GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/-90/3/10 HAAPAVESI Ängesneva - Kiimala Esko Sipilä 9.4.1990 a5107 s Kultamineralisaatioiden tutkimuksista valtausalueilla Kiimala 1 ja 2 Haapavedellä 1988-1989
TIIVISTELMÄ Ängesnevan Kiimalan kultaesiintymät (valtaukset Kiimala 1 ja Kiimala 2) sijaitsevat Haapaveden lounaiskulmassa n. 30 km Ylivieskasta Haapavedelle Kantokylän - Mieluskylän paikallistien molemmin puolin. Malminetsintä eteni yllämainituille alueille jatkettaessa systemaattisesti kultatutkimuksia Vesiperän esiintymästä pohjoiseen geofysikaalisin maastomittauksin ja anomalioiden geokemiallisella tutkimuksella yhteistyössä geokemian osaston kanssa 1988-1989. Ensinnä saatiin kulta-anomalioita Ängesnevalle sitten Kiimalaan ja viimeksi noin 1 km Kiimalasta pohjoiseen. Viimeksimainittu ja myöskin Kiimalan esiintymät ovat malmitutkimuksissa vailla lopullista arviota. Ne vaativat vielä lisätutkimuksia. Syväkairausta tehtiin molempina vuosina tammi-huhtikuussa talviolosuhteissa suoperäisen maaston johdosta. Yhteenvetona kairauksen määrästä seuraava tilasto. Valtaus Kiimala 1 Ängesneva, Onram, R 20 kpl/2670.70 m " Lumikko 2, R 26 kpl/ 886.70 m 46/3557.4 m Ängesnevan ymp. Onram, R 9 kpl/1123.20 m Valtaus Kiimala 2 Onram, R 11kpl/1217.35m Kiimala 1 ja Kiimala 2 1988-89 R 66 kpl 5897.95 m Ängesnevan kairauksien perusteella on näillä tiedoilla voitu tehdä seuraava malmiarvio. Esiintymä on auki molemmista päistään ja 150 m :n tason alapuolella. Cut off 0.9 ppm Au Syvyys 0-50 m 314252 tn, 1.45 ppm Au, 0.57 % As 456 50-100 m 515929 tn, 1.62 ppm Au, 0.41 % As 836 100-150 m 405157 tn, 1.51 ppm Au, 0.59 % As 612 yht. 1235338 tn, 1904 kg kultaa kg kultaa kq kultaa kg Au Tonnimäärällä painotettu keskipitoisuus on 1.54 ppm Au, 0.51 % As Malmiarvio kun cut off on Syvyys 0-50 m 42720 tn, 2 2 ppm.98 Au ppm Au, 1.44 % As 127 50-100 m 124592 tn, 3.5 ppm Au, 0.84 % As 436 100-150 m 97882 tn, 2.7 ppm Au, 1.10 % As 268 yht. 265194 tn, 831 kg Au kg Au kq Au kg Au Tonnimäärällä painotettu keskipitoisuus on 3.1 ppm Au, 1.0 % As. Valitettavasti näinkin vähäisellä cut of fin nostolla (0.9 ppm :stä 2.0 ppm) kultamineralisaation määrä putosi viidenteen osaan.
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO 1 1.1. Alueen sijainti, morfologia ja paljastumaolosuhteet 1 1.2. Kulkuyhteydet ja tutkimuskohteen nimeäminen 1 1.3. Tutkimusalueen pinta-ala 1 1.4. Aikaisemmat tutkimukset 1 2. TUTKIMUKSEN TAUSTA 1 2.1. Tutkimuskohteen löytöhistoria 1 3. SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET 3 3.1. Maastotutkimukset 3 3.1.1. Geokemialliset tutkimukset 3 3.1.2. Monttututkimukset 3 3.1.3. Kallioperäkartoitus ja lohkareetsintä - i : 4 3.1.4. Geofysikaaiset tutkimukset 4 3.1.5. Syväkairaus 6 3.2. Laboratoriotutkimukset 9 3.2.1. Malmianalyysit 9 3.2.2. Mineralogiset tutkimukset 9 3.2.3. Petrofysikaaliset tutkimukset 10 4. TUTKIMUSKOHTEEN GEOLOGIASTA 10 4.1. Sedimenttikivet 10 4.2. Intrusiivikivet 11 4.3. Muuttuneet kivet 14 4.4. Mineralisaatio 14 5. PROFIILIMALMIARVIO GEOLOGISENA IN SITU-ARVIONA ANGESNEVAN KAIRAUKSISTA 16 6. EHDOTUKSIA JATKOTUTKIMUKSILLE KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET 20 22 LIITERAPORTIT LIITTYY
1 JOHDANTO 1.1. Alueen sijainti, morfologia ja paljastumaolosuhteet Tutkimusalueet sijaitsevat karttalehdellä 2433 02 C ja D Oulaisten kaupungin ja Haapaveden kunnanrajan länsi- ja eteläpuolella. Sijainti on esitetty kuvassa 1. Morfologialtaan pääosa tutkimusalueesta on syvien kuivatusojien pirstomaa, matalaa metsää kasvavaa entistä ne vaa, jossa liikkumista vaikeuttavat myrskyn kaatamien puiden muodostamat ryteiköt. Paljastumia on hyvin vähän kuivemmilla kankailla. Suoalueet ovat kuitenkin verrattain matalia, syvimmillään noin 5 m. 1.2. Kulkuyhteydet ja tutkimuskohteen nimeäminen Kulkuyhteys tutkimusalueelle käy Kantokylästä vanhaa Ylivieskan- Mieluskylän paikallistietä myöten lähelle Kiimalan tienristeystä (Ylivieskasta 28 km), josta on yhteys Vesiperän kautta Ylivieskan- Haapaveden asfalttitielle. Ängesnevan ja Kiimalan kairauskohteisiin on vain metsäkoneen raivaama polku-ura. Asutusta ei ole. Kohteiden nimet on saatu kartalla olevista paikan nimistöstä. 1.3. Tutkimusalueen pinta-ala Tässä selostuksessa käsittelen pääasiassa vain valtauksien Kiimala 1 :n ja Kiimala 2 :n peittämää aluetta, jossa varsinaiset kulta-aiheemme sijaitsevat, eli yhteensä n. 113 ha (liitteet XXX, XXXI). Geologista kartoitusta on tehty koko karttalehden peittämällä alueella. 1.4. Aikaisemmat tutkimukset Kiimala 2 :n alueella on vuonna 1959 suoritettu malmitutkimuksia 8 eri malmilohkareen johdosta P. Ervamaan johdolla. Tutkimuksista on raportti M17/Hpv-59/2, Selostus Haapaveden pitäjän Kylännevan alueella v. 1959 suoritetuista malmitutkimuksista. Raportissa mainitut runsaasti rikkikiisua ja jonkinverran kuparia ja sinkkiä sekä arseenikiisua sisältävät konglomeraattilohkareet, joita ei ole enää maastosta löydettävissä, muistuttavat Kiimalan R390 :ssä lävistettyä rautakiisubreksiaa, jota pidän mainittujen lohkareiden emäkalliona. Tämä reikäleikkaus on n. 250 m lohkareista NNW. Kiisun breksioimat kivimurskaleet ovat paikoin pyöreäksi valssautuneet muistuttaen ulkonäöltään konglomeraattia. 2.. TUTKIMUSTEN TAUSTA 2.1. Tutkimuskohteen löytöhistoria Ängesnevan ja sen jälkeen Kiimalan kultamineralisaatioiden tutkimus oli suoranainen seuraus Vesiperän tutkimuksille niitä jatkettaessa geofysikaalisia anomalioita seuraten pohjoisluoteeseen. Kuten Vesiperän tutkimuksissa jo sovittiin, ryhtyi geokemian osasto, omatessaan suuremman näytteenottokapasiteetin, selvittämään Vesiperältä pohjoisluoteeseen n. 10 km pitkää ja siel" alas lounaaseen Pinolaan ulottuvaa geofysikaalista anomaliajaksoa. Tämän tutkimuksen myötä
saatujen Ängesnevan merkittävien anomalioiden ja niiden monttututkimusten perusteella ryhcyttiin syväkairauksiin tammikuussa 1988. Geokemiallisista tutkimuksista on raportit S/41/2433/1/1987 ja S/41/2433/1/1989 E. Iisalo sekä monttututkimuksesta M19/2433/- 87/1/51 K. Kojonen, joten en ryhdy tässä niitä tarkemmin selostamaan. Varsinkin montusta nro 387094 tavatusta bonanzasta (n. 0.3 x 1.0 m) aiheutunut "haloo" oli omiaan jouduttamaan kohteen kairausta. Kiimalan geofysikaalisista häiriöistä saatuja geokemiallisia anomalioita on osaa tutkittu kairaamalla ja montunkaivauksin. 3. SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET 3.1. Maastotutkimukset 3.1.1. Geokemialliset tutkimukset Malmiosaston geokemialliset tutkimukset näytemäärineen on selostettu Vesiperän raportissa M19/2433/-88/1/10 myös Ängesnevan osalta, ainoastaan Rahkolassa, (Kiimala 2), otettiin pari linjaa yhteensä 153 pistettä 1988 ja tammikuussa 1989 27 pistettä Veihtinevalla. Geokemiallisten tutkimusten suhteen ei malmiosasto enää panostanut voimiaan ko tutkimusalueelle 1989, koska oli sovittu työnjaosta geokemian osaston kanssa siten, että se huolehtii näytteenotosta Angesnevalta luoteeseen jatkuvalla geofysikaalisella anomaliajaksolla 1987 ja 1988 malmiosaston ottamien Ängesnevan moreenilinjojen sijainti on liitteessä r. Kartta on suoranainen jatke Vesiperän raportissa M19/24337-88/1/10 esitetylle alkuainekartalle M35.2/2433 02/1988. Geokemian osaston tutkimuksista on Esko Iisalon raportit 1/1987 ja S/41/2433/171989. S/41/2433/- Malmiosaston linjoille saatiin muutamia korkeita kultapitoisuuksia (liite II), joita tarkistettiin 1988 ja 1989 syväkairaamalla anomalioihin. Kiimalan kairaukset suunnattiin geokemian osaston löytämiin kulta-anomalioihin. 3.1.2. Monttututkimukset Monttututkimuksia ei Vesiperän raportissa mainittujen jälkeen ole tehty muuta kuin pieni kaivausohjelma viime marraskuussa valtausalueella Kiimala 2. Tutkimusmontuilla, yhteensä 10 kpl pyrittiin selvittämään geokemialla saatuja kulta-anomalioita. Ne johtuivat useimmiten rapakallion kiisupitoisuudesta, joko kiisupirotteesta tai kiisupitoisista juonista, joissa mm ASKi-pitoisuutta. Tämä monttuohjelma tehtiin kairauksissa tavoitettujen kiisuesiintymien pintapuhkeamien ulottuvuuksien selvittämiseksi. Kaksi Kiimala 2 :n valtausalueen N-päässä olevaa mineralisaatiota, lävistykset R423 :ssa ja R424 :ssä, ei päästy paljastamaan upottavan suomaaston johdosta. Kiimala 2 :n eteläisimmän, kulta-kupari-sinkkipitoisen rautakiisubreksian, lävistykset R389 :ssä ja R390 :ssä, pintapuhkeaman pituudeksi saatiin monttujen perusteella ainakin 50 m. Monttujen perusteella R425 :n NE-puoleiset kulta-anomaliat johtuvat arseenikiisupitoisista
4 kvartsijuonista granaatti-turmaliinigneississä, joihin liittyy rikkikiisua, sinkkivälkettä, magnetiittia ja tetrahedriittiä. Monttuanalyysejä ei ole vielä saatu. 3.1.3. Kallioperäkartoitus ja lohkare-etsintä Kuten raportin alussa jo mainittiin, ei kairatulla alueella ole paljastumia, joten geologinen kartta perustuu siinä pääasiassa kairausten antamaan informatioon ja monttututkimukseen sekä geokemiallisessa näytteenotossa saatuihin kallion pintanäytteisiin. Geofysiikan antamaa informaatiota on sovellettu karttakuvaa luodessa, mutta esimerkiksi Ängesnevalla geofysiikan kuvastama lähes rengasmainen muodostuma ei ole täysin selvinnyt suoritetulla kultaanomalia-kairauksella vaan se vaatisi selvitäkseen oman kairausohjelmansa. Koko karttalehden geologista karttakuvaa on ollut luomassa eri vuosina useita henkilöitä, Pentti Ervamaa 1959, Mikko Nironen ja Kai Front 1975, Leif Hemming 1976, Reijo Kangas 1985, Pentti Heikura 1986 ja 1987 ja Erkki Ristimaa, joka kahtena viime kesänä on revidoinut aikaisempia kartoituksia allekirjoittaneen valvonnassa. Viime kesänä on myös Kaj Västi ja Hannu Koskivuori revidoinut alueen länsipuolella kartoittamansa lehden ja 2433 02 ;n raja-alueita. Tut kimusalueeseen rajoitettu geologinen kartta on kuvassa 2. Lohkare-etsintä ei tuottanut uusia merkittäviä lohkareita ja raportissa M17/Hpv-59/2 mainitut 8 kpl ovat myös häipyneet maastosta. Todennäköisesti ne ovat jääneet maantien oikaisun yhteydessä uuden tien alle. Allekirjoittanut on nähnyt niistä isot näytteet toistakymmentä vuotta aikaisemmin Espoon toimitalon kellarivarastossa. Lohkare-etsijöinä ovat olleet A. Kaustinen, R. Toivonen, V. Autio ja E. Ristimaa. 3.1.4. Geofysikaaliset tutkimukset Talvella 1988 oli geofysikaalisia mittauksia, magneettinen + slingram (protonimagnetometri + slingram f 14000 hz)4.5 km 2 :n alueella Vesiperän itäpuolella Veihtinevalla ja syksyllä 1988 2.7 km 2 käsittävä IP-mittaus Kiimala 2 valtausalue keskeisenä kohteena. Gravimetraus 1988 suoritettiin X-7113.00 etelärajasta pohjoiseen Ängesnevalla ja Kiimalassa yht. 6.25 km 2, MaxMin- ja VLF-R profiilimittaukset 6 km sekä Sampo-luotaus. MaxMin-mittaus suoritettiin Ängesnevan ja Kiimalan kultamineralisaatioiden ylitse itä-länsisuuntaisin profiilein. MaxMinillä taajuudet olivat 444, 1777, 3555, a=160 m. VLF-R :llä ensisijaisesti Fuo (Ranska), sitten IXZ (Norja). Viimeiseksi mitattiin Kiimalasta luoteeseen muuttuneiden kivien jaksoa yhteensä 14.24 km2, linjoitusta 14.20 km 2. Mittaukset olivat magneettinen ja korkeajaksoslingram-mittaus. Saaduista indikaatioista ei ole löytynyt mainittavia kultapitoisuuksia.
Imaginaari- ja IP-indikaatiot magneettisten häiriöalueiden yhteydessä tai reunoilla osoittautuivat parhaimmiksi "vinkeiksi" kulta mineralisaatioiden paikantamisessa. Tosin puhkeaman muoto ja suunta selvisi indikaatioista yksityiskohtaisemmin geokemiallisella pohjanäytteenotolla. Painovoimamittauksen maksimi Ängesnevan rengasmuodostuman sisällä on jäänyt selvittämättä, ilmeisesti se kuvastanee emäksistä kiveä, mutta on siinä malmin mahdollisuuskin olemassa. 3.1.5. Syväkairaus Syväkairaus aloitettiin Ängesnevalla (valtaus Kiimala 1) tammikuussa 1988 ja kevään aikana kairattiin 17 reikää, yhteensä 1683 m. Näistä pääosa kairattiin Onram 1000 :lla eli 14/1614.9 m ja Lumikko 2 :lla 3/68.90 m. Samana kesänä kairattiin Onram 1000 :lla valtausalueella Kiimala 2 :ssa 5 reikää, yhteensä 432.55 m. Profiiliväleinä pidettiin 50 m paitsi Ängesnevan Lumikko 2 :n 3 :n reiän suhteen, jotka sijoitettiin kairaussysteemeistä poiketen monttututkimuksessa kesällä 1987 montusta 387094 (M51/2433 02/- 87/1/10 K. Kojonen) tavatun kompaktin kiisujuonen alle. Kairauksia jatkettiin seuraavana keväänä, koska saatu kairaustulos vaati täydennystä molemmilla valtauksilla. Angesnevalla kairattiin tavoitetun kultamineralisaation alle 3 pitempää reikää, joista pisin oli n. 225 m. Lisäksi Lumikko 2 :lla kairattiin keskimäärin 3 reiän profiileja 50 m :n profiilivälien keskivälille kaikkiaan 23 kpl/817.80 m. Mineralisaation molempiin päihin tehtiin Onramilla vielä 3 reiän tarkistus. Ängesnevan mineralisaatioon kairattiin yhteenvetona seuraavasti : Onram 6/1055.80 m Lumikko 2 23/ 668.70 m yht. 29/1873.6 m Lisäksi Onramilla kairattiin Kiimala l :n valtausalueen S- ja E- reunassa olevia geofysikaalisia ja geokemiallisia indikaatioita. R419-422 4/454.50 m R430-434 5/668.70 m yht. 9/1123.20 m Valtausalueella Kiimala 2 :lla kairattiin Onramilla tavoitetun mine.- ralisaation haarukoimiseksi 4 reikää (R425-428) 483.70 m ja valtauksen N-päässä olevaan geofysikaaliseen ja geokemialliseen indikatioon 2 reikää (R423 ja 424) 301.10 m eli yhteensä.6 reikää/784.80 m. Koko kairaus : Valtaus Kiimala 1 Ängesneva Onram, 20/2670.70 m Lumikko 2, 26/ 886.70 m 46/3557.4 m Onram, 9/1123.20 m Valtaus Kiimala 2 Onram, 11/1217.35 m Kiimala 1 ja 2 1988-1989 66/5897.95 m Kairareikien sijaintikartat : Ängesneva kuva 3, Kiimala 2 kuva 4. Syväkairausreiät on listattu liitteessä XXXIV.
1 :2000 Ängesnevan kairausreikien sijainti 0-tasolle (Z=96.0) sekä Au-mineralisaation puhkeama. Kuva 3.
