Talousmatematiikan perusteet: Luento 3. Funktiot Lineaarinen funktio Paloittain lineaarinen funktio Lineaarinen interpolointi

Samankaltaiset tiedostot
Talousmatematiikan perusteet: Luento 3

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio

Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Kertaava osa on 2. periodilla ja normaaliosa 3. periodilla ja 4. periodin alussa.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Talousmatematiikan perusteet: Luento 8. Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

1 Peruslaskuvalmiudet

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion derivointi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta ja gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Talousmatematiikan perusteet: Luento 12. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta Gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa

Lukuväleistä. MB 3 Funktio. -2 < x < 5 tai ]-2,5] x < 3 tai ]-,3]

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

Talousmatematiikan perusteet: Luento 18. Määrätty integraali Epäoleellinen integraali

Talousmatematiikan perusteet: Luento 15. Rajoitettu optimointi Lagrangen menetelmä Lagrangen kerroin ja varjohinta

Talousmatematiikan perusteet: Luento 19

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Talousmatematiikan perusteet: Luento 12. Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla

Talousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu

Surjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei.

(a) Kyllä. Jokainen lähtöjoukon alkio kuvautuu täsmälleen yhteen maalijoukon alkioon.

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi

Funktioista. Esimerkki 1

Talousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoitettu optimointi Lagrangen menetelmä: yksi yhtälörajoitus Lagrangen menetelmä: monta yhtälörajoitusta

POHDIN - projekti. Funktio. Vektoriarvoinen funktio

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka tutuksi Harjoitus 2, malliratkaisut

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Integraalin sovelluksia kassavirta-analyysissa Integraalin sovelluksia todennäköisyyslaskennassa

Matematiikan tukikurssi

Funktiot, L4. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktio ja kuvaus. Yhdistetty funktio. eksponenttifunktio. Logaritmi-funktio. Logaritmikaavat.

x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu

Luento KERTAUSTA Kaksiulotteinen jakauma Pisteparvi, Toyota Avensis -farmariautoja

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Raja arvokäsitteen laajennuksia

Aluksi Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

Funktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Huippu 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Joukot. Georg Cantor ( )

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

Linkkejä kurssi2 / Etälukio (edu.) kurssi8 / Etälukio (edu.) (Suurinta osaa tämän linkin takana olevasta materiaalista pohdimme vasta huomenna!

1 ENSIMMÄISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

Funktion. Käänteisfunktio. Testi 3. Kauhava Aiheet. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktion kasvaminen ja väheneminen.

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Talousmatematiikan perusteet: Luento 9

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

Täydellisyysaksiooman kertaus

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

Injektio. Funktiota sanotaan injektioksi, mikäli lähtöjoukon eri alkiot kuvautuvat maalijoukon eri alkioille. Esim.

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

Y ja

Matemaatiikan tukikurssi

origo III neljännes D

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b

Sanomme, että kuvaus f : X Y on injektio, jos. x 1 x 2 f (x 1 ) f (x 2 ) eli f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

Numeeriset menetelmät

Rajatuotto ja -kustannus, L7

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

Algebran ja Geometrian laskukokoelma

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

Matematiikan tukikurssi

Matemaattisen analyysin tukikurssi

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

2 arvo muuttujan arvolla

Johdatus matematiikkaan

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 8. Vektoreista ja matriiseista Vektorien peruslaskutoimitukset Lineaarinen riippumattomuus Vektorien sisätulo

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Aloita Ratkaise Pisteytä se itse Merkitse pisteet saanut riittävästi pisteitä voit siirtyä seuraavaan osioon ei ole riittävästi

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Merkintä f (5) tarkoittaa lukua, jonka funktio tuottaa, kun siihen syötetään luku 5.

