PISARA-strategia 26.3.2015 MUTKU-päivät Ympäristöneuvs Anna-Maija Pajukalli PISARA eli valtakunnallinen pilaantuneiden maaalueiden riskinhallintastrategia Lisää vahvuutta ja tahttilaa valtakunnan pimaplitiikkaan! Tavitteena valtakunnallinen tutkimusja kunnstushjelma sekä resurssit sen tteuttamiseen Tarve tehstaa pilaantuneita maita kskevia ympäristötöitä sekä uudistaa jätehulttyöjärjestelmää kskevat säädökset Seuraavassa lunnstelua 2 1
Strategiatyön vusikell 2014-2015 Työpaja I Visit Tavitteet 18.11. Työryhmän kkus 24.10. Timintamalliryhmän kkus 26.11. Lka ELYt S-pstikysely: -VJHT ja strategian tavitteet Marras 5.12. Julu 9.1. Tammi 22.1. Helmi ELYt 22.-23.1. VHJT Keinja Maalis 25.2. 3.3. Tavitteiden ja keinjen työstämistä kuudessa alaryhmässä, jissa mukana työryhmän ulkpulisia asiantuntijita 11.3. ELYt 5.3. PIMA neuvttelupäivät Keintyöpaja Strategian tteuttaminen alkaa El Heinä Kesä Tuk Huhti 8.4. Strategialunns valmis Työpaja II Keint Timenpiteet 22.4. Strategian hyväksyminen Lausuntkierrs Esittely-ja kuulemistilaisuus 27.5. PISARA eli valtakunnallinen pilaantuneiden maaalueiden riskinhallintastrategia - lunnstelua Pitkän aikavälin päämäärä: Pilaantuneiden maa-alueiden riskit terveydelle ja ympäristölle n pistettu kestävälle tavalla vuteen 2040 mennessä. Lyhyen aikavälin päämäärä: Käytössä n kehittyneet menettelytavat ja työkalut kestävälle kunnstamiselle sekä tähän tarvittavat resurssit OSANA strategiaa: Valtakunnallinen tutkimus-ja kunnstushjelma ja ehdtus valtin jätehulttyöjärjestelmän uusimiseksi 4 2
STRATEGIAN TAVOITTEET 1. Tavite Riskikhteet tunnistetaan, tutkitaan ja tarvittaessa kunnstetaan Valtakunnallinen tutkimus-ja kunnstushjelma hjaa timintaa siten, että kunnstus n kansallisella ja alueellisella taslla kestävää ja kustannustehkasta sekä kattaa myös isännättömät riskikhteet. Valtin jätehulttyöjärjestelmä uudistetaan siten, että riskikhteiden tutkiminen ja kunnstaminen vidaan tteuttaa valtakunnallisen hjelman mukaisesti 5 2. Tavite Alueidenkäyttö ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnstaminen tukevat tisiaan kestävien kknaisratkaisujen saavuttamiseksi Yhdyskuntarakennetta kehitetään pilaantuneiden maa-alueiden riskien hallitsemiseksi. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä humita terveydelle aiheutuvien haittjen ja riskien ennaltaehkäisemiseen ja lemassa levien haittjen kestävään hallintaan. Alueidenkäytön suunnittelussa varmistetaan kunnstuksen kknaistaludellisuus. 6 3
3. Tavite Käytetään kunnstusmenetelmiä, jtka vat kustannustehkkaita, säästävät lunnnvarja, minimivat haitalliset ympäristövaikutukset ja edistävät kierttalutta Kunnstusmenetelmien tutkimus-ja kehittämistiminta n aktiivista ja tulevaisuutta ennakivaa. Kunnstusmenetelmien kaupallinen tarjnta ja menetelmäsaaminen vat riittäviä kk maassa. Kaivettuja maa-aineksia hyödynnetään tehkkaasti jk kaivukhteessa tai sen lähialueilla. Kaivettujen maa-ainesten käsittelyssä käytetään parasta käyttökelpista tekniikkaa, jlla varmistetaan käsittelyn kk elinkaaren aikainen kestävyys. 7 4. Tavite Pilaantuneiden maa-alueiden kunnstamista kskevat timintakäytännöt vat vurvaikutteisia sekä timijiden työnjak, vastuut ja velvitteet selkeitä Lakisääteiset vastuut ja velvitteet sekä niiden tulkintakäytännöt erilaisissa khteissa ja tilanteissa vat yleisesti tiedssa. Timijiden työnjak ja rlit vat selkeitä ja ymmärrettäviä. Riskinarviintien perusteet ja kunnstuksen tavitteet vat ymmärrettäviä ja hyväksyttävissä. Timintaprsessit vat sujuvia ja käytössä n hyvät hanke-ja timintakäytännöt Tissijaiset vastuut ja rahitusjärjestelmät tukevat kunnstuksen tteutumista. 8 4
