Opettajan tulkinnat käyttäytymisen haasteena Käyttäytymisen ohjaamisen taidoista kohti vuorovaikutustaitoja

Opettajan tulkinnat käyttäytymisen haasteena Käyttäytymisen ohjaamisen taidoista kohti vuorovaikutustaitoja Juho Honkasilta KT, Tutkijatohtori EDUK211 Käyttäytymisen haasteet 5.9.2017 8:15-9:45 Athena 107 Helsingin yliopisto

Luentokerta suhteessa kurssin tavoitteisiin Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa erotella sopeutumisvaikeuksia, jotka liittyvät kehitys-, persoonallisuus- ja ympäristötekijöihin osaa ottaa opetuksessaan oppilaiden (ja omat!) sopeutumisvaikeudet huomioon ja reflektoida omaa toimintaansa perehtyy erityispedagogiseen tutkimukseen ja kykenee sen perusteella arvioimaan, ennustamaan ja tukemaan oppilaiden kehitystä osaa kehittää oppimateriaalia ja uusia opetustapoja erityisopetukseen sekä organisoida yhteistyötä suunniteltaessa erityisopetuksen järjestelyjä Sisältö Opintojaksolla käsitellään haasteellisen käyttäytymisen ilmenemismuotoja ja syitä eri ympäristöissä positiivisen pedagogiikan periaatteita ja oppilaan vahvuuksien tunnistamista oppilaan vahvuuksista lähteviä pedagogisia ratkaisuja erilaisia interventioita, joilla vahvistetaan lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja

Luennon kulku 1. Minä vuorovaikuttajana: Vuorovaikutuksesta sosiaalisen psykologian lähtökohdista käsin 2. Erityistarpeista humaaneihin tarpeisiin: Yksilön kohtaamisesta humanistisen psykologian lähtökohdista käsin

Luennon lähtökohtaa Opettaja-oppilas suhteella ja koetulla häiriökäytöksellä merkitystä oppilaan akateemiseen menestymiseen Vertaissuhteisiin Opettajan hyvinvointiin (esim. stressi, burn out) Opettajien ja oppilaiden näkemykset ja kokemukset voivat poiketa toisistaan Opettajien käytös ja sen aggressiivisuus Mitä on häiriö-/haastava käytös Mikä aiheuttaa häiriö-/haastavan käytöksen

Gordonin käyttäytymisen ikkuna (Gordon, 2004; Talvio & Klemola, 2017, s. 135) Toisella on ongelma Hyväksyttävä käytös Hermoviiva, eli hyväksymisraja Ongelmaton alue, yhteistyö Minulla on ongelma Ei-hyväksyttävä käytös Meillä on ongelma

Millon sinun hermoviivasi heilahtaa? Hyväksyvyyteesi vaikuttaa 1. Minä itse Tilanteiset tunteet, tarpeet, stressitekijät Ajatukset, Attribuutiot (esim. itsen/toiseen kohdistetut tuomiot & leimat, toiveet yms.) 2. Ympäristö ja Tilannetekijät 3. Toinen ihminen

Ajattelen, mitä sanon, etten sanoisi, mitä ajattelen

Oikeudenmukaisuuden ja huolenpidon etiikka (Juujärvi 2006) Ihmissuhteita koskevien käsitysten kehitys kahdesta eri näkökulmasta Oikeudenmukaisuuden etiikka Oikeudenmukaisuuden moraalikehitys perustuu toisten ihmisten huomioimiseen osana laajenevaa sosiaalista verkostoa Oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtämistä säätelee kehittyvä sosiomoraalinen perspektiivinotto Oikeusajattelu Ihmiset nähdään erillisinä toisistaan, ja yhteys heidän välillään perustuu vapaaehtoiseen sopimukseen Huolenpidon etiikka Huolenpidon etiikan kehitys kuvaa kasvavaa ymmärrystä läheisten ihmissuhteiden dynamiikasta Kaikkien osapuolten tarpeiden tasapainottaminen moraalisen ongelman ratkaisemiseksi Tarveajattelu Perustuu käsitykseen ihmisten välisestä luonnollisesta yhteydestä, jolloin suhteille on ominaista spontaani huolenpito