9 Kairareikien rikkonaisuudet käyvät ilmi RQD-listoista, jotka on liitetty kairausraporttien mukaan. Reikiin on jätetty suojaputket mahdollisia jatkotutkimuksia silmälläpitäen. Porareikämittauksia ei ole suoritettu eikä reikien sivusuuntamittauksia, reiät näyttävät taipuvan vertikaalisuunnassa hyvin vähän. 3.2. Laboratoriotutkimukset 3.2.1. Malmianalyysit Tässä ja Vesiperän raporteissa käsitellyistä aineistosta on kemiallisia analyysejä tilastoitu liitteissä III-V ja VIII-XXI. Malmianalyysejä on tehty Rovaniemellä 1988 ja Espoossa 1989 ja moreenit on analysoitu Kuopiossa GTK :n laboratoriossa. Syväkairaussydämet on analyysiä varten halkaistu ja toinen puoli varastoitu pääosaltaan Lopen kairausvarastoon, pieni osa Ylivieskan tukikohdan varastoon. Analyysipituus on yleisimmin 2 m, mutta myös siitä poikkeavia pituuksia on käytetty eri tyyppisiä mineralisaatioita erotettaessa, sekä myöhemmin täydennysanalyysejä tehtäessä saatujen kulta-anomalioiden molemmin puolin ja toisinaan jälkikäteen analysoitaessa saatujen anomalioiden annottomilta näyttäviä välejä. Yleensä nämä ovat osoittautuneet kullan suhteen tyhjiksi, joten makroskooppinen arvio kultapitoisista vyöhykkeistä on pitänyt hyvin paikkansa. Kulta on määritetty kairausnäytteistä yleensä GAAS :lla, dokimastisella (704 A). menetelmällä (fire assay) tehtiin muutamasta malmileikkauksesta R369, R384 ja R385 tarkistusanalyysit (63 kpl) ja ne olivat hyvin yhtäpitävät AAS :llä tehtyjen analyysien kanssa, 522U (20 g, grafiittiuuni), As on analysoitu kairanäytteistä AAS :llä menetelmällä 511A (kuningasvesiliotus) samoin Cu, Ni, Co, Zn, Pb ja Ag. Moreenit on analysoitu GTK :n Kuopion laboratoriossa. 1988, 1300 p. Co, Cu, Ni, Cr, Pb, Mn, Zn, Fe, Ag 511A menetelmällä, Sb 112E, Au 519A menetelmällä (grafiittiuuni+aas), As 111E EDX :llä, S 810L ja 812L. 3.2.2. Mineralogiset tutkimukset Mineralogiset tutkimukset ovat pääasiassa ohuthieiden ja kiillotettujen hieiden mikroskooppitutkimuksia, ohuthieitä 678 kpl, kiillotettuja hieitä 43 kpl. hieet ovat pääasiassa kairausnäytteistä jonkinverran hieitä on kalliopaljastumista ja geokemiallisesta näytteenotosta kallionappinäytteistä. Malmiaiheen mineraalikoostumuksesta on perustutkimusyksiköstä Kari Kojonen ja Bo Johanson julkaissut raportin M19/2433/89/5/42 : Selostus Haapaveden Ängesnevan Au-malmiaiheen mineraalikoostumuksesta 30.11.1989, joten kuittaan tämän aiheen viittaamalla ko raporttiin.
3.2.3. Petrofysikaaliset tutkimukset Pääosaltaan halkaisemattomista kairansydännäytteistä tehtiin ominaispainomäärityksiä 86 kpl, joista 2 :ta rapautunutta näytettä ei huomioitu laskelmissa. 0-50 m saatiin ominaispainojen keskiarvoksi 2.79, 50-100 m 2.83 ja 100-150 m 2.84. Suskeptiivisuus- ja remanenssimittauksia tehtiin magneettikiisupitoisista kairausnäytteistä 15 kpl, joiden magneettisuus todettiin riittäväksi aiheuttamaan Ängesnevan mineralisaation magneettisen häiriön. 4. TUTKIMUSKOHTEEN GEOLOGIASTA 4.1. Sedimenttikivet Kiilleliuske, metaqrauvakka, metasilttikivi (kerrallinen). Näistä kerrallisista tyypeistä on yleensä tehty toppimääritykset. Ne muodostavat useita päällekkäisiä, raekooltaan ylöspäin hienonevia metasedimenttisarjoja, joiden alaosissa hiekkaiset, grauvakkamaiset tyypit ovat vallitsevia ja välissä saviset, andalusiitti-kiilleliusketyypit. Saviosissa andalusiittiporfyroblastien osuus vaihtelee, usein myös puuttuu kokonaan. Hiekkaosat ovat vaaleita - harmaita, grauvakkamaisia, massiivisia, paikoin heikosti laminaarisia, kerroksellisia. Paksuimmillaan metagrauvakat voivat olla useita metrejä. Reijo Kankaan havaintojen mukaan hiekkaosien alaosissa esiintyy tyypillisesti primaarejä synsedimenttisiä deformaatiorakenteita (slump, liekkirakenteet) tai koururakenteita. Kerrallinen rakenne on luonteenomaista, kertojen paksuus voi olla jopa 1 m paksuimmillaan, yleensä 10-15 cm. Nämä on tulkittu edustavan turbidiittifasieksen sedimentaatiota suhteellisen matalassa vedessä. Lehdellä 2433 03 A (Matkaniva) esiintyvät vulkaaniset konglomeraatit edustavat samaisen turbidiittifasieksen proksimaalisimpia osia. Metasilttikivien yläosat ovat massiivista tai heikosti laminaarista, raekooltaan silttistä ainesta, jotka edustavat syvempää veteen kerrostunutta fasiesta, jossa turbidiittivirtaukset eivät ole enää ollut aktiivisia. Kvartsimaasälpäliuskeet ovat vaaleita, paikoin punertavia tai kellertäviä voimakkaasti rakoillutta, yleensä massiivisia tai erittäin heikosti laminaarisia. Puhtausaste vaihtelee lähes kiillettömästä metasilttimäiseen tyyppiin. Välimuotoja näiden kahden päätejäsenen välillä esiintyy. Tätä osoittaa jo niiden liittyminen toistensa yhteyteen ts. kvartsimaasälpäliusketta esiintyy väliyksikköinä metasilttikivissä, yleensä turbidiittisarjojen yläosissa, so. savisissa osissa. Paikoin kvartsimaasälpäliuskeessa on syöpymiä, joista ilmeisesti karbonaatti on liuonnut pois, mantelikivimäisiä piirteitä. Muutoin kvartsimaasälpäliuskeet on tulkittu edustavan happamia tuffeja ja tuffiitteja. Rahkolan alueella on yleisesti sellaisia metasedimenttejä, joista on usein vaikea suoraan sanoa kuuluvatko ne metasiltteihin vai kvartsimaasälpäliuskeisiin.
4.2. Intrusiivikivet Plagioklaasiporfyriitti - sarvivälkegabro Nämä edustavat alueen tyypillistä emäksistä magmatismia ja ovat luonteeltaan puolipinnallisia, leikkaavia juonia tai sillejä, plagioklaasiporfyyrien osuus ja koko vaihtelevat.intermediäärinen plagioklaasiporfyriitti on Ängesnevan kultamineralisaation varsinainen emäkivi. Se on ollut ilmeisesti otollisin kullan saostumiselle kuumista fluideista. Tyypillisimmillään se on samaa tyyppiä kuin Vesiperällä. Varsinkin Angesneva ja Kiimalan malmivyöhykkeessä on plagioklaasiporfyriitin muuttuneita variaatioita, jotka ovat happamampia, sisältävät kvartsia ja kalimaasälpää kuten ns. ryynimakkarakivi, joka ulkonäöltään muistuttaa mainittua makkaraa (valkoisia ja punertavia pienikokoisia porfyyrejä märässä pinnassa). Kivi on myloniittiutunut, kvartsiutunut, andesiinihajarakeet reunoiltaan syöpyneet, serisiittiytyneet, usein pigmenttisiä, sarvivälke porfyroblastista, joskus blastoporfyyristä, biotiittia runsaasti porfyyrirakeita myötäillen, vaihtelevasti mikrokliinia,. epidoottia ja kloriittia. Aksessorisista mineraaleista mainittakoon apatiitti, joka on usein pitkinä prismoina ja zirkoni biotiitissa. Perusmassa on kuten muissakin muuttuneissa kivissä karkearakeisempaa (uudelleen kiteytynyttä). Malmivyöhykkeessä on myös kiilleliuskeeksi, sinisellä merkittyjä, osueita plagioklaasiporfyriitin sisällä ja paikoin reunalla. Nämä eivät ole mitään sedimenttejä, vaan plagioklaasiporfyriitin valssautuessa, liuskeutuessa on tapahtunut kvartsiutumista ja lopputuloksena on harmaa liuske, jossa vähemmän liuskeisessa osassa saattaa näkyä plagioklaasiporfyyreistä jäänteitä. Plagioklaasihajarakeilla saattaa olla kvartsireunus (kuorettuminen). Tällaiset "kiilleliuskeet" ovat ilman sedimenttirakenteita, homogeenisia, tasaisen harmaita tai omaavat liikunnoista johtuvia pseudokerroksia. Mitään selvää kontaktia ei ole muuttumattomampien ja muuttuneiden variaatioiden välillä. Plagioklaasiporfyriitti näyttää olevan pretektoninen. Sarvivälkegabrot edustavat syvempää leikkausta. Plagioklaasisarvivälkeporfyriitti Nämä kuuluvat alueen intermediääriseen magmatismiin ja ovat luonteeltaan puolipinnallisia. Ne muodostavat laajahkon alueen Viirelän- Torvikankaan välillä. Sarvivälke on tyypillinen porfyyri, lienee paikoin pyrokseenin pseudomorfi, mutta on myös porfyroblasteina. Plagioklaasi esiintyy harvemmin porfyyreinä. Lisäksi näkyy erilaisia intermediäärisiä-emäksisiä fragmentteja ja sarvivälkepahkuja. Niiden suhtautuminen ympäröiviin liuskeisiin on avoin. Nämä kivet saattavat edustaa remobilisoitunutta pohjaa. Plagioklaasisarvivälkeporfyriitti on myös pretektorinen. Kvartsimaasälpäporfyyri Tätä kaunista kiveä on tavattu vain yhdestä paljastumasta, jossa näkyy suuria kalimaasälpäporfyyrejä sekä violetin värisiä kvartsiporfyyrejä. Tämä on joko juonikivi tai happamiin tuffeihin liittyen se voi olla hapan laavakivi.