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

811120P Diskreetit rakenteet

Transkriptio:

Talousmatematiikan perusteet: Luento 3 Funktiot Lineaarinen funktio Paloittain lineaarinen funktio Lineaarinen interpolointi

s(n) p e m K(t) Tähän mennessä Olemme jo tarkastelleet erilaisten muuttujien välisiä riippuvuuksia: Henkilö lainaa 20 000 pankista 5% vuosikorolla. Miten lainasumma K riippuu vuodesta t? K(t) = 20 000 1 + 5 100 t 34000 29000 24000 19000 0 2 4 6 8 10 t Henkilö lainaa 5000 10% nimellisellä vuosikorolla siten, että korkoa lisätään pääomaan m kertaa vuodessa. Miten efektiivinen vuosikorko p e riippuu m:stä? p e m = 100 1 + 10/m 100 m 100 10.6 10.4 10.2 10 9.8 1 6 m Tarkastellaan geometrista lukujonoa a n = 60 1.2 n1. Miten jonosta muodostetun sarjan termi riippuu termin järjestysluvusta n? s(n) = 60 1.2n 1 (1.2 1) 2000 1500 1000 500 0 1 3 5 7 9 n 2

Tällä luennolla Muuttujien välisiä yhteyksiä kuvataan yleisesti funktioilla, esim. Lainasumma K(t)=20 000 1 + 5 100 Efektiivinen korko p e m = 100 1 + 10/m 100 määrän m funktio Geometrisen sarjan termi s(n) = 60 1.2n 1 (1.21) t on vuoden t funktio m 100 on koronlisäämiskertojen on järjestysluvun n funktio Tällä luennolla tarkastellaan Funktioihin liittyviä käsitteitä Lineaarista ja paloittain lineaarista funktiota Lineaarista interpolointia 3

Notaatiota R = (, ) R + = [0, ) Reaalilukujen joukko Einegatiivisten reaalilukujen joukko Kaarisulku ( tai ): reuna-alkio ei kuulu joukkoon Hakasulku [ tai ]: reuna-alkio kuuluu joukkoon R ++ = (0, ) Positiivisten reaalilukujen joukko x = 0 x x = 0 x x = 0 x R = (, ) R + = [0, ) R ++ = (0, ) 4

Notaatiota Kuuluu joukkoon Esim. 2 R: (Alkio) 2 kuuluu reaalilukujen joukkoon Osajoukko Esim. R + R: Ei-negatiivisten reaalilukujen joukko on kaikkien reaalilukujen joukon osajoukko A \ {a}: Joukko A siten, että alkio a on poistettu Esim. R ++ = R + \ {0}: Positiivisten reaalilukujen joukko on einegatiivisten reaalilukujen joukko, josta on poistettu alkio 0 10.1.2018 5

Funktiot Esim. Kiinteistöyhtiö ostaa teollisuusprosessissa syntyvää lauhdevettä, jota se välittää edelleen kiinteistölle kaukolämmöksi. Kiinteistölle välitettävästä sopimuksesta yhtiö maksaa tehtaalle Perusmaksun, joka on 20.30 kuukaudessa ja Kulutuksesta 16.10 /MWh Käytetään merkintöjä Ostettava lauhdevesimäärä: x A = R + Laskun suuruus: y B = R + Ostettavan määrän ja laskun suuruuden yhteyttä kuvaa funktio f on sääntö, joka kuvaa joukon A alkiot (x) joukon B alkioiksi (y). f: A B, y = f x = 16.10x + 20.30. f(x) määrittää tämän kuvauksen tietylle x A. 6

Lähtö-, maali- ja arvojoukot f: A B o Joukko A on funktion f lähtöjoukko Lähtöjoukkoa kutsutaan usein myös määrittelyjoukoksi Joukko B on funktion f maalijoukko Arvojoukko V f on niiden B:n alkioiden joukko, joiksi f kuvaa kaikki A:n alkiot o A o o f o V f o o B 7

Presemo-kysymys Ostettavan kaukolämmön määrän x (MWh) ja hinnan y ( ) yhteyttä kuvaa funktio f: R + R +, y = f x = 16.10x + 20.30. Mikä on funktion arvojoukko? 1. [16.10, ) 2. [20.30, ) 3. R + 10.1.2018 8

Reaalifunktio Lähtö- ja maalijoukon alkiot voivat periaatteessa olla mitä tahansa olioita Pirjo A Pena f Mies Meiju Nainen B Jos A R ja B R, kutsutaan funktiota f: A B reaalifunktioksi 9

