UNICEFin Lapsiystävällinen maakunta koulutus Kehittämistyön mahdollisuudet ja haasteet/lapsiystävällinen kunta malli Oulussa

Samankaltaiset tiedostot
Lapsiystävällinen kunta -malli. Suomen UNICEF

Lapsiystävällinen kunta Sanna Koskinen

LAPE-työpaja 6.2.: Lapsiystävällinen kunta Suomen UNICEF, Johanna Laaja

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Oulun kaupungin palveluissa

Mitä osallisuus voisi olla?

Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, maakuntien ja THL:n kesken

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY

Kokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista seurakunnissa. Hanna Pulkkinen/ Seurakuntaopisto/

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Miten tästä eteenpäin? muutosagentti (STM) Anne Frimodig. STM kuvapankki: istockphoto

LAPE pre-seminaari Helsingissä Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Kohti tulevaisuuden Sivistyskuntaa. Mika Penttilä, sivistys- ja kulttuurijohtaja

Nuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Lapsiystävällinen maakunta -pilotti. LAPE-päivät , Metsätalo

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Kohti lapsiystävällisiä maakuntia!

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, 10 maakunnan ja THL:n kesken

Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin osallisuussuunnitelma

Miksi? KeKo kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus

Lape-hankkeen tulokset

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

Yksi keittiö, yhteinen soppa, monta kokkia. Toimintakulttuurin muutoksella kohti asiakaslähtöisempiä palveluita

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

HYVINVOINTIKOULU Tuomo Lukkari. Kiiminkijoen koulu

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Julkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö

Informaatikot - Oulun kaupunginkirjasto

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa Jaana Lerssi-Uskelin

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

Etelä-Pohjanmaan Kick off Seinäjoki

NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavan toimintakulttuurin muutos (1.osa-alue) LAVA

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KESKI-SUOMI

Unicefin Lapsiystävällinen kunta mallin toteuttaminen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Helsinki pyrkii ihmisoikeuksien edelläkävijäksi. Milla Sandt

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla. ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Lapsiystävällisen kunnan ja maakunnan tunnusmerkit. Lape muutosohjelman ohjausryhmän jäsen, strategiajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinna

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

Lasten osallisuus ja lapsia koskevan tutkimustiedon hyödyntäminen

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

LAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä.

Palveluverkkoselvitys ja lapsivaikutusten arviointi - case Huittinen -

LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä.

Kehittämistiimi: Haavisto, Moisander-Pohjonen, Vesterinen, Åstedt

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

LAPE-päivät Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Näkökulmana toimintakulttuurin muutos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa

Transkriptio:

UNICEFin Lapsiystävällinen maakunta koulutus 15.11.2017 Kehittämistyön mahdollisuudet ja haasteet/lapsiystävällinen kunta malli Oulussa Eija Ruohomäki, Oulun sivistys- ja kulttuuripalvelut Oulun UNICEF lapsiystävällinen kunta -koordinaattori

Lähtökohdista 1/Oulun KH:n päätös Lapsiystävällinen hallinto tarkoittaa paitsi lapsen oikeuksien sopimusta kunnioittavaa lapsipolitiikkaa, myös lapsiystävällistä toimintakulttuuria: lapsille ja nuorille ymmärrettävää tiedottamista, lasten ja nuorten tarpeet huomioivaa vuorovaikutusta, sekä lasten ja nuorten asioiden näkyväksi tekemistä ja esillä pitämistä. Tämä edellyttää systemaattista lapsenoikeuksista tiedottamista ja kouluttamista, poikkihallinnollista yhteistyötä sekä päättäjien sitoutumista asiaan. Keskiössä ovat sekä palveluiden rakenteet että ajattelu- ja toimintatavat. Malli edellyttää, että kaupungissa on nimetty henkilö, joka vastaa toiminnan kokonaiskoordinoinnista ja toimii myös yhteyshenkilönä UNICEFin ja Oulun kaupungin välillä. Kehitystyö toteutetaan toimialojen ja muiden toimijoiden (mm. neuvostot, järjestöt) yhteistyönä unohtamatta lasten ja nuorten osallisuutta. Ei perusteta uusia työryhmiä tai hallintorakenteita.