1':2000. Ä.n:ge,snevan kairausreikien sijainti 0-tasoUe (Z=96.0) sekä Au - mineralisaation puhkea-ma. Kuva 6.
W 00O AU- vjnerausaation+50m o fa s oieikh a uo
1 :2000 Au -mine ratisaation +100 m:n tasoleikkaus
4.3. Muuttuneet kivet Tutkimusalueen halki kulkee suunnassa 325 suoraviivaisesti vyöhyke tai useampia rinnakkaisia vyöhykkeitä, jotka ilmentävät jonkinlaista ruhjevyöhykettä, syvämurrosta, jossa geotermiset fluidit ja hapan magmatismi on purkautuessaan muuttanut mm. kalimetasomaattisesti ympäristön kiviä, intermediäärisiä - emäksisiä vulkaniitteja, plagioklaasiporfyriittejä, paikoin happamia liuskeita. Kalimetasomaattisesti muuttuneita kiviä ovat mm. kalimaasälpäporfyyri/kalimaasälpäliuske ja intermediääriset vulkaniitit - plagioklaasiporfyrit (ryynimakkarakivet). Epidoottiutuminen ja kvartsiutuminen liittyy tähän samaan liikuntovyöhykkeeseen, kuten unakiittinen tyyppi, epidootti tai/ja kalimaasälpärikas hienorakeinen kontaktikivi ; graniitti-alkalimaasälpägraniitti koostumuksinen juonikivi ; porfyyriset tyypit edellisestä ; kalimaasälpä - silmäkkeinen tyyppi edellisestä vaihettuen vähittäin intermediääriseksi vulkaniitiksi. Porfyyrit ja tasarakeiset graniitti-alkalimaasälpägraniittiset tyypit breksioivat amfiboliitteja - intermediäärisiä vulkaniitteja. 4.4. Mineralisaatio Au-mineralisaation muoto Ängesnevan kultamineralisaation muotoa olen yrittänyt esittää kuvassa 5 lohkodiagrammilla, jossa puhkeama on väriltään harmaa. Kairanreiät eri profiileilla on esitetty eri värisinä ja niiden leikkaamat mineralisaatiot on samalla värillä äärirajat katkoviivoilla silloin kun leikkaus on edessä olevien profiilien peitossa. Esitystapa on ilmeisesti vaikeaselkoinen. Mineralisaatiot 0-50-150 :n metrin tasolla on esitetty kalvoilla kuva 6. Liitteissä XXXII ja XXXIII on lisäksi esitetty kaksi kairausprofiilia mineralisaation poikki. Au-mineralisaation koostumus Vesiperän ja Kiimalan malmianalyyseistä on laskettu aritmeettisia lukuarvoja 0.9 ppm Au ja 2.0 ppm Au cut offilla ja mineralisaation koostumuksen tilastollisia vaihteluja. Taulukot ovat liiteosassa VIII-XIII. Kiimalasta ei ole korrelaatiomatriisia, koska analyysituloksia oli liian vähän. Vesiperällä näyttäisi mm. Ag korreloivan Pb :n kanssa kun taas Ängesnevalla se korreloi Au :n, Sb :n ja Bi :n kanssa. Vesiperällä Cu korreloi Ni :n, Ängesnevalla Ag :n ja As :n sekä Au :n ja Bi :n kanssa (liitteet XXVI-XXIX). Korrelaatiomatriisit ovat liitteinä XIV-XXI. Mineralisaatioiden luonne, suhtautuminen ympäristöön ja ympäristön muuttumisilmiöistä sekä synnystä Ängesnevan kultamineralisaatio liittyy lähes renkaanomaiseen muodostumaan, joka ilmenee mm. magneettiselta ja IP-kartoilta. Päämineralisaatio sijaitsee muodostuman W-reunalla. Magneettisuus johtuu mineralisaation alaosan heikosta magneettikiisupirotteesta. Kultamineralisaatio liittyy ASKI-pitoisiin juonimuodostumiin tai heikkoihin ASKI-pirotteisiin, mutta harvemmin Vesiperällä tavanomaisiin kiisuttomiin hiertovyöhykkeisiin. KultaWineralisaatiot ovat vinottain (en echelon) 325 -suuntaisen siirrosvyöhykkeeseen nähden, sen sulkarakojen suunnassa. Kultapitoisuudet ovat rikkaimmat plagiok-
15 - laasiporfyriitissä, voimakkaimmin muuttuneissa kivissä sen pitoisuus yleensä heikkenee. Kairausprofiileissa siirryttäessä renkaan sisäosaa kohti, lännestä-itään, epidoottiutuminen ja kalimaasälpäytyminen kasvaa, kvartsiutumista esiintyy malmivyöhykkeen molemmin puolin ja myöskin sen sisällä. Rengasmuodostuma jäi eteläosastaan mahdollisine mineralisaatioineen selvittämättä, koska se olisi vaatinut suoritettujen kairausten lisäksi oman N-S-suuntaisen kairausohjelmansa. Renkaan E-reunaan saatujen muutamien korkeiden kulta-anomaliapisteiden johdosta kairattujen reikien (5 kpl) antama informaatio ei antanut selvyyttä ko reunamuodostuman kaateesta (geof. tulkintakaade länteen) ja kultapitoisuudetkin jäivät mataliksi muutamaa korkeaa pitoisuutta lukuunottamatta. Kiimala 2 :n kultamineralisaatio liittyy rautakiisubreksiaan, jossa on jonkinverran myös kuparikiisua ja sinkkivälkettä. Esiintymä näkyy mm. magneettisella kartalla pyöreänä häiriöalueena samoin IP-ominaisvastus- ja polaroituvuusmittauskartoilla (liite VI ja VII). Geokemiallisten anomaliakarttojen mukaan täälläkin mineralisaation puhkeamalla on sama suunta kuin Ängesnevallakin. Tämä todettiin viime syksynä monttututkimuksella. Puhkeamalla on pituutta vain n. 50 m, mutta esiintymän kenttäkaade jäi kairauksilla selvittämättä, koska 50 m :n profiiliväleillä molemmin puolin malmileikkausta ei tavoitettu ko esiintymää, tosin 100 m malmileikkauksesta pohjoiseen kairatussa reiässä R425 :ssä oli kultapitoinen kiisuleikkaus, 9 m keskim. 1.46 ppm Au, 0.82 % As, korkein pitoisuus oli 1 m Au 9.0 ppm, As 5.43 %. Tämän ei välttämättä tarvitse kuulua samaan mineralisaatioon. Kiimalasta n. 1 km pohjoiseen on myös ominaisvastushäiriö magneettisessa häiriöalueessa. Tähän kairatussa reiässä R423 :ssa oli 9 m :n kultapitoinen leikkaus, keskimäärin 0.74 ppm Au ja 0.16 % As, korkein pitoisuus 2.1 m :n analyysiosuudella oli 1 ppm Au, 0.29 % As. Tästä 100 m etelään R424 :ssä oli 2 m Au 0.81 ppm, 0.19 As. Molempiin kohteisiin liittyy myös geokemialla saatuja kulta-anomalioita. Nämä yksittäiset leikkaukset eivät valaise koko esiintymän merkitystä kullan oikullisen esiintymistavan johdosta. Kukin kohde vaatisi systemaattisen käytettyä profiiliväliä tiheämmän kairauksen. Tämän hetkisillä tiedoilla ei voi arvioida valtausalueen, Kiimala 2 :n, löydettyjä kultamineralisaatioita. Mielestäni tutkimusalueen kultamineralisaatioilla on paljon yhteisiä piirteitä ns erodoituneitten fossiilisten epitermaalisten systeemien kanssa, jotka ovat muodostuneet aikaisemmin aktiiveihin laajoihin geotermisiin systeemeihin. Kuten jo Vesiperän raportissa tuli mainittua on Kiimala käsitykseni mukaan lähinnä muinaista pintaa oleva silisifikaatioitunut plagioklaasiporfyriitti-kiisubreksia, johon liittyy huomattavia kultamineralisaatioita. Tämä sulfidi/mineraalin muuttumisvyöhyke liittyy havaittuun pitkään suoraviivaiseen, ilmeiseen siirrosvuöhykkeeseen, jossa malmifluidit ovat kulkeutuneet. Kultamineralisaatiot ovat tällaiseen siirrosvyöhykkeeseen nähden en echelon asemassa riippuen siitä kummalle puolen siirrosvyöhykettä ne sijoittuvat. Ängesnevan pirotemalmi-paikoin stockworks-tyypit edustavat edellistä syvemmällä syntynyttä ja Vesiperä sitäkin alempaa horisonttia. Sama syvenevä tendenssi näyttää olevan Kiimalasta pohjoiseen. Tämän käsityksen mukaan parhaimmat edellytykset kultamalmin löytymiselle on Ångesnevan - Kiimalan kohteissa. Malmifluidit ovat ilmeisesti olleet osaksi meteorisia vaikka muutamat komponentit
