Askolan kunnan henkilöstöraportti vuodelta 2017 1
Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 Palkkakustannukset... 6 Henkilöstövoimavaran hallinta... 6 Sisäinen ja ulkoinen liikkuvuus... 8 Varhemaksut... 8 Rekrytoinnin tukeminen... 10 Työhyvinvointi... 10 Työterveyshuolto... 12 Aktiivisen aikaisen tuen malli... 12 Poissaolot... 13 Tasa-arvo... 17 Työturvallisuus... 17 Työtapaturmat... 18 Sisäilmaongelmat... 18 Työsuojelutarkastukset... 19 Henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta... 19 2
Johdanto Henkilöstöraportti antaa tietoa henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstön uusiutumisesta, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön työhyvinvoinnista ja kehittämisestä. Vuoden 2017 aikana vanha sosiaalitoimisto tyhjeni ja sieltä sosiaalityön henkilöstö muutti terveyskeskuksen yhteyteen remontoituun autotallisiipeen. Myös Monninkylän hammashoitola ja neuvolatoiminta siirrettiin Kirkonkylän terveyskeskuksen yhteyteen. Ensimmäistä kertaa kuntavaalit järjestettiin keväällä ja uusi kunnanvaltuusto aloitti toimintansa 1.6.2017. Vanha vuoden 2013 lopulla hyväksytty Kuntastrategia oli edelleen kunnan strategian. Sen vision mukaisesti Askola on elinvoimainen ja edistyksellinen kunta pääkaupunkiseudun lähituntumassa. Yhtenä strategisena päämääränä on, että Henkilöstö on avainasemassa ja sen mukaan Henkilöstön luovuus ja osaaminen hyödynnetään kunnan toiminnan kehittämisessä Henkilöstöresurssit suunnataan peruspalveluihin ja asiantuntijuuteen Henkilöstölle järjestetään muutosvalmennusta ja tukea sekä työhyvinvointia parannetaan Henkilöstöä kannustetaan oman toiminnan laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseen Henkilöstön määrä mitoitetaan turvaamaan riittävät peruspalvelut Palvelussuhteessa kuntaan 31.12. oli yhteensä 309 henkilöä, joten määrä nousi 17 hengellä edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisten osuus nousi neljällä (4) hengellä ja määräaikaisia oli vuoden vaiheessa 70 henkilöä. Määräaikaisia on 22,7 % kokonaismäärästä. Palkkasumma vuonna 2017 on tilinpäätöstietojen mukaan 10,41 miljoonaa euroa ilman sivukuluja. Vastaava summa vuonna 2016 oli 10,15 milj.euroa. Sivukuluineen summa oli 12,95 milj.euroa (v. 2016 oli 13,04 milj.euroa). Vuoden aikana kunnan vakituisesta henkilöstä erosi omasta tahdostaan 28 henkeä. Eronneista eläkkeelle siirtyi kunnan palveluksesta 13 henkilöä. Vaikka tavoitteena oli sairauspoissaolojen huomattava vähentäminen, niin siinä ei onnistuttu, vaan päinvastoin sairauspoissaolot nousivat vuodesta 2016. Vuonna 2017 oli 1212 kalenteripäivää enemmän sairauspoissaoloja kuin vuonna 2016 ollen yhteensä 5940 kalenteripäivää. 3
Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön (palvelussuhde voimassa Askolan kuntaan) jakautuma osastoittain 31.12.2017 (suluissa tilanne 31.12.2016): Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä HTV-kertymä Yleishallinto 33 (32) 5 (5) 38 (37) 35,9 (34.2) Perusturvaosasto 73 (69) 21 (23) 94 (92) 82,3 (78,7) Sivistystoimi 125 (124) 43 (31) 168 (155) 147,3 (143,6) Rakennus- ja ymp.toimi sekä tekn.toimi 8 (7) 1 (1) 9 (8) 7,8 (7,4) Yhteensä 239 (232) 70 (60) 309 (292) 273,3 (263,8) Perhe- ja omaishoitajat ja poliittiset luottamushenkilöt jäävät raportoinnin ulkopuolelle, koska eivät ole palvelussuhteessa kuntaan. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde kunnassa. 4
