Dnro 1548/2017 23:9 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Asemakaavan muutos 23:9 KUULOJA, FORTUM WASTE SOLUTIONS OY 8.3.2018 Riihimäen kaupunki Kaupunkikehityksen toimialue Kaupunkisuunnittelu PL 125 (Eteläinen Asemakatu 4) 11101 Riihimäki p. 019 758 4000
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 8.3.2018 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: 23. kaupunginosan, Kuulojan korttelia 2306 sekä rautatie- ja erityisalueita. Asemakaavan kumoaminen koskee: 23. kaupunginosan, Kuulojan osaa korttelista 2306. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 23. kaupunginosan, Kuulojan osa korttelista 2306 sekä erityisalueet. Asemakaavan yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaupunginhallitus on päättänyt kaavamuutokseen ryhtymisestä 28.8.2017 326. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Riihimäellä Kuulojan kaupunginosassa Fortum Waste Solutions Oy:n jätevoimalan lounaispuolella. Suunnittelualue rajautuu luoteessa rataalueeseen ja alueen itäpuolella kulkee Talteentie. Alueen pinta-ala on noin 12 ha. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Kaavan tarkoituksena on sallia kierrätystoiminnan laajentaminen ja kevytrakenteisten varastohallien rakentaminen. Samalla alueen länsireunassa kulkeva rautatiealue on tarkoitus liittää osaksi Fortum Waste Solutions Oy:n omistamaa tonttia sekä osoittaa alueen eteläreunassa kulkevien ajorasitteet nykytilanteen mukaisina. Alueen itäosan kaava on tarkoitus kumota Tasetien osalta. 2
1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan tarkoitus 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 2. Tiivistelmä 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 2.2 Asemakaava 5 2.3 Toteuttaminen 5 3. Lähtökohdat 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Yleiskuvaus 6 3.1.2 Luonnonympäristö 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö 9 3.1.4 Maanomistus 11 3.2 Suunnittelutilanne 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 12 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 17 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 17 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset17 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 17 4.3.1 Osalliset 17 4.3.2 Vireilletulo 18 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 18 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 19 4.4 Asemakaavan tavoitteet 19 4.4.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 21 5. Kuvaus 22 5.1 Tontinkäyttö 22 3
5.2 Asemakaavan rakenne 23 5.2.1 Kokonaisrakenne 23 5.2.2 Mitoitus ja aluevaraukset 23 5.2.3 Palvelut 23 5.3 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen 24 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 24 5.5 Kaavan vaikutukset 24 5.5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen 24 5.5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 24 5.5.3 Muut vaikutukset 25 5.6 Kaavamerkinnnät ja määräykset 26 5.7 Nimistö 26 6. Asemakaavan toteutus 27 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 27 7. Päiväys ja allekirjoitus 27 8. Seurantalomake 27 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Asemakaavakartta määräyksineen Liite 3 Hulevesiselvitys- ja suunnitelma Liite 4 Tontinkäyttösuunnitelma Liite 5 Kaupunkikuvallinen selvitys Liite 6 Seurantalomake (täydennetään ehdotusvaiheen jälkeen) 4
2. TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutokseen on lähetty Fortum Waste Solutions Oy:n aloitteesta. Asemakaavaa laatii Fortumin valitsema ja kaupungin hyväksymä konsultti, Ramboll. Kaavan vireilletulosta on päätetty 28.8.2017 ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville kaavamuutoshankkeen verkkosivuille ja kaupunkisuunnittelun ilmoitustaululle Riihimäen kaupungin Yritystalon toimipisteeseen (Eteläinen Asemakatu 4, 3. krs.) 27.10.2017. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu 27.10.2017 MRL 63 :n mukaisesti Riihimäen kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Aamupostissa sekä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestetään 19.3. 6.4.2018, jolloin pyydetään myös viranomaislausunnot ja pidetään yleisötilaisuus 26.3.2018. 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksen päätavoite on mahdollistaa alueella monipuolisempi kierrätystoiminta (mm. muovijäte) sekä kevytrakenteisten varastohallien rakentaminen. Lisäksi alueen reunassa kulkeva rautatiealue on tarkoitus liittää osaksi tonttia. Tasetien osalta alueen asemakaava kumotaan. 2.3 TOTEUTTAMINEN Kaavan toteuttamisesta vastaa Fortum, jonka kanssa Riihimäen kaupunki tekee maankäyttösopimuksen jätteenkäsittelyalueen (EJ-1) kaavoittamiseen liittyvistä seikoista. 5