Funktion ominaisuudet Jotta funktio f: A B olisi hyvin määritelty, tulee sen kuvata jokainen lähtöjoukon alkio yksikäsitteisesti arvojoukkoon, eli f: R R, f x = 1/x ei ole (hyvin määritelty) funktio f: R \{0} R, f x = 1/x on funktio 1. Jokaiselle x A pitää löytyä kuva y = f x V f 2. Jokaisen x A pitää kuvautua täsmälleen yhdelle arvojoukon alkiolle y = f(x) V f Ei funktio 10

Polynomifunktio Polynomifunktio on muotoa f: R R, f x = a 0 + a 1 x + a 2 x 2 + + a n x n Esim. f 1 x = x + 1 f 2 x = x 2 x + 2 f 3 x = 0.2x 3 0.5x 2 + x 1 f 4 x = 0.1x 4 0.5x 2 + 2 Polynomin aste = korkein eksponentti. 11

Lineaarinen funktio Ensimmäisen asteen polynomifunktiota f x = a 0 + a 1 x sanotaan lineaariseksi funktioksi Lineaarisen funktion kuvaaja on suora: Kerroin a 0 määrittää kohdan, jossa suora leikkaa y-akselin Kerroin a 1 on suoran kulmakerroin, joka mittaa funktion f absoluuttista muutosnopeutta Esim. Kaukolämmön kulutuksen ja laskun suuruuden yhteyttä kuvaa lineaarinen funktio f x = 16.10x + 20.30 Kerroin a 0 = 20.3: nollakulutuksella lasku on perusmaksu 20.30. Kerroin a 1 = 16.1: yhden MWh:n lisäys kulutuksessa kasvattaa laskua 16.10. Kulutus x (MWh) Lasku y=f(x) ( ) 0 20.3 1 36.4 2 52.5 5 100.8 10 181.3 12

Lineaarinen funktio tilastollisena mallina Edellä kaukolämmön kulutuksen ja laskun suhteeseen ei liittynyt satunnaisvaihtelua, vaan se oli deterministinen Lineaarista funktiota käytetään kuitenkin usein myös tilastollisena mallina Esim. Ekonomisti tutki teollisuuskiinteistön energiakustannusten riippuvuutta ulkoilman keskilämpötilasta x ( C) ja sai tuloksena tilastollisen mallin f: R R: f x = 16.5x + 444. Vakiotermi a 0 = 444: Kustannus on keskimäärin 444 /vrk, kun lämpötila on 0 C Kulmakerroin a 1 = 16.5: Kustannus pienenee keskimäärin 16.5, kun lämpötila nousee asteella 13

Lineaarinen funktio tilastollisena mallina Tilastollinen malli kuvaa muuttujien välisen yhteyden vain likimääräisesti Yhteyteen vaikuttaa myös satunnaisvaihtelu Lineaarinen malli on tavallisesti vain yksinkertaistava, rajoitetulla alueella pätevä approksimaatio Esim. Antaako lineaarinen malli f x = 16.5x + 444 järkeviä tuloksia, kun lämpötila x 444 16.5 = 26.9 C? 14

Lineaarisen funktion määrittäminen Suoran määrittää yksikäsitteisesti kaksi pistettä Esimerkki: Fahrenheit- ja Celciusasteikkojen välinen yhteys on lineaarinen. Tiedät, että 0 C = 32 F ja 100 C = 212 F. Määritä funktio f: R R, joka kuvaa Celcius-asteet Fahrenheit-asteiksi. f 0 = a 0 + a 1 0 = a 0 = 32 f 100 = a 0 + a 1 100 = 32 + 100a 1 = 212 a 1 = 1.8 f x = 32 + 1.8x 15

Lineaarisen funktion määrittäminen Suoran määrittää yksikäsitteisesti yksi piste ja kulmakerroin Esimerkki: Markkinointiguru uskoo, että jokainen markkinointiin laitettu lisäeuro tuottaa yritykselle 2 lisäeuroa vuodessa. Yrityksen tämänhetkinen markkinointibudjetti on 500 000 ja tuotto 1.2 M. Määritä funktio, joka kertoo tuoton (uskotun) riippuvuuden markkinointibudjetista. Kulmakerroin a 1 = 2 1 = 2. f 0.5 = a 0 + a 1 0.5 = a 0 + 1 = 1.2 a 0 = 0.2. f x = 0.2 + 2x 16

Presemo-kysymys Mikä kuvaajista esittää funktiota f: R R, f x = 2x 3? 10.1.2018 17