lienevät magmaattisia. Kultapitoiset fluidit ovat kulkeutuneet muuttumisvyöhykkeestä topomineraali vaikutukseltaan sopivampaan, ilmeisesti huokoisempaan intermediääriseen vulkaniittiin muodostaen siihen pirote- ja myöhemmissä liikunnoissa paineminimeihin sulkarakorikastumia,pinnemalla myös breksioita ja syvemmällä suuremmissa paineissa rikastumia vain hiertovyöhykkeisiin. Tällaisiin epitermisiin systeemeihin kuuluu myös silisifikaation lisäksi adulaariutumista, jota vastaa täällä paikoin voimakas kalimaasälpäytyminen ja propyliittiutumista epidoottiutuminen. Kalimaasälpä on täällä tervettä, kirkasta ja selvästi muita mineraaleja nuorempaa. Kalimaasälpä tai kvartsi saattavat reunustaa epidoottiutuneita plagioklaasihajarakeita (crustificatio) ja plagioklaasiporfyriitin vaihettuminen koostumukseltaan kiilleliuskeeksi usein ilman selvää rajaa on ymmärrettävä silisifikaation ja hiertymisen aiheuttamaksi. Kiilleliuskeessa on paikoin plagioklaasiporfyriitin piirteitä havaittavissa. Malminetsinnän kannalta tällaiset epitermisten muodostumien muuttumisvyöhykkeet, joihin suuret volyymit kuumia, kiertäviä liuoksia on jättänyt "sormenjälkensä" ovat kultamalmin etsijälle mitä tärkein osviitta. Tällaisesta vyöhykkeestä on vain löydettävä sopiva syvyys ja sopiva kivilaji. Geotermisten ilmiöiden tutkimusten mukaan kuumennut vesi nousee noin 1000 m syvyydestä ja lähes kaikki malmit ovat väliltä 50-1000 m. Sen mukaan jos puolet fossiilisista epitermisistä muodostumista on erodoitunut, niin vain juonityyppiset ovat jäljellä ja nämäkin loppuvat nopeasti alaspäin syvyyden kasvaessa. Mielestäni Au/Ag-suhde on ollut käyttökelpoinen tutkimusalueella mineralisaatioiden keskinäistä syvyyttä arvioitaessa (liitteet XXII- XXV). Toinen tärkeä piirre epitermisillä muodostumilla on niiden geometrialla, joka vaihettuu malmisysteemin syvyyden mukaan. Niitä on nimitetty juoni-(toisinaan bonanza), metasomaattinen-, pirote-, storkwork-, breksia-tai kuumalähdemuodostumaksi riippuen muodostuman yksityiskohtien ominaisuuksista. Kiimala on breksiatyyppinen pinnanläheinen, jota Au/Ag-suhde myös vahvistaa., Ängesnevan tyyppiä saattaisi löytää sen alapuolisesta horisontita ja Vesiperän tyyppiä vieläkin alempaa mm. Kiimalan NNW-puolelta (R423, 425). Pirotetyypit ovat osoittautuneet suuriksi mineralisaatioiksi, mutta niiden kultapitoisuutta rasittaa usein alhainen pitoisuus kuten Ängesnevallakin. Kultarikkaimpia ovat bonanza- ja myös breksiatyyppiset, jolloin tutkimusalueellamme Ängesnevan alapuolinen horisontti ja Kiimala olisi jatkotutkimuksien arvoinen. Ängesnevan rengasmuodostuman keskellä on mm. Maxi-Probe-luotauksella saatu johde n. 150 m syvyydellä (bonanza?). Myös magneettinen häiriö sekä IP :n polaroituvuus ja näennäisen ominaisvastuksen indikaatiot sijaitsevat samoilla seuduilla. Gravimetrinen maksimi sijoittuu myös kehämuodostuman keskelle kairauksien välimaastoon. 5. PROFIILIMALMIARVIO GEOLOGISENA IN SITU-ARVIONA ÄNGESNEVAN KAIRAUK- SISTA Arvio on tehty +50 m-tason yläpuolelta pääasiassa 25 m :n profiilivälein ja +50 m-tason alapuolelta 50 m.n profiilivälein kairatuista rei'istä huippupitoisuuksia leikkaamatta. Cutoff 0.9 ppm Au minimi sisäraakussa 0.1 ppm ja 0.5 m väli ilman analyysiä korkein pitoisuus 10 ppm Au ja 15.7 % As
Keskipitoisuudet on laskettu lävistyksissä pituudella, profiileilla vaikutuspinta-alalla ja koko massassa tilavuusalkioilla painottaen. Leikkaukset profiileilla X m2 (0-50 m) Au ppm As % m2 (50-100 m) Au ppm As % m 2 (100-150 m) Au ppm As % 7114144.8 0 0 0 7114094.8 0 136.5 6.06 0.82 29.4 2.8 1.68 7114044.5 143.5 5.45 1.36 762.25 1.66 0.41 546.25 2.12 1.20 7114019.3 97.5 1.23 0.19 7113994.7 886.11 1.41 0.63 7113969.5 396.0 0.94 0.42 2236.13 1.33 0.44 2592.32 1.27 0.43 7113944.0 1210.67 1.50 0.44 7113919.8 1336.59 1.15 0.28 963.38 1.35 0.28 589.0 1.18 0.28 7113895.5 552.68 1.93 1.42 157.13 0.91 0.37 0 7113870.6 386.15 1.10 0.28 7113845.2 0 0 Malmileikkauksien pinta-alat profiilien puolitustasoilla APT =' (A 1+A2+2VA1+A2 ) APT=puolitustaso pinta-ala m 2 (0-50 m) m 2 (50-100 m) m2 (100-150 m ) 7114119.8 0 34 7,35 7114069.5 35,9 386 207,0 7114032.0 119,4 7114019.3 1402,38 1379,63 7114007.0 392,87 7113982.1 616,71 7113969.5 1533,75 1413,16 7113956.7 747,87 7113931.9 1272,85 7113919.8 474,66 147,25 7113907.7 902,06 7113883.0 465,69 7113870.6 39,28 7113857.9 96,54
Tilavuusalkiot profiililla V1h/3 ( APTI+A PT2+NrA PTIXAPT2) m 3 (0-50 m) m 3 (50-100'm) m3 (100-150 m) x 7114094.8 8909,33 4222,6 42237,0 35491,9 7114044.5 7114019.3 2759,64 6073,78 7113994.7 7113969.5 12464,99 17303,42 73085,23 69538,80 7113644. 7113919.8 24770,13 26187,99 47407,92 33407,95 7113895.5 16597,46 7113870.6 6477,99 10667,96 112635,4 m 3 182307,44 m 3 142661,25 m 3 Malmin keskipitoisuus on laskettu painottaen ko tilavuusalkiolla kunkin profiilin keskipitoisuutta 0-50 m 50-100 m Au 1.45 ppm Au 1.62 ppm As 0.57 % As 0.41 % 100-150 m Au 1.51 ppm As 0.59 % Malmin massaa laskettaessa 0-50 m 2.79, joka on 26 50-100 m 2.83 21 100-150 m 2.84 14 on käytetty kolmea eri tiheysarvoa eri mittauksen keskiarvo it of It of 0-50 m 314252 tn, 1.45 ppm Au, 0.57 % As 456 kg kultaa 50-100 m 515929 tn, 1.62 ppm Au, 0.41 % As 836 kg kultaa 100-150 m 405157 tn, 1.51 ppm Au, 0.59 % As 612 kq kultaa yht. 1235338 tn 1904 kg Tonnimäärällä painotettu keskipitoisuus on 1.54.ppm Au, 0.51 As Malmiarvio kun cut off on 2 ppm Au Leikkaukset profiililla X m 2 0-50 m) Au ppm As % m 2 (50-100 m) Au ppm As % m2 (100-150 m) Au ppm As 7114144.8 0 0 0 7114094.8 0 136.5 6.06 0.82 29.4 2.8 1.68 7114044.5 143.5 5.45 1.36 156.25 5.06 1.38 296.0 3.06 1.85 7114019.3 19.0 2.12 0.63 7113994.7 340.15 2.08 1.13 7113969.5 0 681.24 2.35 0.72 469.25 2.51 0.68 7113944.0 357.63 2.94 0.71 153.25 2.49 7113919.8 80.0 2.0 0.67 0.34 63.0 2.61 0.20 7113895.5 114.81 5.25 6.94 0 0 7113870.6 0