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Riihimäellä, Kuulojan teollisuusalueella, noin neljän kilometrin etäisyydellä Riihimäen keskustasta koilliseen. Kaavamuutosalue on osa Fortum Waste Solutions Oy:n laitosaluetta, jolla sijaitsee jätteiden ja vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja hyödyttämiseen liittyviä toimintoja. Talteentie kulkee kaava-alueen itäpuolella ja rata länsipuolella. Hausjärven teollisuusjätekeskus sijaitsee samalla alueella, mutta Hausjärven kunnan puolella. Alueen eteläpuolella on Hatlammin luonnonsuojelualue. Alueen ortoilmakuva. (Maanmittauslaitos) 6
3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Kaava-alue on rakennettua laitosaluetta, jonka pohjoisosassa kulkee rata-alue ja eteläosassa tiealue. Eteläosassa kulkevan tien eteläpuolella on pieni metsäkaistale, joka on osa laajempaa metsäaluetta. Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen eteläosan maaperä on hiekkamoreenia ja pohjoisosan hiesua. Aivan alueen pohjoiskärki on kalliomaata. Kallioperä on kiillegneissiä. Alueen maaperä. KA= kalliomaa, HS= hiesu, Sa= savi, Mr= hiekkamoreeni ja Ht = hieta. (GTK) Muovijalostamon aluetta sekä sen länsi/lounaispuoleista kuonakentän aluetta on tutkittu ja alueille on laadittu riskiarvioinnit vuonna 2015 Pöyry Finland Oy:n toimesta (Muovijalostamon alueen maaperätutkimukset ja riskiarviointi 6.7.2015, Kuona-alueen maaperätutkimukset ja riskinarviointi 27.10.2015, Muovijalostamon alueen rakentamisen aikaiset maaperätutkimukset 16.11.2015 sekä Toimenpideraportti, Pöyry Finland Oy 15.12.2015). Tehdyissä tutkimuksissa todettiin puretun F-hallin alapuolisessa pintamaassa ylemmän ohjetasoarvon ylittävä PCB-pitoisuus kolmen näytepisteen kokoomanäytteessä. Alueelta poistettiin n. 170 tonnia maata. Putkikaivannoista poistettiin rakentamisen vuoksi noin 84 tonnia massoja, joiden arseenipitoisuus ylitti lievästi kynnysarvotason. Muovijalostamorakennuksen alapuolinen maa todettiin näytteenotossa puhtaaksi. Muovijalostamon kevytrakenteinen kaarihalli (muovijalostamon pohjoispuoleinen rakennus) sijoittuu alueelle, jossa on varastoitu ja käsitelty kuonaa. Riskiarvion perusteella maaperässä todettu kuonakerros ei aiheuta terveys- tai muuta riskiä korkeista raskasmetallipitoisuuksista huolimatta, koska haitta-aineet eivät kulkeudu merkittä- 7
västi, eikä niille altistuminen ole merkittävää johtuen tutkimusalueen sijainnista suljetulla teollisuusalueella ja kuonakerroksen pintakerroksen eristämisestä tiiviillä kaksinkertaisella asfaltilla. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Alueen lähin pohjavesialue on I luokan pohjavesialue Hausjärvi (0408602), joka sijaitsee lähimmillään noin 2 kilometrin päässä koillisessa. I luokan pohjavesialue Hirvenoja (0408652) sijaitsee lähimmillään noin 5 kilometrin päässä luoteessa ja II luokan pohjavesialue Kekomäki (0408609) noin 4 kilometrin päässä kaakossa. Laitosalueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä edellä mainituille pohjavesialueille. Laitosalueen lähiympäristössä on kaksi ojaa, Punkanoja ja Myllysenoja. Kauempana, alueen länsipuolella, virtaa Hatlamminsuolta purkautuva Hatlamminoja. Punkanojan Hatlamminmäeltä keräämät vedet johdetaan putkitettuna laitosalueen halki. Vedet laskevat Puujokeen noin viiden kilometrin päässä laitosalueesta. Myllysenoja kerää pintavesiä laitosalueen itäpuolelta. Myös Myllysenojasta vedet päätyvät lopulta Piirilammen ja Helijoen kautta Puujokeen. Puujoki sijaitsee Vanajan reitillä, Kokemäenjoen vesistöalueella. Suunnittelualuetta ympäröivä osavaluma-alue. (Kuulojan hulevesiselvitys, Ramboll, 26.1.2018) Pääosassa kaavoitettavan alueen kuivatus perustuu kiinteistön sisäiseen hulevesiviemäriverkkoon. Rakennetulta laitosalueelta syntyvät kaikki hulevedet kerätään laitoksen sisäiseen hulevesiviemäriverkkoon, josta niitä johdetaan aluepumppaamojen kautta varasto- ja viivytysaltaisiin ja käsittelyyn. Kerättyjä hulevesiä hyödynnetään esimerkiksi laitoksen kattilavetenä ja prosessivetenä. Mitään hulevesiä ei 8