Lähtökohdista 2: UNICEFin mallin rakennuspalikat 1. Lapsen oikeudet tunnetaan. 2. Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla. 3. Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. 4. Lapset voivat vaikuttaa julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen. 5. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin. 6. Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan. 7. Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia. 8. Lapsia ja lapsuutta arvostetaan. 9. Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu. 10. Lapsia koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa.

Henkilöstön rooli Henkilöstön työtä lasten oikeuksien huomioimisessa tuetaan koulutuksilla ja selkeyttämällä menettelyitä sekä tarjoamalla UNICEFIn kehittämien lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikoiden ja tarkistuslistojen lisäksi paikallisesti malleja esim. suunnitelmien ja päätöksenteon valmisteluun. Henkilöstöä kannustetaan ja ohjataan tiiviimpään kaupungin sisäiseen yhteistyöhön sekä monipuoliseen yhteistyöhön lasten ja nuorten asioissa toimivien kolmannen sektorin asiantuntijajärjestöjen kanssa. Tärkeää henkilöstön työssä on myös on myös lapsiin ja nuoriin liittyvän kokemuksellisen tiedon hyödyntäminen ja lasten ja nuorten osallisuus.

Lasten ja nuorten rooli Edustuksellinen (ONE ja alueelliset osallisuusryhmät, vaikuttajanuoret, koulujen oppilaskunnat) Arjen osallisuus omassa kasvuyhteisössä Lausunnot, suunnitelmat Koulutukset, tapaamiset, tapahtumat, tiedotus Oulun LY kunta UNICEF-ohjausryhmä ja - työryhmä

Lapsiystävällinen kunta malli/mahdollisuuksia Laaja yhteistyö valtakunnallisesti ja kaupungin sisällä -> yhteinen ymmärrys, toimien samansuuntaisuus, yhteiset toimintamallit Lapsiystävällinen kunta kehittämisen sitominen olemassa olevaan kehittämistyöhön (näkökulmat, roolitukset, asiantuntijuuden jakaminen) *esim. lapsuus.ouka.fi -palvelutarjotin Pysyvien muutosten mahdollisuus. Kaupungin henkilöstön jokainen toimija sitoutuu lapsiystävällisen kunnan toimintamallin mukaiseen toimintaan. Tehostajana kolmannen sektorin yhteistyössä. Päättäjien laaja herättely: tietoisuus lasten oikeuksista, odotusarvojen nostaminen päätöksenteon valmistelulle Lasten ja nuorten osallisuuden uudet muodot ja mahdollisuudet. Alueellinen yhteistyö neljällä Oulun kaupungin alueella: Yhteiset päätavoitteet -> erilaisia käytännön toteutuksia yhdessä tai erikseen

Toimintakulttuurin kehittäminen yhteistyössä palikat paikoilleen tämä kaikki sisältyy meidän perustehtävään!!!! Muistakaa Y&Y:kin! Yksiköiden toiminta- ja vuosisuunnitelmat hyvinvointia tuottavan toimintakulttuurin rakentaminen yksiköissä Toimijat yksiköissä

Alueen toimijoiden yhteiset teemat Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia Lapsilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Oulu, eteläinen alue

Lapsiystävällinen kunta malli/haasteita Kaikkien sitouttaminen kehitystyöhön, tiedonkulku koko henkilöstön ja kaikkien kaupungin kehittämisprojektien sitominen kokonaisuuteen Oulun yhteistyön koordinoinnin organisointi (paljon muutoksia v. 2016 alun jälkeen) maakunnallisen työn vaikutus yksittäiseen kuntaan (vrt. eri lähtökohdat) Viestintä: Mielekäs lasten oikeuksista viestiminen Lasten ja nuorten asioiden näkyväksi tekeminen ja esillä pitäminen Lapsille ja nuorille viestiminen Päättäjien ja suunnittelijoiden yhteistyön varmistaminen systematisointi on haastava tehtävä

Lapsiystävällinen kunta malli/haasteita Lasten ja nuorten arjen osallisuuden kehittäminen Vaikutusten arviointi kokonaiskuva kaupungissa ja lapsivaikutusten arvioinnin kokonaisuus siinä osaamisen suppeus ->koulutustarve Budjetoinnin kysymykset (suunnittelu ja seuranta) Hajallaan oleva tutkittu ja kokemuksellinen tieto alueen lapsista ja nuorista; tietojen hyödyntäminen