Malmileikkauksien pinta-alat profiilien puolitustasoilla APT = / (A1+A2+2v/A1xA2 X m2 (0-50 m) m 2 (50-100 m) m 2 (100-150 m) 7114119.8 0,0 34,125 7,35 7114069.5 35,88 146,208 127,99 7114032 66,73 7114019.3 19,0 372,50 377,66 7114007.0 129,98 7113982.1 85,04 7113969.5 0,0 370,18 219,03 7113956.7 89,41 7113931.9 193,98 7113919.8 80,0 38,31 15,75 7113907.7 96,62 7113883.0 28,70 7113870.6 Tilavuusalkiot profiileilla V1=h/3 (APT1 +APT2+ V APT1'APT2 X M3 (0-50 m) m 3 (50-100 m) m 3 (100-150 m) 7114094.8 0,0 4207,90 2783,45 7114044.5 1894,12 12584,8 12140,14 7114019.3 2415,39 7113994.7 2657,29 18492,70 14679,36 7113969.5 7113944.0 3431,37 8740,18 4862,55 7113919.0 3448,52 7113895.5 1465,36, 15312,05 m 3 44025,6 m 3 34465,5 m 3 Malmin keskipitoisuus on saatu laskemalla kunkin profiilin keskipitoisuus x tilavuusalkio ja näiden summa jakamalla kokonaistilavuudella 0-50 m 50-100 m 100-150 m Au 2.98 ppm Au 3.5 ppm Au 2.7 ppm As 1.44 % As 0.84 % As 1.10 % 42720 tn 124592 tn 9782 tn, yht.265194 tn, 3.1 ppm Au 127 kg Au 436 kg Au 268 kg Au, yht.831 kg Au, 1.0 % As (pitoisuudet on tonneilla painotetut) Laskelmista käy ilmi, että koko mineralisaatio on 150 m :n syvyydelle arvioituna kohtalaisen suuri 1.24 milj.tn, mutta pitoisuus (1.54 ppm Au) jää paljon alle tämän hetken ekonomista kynnystä. Mineralisatio tosin jatkuu alimman laskentatason alapuolellakin painuen jyrkästi koilliseen, kairatussa ulottuvuudessa kaveten ja rikastuen. Pintaosastaan 2 ppm :n cut offilla mineralisaatio jakautuu kahteen osaan kuroutuen keskiosastaan alle mainitun cut offin. 2 ppm cut offilla saadaan
- 2 0 mineralisaatioksi verrattain pieni määrä 265 000 tn, jonka keskipitoisuus on 3.1 ppm Au ja 1.0 * % As. Kairaustiheys ei ole riittävä, jotta tälle rikkaammalle osalle voisi arvioida luotettavasti ulottuvuuksia, paremminkin ne vaikuttavat sangen selväpiirteisesti mineralisoituneen vyöhykkeen pilvimäisiltä osueilta. Ängesnevan tapaisia heikkopitoisia, mutta huomattavasti suurempia kultaesiintymiä louhitaan muualla maailmassa mm. Indonesiassa (Ertsberg) 30 Mt/0.75 g/t ja Uudella Guinealla (Bougainille, Misima, Wapolu) 674 Mt/0.46 g/t, 62 Mt/1.35 g/t, 5 Mt/1.43 g/t, Filippiineillä (Hinobarn) 14 Mt/1.8 g/t. 6. EHDOTUKSIA JATKOTUTKIMUKSILLE Ensisijaisena olisi Ängesnevan rengasmuodostuman keskiosien geofysikaalisten indikaatioiden selvitys suuntaamalla syväkairaus esim. Maxi-Probella saatuun johteeseen, myöskin renkaan S-SE osa vaatisi N- S-suuntaista kairausta ks. magn.kartta kuva 7. Malmivyöhykkeen jatkuminen koilliseen kenttäkaade huomioonottaen vaatisi ainakin yhden reiän X-7114.100 profiililla kairatun R436 :n taakse. Kiimalan kiisubreksian kenttäkaateen selvitys tarvitsisi muutaman kairausreiän ja sen N-puoliset kulta-anomaliat ovat pääosaltaan kairaamatta. Suoraviivainen siirros-metasomatoosivyöhyke on seurattavissa nykyään saatavina olevan aerogeofysiikan mittauskarttojen,perusteella. Tämän pitkän (halki Suomen kulkevan) mutta kapean vyöhykkeen kenttätarkastus kuten sopivien kivien, plagioklaasiporfyriittien etsiminen, muuttuneiden kivien havainnointi, eroosiopinnan syvyyden arviointi, ennestään tunnettujen kulta-aiheiden myöskin lohkareiden huomiointi mm. saattaisi poikia uusia kulta-aiheita mikäli vielä katsotaan niiden tutkimista taloudellisesti kannattavaksi.
-~1- ~ d l h fii X0 Y0 Z0 k ulku k Q lr Hr 45 230 500 85.0 255-100 55.0 19W.0.0400 2.00 75.0 5.0 50 330 500 90.W 240 140 60.0 150.0.0200 1.00 75.0 5.0 50 390 500 60.0 440 470 55.0 50.0.0400 2.00 75.0 5.0 Xa\ku= 0 Xloppu= 1000 Ya lku=-200 Yloppu= 800 Pisteväli= 20 m, Linjaväli= 20 m Prof.suunta= 90 Zkoord= 0 T0= 51740 l0= 74.5 H0= 5 Kuva 7.
- 22 - KIRJALLISUUSLUETTELO Groves, D.J., Phillips, N., Ho, S.E., Houstoun, S.M., Standing, C.A. Craton-Scale Distribution of Archean Greenstone Gold Deposits :Predictive Capacity of the Metamorphic Model. Economic Geology Vol. 82. 1987, pp. 2045-2058. Hedenquist, J.W., Reid F.W.,1984. Epithermal gold : Concepts for Exploration Hodgson, C.J.. The structure of shear-related, vein-type gold deposits : A review. Ore Geol.Rev. 4 (1989) : 231-273 Iisalo, E., 1987. Haapaveden Ängesnevan (Kiimalan ) Au-, Cu-aiheen geokemialliset tutkimukset vuosina 1986-87. GTK, geokemian osasto, raportti S/41/2433/1/1987. Iisalo, E., 1989. Haapaveden Kiimalan kulta-kupariaiheen geokemialliset tutkimukset vuosina 1986-87. GTK, geokemian osasto, raportti S/41/2433/1/1989. Kojonen, K., Johanson B. 1989. Selostus Haapaveden Ängesnevan Aumalmiaiheen mineralikoostumuksesta. GTK, malmiosasto, perustutkimusyksikkö, raportti M19/2433/89/5/42. Kojonen, K., Monttututkimukset Haapaveden Vesiperällä, Ängesnevalla ja Veihtinevalla 1987. GTK, malmiosasto, raportti M19/243-3/-87/1/51. Petrovskaja, N.V., Timofeevskij, D.A., Borodaevskij, N.J. (1974). Kultamalmikenttien ja -esiintymien endogeeninen vyöhykkeisyys. Teoksessa :Sokolov, G.A. (vast.toim.) : Hydrotermisten malmiesiintymien vyöhykkeisyys, osa 2, 86-122. (224 s.), "Nauka ", Moskva. Sipilä, E., Kultatutkimukset Haapaveden Vesiperällä ja sen ympäristössä 1985-1988. GTK, malmiosasto, raportti M19/2433/- 88/1/10.
VESIPERA ~airausanalyysien lukuuäär~. -t- VARIAATIO- MUUTTUJA LKM KESKIARVO KESKIHAJONTA KERROIN VINOUS MINIMI MAKSIMI AG 248 1.29839 2.39993 1.84839 2.1425 0.00000 11.50000 AS 347 3688.81152 12015.08301 3.25717 5.2238 0.00000 100000.00000 BA 185 89.13570 74.89044 0.84018 1.4381 0.00000 405.29999 CD 185 4.32595 13.48719 3.11774 10.0234 0.00000 167.80000 CO 297 28.67272 52.04428 1.81511 12.4153 0.00000 824.00000 CR 185 18.77298 14.90080 0.79374 1.9242 0.00000 107.70000 CU 312 382.00754 763.14728 1.99773 11.8154 10.30000 12000.00000 FE 262 4.43630 1.82375 0.41110 1.2457 1.39000 11.36000 MN 185 432.52374 154.73810 0.35776 0.8568 101.00000 957.00000 NI 218 37.82568 148.04315 3.91383 6.3638 0.00000 1100.00000 P 185 1139.37964 468.28403 0.41100 1.7912 143.10001 2903.00000 PB 218 10.36514 17.33044 1.67199 2.0472 0.00000 100.00000 SB 265 13.06830 12.56323 0.96135 1.5178 0.00000 88.30000 ZN 218 60.70185 43.19450 0.71158 2.9087 0.00000 380.00000 MO 22 29.42273 119.84235 4.07312 4.1771 0.00000 562.40002 S 193 1.31637 1.57689 1.19791 2.0254 0.00000 9.53000 AU 408 1.18346 3.32364 2.80842 5.6301 0.00000 34.60000 AG2 112 0.95536 1.14206 1.19542 1.3572 0.00000 5.00000 BI 80 3.00000 13.72423 4.57474 7.8540 0.00000 120.00000 w 2 1139.50000 1386.63635 1.21688 0.0000 159.00000 2120.00000 r