johdeta maastoon. Laitosalueen hulevedet johdetaan aluepumppaamoiden, varastovesialtaiden ja käsittelyn kautta kunnan jätevesiviemäriverkkoon. Ennen viemäriin johtamista hulevesistä otetaan näytteet. Laitosalueen läpi kulkee luoteis-kaakkosuunnassa rakennettu hulevesirumpu, joka johtaa alueen läpi Hatlamminmäeltä valuvia, alueen ulkopuolisia vesiä. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole rakennettua kunnallista hulevesiviemäriverkkoa. Lähin rakennettu Riihimäen kaupungin hulevesiviemäriverkosto sijaitsee Hatlammintiellä ja Lepistöntiellä suunnittelualueen länsipuolella. Hulevesiviemärin vedet puretaan läheiseen ojaverkostoon. Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Riihimäki kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykejaottelussa eteläboreaaliseen lounaismaan vyöhykkeeseen eli vuokkovyöhykkeeseen. Suunnittelualueen eteläosassa, Talteentien eteläpuolella, on metsäaluetta. Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai -kohteita. Alueen eteläpuolella on Hatlamminsuo ja itäpuolella Hatlamminmäki. Hatlammin alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa ja yleiskaavassa osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Maakunnallisesti arvokas Hatlamminsuo on Riihimäen arvokkain yksittäinen luontokohde. Se on laaja, suurelta osin luonnontilainen keidassuo, jolla esiintyy 40 eri suotyyppiä. Hatlamminmäki on geologialtaan maakunnallisesti arvokas maisemansuojelualue. Hatlamminmäellä on Yoldianmerivaiheen aikainen muinaisrantavyöhyke ja kivikot, louhikot ja mäen laki ovat metsälain mukaisia metsän monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Riihimäen kaupungin asukasluku 31.12.2016 oli 29 296 (Riihimäen kaupunki). Tilastokeskuksen väestöennusteen 2015 mukaan asukasluku tulee olemaan 31 585 vuoteen 2040 mennessä. Riihimäen yleiskaavassa 2035 varaudutaan noin 4 600 asukkaan väestön kasvuun vuoteen 2035 mennessä. Yhdyskuntarakenne, taajamakuva ja asuminen Kaava-alue on pääosin rakennettua laitosaluetta, jonka eteläosassa on pieni metsäalue. Suunnittelualue sijoittuu Riihimäen kaupungin keskustan taajama-alueen ulkopuolelle Lahdentien varrelle. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat suunnittelualueen eteläpuolelle alle 50 metrin etäisyydelle suunnittelualueen rajasta. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole palveluja. Riihimäen kaupungin keskustan palvelut sijoittuvat noin 5 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta lounaaseen. 9
Virkistys Suunnittelualueen itäpuolella on Hatlamminmäki ja eteläpuolella Hatlamminsuo. Hatlammin alueella kulkee useita virkistysreittejä ja suon eteläosassa on laavu sekä pitkospuut. Liikenne Kaava-alue liittyy liikenteellisesti Lahdentiehen (kantatie 54) Kuulojankadun kautta. Suunnittelualueen itä- ja eteläpuolella kulkee hiekkapäällysteinen Talteentie. Talteentie on rajattu laitosalueen piha-alueesta kiinteällä aidalla. Lahdentien nopeusrajoitus on laitosalueen kohdalla 80 km/h. Lahdentiellä liittymässä on väistötila ja oikeaan kääntyvälle liikenteelle ryhmittymiskaista. Lahdentie on valaistu kaupungin suunnasta laitosalueelle saakka. Lahdentien keskivuorokausiliikenne Liikenneviraston mukaan (KVL 2016) on alueen kohdalla 5 153 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on 12 %. Muovijätteiden käsittelylaitoksen ympäristölupahakemuksen mukaan (ympäristölupa (95/2016/1) raskaan liikenteen määrä koko laitosalueella (pois lukien teollisuusjätekeskus) on noin 85 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen arvioitiin lisääntyvän noin 7 ajoneuvolla vuorokaudessa muovijalostamon rakentamisen myötä. Rakennettu kulttuuriympäristö Riihimäen kasarmialueen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Muinaismuistot Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia muinaisäännöksiä. Lähin muinaisjäännös sijaitsee yli 3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta länteen. Tekninen huolto Alueen halki kulkee 110 kv voimajohtolinja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Riihimäen meluselvityksen 2008 mukaan suunnittelualueen meluarvot tieliikenteen osalta nykytilanteessa sekä ennusteessa vuodelle 2020 jäävät pääosin alle 50 db:n. 10