5. Tavite Tietjärjestelmät tukevat suunnittelua ja päätöksenteka, vat käyttäjälähtöisiä ja hyödyntävät kansallista palveluväylää Tietjärjestelmien käyttäminen tteutetaan asiakas-ja käyttäjälähtöisesti kansallista palveluväylää hyödyntäen. Khdetiedt vat lutettavia, ymmärrettäviä, ajantasaisia ja kattavia ja vat khdennettu sijaintiin (paikkatiet). Tietjärjestelmät ja niiden hyödyntämismahdllisuudet vat yleisesti tiedssa ja kaikkien käyttäjien saavutettavissa Khdetietja hyödynnetään aktiivisesti suunnittelussa ja päätöksentessa. 9 Vurvaikutus ja viestintä Kaikkien tavitteiden tteuttamiseen integridaan vurvaikutteisia menettelytapja, timintakäytäntöjä ja viestintää. Kaikessa viestinnässä n keskeistä yleisön identifiinti, ydinviestin tunnistaminen, viestinnän ikea-aikaisuus ja selkkielisyys sekä asiiden havainnllistaminen. Parannetaan viranmaisten valmiuksia vurvaikutteiseen viestintään ja ammattitaitiseen eri viestintäkanavien käyttämiseen. Syvennetään viranmaisyhteistyötä ja tarjtaan viestinnän kautta kknaiskuva tilanteesta. Lisätään yleistä tietisuutta maaperän tilasta ja pilaantuneista maaalueista. Identifiidaan riittävän laajasti eri sapulet. Osataan myös kuunnella muita timijita ja pitaan kansalaisten hulista ja kysymyksistä, ymmärretään heidän tiedntarpeitaan. 10 5
Valtin jätehulttyöjärjestelmä - muuttuva timintaympäristö & kehittämistarpeet Yleinen talustilanne ELY-jenvimavarat ja asetetut tehstamistavitteet Valtin aluehallinnn uudistukset Vanhentunut lainsäädäntö, jätehulttyöspimuksen haasteet useita sapulia, jiden kaikkien tulee lla samaan aikaan kiinnstuneita hankkeen tteuttamisesta => hankkeita jää tteuttamatta, vaikka ne lisivat ympäristön-ja terveydensujelun kannalta kiireellisiä Valtin rahituksen/rahitussuuden riittämättömyys Töiden valmistelun ja tteutuksen kustannustehkkuus n timintaympäristön muuttuessa vähentynyt. Järjestelmä n suunnattu ensisijaisesti kuntien tukemiseen. Sumessa n kuitenkin liki 6000 ns. isännättömiä mahdllisesti pilaantuneita riskikhteita. Nykyisen järjestelmän avulla ei le mahdllista tteuttaa pitkän tähtäimen valtakunnallista kunnstushjelmaa. Khteet ja vastuut Maaperän tilan tietjärjestelmä selvitystarve, tutkimustarve, puhdistustarve Ei puhdistustarvetta Isännättömät khteet Isännälliset khteet VJHT ÖSRA Hallinnlliset menettelyt valtin jätehulttyöt öljypilaantuneet khteet tarvittaessa 6
Pririsintimallit TUOPPI-malli KUPPI-malli (versi 2) 13 Tutkimushjelma ideaali lunnstelua MATTI-khteita 24 800 kpl Tutkimustarvetta A, B, C ja D n. 16 000 khteessa Tutkimuskustannusarvit 10 15 t / khde Kknaiskustannukset 160 240 milj. A-khteet tutkitaan 2016-20 (5 v) B-khteet tutkitaan 2021 40 (20 v) C-khteet tarvittaessa esim. maankäyttö muuttuu D- timivissa khteissa tutkimisesta vastaa timinnan harjittaja A-khteita 1 300 kpl B-khteita 4 200 kpl C-khteita 3 100 kpl D-khteita 7 300 kpl Tutkitut, kunnstettavat ei kunnstustarvetta 8 800 kpl