Tietolähteitä: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2017-2021 (päivitettävänä, KH-käsittely tulossa) Lasten ja nuorten kouluterveyskysely TEA-viisari, maksuton ja avoin vertailutietojärjestelmä Sähköinen asiakaskysely liikunta- kulttuuri ja nuorisopalveluista Kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2015-2016 Alueelliset lapsiystävällisen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet (työpajat/messut ja alueiden kehittämissuunnitelmat) Tutkimus: Lasten ja nuorten arvoista sekä visioita tulevaisuuden Oulusta Kaupungin strategiatyön tueksi, laatinut Anu Alanko 10.4.2017 Avoimen hallinnon ja yhteisötoiminnan tietoja (mm. yhdenvertaisuus) Vaikuttajapäivät 2016 (kehittämiskohteiden kartoitus) Vaikuttajapäivät 2017 (sivistys- ja kulttuuripalveluiden toiminnan arviointi, lasten ja nuorten osallisuus päätöksenteossa) Lasten ja nuorten kaupunkikokous 2017 Varhaiskasvatuksen ja opetuksen lapsia ja nuoria sekä huoltajia osallistaneet opetussuunnitelmaprosessit Kokemuksellisen hyvinvointitiedon keruu kouluilla ja päiväkodeissa Lukioiden ja perusasteen lainmukaiset yhdenvertaisuussuunnitelmat ja laadintaprosessi ONEn työlleen määrittämät tavoitteet ja niiden arviointi Hyven vaikuttajanuorten esilletuomia tarpeita hyvinvointisuunnitelmassa Oujees-kysely (kaupungin strategiatyö) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026-haku (työpajat) Lasten oikeudet piirustuskilpailu ap/ip kerhoissa (näyttely tulossa marras-joulukuu)

Asiantuntijuus ja halu vaikuttaa Osallisuus on minulle pieniä arkipäivän tekoja suuressa kokonaisuudessa. Olen lapsi, lapsuuden oikea asiantuntija. Olen nuori, nuoruuden oikea asiantuntija. Haluan aktiivisesti vaikuttaa omiin ja perheeni, Oulun ja koko maailman asioihin.

Muutoksia Oulussa Systemaattisesti koulutettu lapsen oikeuksista ja sitoutettu henkilökohtaisella tasolla niiden edistämisen Asenteet ja arjen käytänteet ovat muuttuneet (vrt. yksiköiden tavoitteet) (Joidenkin) päättäjien ja virkamiesten ymmärrys lapsen oikeuksista on syvempää; mietitty konkretiaa yhdessä Poikkihallinnollinen yhteistyö on lisääntynyt; yhteistyö alueilla/lapsiystävällinen toimintakulttuuri Alueelliset toimintasuunnitelmat, yhteisöllisyyden lisääntyminen Lapsiperhetoimijoiden alueellisissa/palvelukeskittymien verkostotapaamisissa kautta kaupungin on sikun ja hyven henkilöstöä ja myös 3. sektorin toimijoita Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on päivitetty laajasti lapsia ja nuoria osallistaen

Muutoksia Oulussa Lapsille ja nuorille ja lapsiperheille suunnattujen kyselyiden tuloksia on hyödynnetty suunnittelussa Kaupungin uuden strategian laatimisessa lapset ja nuoret ovat mukana tiiviimmin kuin aiemmin Opetussuunnitelma- ja varhaiskasvatussuunnitelmaprosessit ovat olleet hyvin osallistavia (lapset, nuoret, huoltajat) Uudet sähköiset palvelut: Meijän kaupunni, lapsuus.ouka.fi On kerätty kootusti tietoa Oulun alueen lapsista ja nuorista ja alettu hyödyntää sitä Sivistys- ja kulttuuripalveluihin on perustettu uusi yhdenvertaisuustiimi (agendalla paljon lapsiin liittyvää asiaa ja nykyisen yv-suunnitelman jalkautusta ja uuden suunnittelua) Kauppakeskuksen/kesäkadun hyödyntäminen lapsiin ja nuoriin liittyvissä ja heille sekä huoltajille suunnatuissa toiminnoissa

Kiitos! Eija Ruohomäki, eija.ruohomaki@ouka.fi 044-7039189