaupungintalon peruskorjaushanketta varten tarveselvitysryhmän 4.12.2015, 113. Työryhmän kokoonpano on ollut seuraava: - kehitysjohtaja Riitta Erola - kaupunginsihteeri Kaisa Laitinen - tilaliikelaitoksen johtaja Pekka Latvala - rakennuspäällikkö Juha Välitalo - suunnitteluasiantuntija Kaisa Tammilehto - kaupunginarkkitehti Jorma Korva - kaupunginkamreeri Jussi Päkkilä - henkilöstön kehittämispäällikkö Ville Urponen - työhyvinvointipäällikkö Johanna Aho - työsuojeluvaltuutettu Teppo Mikkonen Aluksi työryhmä keskittyi vuoden 2015 lopulla tehdyn kaupungintalon sisäilmatutkimuksen perusteella tehtävien sisäilmakorjausten hoitamiseen henkilöstön oireillessa voimakkaasti ja sen jälkeen selvitettiin konserniyhtiöiden nykyiset tilat ja tulevaisuuden tilatarpeet (1.1.2019 alkaen). Huolimatta tehdyistä korjaustoimenpiteistä kaupungintalolla, henkilöstön oireilu kaupungintalolla on jatkunut. Huomioiden rakennuksen ikä ja se, että laajempia (peruskorjaustasoisia) korjaustoimenpiteitä ei ole tehty, tarveselvitystyöryhmä esittää kaupunginhallitukselle hankesuunnitelman käynnistämistä. Esityksen mukaan Tilaliikelaitoksen investointeihin varataan vuosille 2017-2018 määräraha hankesuunnitelman toteuttamiseksi. Kun hankesuunnitelma saadaan valmiiksi, investointihanke viedään kaupungin investointiohjelmaan vuosille 2019-2021. Hankesuunnitteluvaiheessa selvitetään: - peruskorjauksen laajuus (edellyttää lisätutkimuksia) - peruskorjauksen reunaehdot (tilojen muunneltavuus, rakennusluvan edellytykset) - peruskorjauksen kustannukset (laaditaan uusi huonetilaohjelma, jonka perusteella saadaan tavoitehinta-arvio) Hankesuunnitteluvaiheen aikana selvitetään myös tulevan maakuntahallinnon tilatarpeet, koska kaupungintalo voisi soveltua myös uuden maakunnan tarpeisiin 1.1.2020 alkaen (huomioiden myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tilatarpeet jatkossa).
Sivu 5/14 2. TILANHANKINNAN TARPEELLISUUS 2.1 Nykyinen toiminta 2.1.1 Kaupunki Rovaniemen kaupunki tuottaa kuntalaisilleen kunnalliset palvelut. Peruskaupungin tuottamat hallinnolliset palvelut on keskitetty kaupungintalolle ja kaupungintalolla on hallinnon tarvitsemat tilat (toimistotilat ja kokoustilat oheispalveluineen). 2.1.2 Konserniyhtiöt ja yhteisöt Kaupungin konserniyhtiöt ja yhteisöt tuottavat kaupunginvaltuuston määräämät niille osoitetut palvelut itsenäisesti. Rovaniemen kaupungin määräysvallassa olevia yhteisöjä ovat: Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Residuum Oy, Lappica Oy, Rovaniemen Kehitys Oy, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy ja Eduro-säätiö. Konserniyhtiöt ja yhteisöt toimivat eri puolilla kaupunkia osin konsernin omistamissa tiloissa ja ulkopuolelta vuokratuissa tiloissa. Konserniyhtiöillä ja yhteisöillä on tarvittavat asiakaspalvelupisteet kuntalaisten palvelua varten omissa toimipisteissään. Toiminnan luonteesta johtuen konserniyhtiöillä ja yhteisöillä on myös muita esimerkiksi tuotannollisia tiloja eri puolilla Rovaniemen kaupunkia ja osin myös muissa Lapin kunnissa. 