Vasemmalla on päiväajan keskiäänitaso nykytilanteessa ja oikealla on yöajan keskiäänitaso nykytilanteessa (Riihimäen meluselvitys 2008) Vasemmalla on päiväajan keskiäänitaso ennustetilanteessa 2020 ja oikealla on yöajan keskiäänitaso ennustetilanteessa 2020. (Riihimäen meluselvitys 2008) 3.1.4 Maanomistus Kiinteistö 694-23-2301-2 on Fortum Waste Solutions Oy:n omistuksessa ja kiinteistöt 694-405-8-503 ja 694-405-1-623 Riihimäen kaupungin omistuksessa. Kiinteistö 694-405-5-33 on Suomen valtion omistuksessa. Kiinteistö 694-405-8-501 on yksityisessä omistuksessa. 11
Kaava-alueen maanomistus. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan 1.4.2018. Päätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä 30.9.2018 mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaan tuloa. Päätöksen voimaan tullessa valmisteltavana oleva muu päätös tai toimenpide voidaan päätöksen estämättä tehdä 30 päivään syyskuuta 2018 mennessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energianhuolto 12
Maakuntakaava Alueella on voimassa Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistama Kanta-Hämeen maakuntakaava 2006. Kanta-Hämeen maakuntakaava sai lainvoiman 28.12.2007, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi päätöksensä kaavasta jätetyistä valituksista. Lisäksi alueella on voimassa Maakuntavaltuuston 11.6.2012 hyväksymä ja ympäristöministeriön 2.4.2014 vahvistama Kanta-Hämeen 1.vaihemaakuntakaava sekä Maakuntavaltuuston 1.6.2015 hyväksymä ja ympäristöministeriön 24.5.2016 vahvistama 2.vaihemaakuntakaava. Edellä listattujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartalla suunnittelualue sijaitsee ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueella (TT), jota halkoo sivurata ja uusi voimajohtolinja 400 kv. Alueen eteläosa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueen kaakkoispuolella on luonnonsuojelualue (SL). Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 luonnos- ja valmisteluaineisto oli nähtävillä 6.2.-3.3.2017. Kaavaluonnoksen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualue näkyy punaisella rajattuna. 13
Yleiskaava Alueella on voimassa Riihimäen oikeusvaikutteinen yleiskaava 2035, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 29.5.2017 ja saanut lainvoiman 20.8.2017. Yleiskaavassa suunnittelualue sijaitsee jätteenkäsittely- sekä teollisuus- ja varastoalueella (EJ). Alue on asemakaavoitettu. Alue on varattu jätteiden vastaanottoa ja käsittelyä varten. Se on tarkoitettu kaatopaikkoja, jätteen esikäsittelylaitoksia sekä jätteiden hyödyntämiseen liittyviä toimintoja varten. Alueen halki kulkee voimalinja ja länsiosassa on yhdysrata / sivurata. Alueen eteläosa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Kaava-alueen vieressä on suojelualue (SL, Hatlammin mäki ja Hatlammin suo). Hatlammin mäki ja Hatlammin suo ovat osa kehitettävää retkeilyn ja ulkoilun ydinaluetta. Ote Riihimäen yleiskaavakartasta. Suunnittelualue näkyy punaisella rajattuna. 14
Asemakaava Laitosalueen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2005 ja se on saanut lainvoiman 31.12.2005, rata-alueen asemakaava on hyväksytty 17.5.1990 ja kaava-alueen eteläosan asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.10.2005 ja se on saanut lainvoiman 1.12.2005. Suunnittelualueen pohjoisosa on jätteenkäsittelyaluetta (EJ-1) ja eteläosa on suojaviheraluetta (EV). EJ-1 alue on jätteiden loppusijoitusalue (ej-1), jonne saa rakentaa jätteiden varastointiin tarkoitettuja tilapäisiä halleja. Jätetäytön päätyttyä alue maisemoidaan ympäristöluvan ehdoin. EV-alueen halki kulkee kaksi ajoyhteyttä (ajo). Kaava-alueen pohjoisosa on yleisen tien aluetta (LT). Rata-alue on osoitettu teollisuusraiteen alueena (LRT-k), jossa indeksi k osoittaa, että alue on varattu kunnan tarpeisiin. Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue näkyy punaisella rajattuna. Rakennusjärjestys Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2012. Pohjakartta Pohjakartta on kaupungin laatima ja sitä on täydennetty kaavaprosessin aikana. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n asettamat vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 15
Päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Muovijätteiden käsittelylaitos on saanut ympäristöluvan (95/2016/1) vuonna 2016. Tekninen lautakunta on 13.9.2011 275 hyväksynyt Ekokem Oy Ab:n poikkeamishakemuksen, jossa esitettiin EV-alueelle osoitetun ajoyhteyden rakentamista osittain asemakaavan vastaiseen paikkaan. Ympäristölupa jätevesialtaiden sulkemisesta ja varastokentän jatkokäytöstä on edelleen työn alla. Lupahakemus valmistunee kevään sisällä ja tavoitteena on saada ympäristölupapäätös vuoden 2018 aikana. Laaditut selvitykset Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: - Muovijalostamon alueen maaperätutkimukset ja riskiarviointi (Pöyry Finland Oy, 6.7.2015) - Kuona-alueen maaperätutkimukset ja riskinarviointi (Pöyry Finland Oy, 27.10.2015) - Muovijalostamon alueen rakentamisen aikaiset maaperätutkimukset (Pöyry Finland Oy, 16.11.2015) - Toimenpideraportti (Pöyry Finland Oy, 15.12.2015) - Ekokem Oy Ab Jätteen energiakäytön laajennuksen ympäristövaikutusten arviointia (YVA) varten tehdyt selvitykset 2008-2009 - Riihimäen yleiskaava 2035 varten tehdyt selvitykset - Riihimäen meluselvitys (Ramboll Finland Oy, 2008) - Riihimäen ilmanlaatuselvitys (Ilmatieteenlaitos, 26.1.2011) - Ilmanlaatumittaukset Riihimäellä (ympäristönsuojeluyksikkö, 11/2016) Kaavatyön yhteydessä laaditaan seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Hulevesiselvitys ja -suunnitelma - Kaupunkikuvallinen selvitys, näkyvyys ja maisema - Tontinkäyttösuunnitelma, jonka yhteydessä selvitetään liikennettä ja pysäköintiä - Ympäristöluvan hakemiseen liittyvät selvitykset, kuten melu- ja hajuvaikutukset ja maaperätutkimukset 16
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutokseen on lähdetty alueen maanomistajan Fortum Waste Solutions Oyj:n hakemuksesta. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä on päätetty Riihimäen kaupunginhallituksessa 28.8.2017 326. Kokouksessa päätettiin ryhtyä kaavoitustyöhön seuraavin periaattein: - Kaavamuutoksen tavoitteena on, että korttelin 2306 alueelle ja viereisille rautatieliikenne- sekä suojaviheralueille laaditaan kaavamuutos, jolla laitosalueen ja jätteenkäsittelyalueen käytön sovittaminen ja alueiden laajentaminen Fortum Waste Solutions Oy:n esittämiin tarkoituksiin on mahdollista 29.6.2017 päivätyn hakemuksen mukaisesti. - Kaavamuutoksen laatija on Ramboll / Petri Tuormala. - Tarvittavat selvitysten ja tutkimusten laatijat tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. - Asemakaava ja siihen liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. - Fortum Waste Solutions Oy vastaa kaikista asemakaavan muutoksen ja siihen kuuluvien selvitysten ja tutkimusten laadinnan kustannuksista sekä työstä kaupungille aiheutuvista kaavoituskustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.). - Fortum Waste Solutions Oy sitoutuu ostamaan asemakaavan muutoksella käyttöönsä tarkoitetut kaupungin omistuksessa olevat maa-alueet asemakaavanmuutoksen vahvistuttua. - Asemakaavan muutoksen laatimiseen liittyen laaditaan maankäyttösopimus kaupungin maapoliittisen ohjelman mukaisesti. - Kaavan laatiminen voidaan aloittaa heti. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Riihimäen kaupungin vastuualueet: o ympäristönsuojelun palvelualue, ympäristöjohtaja 17
4.3.2 Vireilletulo o rakennusvalvonnan palvelualue, rakennusvalvontapäällikkö o kaupunkitekniikan palvelualue, katupäällikkö o kartta- ja tonttipalvelualue, kaupungin geodeetti - Riihimäen Vesi, vesihuoltojohtaja - Caruna Oy - Elisa Oyj - Fortum Waste Solutions Oy - TeliaSonera Finland Oyj - Riihimäen Kaukolämpö Oy - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Hämeen liitto - Puolustusvoimat - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES - Muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu 27.10.2017 MRL 63 :n mukaisesti Riihimäen kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivuille 27.10.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavoitustyön ajan internetissä osoitteessa www.riihimaki.fi/kaavoitus. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa työn aikana. Kaavatyön aikana saatu palaute kirjataan kaavaselostukseen, jossa myös kerrotaan, miten palaute on otettu huomioon kaavoituksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kaksi kirjallista palautetta Talteentien loppupään asukkailta. Molemmissa palautteissa ollaan huolissaan laitosalueen laajenemisesta länteen asutuksen suuntaan, kiinteistöjen arvon alenemista sekä mahdollisten ympäristöhaittojen lisääntymisestä. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään 19.3. 6.4.2018. Alueen naapurikiinteistöjen omistajille ilmoitetaan nähtäville tulosta kirjeitse. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on nähtävillä hankkeen kotisivuilla internetissä. Kaavaluonnoksesta järjestetään yleisötilaisuus 26.3.2018. 18
4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty Hämeen ELY-keskukselle sekä Uudenmaan ELY-keskukselle tiedoksi. Kunnan ja ELY-keskuksen välistä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) ei pidetty tarpeellisena. Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä pyydetään viranomaislausunnot. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavan muutokseen on lähdetty alueen maanomistajan Fortum Waste Solutions Oyj:n hakemuksesta. Laitosalueen toiminnot ovat viime vuosina voimakkaasti laajentuneet liittyen kiertotalouteen ja laitosalueella aloitti vuonna 2016 toimintansa kiertotalouskylä. Uusien toimintojen myötä on lisääntynyt tarve muiden kuin vaarallisten jätteiden varastoinnille ja käsittelylle. Muovijätteiden käsittelylaitoksen ympäristölupahakemuksessa (ympäristölupa (95/2016/1) on todettu asemakaavan muutostarve muovijätteiden varastointialueelle. Fortum on esittänyt Riihimäen kaupungille asemakaavan muutosta, siten että se mahdollistaisi alueella myös muiden kuin vaarallisten jätteiden varastoinnin. Muut varastoivat jätteet olisivat kierrätysmateriaaleja ja tavanomaisia jätteitä, joita käytetään raaka-aineena alueella toimivilla laitoksilla (esim. muovijalostamolla käsiteltävää muovijätettä). Lisäksi alueella voitaisiin varastoida laitosten tuotteita, kuten esim. muovia tai jäteperäistä polttoainetta. Alueella olisi myös tarve käsitellä jätteitä, lähinnä mekaanisesti. Jätteiden loppusijoitusalueen kaatopaikka-altaat ovat saavuttaneet täyttökapasiteettinsa ja ne on määrä sulkea lukuun ottamatta allasta 6, jota on tarkoitus käyttää jatkossa hulevesialtaana. Altaiden päälle on tarkoitus toteuttaa sulkemisrakenteet. Sulkemisen yleissuunnitelma on valmistumassa. Yleissuunnitelman yhteydessä tehdään riskiarvio kaatopaikkarakenteista ja suotovesien pääsystä maaperään ja pohjaveteen sekä tarkastellaan mahdollisia kaatopaikkakaasuja ja pölyn leviämistä. Ympäristölupa kuonan ja tuhkan vaarallisen jätteen kaatopaikkojen ympäristöluvanmuutoshakemukseen on valmisteilla. Kaava-alueella oleva jätteiden loppusijoitusalue on tarkoituksena maisemoida, jolloin loppusijoitusalueen päälle rakennettavalla kentällä voidaan varastoida em. materiaaleja ja jätteitä. Alueelle sijoitetaan myös jätteiden/kierrätysmateriaalien varastointiin ja käsittelyyn soveltuvia kevytrakenteisia halleja tai katoksia. Asemakaavan muutoksen päätavoite on mahdollistaa alueella monipuolisempi kierrätystoiminta (mm. muovijäte) sekä kevytrakenteisten varastohallien rakentamisen. 19
Alueen ilmakuva (Maanmittauslaitos 10/2017) ja alueella olevat toiminnot. Kaavamuutoshakemuksessa Fortum Waste Solutions Oyj on esittänyt seuraavia muutoksia voimassa olevaan asemakaavaan: - Kiinteistön 694-23-2306-6 asemakaavamerkintä TT-2/kem ulotetaan koskemaan myös osaa kiinteistöstä 694-23-2301-2. - EJ-1 laajennetaan koskemaan kiinteistöjen 694-405-8-503 ja 694-405-1-623 alueita. - EJ-1 esitetään muutettavaksi siten, että se mahdollistaisi alueella myös muiden, kuin vaarallisten jätteiden varastoinnin ja mekaanisen käsittelyn. Em. muut jätteet olisivat kierrätysmateriaaleja sekä tavanomaisia jätteitä, joita käytetään raaka-aineena alueella toimivilla laitoksilla (esim. muovijalostamolla käsiteltävää muovijätettä). - Lisäksi alueella voitaisiin varastoida ja mekaanisesti käsitellä laitosten tuotteita, kuten muovia tai jäteperäistä polttoainetta. - Kun jätteiden loppusijoitusalue on maisemoitu, voidaan alueen päälle rakennettavalla kenttäalueella varastoida em. kierrätysmateriaaleja, jätteitä ja tuotteita kevytrakenteisissa halleissa. Kaupungin ja maanomistajan välinen maankäyttösopimus laaditaan kaavaluonnosvaiheen jälkeen. 20