Osa-aikaisia henkilöstöä on 32 (30), joista vakituisia henkilöitä on 21 (22). Miesten osuus henkilöstöstä on 12,6 % ollen määränä 39 (32). Henkilötyövuodet ja työpanos Henkilötyövuodet kuvaavat vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa. Henkilötyövuodet 2017 2016 2015 2014 Yhteensä 273 264 263 257 Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aika-prosentti/100) Säännöllinen tehty vuosityöaika vuonna 2017 oli 605478,55 h (2016: 529885,72 h). Ylitöitä maksettiin 1656 tunnilta yhteensä 35.730,72 e (1754,67 tunnilta yhteensä 36.297,92 e). Henkilöstön keski-ikä ja ikärakenne Kunnan henkilöstön keski-ikä 31.12.2017 oli 45 v 5 kk 11 pv. Se on 8kk 16 pv vähemmän kuin 31.12.2016, jolloin keski-ikä oli on 46v 1kk 27pv. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköitymässä on 80 henkilöä mikä on 25,9 % tämän hetken henkilöstömäärästä. Eläkkeelle jäävien tieto-taito eli ns. hiljainen tieto pitäisi saada siirrettyä työn jatkajille. Valtakunnallisesti kunnallisen henkilöstön keski-ikä lokakuussa 2016 oli 45,8 vuotta (vuonna 2015: 45,8 vuotta). 5
Palkkakustannukset Palkkakustannuksilla tarkoitetaan työnantajan palvelussuhteessa olevalle henkilöstölle maksamaa korvausta tehdystä työstä. Niihin sisältyvät henkilöstön säännöllisten palkkaerien lisäksi lisä- ja ylityökorvaukset, lomarahat ja korvaukset, palkallisen poissaolon palkkakustannukset sekä muut tehtyyn työhön liittyvät palkkakustannukset. Palkkiolla tarkoitetaan poliittisten luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita. Henkilöstövoimavaran hallinta Oppisopimuskoulutuksessa vuonna 2017 oli kaikkiaan 7 henkilöä. Vuoden aikana oppisopimuskoulutuksen sai valmiiksi kaksi (2) henkilöä ja yksi päättyi muuten. Askolan kunnan henkilöstöä on kannustettu osallistumaan työn kannalta tärkeisiin koulutuksiin. Koulutuksista on tuotu uutta osaamista eri työpaikoille. Vuonna 2017 eri koulutuksiin osallistui yhteensä 171(149) henkilöä. Koulutuspäiviä oli yhteensä 690 päivää, joka tarkoittaa keskimäärin 2,2 koulutuspäivää jokaiselle Askolan kunnan työntekijälle. Opettajien VESOpäiviä ei ole laskettu koulutuspäiviin. 6
Henkilökunnan osaamisen kehittäminen on hyvän työyhteisön tunnusmerkki. Työnantajan täydennyskoulutusvelvoitteessa ei ole asetettu vähimmäis- tai enimmäismäärää koulutukselle. Koulutuksen tarve voi vaihdella vuosittain mm. työyhteisön toimintojen kehittämisvaiheesta ja henkilön ammatillisesta koulutuksesta ja tehtävästä riippuen huomattavastikin. Koulutustietojen seuranta on tärkeä osa osaamisen suunnitelmallista kehittämistä ja johtamista. Koulutustietojen seuranta on tärkeää myös sen takia, että vain kerättyihin tietoihin perustuvasta koulutuksesta mm. kunnat voivat hakea Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Palkatonta opintovapaaoikeutta käytti vuoden 2017 aikana kaksi eri henkilöä (v.2016 yht. 6hlöä) ja yhteensä opintovapaan takia työstä poissaoloja oli 394 kalenteripäivää. Koulutuspäivät (palkalliset päivät) jakaantuvat osastoittain seuraavasti: Koulutuspäivät yhteensä Koulutuspäivät ka/hlö Yleishallinto 73 (33) 1,9 (0,9) Perusturvalautakunta 382 (199) 4,1 (2,2) Sivistyslautakunta 198 (283) 1,2 (1,8) Rakennus- ja ymp.ltk 37 (20) 4,1 (2,0) sekä tekn.ltk Yhteensä 690 (535) 2,2 (1,8) 7