2.2 Toiminnan kehittämistarpeet Kuntalain muutosten myötä kaupungin toiminnan tulee jatkossa olla entistä tiiviimpää koko konsernin osalta. Myös kuntalaisille tarjottavan asiakaspalvelun keskittämisessä voisi syntyä selkeitä säästöjä ja synergiaetuja. Kaupunkikonsernin kannalta on myös taloudellisesti järkevää, että koko konsernin toiminta olisi kaupungin tai konsernin omistamissa tiloissa. Toimitiloja kehittämällä nykyistä tehokkaammiksi esimerkiksi monitilaratkaisulla voidaan saavuttaa merkittäviäkin säästöjä. 2.3 Nykyiset toimitilat 2.3.1 Kaupungintalo Kaupungintalo on Rovaniemen kaupungin hallinnollinen keskus. Kaupungintalossa on kaupungin keskeisten hallintokuntien hallinnon toimitilat, kuntalaisia palveleva asiakaspalvelupiste Osviitta ja Ravintola Elissa. Kaupungintalossa on valtuustosali sekä useita kokoustiloja (esim. kaupunginhallituksen kokoushuone) kaupungin toiminnasta johtuvien normaalien kokousten järjestämistä varten.
Sivu 6/14 Kaupungintalolla on toimitiloja seuraavilla yksiköillä: - Hallinto (mm. kaupungin johto, henkilöstöhallinto, talous ja rahoitus, laki- ja hankintapalvelut, tietohallinto ja ICT-palvelut, viestintä, tarkastuslautakunta, postitus ja Osviitta palvelut) - Sivistyspalvelut (hallinto) - Sosiaali- ja terveyspalvelut (hallinto) - Perusturvapalvelut (hallinto) - Tekniset palvelut - Ympäristövalvonta - Vapaa-ajan palvelut Sosiaalipalveluilla ja osalla hallinnon henkilökunnasta on toimitilat kaupungintalon välittömässä läheisyydessä olevissa kiinteistössä (Rovakatu 1 ja Rovakatu 2). Kaupungintalossa on kellarikerroksen lisäksi kolme (3) kerrosta. Suurin osa tiloista on toimistohuoneita, joita on 220. Lisäksi rakennuksessa on valtuustosali, kokoushuoneita 15, kellarissa toimistotilojen lisäksi arkistotiloja, pukeutumistiloja ja varastoja sekä tekniikkatiloja ja autotalli. Kaupungintalon keskeisimmät tunnusluvut (31.12.2016): - huoneistoala: 11 451 m 2 - tilavuus: 48 463 m 3 - jälleenhankinta-arvo: 23 815 470 - korjausvastuu: 512 681 - tekninen arvo: 17 201 714 - kuntoluokka: 72,2 % (suositus -> 75,0 %) - korjausvelkaa: 659 889 Kaupungintalossa on neljä osaa: - A-siipi: kokoustilat, aulatilat, ravintola 2 396 m 2 - B-siipi: Osviitta, kaupungin johdon tilat 1 599 m 2 - C-siipi: Kirjaston puoli (toimistoja) 4 162 m 2 - D-siipi: Valtion virastotalon puoli (toimistoja) 3 293 m 2 2.3.2 Konserniyhtiöiden toimitilat Tarveselvitystyöryhmä on selvittänyt kaupunkikonsernin käytössä olevat tilat (toimistotilat). Rovaniemen kaupunkikonsernin yhtiöiden ja yhteisöjen käytössä olevat tilat jakautuvat seuraavasti: Rovaseudun Markkinakiinteistö Oy:n (kaupunki omistaa yhtiöstä 100 %) omistamissa tiloissa (toimistohenkilöstö) toimivat: - Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy (Ainonkatu 1)