Hallitsemismalli & Kumppanuusmalli Pelolla/pelkoon kasvattaminen Oikeudenmukaisuuden etiikka? Leimojen käyttö (posit. & negat.) Vertailut Toisten vertailuun perustuva arviointi Kritisointi Syyllistäminen Häpeäminen Moraalinen & arvioiva tuomitseminen Vaatimukset Uhkaukset Rangaistukset Palkkiot Lahjonta Kumppanuussuhteeseen perustuva kasvattaminen Huolenpidon etiikka? Turvallisuuden, avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirin mahdollistaminen Tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen Tunteiden ja tarpeiden ilmaiseminen Yhteyden ja yhteistyön rakentaminen hankalissakin tilanteissa kenenkään tarpeita laiminlyömättä Useita strategioita tyydyttää tarpeita

Käyttäytymisen ohjaamisesta vuorovaikutustaitoihin Haastava käytös : oletukset vs. puuttuvat taidot (R. W. Greene 2008) Lapset toimivat oikein jos haluavat (moraaliset tuomiot) Totuuksina pidettyjä oletuksia Huomion kaipuu Uppiniskaisuus Manipuloiva käytös Motivaation puute Vanhempien kyvyttömyys pitää kuria Huono asenne Auktoriteettivastainen Psyykkinen sairaus Geenien syy Lapset toimivat oikein jos osaavat (pedagoginen ajattelu) Lapselta usein puuttuvia taitoja Siirtymätilanteen hallinta Usean asian samanaikainen ajattelu Ohjeiden mukainen looginen toiminta Sanallinen ilmaisu Tunnereaktioiden hallinta ja erittely Ennakoimattomien/uusien tilanteiden hallinta Sosiaaliset taidot/ älykkyys Ajantaju Eri (humanistisen psykologian) tavoissa lähestyä vuorovaikutusta pohjimmiltaan sama pyrkimys: muuttaa ihmiskuvaa ja suhtautumista vuorovaikutustilanteen ja osapuolten kannalta edullisemmaksi, rakentavammaksi. Esim. Greene taitoajattelun kautta, Positiivinen psykologia (luonteen)vahvuusajattelun kautta, Gordon (toimiva koulu) tunneajattelun kautta ja Rosenberg (NVC) tarveajattelun kautta.

Havaintojen tulkinnasta tulkintojen havainnointiin Don t jump to conclusion (2:12)

Symbolinen interaktionismi If men define situations as real, they are real in their consequences "Ne tapahtumat, jotka ihmiset määrittelevät todellisiksi, ovat todellisia seurauksiltaan" (Thomas theorem, 1928) Ihmisen minäkäsitys kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Tarkastelee itseään muiden näkökulmasta Ihmisen toiminta symbolisena ja sosiaalisena prosessina Erilaiset ihmisten vuorovaikutuksessaan käyttämät symbolit sisältävät jaettuja merkityksiä Symbolien tulkintaa ohjaavat tulkitsijan aikaisemmat kokemukset Tulkinta Tulkinta ihmiselle luonteenomainen tapa olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Ihmisten välinen vuorovaikutus perustuu toisen käyttäytymisen tulkintaan, käyttäytymisen aiheuttamiin suoriin reaktioihin Tulkinnassa ihminen liittää asioihin subjektiivisia merkityksiä Tapa tulkita tilanne vaikuttaa tapaamme reagoida

Toimijan attribuutiot (Attribuutioteoria) Uskomukset, näkökulmat, asenteet, koulutus ja tietotaito vaikuttaa luokkahuoneen tapahtumiin, niiden kokemiseen ja opettajien luokanhallintapyrkimyksiin/-keinoihin Se, kuinka käyttäytyminen mielletään ja tulkitaan vaikuttaa siihen kuinka siihen reagoidaan/vastataan (Weiner, 2005) Lähde: sisäinen tai ulkoinen Pysyvyys: kesto ja mahdollinen pysyvyys Kontrolli: onko kontrolloitavissa Esimerkki: haastava käytös Lähde: lapsen ominaisuus (sis.) tai kotiolot/vanhemmuus (ulk.) Pysyvyys & kontrolli: Opettaja tuskin muuttaa lapsen neurobiologiaa tai vanhempien kasvatuskäytänteitä, joten tila on todennäköisesti pysyvä eikä juuri opettajan kontrollissa Hallintapyrkimykset luokassa turhia, menetetty peli Ongelman selittämisen ja ratkaisun ulkoistaminen (perheneuvolat, sos.työ, diagnoosit, lääkitys jne.) (esim. Miller, 2003) Noidankehä; oppilaan ja opettajan hyvinvointi?