Presemo-kysymys Opiskelija osallistuu tenttiin, josta saatava pistemäärä x 0,30. Tentti- ja kotitehtäväpisteiden yhteismitallistamiseksi tenttipisteet skaalataan välille 0,100. Mikä lineaarinen funktio f antaa skaalatut pisteet y = f(x) alkuperäisten pisteiden x funktiona? 1. f x = 30 + 70x 2. f x = 10 3 x 3. f x = 3 10 x 18

Sovellus tasapainohinnoitteluun Esim. Ekonomisti tutkii luomuturnipsin kysynnän ja tarjonnan (t) riippuvuutta yksikköhinnasta x ( /kg): Kysyntä f: R + R +, f x = 15.9x + 810.2 Tarjonta g: R + R +, g x = 11.7x + 3.3 Markkinat ovat tasapainossa suorien leikkauspisteessä, eli kun kysyntä = tarjonta: f x = g x 15.9x + 810.2 = 11.7x + 3.3 x 29.2, f x 345.4t kg 19

Presemo-kysymys Juustomakkaran kysyntä ja tarjonta (t) riippuvat yksikköhinnasta h ( /kg) seuraavasti: Kysyntä k: R + R +, k h = 10h + 700 Tarjonta t: R + R +, t h = 12h + 480 Määritä tasapainohinta. 1. 7 /kg 2. 10 /kg 3. 40 /kg 10.1.2018 20

Yhteenveto lineaarisista funktioista Funktiolla f: A B kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A A on lähtö- tai määrittelyjoukko (mihin joukkoon x kuuluu?) B on maalijoukko (mihin joukkoon y kuuluu?) V f B on arvojoukko (mille B:n osajoukolle f kuvaa A:n?) Lineaarinen funktio on muotoa f: R R, f x = a 0 + a 1 x Lineaarisen funktion kuvaaja on suora: Kerroin a 0 määrittää kohdan, jossa suora leikkaa y-akselin Kerroin a 1 on suoran kulmakerroin, joka mittaa funktion f absoluuttista muutosnopeutta 21

Paloittain lineaarinen funktio Esim. Kiinteistöhuoltoyhtiön välittämissä kaukolämpösopimuksissa on ehto, jonka mukaan 1. Perusmaksu toimituksesta on 20.30 /kk, ja 2. Kulutuksesta maksetaan tehtaalle 16.10 /MWh, mutta 3. 50 MWh:n ylittävästä kulutuksesta maksetaan 10.50 /MWh. Kulutuksen ja laskun yhteyttä kuvaa nyt paloittain lineaarinen funktio: 20.30 + 16.10x, kun x 50 f x = ቊ 300.30 + 10.50x, kun x > 50 20.30 + 16.10 50 + 10.50 x 50 50 MWh:n alittava osa 50 MWh:n ylittävä osa 22

Presemo-kysymys Teleoperaattorin tarjouksessa asiakas maksaa datankäytöstä kuukausittain kiinteän hinnan 3 /kk ja käytön mukaan 0.2 senttiä / Mt neljään gigatavuun asti. 4 Gt ylittävästä käytöstä asiakas maksaa 0.25 senttiä / Mt. Mikä funktioista kuvaa datankäytöstä aiheutuvaa kuukausilaskua ( ) toteutuneen käytön x (Gt) suhteen? 3 + 0.2x, kun x 4 1. f 1 x = ቊ 3.8 + 0.25x, kun x > 4 3 + 2x, kun x 4 2. f 2 x = ቊ 11 + 2.5x, kun x > 4 3 + 2x, kun x 4 3. f 3 x = ቊ 1 + 2.5x, kun x > 4 10.1.2018 23

Paloittain lineaarinen funktio Paloittain lineaarisella funktiolla voidaan periaatteessa approksimoida mitä tahansa funktiota Esim. Funktiota f x = x 3 voidaan approksimoida funktiolla f x = 196x + 960, 63x + 162, 9x, 63x 162 196x 960 kun 10 x < 6 kun 6 x < 3 kun 3 x < 3 kun 3 x < 6 kun 6 x < 10 Tämä ei kuitenkaan aina ole järkevää 24