Sivu 7/14 - Lappica Oy (Lapinkävijäntie 2) - Rovaniemen Kehitys Oy (Ainonkatu 1) - Rovaniemen Infra Oy (Mäntyvaarantie 1 ja Ahjotie 7) Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n (kaupunki omistaa yhtiöstä 100 %) omistamissa tiloissa toimii: - Napapiirin Residuum Oy (Betonitie 3) Kauppakeskus Revontulessa toimii: - Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n hallinto ja asiakaspalvelu (Koskikatu 27) Kauppakeskus Sampokeskuksessa toimii: - Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy (Maakuntakatu 29-31) Rovaniemen koulutuskuntayhtymältä vuokratuissa tiloissa toimii: - Eduro-säätiö (Kairatie 75) Pääosa kaupunkikonsernin yhtiöistä toimii kaupunkikonsernin omistamissa tiloissa. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n hallinto ja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy ovat vuokranneet toimitilansa ulkopuolisilta vuokranantajilta. Konserniyhtiöillä on myös muita pienempiä toimitiloja eri puolilla kaupunkia. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä on toiminnan luonteesta johtuen toimitiloja (tuotantotiloja) myös muissa Lapin kunnissa. Kaupunkikonsernin yhtiöiden toimistohenkilöstön määrä on tällä hetkellä noin 130 henkilöä. Mikäli konserniyhtiöiden toimistohenkilöstö sijoittuisi jatkossa kaupungintalolle, kokonaisuudessaan tarvittava tilamäärä olisi noin 3 000 m 2. 2.4 Toimitilojen kehittämistarpeet Kaupungintalo on alun perin suunniteltu hallintorakennukseksi. Kaupungintalon toimistohuoneet on pääosin suunniteltu yhden henkilön työhuoneiksi ja tavoitteena on laatia uusi huonetilaohjelma siten, että huonetilaohjelma mahdollistaisi paremman tilatehokkuuden esimerkiksi monitilaratkaisuilla. Yhtenä haasteena on ns. kaksikäytäväratkaisu, jonka vuoksi käytävätiloja on paljon. Myös aulatilaa on runsaasti. Tilaliikelaitos on tehnyt laajan kuntotutkimuksen kaupungintalon kunnosta vuonna 2015. Tehdyn kuntotutkimuksen perusteella Tilaliikelaitos on tehnyt vuosina 2016 ja 2017 määrärahojen puitteissa pääosin sisäilmaan liittyviä korjaustoimenpiteitä: - LVIA-korjaukset: o ilmastoinnin mittaus ja säätö
Sivu 8/14 - rakennustekniset korjaukset: o käytävien ja neuvottelutilojen kuitujen sidonta, villapitoisten eristeiden poistaminen (palo- ja äänieristeet, päätelaitteet) o C-siiven 3. kerroksen toimistohuoneiden korjaukset (ikkunoiden ja seinärakenteiden tiivistys, villakuitupitoisten eristeiden vaihto kuiduttomiin) - Päätearkiston korjaukset (lattiarakenteet ja ilmanvaihtotekniikka) Jotta kaupungintalo palvelee jatkossakin vuosikymmeniä, seuraavat korjaukset tulee tehdä peruskorjauksen yhteydessä: - salaojituksen ja perusmuurien vedeneristyksien korjaustyöt (samalla korjataan rakennuksen seinän vierustojen pintavesien ohjaus) - vesikattoranteen korjaustyöt (korjataan räystäsrakenteen ongelmat) - ikkunoiden uusiminen (sivuilla, joissa rasitusta on enemmän, ikkunoiden kunto on välttävä) - toimistohuoneiden korjaus (resepti), on ulotettava läpi koko talon (peruskorjauksessa todennäköisesti joudutaan uusimaan myös lattiapinnat) - ulkoseinärakenteen korjaustyöt (ikkunapellityksien kaadot korjataan, joka osaltaan vaikuttaa julkisivuun) - parvekerakenteiden korjaustyöt (rakenteet ongelmallisia ja esimerkiksi vedeneristys on puutteellinen) - kellarikerroksen korjaustyöt (kuntotutkimuksen mukaisesti) - talotekniikan mitoitus ja korjaus tulevaisuuden käyttö huomioiden (nykyinen ilmanvaihdon ja lämmityksen niin sanottu konvektoritekniikka on vanhanaikainen ja haasteellinen) Tarveselvitystyöryhmä on pohtinut kaupungintalon peruskorjausta ja tavoitteena olisi peruskorjauksen myötä laatia uusi huonetilaohjelma, joka mahdollistaisi monimuotoisia työpisteitä siten, että tilatehokkuutta saataisiin parannettua merkittävästi. Tavoitteena on parantaa sisäilman laatua ja yhtenä vaihtoehtona on uusia lämmitys- ja ilmastointijärjestelmä. 