Opettajien attribuutiot Opettajien negatiiviset attribuutioilla voi olla yhteys negatiivisiin reaktiivisiin hallintamenetelmiin Sen sijaan että puhuttaisiin koetuista ongelmista käyttäytymisessä ja vuorovaikutuksessa, puhutaan ongelmallisista oppilaista Ongelma-oppilas Kurinpidolliset menetelmät ADHD:n liitetyt attributiot: Aikaisempi kokemus, tieto (tai sen puute) & assosiaatiot voivat lisätä Negatiivista suhtautumista diagnosoituun oppilaaseen Negatiivisia uskomuksia omasta kompetenssista ja minäpystyvyydestä Kokemuksia ADHD:hen liitettyjen käyttäytymisen piirteiden häiritsevyydestä luokassa

Luomme itse maailmamme uskomuksillamme ja ajatuksillamme (NLP-yhdistys) Ihmiskuva luo sanamme Sanat luovat ihmiskuvamme Ihmiskuva Puhe, Toiminta Uskomukset Arvomaailma Käsitykset Odotukset Normit Ajattelu Kyllähän jo tuon ikäisen/tuossa roolissa olevan jo pitäis osata/tietää/ottaa huomioon

Tulkintakehyksen kulttuurisuus, kontekstuaalisuus, subjektiivisuus Teinityttö vastustaa auktoriteettia Labels are for cans, not for people (2:47)

Havainto Tulkinta Havainto on Selkeä, sellaisenaan fakta kaikille läsnäolijoille Ei sisällä arvottamista (hyvä-paha, oikea-väärä), tulkintaa, mielipiteitä, ajattelua X luulee olevansa oikeassa tulkinta, tuomio, mielipide X on eri mieltä kanssani havainto X :n kanssa on todella hankala tulla toimeen tuomio, mielipide, leima Minun on ollut vaikea tulla X:n kanssa toimeen havainto Huomaan että tuomitsen X:n havainto Hän keskeytti minut tulkinta Hän puhui kanssani samaan aikaan havainto So what? Onko tällä merkitystä teidän työssä? Havainnon tekemisen ilmaiseminen/kommunikoiminen tärkeää yhteyden luomiseksi/ylläpitämiseksi Kun kiusasit Pekkaa Vs. Kun tönäisit Pekkaa Olit ilkeä Vs. Näytit minulle keskisormea

Kieli, vuorovaikutus, toimijuus, identiteetti Like a girl (3:18) Ajattelun ja kielenkäytön väkivaltaisuus arjessa Itsen/toisen syyllistäminen, arvottaminen, leimaaminen Itsen/toisen häpeäminen, vihaaminen Kielenkäyttö luo rajoja & mahdollisuuksia Vaarallisia sanoja: pakko, pitää, pitäisi, täytyy, täytyisi, ei voi, ei saa, oikea, väärä, hyvä, paha Vs. Valinta, vaihtoehtojen luominen, erilaisten strategioiden käyttö Ihmiskuva, uskomukset, arvomaailma, käsitykset, odotukset, normit Valta ja vastuu kielenkäyttäjällä Agent of Choice Voimme valita kuinka toimia, ajatella, kuulla, puhua, reagoida Voimme valita ihmiskuvamme ja arvomaailmamme Ihmisellä on aina valinnanmahdollisuus Transformatiivinen pedagogi?