Lineaarinen interpolointi Empiirisiä ilmiöitä kuvaavista muuttujista x ja y tunnetaan useimmiten tarkan yhteyden sijaan vain joitakin havaintopisteitä x 1, y 1, x 2, y 2,, (x n, y n ) Havaintopisteiden välillä (lat. inter) muuttujien yhteyttä voidaan arvioida interpoloimalla Päivä Lukema (MWh) 29.9. (0) 96.31 7.10. (8)?? 17.10. (18) 97.87 25.10. (26) 98.57 1.11. (32) 99.17 Esim. Kiinteistö on sitoutunut ilmoittamaan käytetyn kaukolämmön määrän noin viikon välein Energialaitokselle. Huolimattomuussyistä 7.10. otettu lukema on jäänyt ilmoittamatta. Miten arvioisit puuttuvaa lukemaa? 25

Lineaarinen interpolointi Kuvan perusteella kulutuksen voi olettaa kertyvän lineaarisesti: Välillä 29.9.-17.10. (18 päivää) kulutuksen kasvu oli 97.87-96.31=1.56 MWh Välin 29.9-7.10. (8 päivää) osuus tästä kasvusta on 8 1.56 0.69 MWh. 18 Arvio 7.10. lukemalle = 96.31+0.69=97.00 MWh Sama tulos saadaan myös määrittämällä kahden ensimmäisen pisteen välinen suora: f 0 = a 0 + a 1 0 = a 0 = 96.31 f 18 = a 0 + a 1 18 = 96.31 + 18a 1 = 97.87 a 1 0.0867 f x = 96.31 + 0.0867x f 8 = 96.31 + 0.0867 8 97.00 MWh Päivä Lukema (MWh) 29.9. (0) 96.31 7.10. (8)?? 17.10. (18) 97.87 25.10. (26) 98.57 1.11. (32) 99.17 1.56 MWh 0.69 MWh 26

Myynti (1000 ) Presemo-kysymys Taulukossa on dataa pikaruokaravintolaketjun kvartaalikohtaisesta myynnistä eri kokoisissa kaupungeissa. Ketjun johtajat harkitsevat uuden ravintolan avaamista kaupungissa, jossa on 200 000 asukasta. Mikä on lineaariseen malliin perustuva ennuste kvartaalikohtaiselle myynnille uudessa ravintolassa? As.määrä (tuhatta) Myynti (1000 ) 50 310 95 535 130 710 190 1010 240 1260 300 1560 500 2560 1. 1060 2. 1100 3. 1160 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 100 200 300 400 500 600 Asukasmäärä (tuhatta as.) 10.1.2018 27

Lineaarinen interpolointi Lineaarinen interpolointi vastaa paloittain lineaarisen funktion määrittämistä Aiemmin todettiin, että paloittain lineaarisella funktiolla voidaan approksimoida mitä tahansa funktiota Jos havaintopisteet on valittu (tai ovat valikoituneet) sopivasti, lineaarinen interpolointi toimii hyvin todellisesta funktiomuodosta huolimatta Mutta jos havaintopisteet on valittu (tai ovat valikoituneet) huonosti, myös lineaarinen interpolointi toimii huonosti 28

Populaation koko Kiitospäivä Ekstrapolointi Kuvalähde: Taleb, N. 2007. The black swan: the impact of the highly improbable. Random House, New York. Ekstrapolointi tarkoittaa muuttujien välisen yhteyden arviointia havaintopisteiden ulkopuolella (lat. extra) Tämä on usein vaarallista toimintaa Aika Historiadataan pohjautuvien ennusteidemme perusteella populaatiomme voi odottaa yhä kasvavan; suhtaudumme tulevaan kiitospäiväsesonkiin luottavaisin mielin. 29

Yhteenveto paloittain lineaarisesta funktiosta Paloittain lineaarisella funktiolla voidaan approksimoida mitä tahansa funktiota Lineaarista interpolointia käytetään, kun Tarkasteltavista muuttujista on saatavilla vain joitakin havaintopisteitä, Muuttujien välinen yhteys voidaan olettaa lineaariseksi havaintopisteiden välillä, ja Muuttujien välistä yhteyttä halutaan arvioida näillä väleillä Lineaarinen interpolointi vastaa paloittain lineaarisen funktion rakentamista havaintopisteiden määrittämille väleille 30