3. TOIMINNAN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY 3.1 Tulevan toiminnan kuvaus Rovaniemen kaupunki aivan kuten kaikki muutkin kunnat ovat merkittävimmän kunta-alaa koskevan uudistuksen edessä, kun maakuntauudistus astuu voimaan 1.1.2020. Tämä tulee muuttamaan myös Rovaniemen kaupungin toimintaa merkittävästi ja esimerkiksi kaupungin hallinnossa työskentelevän henkilöstön määrä vähenee.
Sivu 9/14 Kaupungin omistamien konserniyhtiöiden toimitilat eivät ole kaupungintalolla ja kun maakuntauudistuksen myötä tiloja vapautuu kaupungintalolta, kaupunki voisi keskittää koko konsernin hallinnon kaupungintalolle. Tämä vapauttaisi ne tilat, jotka on vuokrattu konserniyhtiöille Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:ltä vapaille markkinoille ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n hallinto siirtyisi pois ulkopuoliselta vuokratuista tiloista. Samalla koko konsernin hallinto keskittyisi kaupungintalolle, joka tiivistäisi yhteistyötä ja toisi synergiaetuja koko konsernille. 3.1.1 A-siiven peruskorjaus Kaupungintalon A-siipi (1. kerroksen ravintola ja kokoustilat, 2. kerroksen valtuustosali ja kokous sekä aulatilat) on tarkoitus peruskorjata ja palauttaa pääosin ennalleen. 3.1.2 B-siiven peruskorjaus Kaupungintalon B-siipi (Osviitta palvelupiste, 1. kerroksen toimisto- ja aulatilat, 2. kerroksen kaupunginjohdon toimisto- ja aulatilat ja 3. kerroksen kokous- ja aulatilat sekä tekniikkatilat) on tarkoitus peruskorjata ja palauttaa pääosin ennalleen. 3.1.3 C- ja D-siipien peruskorjaus Kaupungintalon C-ja D-siivet on tarkoitus peruskorjata normaaliin toimistokäyttöön kuitenkin niin, että reunaehtojen puitteissa laaditaan uusi huonetilaohjelma siten, että esimerkiksi monitilaratkaisuilla toteutetaan avotoimistoja ja riittävä määrä riittävällä äänieristystasolla olevia toimistohuoneita huomioiden käyttäjien eri tarpeet. Tällä tavoin voidaan saada tilatehokkuutta ja enemmän työpisteitä kaupungintalolle. 3.2 Toiminnan erityisvaatimukset ja rajoitukset Kaupungintalon peruskorjauksessa tulee huomioida kaupungintalon arkkitehtuurillinen arvokkuus. Peruskorjauksen laajuuteen vaikuttaa myös kaupungintalon tulevaisuuden käyttö ja esimerkiksi erikoistilojen määrän kasvu nykyisestä. Monitilaratkaisuilla tilatehokkuutta voitaisiin saada lisää. Huonetilaohjelmaa laadittaessa tulee selvittää työturvallisuus ja varautua riittävään määrään äänieristettyihin työpisteisiin poistumistiet huomioiden. 3.3 Toiminnan taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot Kaupunkikonserni tarvitsee toimitilat toiminnassaan ja kuntalaisille tarjottavaa asiakaspalvelua varten. Kaupunkikonsernin kokonaistalouden kannalta konser-