Sisäinen ja ulkoinen liikkuvuus Viime vuonna vakituisesta palveluksesta erosi 28 (18) henkilöä. Näistä 13 henkilöä jäi eläkkeelle ja 15 (12) siirtyi muualle. Varhemaksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhemaksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa * työkyvyttömyyseläkkeelle * kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä * yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai * työttömyyseläkkeelle Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Kevan valtuuskunta päättää varhe-maksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken varhaiseläkkeistä aiheutuvien menojen ja palkkasummien perusteella. Varhe-maksun kokonaismäärä vuonna 2016 oli yhteensä 152 miljoonaa euroa. Alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Näin ollen maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä pitäisi yrittää vähentää sisäisillä siirroilla ja tarjoamalla kevyempiä töitä työkyvyn heikentyessä. Tämä on kuitenkin hyvin haastavaa Askolan kunnan kokoisessa organisaatiossa ja useimmiten jopa täysin mahdotonta. 8
Vuosi Maksu Maksu % palkkasummasta 2011 84.645 2012 87.283 2013 68.400 0,7 2014 73.057 0,7 2015 69.994 0,6 2016 81.769 0,7 2017* 81.198 0,7 2018 ennakko 92.631 *ennakkotieto, vuoden 2017 lopulliset maksut selviävät syksyllä 2018 9
Rekrytoinnin tukeminen Osaavan henkilöstön saaminen kunnan palvelukseen on erittäin tärkeää palvelujen turvaamiseksi. Käytössämme on Kuntaliiton omistama Kuntarekry.fi palvelu, jonka kautta kaikki avoimeksi tulleet toimet ja virat ilmoitetaan haettavaksi. Kuntarekry.fi palvelussa työnhakijat voivat jättää sähköisesti hakemuksensa. Hakemusten käsittely ja yhteenvetojen tekeminen on helpottunut huomattavasti. Vuoden 2017 aikana oli kaiken kaikkiaan 76 (40) rekrytointia, joissa haettavia työpaikkoja oli 79 (39). Työpaikoista 37 (21) oli vakinaista ja 42 (18) määräaikaisia. Hakijoita oli kaikkiaan 741 (427). Avoimet työpaikat ja niihin jätetyt hakemukset 2014-2017 2014 2015 2016 2017 paikat hakemukset paikat hakemukset paikat hakemukset paikat hakemukset vakinaiset 25 182 26 291 21 182 37 337 tehtävät määräaikaiset 30 198 24 265 18 245 42 404 tehtävät yhteensä 55 380 50 556 39 427 79 741 Työhyvinvointi Työhyvinvointiin ja työterveyteen vaikuttavat suuressa määrin mm. työnjohto, yhteistyö ja luottamus, ammattitaito ja osaaminen. Haitallisen kuormituksen vähentämiseksi tulisi selkeyttää työtehtäviä, suunnitella ja mitoittaa työtä, kehittää esimiestyötä ja turvata henkilöstön vaikutusmahdollisuudet. Kunnanhallitus hyväksyi 1.2.2017 23 yhteistyötoimikunnan esityksestä Työhyvinvointiohjelman vuodelle 2017. Henkilöstön työhyvinvointia on tuettu eri tavoin. Kunnan työntekijöillä on oikeus maksuttomaan kuntosalin käyttöön Askolan koulun kuntosalilla. Yksi työhyvinvoinnin tukemiseen tarkoitettu väline on viiden euron liikunta/kulttuuriseteli, josta työntekijän osuus on kaksi euroa. Työntekijällä on ollut mahdollisuus saada 20 liikunta/kulttuuriseteliä vuoden aikana. Vuonna 2017 seteleitä annettiin 2770 (1170)kappaletta 152 (117) eri henkilölle. Toukokuussa järjestettiin Askolan koululla TYHY-iltaluento, jonka aiheena oli Terveyttä ja hyvää oloa ruoasta. 10