Hakijan esittämät muutokset voimassa olevaan asemakaavaan. (Kaavamuutoshakemuksen liite) 4.4.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa suunnittelualue on ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen aluetta (TT). Yleiskaavassa alue on osoitettu jätteenkäsittely- sekä teollisuus- ja varastoalueena (EJ). 21
5. KUVAUS 5.1 TONTINKÄYTTÖ Kevytrakenteinen kaarihalli Ekojalostamo Muovijalostamo Tontinkäyttösuunnitelma. Suljettujen jätealtaiden päälle rakennetaan varasto- ja käsittelykenttä, jossa voidaan varastoida jätteitä ja kierrätysmateriaaleja kevytrakenteisissa halleissa. Muovijalostamon yhteyteen sijoittuu nykyisin kevytrakenteinen kaarihalli, joka toimii paalattujen muovijakeiden välivarastona. Varastohallit sijoitetaan asfaltoitavalle kentälle, jonka pinta-ala on n.10 800 m². Kentän pinta rakennetaan n. +130.5 +133.0 korkotasoon. Kentän länsipuolelle sijoittuva allas säilyy jatkossa hulevesialtaana. Tontin sisäiset liikennealueet on pääosin asfaltoitu ja ne säilyvät jatkossa ennallaan. Tällä hetkellä raskaan liikenteen määrä koko laitosalueella on noin 85 ajoneuvoa vuorokaudessa, eikä kaavamuutos lisää alueen liikennemääriä merkittäväsi. Alueen 22
etelä ja -itäpuolella kulkeva Tasetie on erotettu kaava-alueen kohdalla piha-alueesta verkkoaidalla. Kulkuyhteys on nykyisin myös yleisen kevyen liikenteen käytössä. Kaava-alueen länsireunaan, vanhan ratalinjan kohdalle sijoitetaan kaasupullovarasto, jonka pinta-ala on n. 300 m². Kyseessä on kylmä varasto, joka on edestä avoin ja katettu. Rakennus on sijoitettava turvallisuussyistä riittävän etäisyyden päähän muista varastorakennuksista. Fortum ja Tukes ovat keskustelleet varaston sijoittamisesta. Tukesilta pyydetään lausunto kaavaluonnoksesta. 5.2 ASEMAKAAVAN RAKENNE 5.2.1 Kokonaisrakenne Kaavamuutosalue on pääosin osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ-1). Alueen pohjoispuolella on kaksi aluetta teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT-2/kem), jotka ovat osa laajempaa teollisuusrakennusten korttelialuetta. Alueille on osoitettu nykyiset kaukolämpöputket ja sähkölinjat sekä ajoyhteydet. Alueen eteläreunassa on suojaviheralue (EV), jonka läpi menee kaksi ajoyhteyttä (ajo). Kaava-alueen pintaala on 124 763m². Asemakaavalla kumotaan kaava-alueen itäosassa oleva osa korttelin 2306 jätteenkäsittelyaluetta (EJ-1). Kumottavan alueen halki kulkee Tasetie. Kumottavan alueen pinta-ala on 1 405 m². 5.2.2 Mitoitus ja aluevaraukset Teollisuusrakennusten korttelialue (TT-2/kem) - pinta-ala 14 241m² - 50 % alueesta tai rakennusalasta saa käyttää rakentamiseen eli yhteensä noin 9 180 m² Jätteenkäsittelyalue (EJ-1) - pinta-ala 84 823 m² - rakennusoikeus on 300 k-m² + ha-alueen rakennusoikeus 8 000 k-m² Suojaviheralue (EV) - pinta-ala 24 294 m² Autopaikat 5.2.3 Palvelut - Autopaikkoja on alueelle varattava puolet kahden suurimman työvuoron yhteenlasketusta työntekijämäärästä sekä tarpeelliset kuorma- ja linja-autojen pysäköintitilat. Kaavamuutosalueelle ei osoiteta palveluja. Alue tukeutuu keskustan palveluihin. 23
5.3 VAT:IN, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TO- TEUTUMINEN Riihimäen oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2035 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutos on Kanta-Hämeen maakuntakaavan mukainen. 5.4 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavassa on huomioitu hulevesien käsittely sekä rakennuksen soveltuminen kaupunkikuvaan ja ympäristöön. 5.5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos sijoittuu nykyiselle jätteenkäsittely / laitosalueelle eikä aiheuta muutoksia nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutukset kaupunkikuvaan Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan yms. Kaavan yhteydessä on laadittu kaupunkikuvallinen selvitys, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kaavamuutoksella ei muodostu merkittävää uutta rakentamista, josta aiheutuisi vaikutuksia. Vaikutukset liikenteeseen Alue liittyy olemassa olevaan liikenneverkkoon. Jätteiden varastointi ei lisää Fortumin laitosalueelle suuntautuvaa henkilöliikenteen määrää merkittävästi. 5.5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Kaavamuutosalue ei sijoitu pohjavesialueelle. Alueelle sijoittuvasta toiminnoista ei aiheudu suoria päästöjä vesistöön. Kaavan yhteydessä on laadittu hulevesiselvitys ja -suunnitelma, joka on kaavaselostuksen liitteenä (Liite 3). Nykytilanteessa suurin osa hulevesistä syntyy päällystetyiltä asfalttipinnoilta sekä rakennetuilta kattopinnoilta. Kaavamuutoksen myötä alueelta syntyviin hulevesi- 24