Sivu 10/14 nin hallinnon keskittäminen kaupungintalolle on järkevää. Huolellisella suunnittelulla ja uuden tyyppisellä monitilaratkaisulla kaupungintalo voidaan peruskorjata siten, että konsernin yhtiöille voidaan tarjota kustannustehokkaat toimitilat toimintaa varten. Kokonaistalouden kannalta järkevää on selvittää maakuntahallinnon tilatarpeet, koska kaupungintalon tilojen suunnitteluvaiheessa voitaisiin hyvin ottaa huomioon myös tulevan maakunnan tilatarpeet ja vuokrata tiloja tulevan maakunnan tarpeisiin 1.1.2020 alkaen. 3.4 Toiminnan järjestämisvaihtoehdot Perusturvalautakunta on selvittänyt vaihtoehtoisia tiloja terveyskeskuksen avopalveluita varten. Perusturvalautakunta on aiemmin tehnyt laajemman tarveselvityksen ja linjannut, että terveyskeskuksen avopalvelut tarvitsevat tilat kaupungin keskustasta. Konserniyhtiöt ja yhteisöt toimivat tällä hetkellä myös pääosin kaupungin keskustassa ja etenkin asiakaspalvelu huomioiden tarvitsevat jatkossa toimitiloja myös kaupungin keskustasta. 4. TILOJEN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY 4.1 Tilojen mitoitusperusteet ja alustava tilaohjelma Tilaliikelaitos laati yhteistyössä perusturvalautakunnan kanssa alustavan huonetilaohjelman kaupungintalon D-siiven korjaamisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden avopalveluiden käyttöön alkuvuonna 2017. Alustava huonetilaohjelma, koskee D-siiven pohjakerrosta ja 1. ja 2. kerrosta. Hankesuunnitteluvaiheessa on tarkoitus laatia huonetilaohjelma uudestaan huomioiden reunaehdot ja hankesuunnitteluvaiheen aikana voidaan hyödyntää laadittua alustavaa D-siiven huonetilaohjelmaa. 4.2 Tilojen erityisvaatimukset Kaupungintalon peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa siten, että tiloja voidaan käyttää jatkossakin tässä tarveselvityksessä kuvattuja toimijoita varten huomioiden esteettömyys ja nykyaikainen tekniikka (esim. kokoustilojen AV-välineet). 4.3 Tilojen laatuvaatimukset Kaupungintalon peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa siten, että nykyiset toimistoja kokoontumistiloja koskevat laatuvaatimukset huomioidaan. Etenkin ilmanvaihtoa koskevat määräykset ovat tiukentuneet viime vuosina ja peruskorjauksen yhteydessä toteutetaan nykymääräykset täyttävä ilmanvaihdon ratkaisu. Huonetilaohjelmaa laadittaessa kaupungintalon esteettömyyttä parannetaan
Sivu 11/14 4.4 Tilojen sijainnin vaatimukset Kaupungintalo sijaitsee Rovaniemen kaupungin keskustassa, jossa on kuntalaisten helppo asioida myös jatkossa. 4.5 Pysäköinti Henkilökunnalle on kaupungintalon välittömässä läheisyydessä riittävä määrä lämmityspistokkkeella varustettuja autopaikkoja. Sen sijaan ajoittain lyhytaikaiseen pysäköintiin varattu pysäköintialue on ajoittain täynnä, joka tulee ottaa huomioon hankkeen suunnittelussa. 4.6 Tilojen taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot Huonetilaohjelma laaditaan siten, että tilatehokkuutta parannetaan kaupungintalolla oleellisesti. Tällä tavoin kaupungintalolle muodostuu suurempi määrä työpisteitä ja eri hallintokuntien käytössä oleva tilamäärä alenee. Tilat suunnitellaan siten, että niitä on jatkossa myös helppo muunnella toiminnan muuttuessa. 