Syyskuussa tehtiin liikunnallinen retki Sarvikodalle Mäntsälän Hirvihaaraan. Siellä ohjelmassa oli melontaretki (inkkarikanootit ja suurkanootti), nuotiokahvitus, lettujen paistoa ja eväiden nauttimista (tulistelumakkara, salaatti ja patonki). Marraskuussa oli perinteisten pikkujoulujen vuoro Monninkylän Helkamäessä. Mukana oli 140 henkilöä ja musiikki hoitui karaokella. Kuva Sarvikodan kanoottiretkeltä. Joulukuussa jouluviikolla tehtiin konserttimatka Lahden Sibeliustaloon kuuntelemaan Vesa- Matti Loirin Sydämeeni Joulun teen -konserttiin. Vuonna 2017 järjestettiin joulukuussa työmerkkipäiväjuhla, jossa huomioitiin henkilöstöä merkkipäiväohjeen mukaisesti. Kokonaisuudessaan juhlittiin yhteismäärältään 560 henkilötyövuotta, työmerkkipäivissä muistettiin yhteensä 31 eri henkilöä. Juhla pidettiin 14.12. Askolan kunnanviraston valtuustosalissa. Valtuuston puheenjohtaja Taija Kämäräinen piti onnittelupuheen juhlittaville. 11
Työyhteisöille ja yksittäisille työntekijöille on tarvittaessa tarjottu mahdollisuutta työnohjaukseen, joka auttaa jaksamaan työssä ja pysymään terveenä. Työnohjauksessa ohjattava pohtii suhdetta työhönsä ja ohjaaja ja mahdolliset muut osallistujat auttavat näkemään itsensä ja työnsä tarkemmin ja selvemmin. Työnohjaus on vuorovaikutusta, jossa sekä ohjaaja että ohjattava oppivat toisiltaan. Työterveyshuolto Askolan kunnan työterveyshuoltoa on vuodesta 1.1.2006 hoitanut Porvoon Lääkärikeskus Oy. Lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi kunta ostaa työntekijöilleen myös. Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ehkäisy, työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat olleet: 1. Tuetaan työntekijöiden työssäjaksamista 2. Yhteistyö esimiesten kanssa 3. Esimiesten tukeminen/esimieskoulutus Vuoden 2017 aikana työterveyshuollon palveluihin on käytetty 143.058 euroa, josta tullaan osa saamaan vuonna 2017 takaisin KELA:lta. Kela vahvistaa joka vuosi työntekijäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän. Maksettavan korvauksen enimmäismäärä on korvausluokka I:ssä 50 tai 60 % ja korvausluokka II:ssa 50 % KELA kustannusten laskennallisesta enimmäismäärästä. Työterveyshuollon toimesta vuoden 2017 aikana työpaikkaselvitykset tehtiin Päiväkoti Karpalossa, Mäntyrinteessä, Kotihoidossa ja terveyskeskuksessa. Aktiivisen aikaisen tuen malli Vuoden 2011 alusta voimaan tulleen sairausvakuutuslain tavoitteena on parantaa työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä työkyvyn hallinnassa, yksittäisen työntekijän työkyvyn varhaisessa tuessa sekä työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Askolassa kunnanhallitus hyväksyi 23.11.2011 Aktiivisen aikaisen tuen malli Askolan kunnassa. Aktiivisella ja aikaisella tuella siirryttiin välinpitämättömyyden ja suojelun kulttuurista välittämiseen. Aktiivinen tuki on aitoa alaisesta, kollegasta tai työtoverista välittämistä. Se ei ole kontrollia, kuten kyyniset työelämän kehittämisen epäilijät haluavat sen nimetä. Aktiivinen tuki on yksilön kannalta tärkeisiin ja merkityksellisiin asioihin puuttumista. Aktiivisella aikaisella ongelmiin puuttumisella takaamme yksilön työelämässä pysymisen ja siten myös mahdollisuuden tyytyväisempään elämään. Aktiivisen aikaisen puuttumisen sijasta olisikin hyvä puhua aktiivisesta aikaisesta välittämisestä. 12