ANGESNEVA Kairausanalyysien lukumäärä VARIAATIO- MUUTTUJA LKM KESKIARVO KESKIHAJONTA KERROIN VINOUS MINIMI MAKSIMI CO 369 35.21408 34.51040 0.98002 10.9743 5.00000 568.00000 Cu 369 1096.83203 892.36749 0.81359 2.1441 44.00000 5916.00000 NI 114 35.54385 23.80865 0.66984 1.8945 7.00000 144.00000 PB 114 11.42105 15.94176 1.39582 2.9790 0.00000 105.00000 ZN 114 52.50879 26.03546 0.49583 1.7529 25.00000 155.00000 AG 351 3.16496 4.13354 1.30603 4.8722 0.00000 41.80000 AS 581 2992.65332 7772.17529 2.59708 14.1891 0.00000 157160.00000 AU PPB 651 825.62201 1129.27625 1.36779 4.5606 0.00000 10500.00000 SB 166 73.61445 113.74162 1.54510 4.5903 10.00000 920.00000 BI 165 14.96970 18.09946 1.20907 2.0966 0.00000 110.00000
KIIMALA A-airausanalyysien lukumäärä VARIAATIO- MUUTTUJA LKM KESKIARVO KESKIHAJONTA KERROIN VINOUS MINIMI MAKSIMI CU 52 1289.13464 1877.40198 1.45633 3.0016 24.00000 9978.00000 NI 52 98.30770 95.35168 0.96993 1.5360 6.00000 463.00000 CO 52 88.86539 78.76399 0.88633 0.8230 5.00000 303.00000 ZN 52 1561.38477 2697.11035 1.72738 2.6939 23.00000 11776.00000 PB 52 105.42311 181.91914 1.72561 3.2785 7.00000 902.00000 AG 52 7.39038 12.77005 1.72793 4.7220 0.50000 86.50000 AU 70 0.49429 1.20666 2.44123 5.4026 0.00000 9.00000 AS 58 0.16897 0.71642 4.24001 6.9559 0.00000 5.43000
VESIPERA, Au cutoff 0.9 ppm VARIAATIO- MUUTTUJA LKM KESKIARVO KESKIHAJONTA KERROIN VINOUS MINIMI MAKSIMI AG 47 1.99149 2.46037 1.23544 1.0783 0.00000 8.50000 AS 70 12718.61230 21688.90234 1.70529 2.2098 1.00000 100000.00000 BA 32 73.98126 52.62608 0.71134 0.2509 6.00000 169.70000 CD 32 8.44375 29.90292 3.54143 4.8777 0.00000 167.80000 CO 53 54.73018 115.06197 2.10235 5.8228 7.20000 824.00000 CR 32 21.72500 5.98288 0.27539 0.5370 9.70000 38.40000 CU 53 443.26416 568.90216 1.28344 4.2091 85.00000 3772.00000 FE 47 4.99277 2.09534 0.41967 1.4173 2.65000 11.36000 MN 32 393.19998 131.39713 0.33417 1.6456 231.30000 885.79999 NI 32 18.82500 6.97711 0.37063 0.9105 5.20000 42.80000 P 32 933.77820 105.17268 0.11263-0.7939 658.09998 1080.00000 PB 32 11.60625 17.98742 1.54980 1.4708 0.00000 63.60000 SB....................... 53 19.49622 16.40874 0.84164 1.8342 0.00000 88.30000 ZN 32 51.57812 25.78003 0.49982 0.8581 19.60000 112.40000 S 32 1.66000 1.54442 0.93037 1.9081 0.01000 6.94000 AU 70 4.84957 6.14181 1.26646 2.7544 1.00000 34.60000 AG2 18 0.94444 0.63914 0.67673 0.0362 0.00000 2.00000 BI 21 6.66667 26.14065 3.92110 4.0600 0.00000 120.00000 w 2 1139.50000 1386.63635 1.21688 0.0000 159.00000 2120.00000 r '-4
.VESIPERA, Au cutoff 2.0 ppm VARIAATIO- MUUTTUJA LKM KESKIARVO KESKIHAJONTA KERROIN VINOUS MINIMI MAKSIMI AG 29 2.11379 2.52950 1.19666 0.9067 0.00000 8.50000 AS 41 19377.29883 26025.73633 1.34310 1.4672 2.20000 100000.00000 BA 21 78.92382 53.67643 0.68010-0.0280 6.00000 158.80000 CD 21 10.27619 36.59471 3.56112 3.9715 0.00000 167.80000 CO 34 70.62058 141.71364 2.00669 4.5794 7.20000 824.00000 CR 21 20.61905 5.25106 0.25467-0.0925 9.70000 30.80000 CU 34 499.03229 670.84961 1.34430 3.7743 85.00000 3772.00000 FE 27 5.16445 2.27328 0.44018 1.3183 2.65000 11.36000 MN 21 360.82855 95.29430 0.26410 0.5024 231.30000 531.70001 NI 21 20.09048 7.95355 0.39589 0.6053 5.20000 42.80000 P 21 910.05237 115.67957 0.12711-0.4755 658.09998 1080.00000 PB 21 10.51429 16.31586 1.55178 1.3246 0.00000 50.00000 SB 34 22.40000 18.21368 0.81311 1.8073 0.00000 88.30000 ZN 21 51.42381 27.96566 0.54383 1.0086 19.60000 112.40000 S 21 1.97810 1.75028 0.88483 1.5800 0.37000 6.94000 AU 41 7.28049 7.09813 0.97495 2.0936 2.20000 34.60000 AG2 10 1.20000 0.42164 0.35136 1.4230 1.00000 2.00000 BI 13 10.76923 33.03067 3.06713 2.9848 0.00000 120.00000 w 2 1139.50000 1386.63635 1.21688 0.0000 159.00000 2120.00000 0
.ANGESNEVA, Au cutoff 900 ppb VARIAATIO- MUUTTUJA LKM KESKIARVO KESKINAJONTA KERROIN VINOUS MINIMI MAKSIMI Co 130 46.13845 54.49114 1.18104 7.3424 17.00000 568.00000 CU 130 1730.04614 969.13599 0.56018 1.9186 399.00000 5916.00000 NI 51 31.64706 15.86294 0.50125 0.8260 14.00000 67.00000 PB 51 13.11765 17.35701 1.32318 1.7458 0.00000 71.00000 ZN 51 54.90195 26.82928 0.48868 1.4030 27.00000 136.00000 AG 130 5.18923 4.87201 0.93887 2.9315 0.40000 31.00000 AS 190 6743.52539 12657.70313 1.87702 9.1774 0.00000 157160.00000 AU PPB 191 1935.81152 1565.40527 0.80866 3.4859 910.00000 10500.00000 SB 53 132.26418 133.98682 1.01302 2.6057 20.00000 700.00000 BI 53 28.11321 21.21833 0.75475 1.6122 0.00000 110.00000
ANGESNEVA, Au cutoff 2000 ppb VARIAATIO- MUUTTUJA LKM KESKIARVO KESKIHAJONTA KERROIN VINOUS MINIMI MAKSIMI CO 39 68.94872 93.67131 1.35856 4.1551 18.00000 568.00000 CU 39 2225.58984 1329.54895 0.59739 1.2219 399.00000 5916.00000 NI 13 36.38462 17.49542 0.48085 0.2024 15.00000 67.00000 PB 13 14.69231 15.38064 1.04685 0.9095 1.00000 46.00000 ZN 13 79.15385 34.58527 0.43694 0.4096 36.00000 136.00000 AG 40 7.76250 6.71744 0.86537 1.7805 1.30000 31.00000 AS 50 13454.00195 22951.23438 1.70590 5.0448 100.00000 157160.00000 AU PPB 50 3689.20044 2245.40430 0.60864 1.8449 2010.00000 10500.00000 SB 21 128.09523 145.07306 1.13254 3.0287 30.00000 700.00000 BI 21 46.19047 22.24325 0.48155 1.1642 20.00000 110.00000
KIIMALA, Au cutoff 0.9 ppm VARIAATIO- MUUTTUJA LKM KESKIARVO KESKIHAJONTA KERROIN VINOUS MINIMI MAKSIMI CU 2 5244.00000 6694.88721 1.27668 0.0000 510.00000 9978.00000 NI 2 94.50000 54.44722 0.57616 0.0000 56.00000 133.00000 CO 2 110.00000 74.95332 0.68139 0.0000 57.00000 163.00000 ZN 2 5974.00000 8205.26758 1.37350 0.0000 172.00000 11776.00000 PB 2 129.00000 166.87720 1.29362 0.0000 11.00000 247.00000 AG 2 44.25000 59.75052 1.35029 0.0000 2.00000 86.50000 AU 9 2.63778 2.51165 0.95218 1.9361 0.96000 9.00000 AS 4 1.57750 2.59129 1.64265 0.9491 0.05000 5.43000
,KIIMALA, Au cutoff 2.0 ppn VARIAATIO- MUUTTUJA LKM KESKIARVO KESKIHAJONTA KERROIN VINOUS MINIMI MAKSIMI AU 3 5.10000 3.38083 0.66291 0.5722 3.00000 9.00000 AS 2 2.74000 3.80423 1.38841 0.0000 0.05000 5.43000
VESIPERA, Au cutoff 0.9 ppm (tietueita 32/70) Muuttuja Keskiarvo Keskihajonta AG 2.18125 2.82403 AS 17174.52930 24524.02344 BA 73.98125 52.62608 CD 8.44375 29.90292 CO 33.92813 38.67996 CR 21.72500 5.98288 CU 483.43756 656.70209 NI 18.82500 6.97711 P 933.77820 105.17268 PB 11.60625 17.98742 SB 16.35312 17.49535 ZN 51.57813 25.78004 AU 6.34375 8.01325