5. TILANHANKINTAVAIHTOEHDOT 5.1 Tilantarpeen tyydyttämisvaihtoehtojen kartoittaminen Nykyisten tilojen korjaaminen: Tilojen vuokraaminen tai ostaminen: Kaupungintalo on kaupungin keskeisin hallinnollinen keskus. Kaupungin hallinto ja kaupunkikonserni tarvitsee hallinnollisia tiloja jatkossakin, joten kaupungintalon peruskorjaamiselle on selkeä tarve. Tilaliikelaitos ja perusturvalautakunta ovat selvittäneet loppuvuoden 2016 aikana avopalveluille soveltuvia tiloja Rovaniemen kaupungin keskustasta. Markkinoilla ei ole tarjolla vuokrattavia tai myynnissä olevia tiloja, jotka soveltuisivat pitkäaikaisesti toimintaan. Osaltaan vireillä oleva maakuntauudistus ja muuttuva lainsäädäntö ovat vaikuttaneet tehtyihin selvityksiin. Kaupungintalon toiminnat tulee siirtää peruskorjauksen ajaksi muihin tiloihin, joka edellyttää huolellista suunnittelua. Yhtenä vaihtoehtona on korjata kaupungintalo vaiheittain. Tilojen uudisrakentaminen: Perusturvalautakunta on laatimassaan tarveselvityksessä kartoittanut Rovaniemen kaupungin keskustassa olevia tonttivaihtoehtoja. Tehtyjen selvityksen mu-
Sivu 12/14 kaan kaupungin keskustassa ei ole vapaana tonttia, jolle voisi rakentaa uudisrakennuksen. Maa-alueita kaupungin keskustassa kyllä on, mutta uudisrakentaminen edellyttäisi kaavamuutosta. 5.2 Tilanhankintavaihtoehtojen ympäristövaikutukset Tilanhankintavaihtoehtojen ympäristövaikutukset selvitetään tarkemmin hankesuunnitteluvaiheessa. Mikäli kaupungintalon peruskorjauksessa ei toteuteta laajennusta, ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. 5.3 Tilanhankintavaihtoehtojen lupaedellytykset Kaupungintalon peruskorjaus nykyiseen toimintaan ei edellytä kaavamuutosta. Mikäli hankesuunnitteluvaiheessa ilmenee tarve laajemmin jollekin muulle toiminnalle, joka edellyttää rakennusluvan hakemisen yhteydessä nykyisistä kaavamääräyksistä poikkeamista, mahdollisen luvan kaavasta poikkeamiseen myöntää Rovaniemen kaupunginhallitus. Poikkeamishakemuksen yhteydessä on pyydettävä lausunnot mm. Ely-keskus ja Museovirastolta. 5.4 Tilanhankintavaihtoehtojen vertailu Sairaalakadun tilahankintavaihtoehdoista on tehty useita selvityksiä perusturvalautakunnan toimesta. Perusturvalautakunta on yhteistyössä Tilaliikelaitoksen kanssa päätynyt ratkaisemaan tilatarpeen väliaikaisesti liittyen Sairaalakadun avopalveluihin. 5.5 Väliaikaisten tilojen tarve ja hankinta Kaupunginhallitus ja perusturvalautakunta ovat tehneet päätöksen, että nykyiset toiminnot Sairaalakadulla siirretään pois Sairaalakadulta 31.12.2017 mennessä. Tilaliikelaitos on yhteistyössä Perusturvalautakunnan kanssa osittain jo ratkaissut väliaikaiset tilat Sairaalakadun terveyskeskuksen avopalveluille ja kokonaan väliaikaisratkaisu on tarkoitus saada toteutettua talven 2017-2018 aikana. Mikäli kaupungintalon peruskorjaus päätetään käynnistää, väliaikaisia tiloja tarvitaan nykyisin kaupungintalolla toimiville yksiköille. Alustavasti asiaa on jo selvitetty ja esimerkiksi Pöykkölässä on tällä hetkellä vapaana Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n omistamia tiloja joita voidaan vuokrata väistön ajaksi. Tilaliikelaitoksen tehtävänä on ratkaista yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa väliaikaiset tilatarpeet, kun investointihanke aikanaan käynnistyy.