Esimiehille oli esimiespäivän yhteydessä koulutusta työterveyslääkäri Tarja Alasuvanto-Asikaisen ja työterveyshoitaja Sari Meritähden johdolla aiheista Esimiestyön haasteet, Ongelmatilanteiden ratkaisu ja Työyhteisön pelisäännöt. Poissaolot Sairauspoissaolojen kokonaismäärä oli 4790 kalenteripäivää, niistä palkallisia sairauslomapäivä oli 5253 ja palkattomia päiviä 687. Sairauslomapäiviä oli 1212 päivää enemmän kuin vuonna 2016. Arkipäiviä sairauspoissaoloista oli 4545 (3641) päivää. Sairauslomat muodostuivat 274 (260) eri henkilön 925 (879) eri poissaolosta. Vuonna 2017 yli 60 päivää sairauspoissaoloja oli 20 henkilöllä, kun niitä vuonna 2016 oli ollut 17 henkilöllä. Näistä sairauslomista kertyi 2929 kalenteripäivää. Keskimääräisesti sairauslomaa oli 6,4 (5,3) pv/tapaus. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään mm. riskien kartoituksella. Ilmoitukseen johtaneita työtapaturmia tapahtui vuonna 2017 yhteensä 28 ja niistä aiheutui 104 kalenteripäivää poissaoloja. Tapaturmasta johtuvat poissaolot sisältyvät sairauspoissaoloihin. 13
Sairauspoissaolot jakautuivat vuonna 2017 osastoittain seuraavasti: Osasto Sairaslomapäivät 2017 Ka/ hlö 2017 Sairaslomapäivät 2016 Ka/ hlö 2016 Sairaslomapäivät 2015 Ka/ hlö 2015 Yleishallinto 932 24,5 822 22,0 764 20,1 Perusturvalautakunta 1372 14,6 1382 15,0 1662 18,7 Sivistyslautakunta 3375 20,1 2445 15,8 2342 14,5 Rakennus- ja 261 29,0 79 9,9 22 2,4 ympl.ltk sekä tekn.ltk Yhteensä 5940 19,2 4728 16,5 4790 16,9 Sairauspoissaolot / HTV Osasto Sairaslomapäivät Ka/ htv Sairasloma- Ka/ htv Sairasloma- Ka/ htv 2017 2017 päivät 2016 2016 päivät 2015 2015 Yhteensä 5940 21,8 4728 17,9 4790 18,2 Työterveyslaitoksen Kunta 10-tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja kunta-alalla vuonna 2016 oli 16,7 kalenteripäivää/1 htv, kun vuonna 2015 niitä oli keksimäärin ollut 16,5 kalenteripäivää/1 htv. Poissaolot ovat pääsääntöisesti kestoltaan enintään kolme päivää. Niistä muodostuu kaiken kaikkiaan 622(596) poissaolokertaa ja 1092 (1096) kalenteripäivää. henkilöitä tapahtumia kalenteripv yleishallinto 28 68 128 perusturva 73 173 318 sivistys 137 367 628 tekn+rysy 5 14 18 243 622 1092 Yli 100 päivää sairauslomista 14 henkilöllä sairauspoissaoloja 2503 kalenteripäivää ja 180 päivää ja yli sairauslomilla 6 henkilöllä tulee sairauspoissaoloja 1428 kalenteripäivää. 14
Työterveyshuoltoon kirjatuista poissaoloista 28,7 % (v.2016 21%) on diagnosoitu tuki- ja liikuntaelin sekä sidekudoksin sairauksiin. Hengityselinsairaudeksi on diagnosoitu 13,9 % (20 %) ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöksi 19,8 % (8 %). 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1292 1630 985 1828 Sairauslomat ICD-10 koodituksen mukaan -vuonna 2106 viisi eniten diagnosoitua 494 365 218 67 617 530 380 1260 935 847 884 700 1127 61 515 408 Tuki- ja liikunta Kasvaimet Mielenterveys Hengityselin Ruuansulatus 2014 2015 2016 2017 Työterveyshuollon kautta Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistui vuoden aikana 2 (9) henkilöä. Poissaolon ajalta kuntoutuksessa olevalle maksetaan normaali palkka ja kunta saa Kelan maksaman kuntoutustuen. Palkallisia poissaolopäiviä näistä kertyi 12 (89). Kuntien eläkevakuutuksen myöntämällä kuntoutustuella oli kaksi (2) henkilöä ja palkatonta poissaoloa näistä kertyi 122 päivää. Osasairauspäivärahalla vuoden 2017 aikana oli kahdeksan (8) henkilöä yhteensä 579 kalenteripäivää. Näitä ei lasketa sairauslomiin, koska henkilöt tekevät tällöin osa-aikatyötä. 15