VESIPERA, Au cutoff 0.9 ppm (tietueita 32/70) Korrelaatiomatriisi AG 1.00000 AS -0.10248 1.00000 BA -0.50454-0.05093 1.00000 A G CD 0.07560 0.07321-0.18933 1.00000 CO -0.07842 0.55924-0.04309-0.00882 1.00000 A S CR -0.34665-0.40103 0.50163-0.14067-0.27116 1.00000 CU -0.21502 0.33550 0.05117-0.09939 0.79720 0.02224 1.00000 B A NI -0.38930 0.37407 0.21643-0.10351 0.58739 0.12211 0.64384 1.00000 p 0.16803-0.67563-0.01155-0.26460-0.37880 0.27083-0.13232-0.20481 1.00000 D PB 0.77053-0.02156-0.43304-0.10728-0.05946-0.14324-0.15707-0.38244 0.15637 1.00000 SB -0.02028 0.65070-0.12221-0.20835 0.22557-0.30942 0.14097 0.17785-0.30274 0.24971 ZN -0.43920 0.01296 0.43948-0.25552-0.02804 0.40815 0.27076 0.08404 0.17291-0.19675 AU 0.13550 0.53022-0.11313-0.00606 0.58180-0.28980 0.45799 0.41475-0.23568 0.07519 C 0 C R C U N I P B S B SB 1.00000 ZN -0.02395 1.00000 AU 0.26876 0.03450 1.00000 Z N A U
VESIPERA, Au cutoff 2.0 ppm (tietueita 21/41) Muuttuja Keskiarvo Keskihajonta AG 2.00476 2.85175 AS 23164.60938 28054.43555 BA 78.92381 53.67643 CD 10.27619 36.59471 CO 39.62381 46.73108 CR 20.61905 5.25106 CU 516.05243 775.87903 NI 20.09048 7.95355 p 910.05255 115.67957 PB 10.51429 16.31586 SB 18.64762 19.24162 ZN 51.42381 27.96566 AU 8.96191 8.86157
VESIPERA, Au cutoff 2.0 ppm (tietueita 21/41) Korrelaatiomatriisi A A B C C C N P P G S D 0 R U I B AG 1.00000 AS -0.09617 1.00000 BA -0.50772-0.12905 1.00000 CD 0.16060 0.05688-0.26521 1.00000 CO -0.08547 0.53631-0.09444-0.02330 1.00000 CR -0.42028-0.47962 0.59858-0.15443-0.34619 1.00000 CU -0.19089 0.31310-0.08599-0.10373 0.83007-0.13173 1.00000 NI -0.39481 0.30670 0.21932-0.13112 0.60759 0.29864 0.68132 1.00000 P 0.05046-0.64113 0.09107-0.25589-0.34265 0.41395-0.05039-0.10660 1.00000 PB 0.71667-0.00150-0.41961-0.07870-0.07331-0.17225-0.13468-0.36982 0.09106 1.00000 SB -0.00492 0.68023-0.12346-0.26521 0.20302-0.20432 0.15924 0.19697-0.26801 0.33978 ZN -0.56221 0.01190 0.44478-0.26552-0.03356 0.29713 0.24813 0.13124 0.23235-0.40002 AU 0.24096 0.45410-0.24084-0.05250 0.56562-0.26464 0.50405 0.36270-0.11446 0.17811 SB 1.00000 S B Z N A U ZN -0.01659 1.00000 AU 0.23338 0.05291 1.00000
ANGESNEVA, Au cutoff 900 ppb (tietueita 51/191) Muuttuja Keskiarvo Keskihajonta CO 42.88235 36.52650 CU 1909.62744 1218.88147 PB 13.11765 17.35702 ZN 54.90196 26.82928 AG 5.82549 5.50541 AS 6414.70605 7353.98340 AU PPB 2001.17651 1806.53552
ANGESNEVA, Au cutoff 900 ppb (tietueita 51/191) Korrelaatiomatriisi C C P Z A A A 0 U B N S U P P CO 1.00000 CU 0.46010 1.00000 PB -0.13960 0.14934 1.00000 ZN 0.37255 0.48962 0.02816 1.00000 AG 0.31384 0.59578-0.00028 0.56211 1.00000 AS 0.79937 0.57667-0.19088 0.48447 0.55936 1.00000 AU PPB 0.11340 0.12098 0.11986 0.51660 0.61833 0.23848 1.00000
ANGESNEVA, Au cutoff 2000 ppb (13/50) Muuttuja Keskiarvo Keskihajonta CO 70.00000 65.08968 CU 2744.23071 1819.88684 PB 14.69231 15.38064 ZN 79.15385 34.58527 AG 11.14615 8.54309 AS 13486.92285 11726.54199 AU PPB 3972.30762 2778.90332
ANGESNEVA, Au cutoff 2000 ppb (13/50) Korrelaatiomatriisi C U Z N A G A A U P P B CO 1.00000 CU 0.40558 1.00000 PB -0.48521-0.54485 1.00000 ZN 0.23066 0.49116-0.10706 1.00000 AG 0.09852 0.45490-0.41319 0.46991 1.00000 AS 0.80478 0.53911-0.50153 0.37154 0.34488 1.00000 AU PPB -0.26523-0.30061 0.24919 0.38680 0.41697-0.22836 1.00000
Liite XXII
Liite XXII :
Liite XXV Pb oom 4 r ' ' \v \\. N Au -- T opm --- -r T r----i--. r-- --r --- Ag pom i VESIPERA. Au ow -Loff 0.9 ppm (Lukumaara 32)
Liite XXVI
Liite XXVII
Liite XXIX
Liite XXXIV Syväkairaus Y X Z 367 546 821.8 7114 045.1 97.0 368 546 828.6 7113 994.7 96.0 369 546 772.0 7113 994.7 96.1 370 546 765.9 7113 944.8 95.9 371 546 718.3 7113 944.6 96.0 372 546 722.1 7113 895.3 96.0 373 546 772.6 7113 894.9 96.3 374 546 729.3 7113 794.5 96.1 375 546 640.5 7113 695.1 96.4 3.81 546 709 7113 952 382 546 704 7113 957 383 546 712 7113 941 384 546 815.8 7113 944.3 96.3 385 546 874.1 7113 944.8 97.6 386 546 820.4 7113 893.6 96.3 387 546 779.6 7113 794.2 96.1 388 546 871.5 7114 044.2 99.5 389 546 619.7 7114 596.2 98.9 390 546 642.2 7114 596.2 100.0 391 546 742.7 7114 496.4 99.2 392 546 641.5 7114 546.0 99.0 393 546 642.1 7114 646.2 99.2 394 546 792.3 7114 044.6 96.7 395 546 772.41 7114 044.3 96.6 396 546 771.6 7114 019.5 96.1 397 546 752.6 7114 019.3 96.4 398 546 731.5 7114 019.3 96.1 399 546 751.9 7113 994.5 96.0 400 546 732.0 7113 994.7 95.8 401 546 711.9 7113 995.5 96.2 402 546 752.0 7113 969.5 96.7 403 546 731.8 7113 969.5 98.1 404 546 711.75 7113 969.6 97.6 405 546 742.5 7113 944.0 96.8 406 546 722.4 7113 944.0 96.8 407 546 727.3 7113 919.3 96.5 408 546 706.7 7113 919.8 96.1 409 546 686.4 7113 920.7 96.3 410 546 696.3 7113 895.5 96.4 411 546 675.9 7113 895.9 96.0 412 546 695.2 7113 870.4 96.0 413 546 679.0 7113 870.6 96.9 414 546 715.8 7113 870.0 96.2 415 546 697.9 7113 845.3 96.2 416 546 922.3 7113 994.9 99.4 417 546. 922.7 7114 044.7 100.4 418 546 871.3 7113 947.1 96.4 419 546 903.2 7113 345.2 96.5 420 546 801.3 7113 295.4 96.5 421 546 752.0 7113 346.4 96.5 422 547 040.6 7113 294.9 97.6 423 546 413.7 7115 145.5 98.1 424 546 414.3 7115 046.3 98.2 425 546 543.5 7114 695.8 98.32
426 546 562.2 7114 596.2 99.0 427 546 643.1 7114 636.0 99.2 428 546 571.5 7114 554.7 98.9 429' 546 751.8 7114 044.3 96.0 430 547 171.4 7113 793.9 98.6 431 547 122.5 7113 793.6 98.2 432 547 320.4 7113 792.7 99.5 433 547 212.6 7113 694.0 98.9 434 547 171.6 7113 894.4 99.7 435 546 871.8 7114 094.8 100.5 436 546 871.8 7114 094.8 100.4 437 546 772.1 7113 845.1 96.0 XXXIV jack. )
Geologian tutkimuskeskus Väli-Suomen aluetoimisto Kuopio 15.3.1990 GEOFYSIKAALISTEN TUTKIMUSTEN KUSTANNUKSET HAAPAVEDEN - OULAISTEN ALUEELLA KARTTALEHDILLÄ 2433 02 JA 03 Koko tutkimusalueen pinta-ala on 32.5 km 2, ks. liitekartta. Kustannukset on laskettu v. 1989 voimassa olleilla hinnoilla. Tehty vuosina Määrä Yksikköhinta Kustannukset mk Slingram- 1985-1989 28000 p. 15 mk/piste 420 000 magneettinen mittaus IP-mittaus 1986-1989 4600 p. 26 mk/piste 119 600 Gravimetraus 1988 3425 p. 35 mk/piste 119 875 MaxMin- mittaus 1988 269 p. 15 mk/piste 4 035 VLF-R -mittaus 1988 208 p. 20 mk/piste 4 160 Sampo-luotaus 1988 41 p. 250 mk/piste 10 250 Suunnistus ja 1988 8 mtpv 750 mk/pv 6 000 paalutus Sampomittauksia varten Reikämittaus 1986 2 mtpv 750 mk/pv 1 500 Linjoitus 1985-1988 97.9 km 1600 mk/km 156 640 Kairanreikien 1988-1989 54 mtpv 750 k/pv 40 500 s idonta Geofyysikkojen 1985-1989 126 pv 1300 mk/pv 163 800 työt (arvio) Yhteensä 1 046 360 Geofyysikko Timo Tervo LIITE Tutkimusalue