Sivu 13/14 6. AIKATAULU Alustava aikataulu: Hankesuunnittelu 2017-2018, toteutus 2019-2021. 7. KUSTANNUKSET, RAHOITUS JA VAIKUTUKSET 7.1 Hankkeen kustannusarvio Huomioiden Rovaniemen kaupungissa valmisteilla oleva Tilahankkeiden valmistelu- ja toteutusohjeen päivitys (koskee erityisesti vaativia kohteita), hankkeen kustannusarvio selvitetään hankesuunnitteluvaiheessa. Alustavia arvioita peruskorjauksen kustannuksista (vuoden 2017 tasossa): - mikäli peruskorjauksen kustannusarvio toteutuisi Lappia-talon peruskorjauksen toteutuneella neliöhinnalla (2 167 euro/m 2 ) kaupungintalon peruskorjaus maksaisi noin 24,8 miljoonaa euroa (11 451 m 2 ) - vastaavasti neliöhinnalla 2 000 euroa/m 2 kustannukset olisivat 22,9 miljoonaa euroa ja - neliöhinnalla 2 500 euroa/m 2 kustannukset olisivat 28,6 miljoonaa euroa - mikäli kaupungintalon peruskorjauksessa ei tehtäisi suuria muutoksia huonetilaohjelmaan, neliöhinta voisi jäädä 1 700 euroon/m 2, jolloin kustannukset olisivat noin 20,0 miljoonaa euroa Keskeisimmät kustannusarvioon vaikuttavat tekijöitä ovat: - toteutettavat uudet tilat ja tilamuutokset sekä toiminnot - erikoistilojen määrä - ulkoseinien korjauksen laajuus - talotekniikan korjauksen laajuus - mahdolliset suojelun tuomat haasteet 7.2 Hankkeen rahoitussuunnitelma Hankkeen toteuttamisvaiheen rahoittamisesta päättää Rovaniemen kaupunginvaltuusto. 7.3 Hankkeen taloudelliset vaikutukset Hanke toteutetaan Tilahankkeiden valmistelu- ja toteutusohjeen mukaisesti. Ennen hankkeen käynnistämistä laaditaan voimassa olevien vuokranmääritysperiaatteiden mukaisesti esivuokrasopimus, selvitetään väistötilojen kustannukset, väistötiloihin muuttamisesta aiheutuvat kustannukset sekä muut taloudelliset vaikutukset.
Sivu 14/14 8. PÄÄTÖSESITYS Tarveselvitysryhmä esittää kaupunginhallitukselle, että kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnittelua varten varataan Tilaliikelaitoksen investointikohtaan investointimääräraha vuosille 2017 2018. Peruskorjauksen toteuttamiseen varataan investointimääräraha seuraaville (alustavasti vuosille 2019-2021) vuosille hankesuunnitelman valmistuttua. Hankesuunnitteluvaiheessa selvitetään: - peruskorjauksen laajuus (edellyttää lisätutkimuksia) - peruskorjauksen reunaehdot (tilojen muunneltavuus, rakennusluvan edellytykset) - peruskorjauksen kustannukset (laaditaan uusi huonetilaohjelma, jonka perusteella saadaan tavoitehinta-arvio) Rovaniemellä 3.10.2017 LIITTEET Liite 1: Kaupungintalon sisäilmatutkimus 2015 liitteineen