Vudet 2016 2020 13 20 milj. 260 kpl/a 3 4 milj. / a Vudet 2021-2040 42 63 milj. 210 kpl/a 2 3 milj. / a Tarvittaessa Yhteensä 31 46 milj. Tarvittaessa Yhteensä 73 110 milj. Isännättömät 970 kpl 190 kpl/a 2-3 milj /a Isännättömät 3 000 kpl 150 kpl/a 1,5 2 milj. /a Isännättömät Yhteensä 1 900 kpl 20 30 milj. eura Isännätön valtin rahitus? timinta lppunut ennen vutta 1979 timinta lppunut 1979-1994 ja timinnanharjittaja ei le kiinteistön nykyinen mistaja pilaantumisesta vastuulliselle vi lla khtuutnta vastata puhdistamisesta. Jakeluasemat tmv. 100 kpl/a 1 1,5 milj /a Jakeluasemat tmv, 70 kpl/a 0,7 1 milj. /a Jakeluasemat tmv Yhteensä 100 kpl 1-1,5 milj. eura Öljypilaantuneita alueita ÖSRA? 14 7
Organisinti? Valtakunnallinen tutkimus- ja kunnstushjelma kstuisi (2-3) sasta kartittaminen ja edistäminen tutkiminen kunnstaminen Alueilla kehittämis-, edistämis- ja järjestelmän tukitehtäviä, esim. asiantuntijatuki, hjelman edistäminen, timialakhtaiset kartitukset, MATTI -tietjärjestelmän khdetiedt avustusten valmisteleminen Tehtävät, jihin liittyy merkittävää hankintaa, keskitettäisiin? Näitä lisivat esim. tutkimusten ja kunnstussuunnitelmien kilpailuttaminen ja teettäminen kunnstamisen teettäminen neuvnta avustuksia käytettäessä? avustusten myöntäminen? 15 Rahitus Valtin budjettiraha lähtökhtana jätevern keräämistä n aikanaan perusteltu pilaantuneiden maaalueiden kunnstamisella (sittainen krvamerkintä ) nykyinen rahitustas ei riitä ÖSRA ja JASKA-hanke erillisenä Kuntien riskikhteet: pääsääntönä avustukset? lainausmahdllisuus? tukiprsentti tilanteen mukaan (mm. kunnan varallisuus, kiinteistön jatkkäyttö) Muut isännättömät riskikhteet: pääsääntönä teettäminen? ELYjen pririsimien riskikhteiden tutkiminen (100 % tuki) kunnstamistarpeen maavien khteiden kunnstaminen kriteerien täyttyessä (pääsääntönä 100 % tuki, palautuseht?) 16 8
VJHT-järjestelmän kehittäminen, reunaehtja Järjestelmällä tteutetaan valtakunnallista tutkimus-ja kunnstushjelmaa seuraavilta sin: kuntien riskikhteet - nin nykyinen fkus muut isännättömät riskikhteet - laajennettu fkus Lisäksi mahdllisuus käyttää järjestelmää myös muissa ns. TOVA-tilanteissa (esim. isännättömät vaaralliset jätteet) Valtakunnallinen tutkimus- ja kunnstushjelma lu keskeiset reunaehdt khteiden määrä, rahitustarve realismi tavitteen lpullisessa asetannassa -järjestelmän järeys suhteessa resursseihin ja vlyymiin Lisäksi humiitava mm: EU:n säännökset valtin tuesta valtinavustuslainsäädäntö, hankintalainsäädäntö tuen myöntämisen kriteerit (yleisellä taslla) säädettynä säädös ntifiitava kmissille ma laki vai valtinapulakiin njaava asetus? 17 Rahittamisen edellytykset 1. Hankkeiden rahittaminen VJHT -järjestelmästä n aina harkinnanvaraista 2. Valtinrahitus edellyttää, että valtin budjetissa n tarkitukseen riittävästi määrärahja. 3. Hankkeen tulee täyttää rahituksen myöntämisen yleiset edellytykset, jita vat: rahitus perustuu ympäristöriskiin hanke ei tteudu ilman valtin tukea valtin rahittaman hankkeen hyöty ei saa aiheetta päätyä muille tahille => edellytykset mietittävä tarkkaan, mietinnässä hyödynnetään lemassa levia hjeistuksia ja säädöksiä 18 9
Valmistelutyö jatkuu Evästykset lämpimästi tervetulleita kk strategiatyötä ajatellen! Kiits! Anna-Maija.Pajukalli@ymparist.fi 19 10