Askolan kunnan sairauspoissaolojen ja työterveyshuoltomenojen kehitys vuosina 2008-2017 160 000 7 000 pv 140 000 143058 5940 6 000 pv 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 4242 9306795778 3626 3403 75329 115171 4449 4037 39000 37300 4992 4446 67600 4790 4728 56300 62828 5 000 pv 4 000 pv 3 000 pv 2 000 pv 20 000 Kustannukset 1 000 pv Poissaolot 0 0 pv 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Perhevapaita käytettiin vuoden 2017 aikana 3296 (2421) päivää. Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysvapaa. Lapsen sairaudesta johtuvat vanhempien poissaolot olivat 249 (302) päivää. Yksityisasioiden takia palkattomia vapaita oli kaikkiaan yhteensä 1670 (1322) kalenteripäivää. Vuorotteluvapaalla vuosina 2017 ja 2016 ei ollut kukaan. 16
Tasa-arvo Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 16.11.2016 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman 2016-2018. Askolan kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoituksena on esittää ne tavoitteet ja toimenpiteet, joilla voidaan edistää työyhteisön yhdenvertaisuutta, edistää tasaarvoa sekä parantaa työhyvinvointia ja edistää työhön sitoutumista Askolan kunnan palveluksessa. Työturvallisuus Kuva: Työturvallisuuskeskus Työnantaja vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön, samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee esimiesten lisäksi myös muita työpaikalla työskenteleviä. Esimiehet ovat toimivaltuuksiensa mukaisessa vastuussa työyhteisönsä työsuojelusta ja tarvittaessa esitysten eteenpäin viemisessä. Työnantajan edustajana vuonna 2017 toimii työsuojelupäällikkö ja henkilöstöä edustivat kolme valittua työsuojeluvaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettujen toimikausi oli 2014-2017. 17
Työtapaturmat Vuonna 2010 työturvallisuuteen laadittiin toimintaohje tapaturma sekä vaara- ja uhkatilanteisiin. Yhteistyötoimikunta toimii myös työsuojelutoimikuntana. Vaara- ja uhkatilanne ilmoituksia tuli työsuojelupäällikölle 25 kpl (vuonna 2016: 21). Työtapaturmailmoituksia vakuutusyhtiölle tehtiin 28 kpl (vuonna 2016: 21). Työtapaturmien vuoksi sairaslomalla oli vuoden aikana kaksitoista (12) henkilöä 104 päivää (Vuonna 2016 seitsemän henkilöä yhteensä 81 päivää). Sisäilmaongelmat Ohjeistus epäiltäessä sisäilmaongelmaa on otettu käyttöön jo vuonna 2005. Työpaikan työsuojeluorganisaatio pyrkii ensisijaisesti ratkaisemaan mahdollisen ongelman tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen. Vuoden 2017 aikana tutkittiin sisäilmaongelmia Askolan koululla, Päiväkoti Tammenterhossa, terveyskeskuksessa ja Monninkylän koululla. 18
Työsuojelutarkastukset Aluehallintoviraston taholta tehtiin työsuojelutarkastus keväällä 2017 Palvelukeskus Mäntyrinteelle ja kotihoitoon. Henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta Henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa toteutetaan yhteistyötoimikunnassa. Toimikunta koostuu kolmesta työnantajan edustajasta ja kuudesta työntekijöiden edustajasta. Työntekijöiden edustajat tulevat eri neuvottelujärjestöistä ja ovat valittu työntekijöiden toimesta. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2017 aikana neljä (4) kertaa. Yhteistyötoimikunta toimii samalla työsuojelu- ja sisäilmaryhmänä. 19