määriin ei kohdistu merkittäviä muutoksia. Kaavamuutoksen myötä laitosalue rakentuu tehokkaammin ja kattopinta-ala lisääntyy uusien varastohallien myötä, joten puhtaiden kattovesien määrä kasvaa. Korttelin alueella syntyviä hulevesiä pyritään viivyttämään aluekohtaisilla hulevesijärjestelmillä siten, että rakentamattoman alueen laskennallinen hulevesivirtaama mitoitussateella ei ylity, kun alue on rakennettu. Mitään hulevesiä ei johdeta käsittelemättä ja tutkimatta maastoon. Puhtaat kattovedet voidaan johtaa hallitusti maastoon erillään muista hulevesistä. Vaikutukset virkistykseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia virkistykseen eikä yleiskaava 2035:ssa osoitettuun kehitettävään retkeilyn ja ulkoilun ydinalueeseen kaavamuutoksen sijoittuessa jo ennestään vastaavassa käytössä toimivan alueen sisälle. 5.5.3 Muut vaikutukset Haju- ja pölypäästöt Kevytrakenteisissa halleissa varastoidaan hajua tuottamattomia jätteitä, kuten paalattuja muovijätteitä ja kierrätysmateriaaleja. Alueella varastoitavat jätteet vastaanotetaan ja käsitellään erillisissä rakennuksissa, kuten muovijalostamossa, joka sijoittuu kaava-alueen pohjoispuolelle. Hajujen esiintymistä tarkkaillaan laitosalueella säännöllisesti. Mikäli hajuhaitta havaitaan, ryhdytään toimenpiteisiin hajulähteen selvittämiseksi ja hajun vähentämiseksi. Pölyn leviäminen ympäristöön arvioidaan vähäiseksi, koska jätteiden käsittely tehdään kokonaisuudessaan rakennuksen sisällä. Alueelle suuntautuvan liikenteen aiheuttamaa pölyämistä estetään piha- ja tiealueiden puhdistamisella. Melu Jätteiden käsittely tapahtuu sisätiloissa, eikä alueelle sijoittuvat toiminnot lisää merkittävästi laitosalueen ulkopuolelle aiheutuvaa ympäristömelua. Liikenteestä aiheutuva melu muodostuu alueella vastaanotettavien jätteiden sekä laitokselta poiskuljetettavien materiaalien kuljetuksesta. Kaavamuutoksen arvioidaan tuottavan vain vähistä liikennemäärien lisäystä alueella. Roskaantuminen Jätteet kuljetetaan alueelle pääasiassa katetuilla kuorma-autoilla ja suljetuissa konteissa. Kuormat puretaan suoraan varastoon; joko kentälle tai vaihtoehtoisesti kevytrakenteisiin halleihin. Kuormien purkamisen yhteydessä huolehditaan, ettei roskia leviä laitosalueelle tai sen ulkopuolelle. Kaikki jätteiden käsittelytoiminnot tapahtuvat rakennuksen sisällä. Näin estetään, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista. Piha- ja tiealueiden siisteys tarkistetaan säännöllisesti ja mahdolliset alueelle tippuneet jätteet ja roskat kerätään mahdollisimman nopeasti pois. 25
Haittaeläimet Alueella varastoitavat jätteet ovat erilliskerättyjä ja lajiteltuja, joten eläimistä (rotat, linnut) aiheutuvat haitat arvioidaan vähäisiksi. Vaikutukset asumiseen ja lapsiin Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia asumiseen tai lapsiin. Tekniseen huoltoon Kaavamuutosalue on jo liitetty alueella kulkeviin vesi-, viemäri- ja sähkönjakeluverkostoihin. Työpaikkoihin, elinkeinotoimintaa, kunnallistalouteen, yrityksiin Kaavamuutos tukee alueen elinkeinotoimintaa. 5.6 KAAVAMERKINNNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavakartta on selostuksen liitteenä. 5.7 NIMISTÖ Kaavamuutoksella ei muodostu tarpeita uudelle nimistölle. 26
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavan toteuttamisen tueksi on laadittu tontinkäyttösuunnitelma ja kaupunkikuvallinen selvitys, jotka ovat kaavaselostuksen liitteinä Asemakaavan lisäksi toteuttamista ohjaavat yleiset rakentamismääräysohjeet ja Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys. 7. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Espoossa 8.päivänä maaliskuuta 2018. Ramboll Petri Tuormala Projektipäällikkö Riihimäellä 8.3.2018 Kaavoitusyksikkö Raija Niemi Kaavoituspäällikkö Niina Matkala Kaavasuunnittelija 8. SEURANTALOMAKE Asemakaavan seurantalomake (Liite 6) lisätään ehdotusvaiheessa. 27