Psykologisista perustarpeista (humanistinen & positiivinen psykologia) Self-determination theory (Itsemääräämisteoria, Deci & Ryan 2000) Motivaatioteoria: sisäinen vs. ulkoinen motivaatio 3 perustarvetta Autonomia: kokemus siitä, että tekeminen yksilöstä itsestään lähtöisin, ei ulkoisista paineista Kyvykkyys: kokemus asioiden osaamisesta, hallitsemisesta ja aikaansaamisesta Yhteenkuuluvuus: kokemus olemisesta osa välittävää yhteisöä ja syvästä yhteydestä läheisiin ihmisiin [Hyväntahtoisuus (benevolence) (Martela 2016)] Choice theory (Glasser 1996) Toiminnan/käyttäytymisen teoria: käyttäytyminen aina (tietoinen) valinta (motiivi?) 4 perustarvetta Yhteenkuuluvuus Valta (kontrolli) Vapaus/autonomia Hauskuus Nonviolent Communication (NVC, Rosenberg 2003) Empaattisen vuorovaikutuksen teoria: empatia on opittava taito Kaiken toiminnan taustalla pyrkimys tyydyttää inhimillisiä universaaleja tarpeita (motiivi?) Ei tarvehierarkiaa, tarpeet kontekstuaalisia (yksilö, konteksti, historia) Perustarpeet ja pedagogiikka Oppiminen, tuki & apu yksilön tarpeena Vs. Ympäristön asettamina vaatimuksina Yksilö-Ympäristö sosiaalinen ja pedagoginen suhde Tarpeiden tyydyttäminen tässä ja nyt menneiden analysoinnin sijaan

Tarpeista ja tukemisesta Honkasilta (2017). In K. Scorgie & D. Sobsey (Edits.). Working with Parents for Inclusive Education: Navigating Identity, Belonging and Opportunity. Emerald. Oppiminen ja tuki molemmat tarpeita (jokaisella meillä on tarve oppimiseen ja tukeen), mutta niistä tehdään helposti ulkoapäin annettuja vallankäytön muotoja Esim. pienluokka opetusmuotona ei ole tarve vaan strategia tyydyttää eri toimijoiden erilaisia tarpeita (oppilas, opettajat, huoltajat, luokkakaverit) Kysymyksiä (inklusiivisille) opettajille Minkälaisia identiteettejä ( erityisen tuen ) oppilaille mahdollistetaan? Kenen tarpeista on kyse? Mistä tarpeista on kyse? Millä keinoin tarpeet tyydytetään? Kuka tukee? Miten tukee? Miten yhteistyöstä sovittu? Mitä lopputuloksia ollaan valmiita sietämään? Kohtaavatko tuen strategiat kaikkien osapuolten tarpeet?

Tunnistetuksi tuleminen Oikein ja väärin tunnistaminen (Taylor 1992) Kategorioiden dynaamisesta luonteesta (Three beautiful minutes, 3 min) Recognition: Tunnistetuksi tuleminen sellaisena kuin kokee olevansa ja haluavansa tulla tunnistetuksi Nonrecognition: Kokemus kohdatuksi tulemisesta tavalla, joka ei vastaa omaa käsitystään tai sitä, miten toivoisi tulevansa kohdatuksi Misrecognition: Edustetut roolit/kategoriat eivät kohtaa Esim. ammattiryhmänsä edustajaa kohdellaan sukupuolensa edustajana; koululaista kohdellaan lapsena; urheilulajin edustaja kohdataan vammansa edustajana, asiantunteva huoltaja kohdataan vaikeana vanhempana Disrecognition (Häkli ym. 2016): Aktiivinen kielteinen tunnistaminen Esim. aikuinen kieltää nuoren seksuaalisen suuntautumisen tietoisesti estää nuorta elämästä seksuaalisuuttaan Oikein tunnistetuksi tuleminen edellyttää tutustumista

Lähteitä Vuorovaikutuksesta Rosenberg, M. 2003. Life-Enriching Education : Nonviolent Communication Helps Schools Improve Performance, Reduce Conflict, and Enhance Relationships Hart, Sura & Kindle Hodson, Victoria, 2004. The compassionate classroom: relationship-based teaching and learning Gordon, Thomas, 2006. Toimiva koulu. (Löytyy Jykdokista) Kohn, Alfie. 1999.Punished by rewards: the trouble with gold stars, incentive plans, A's, praise, and other bribe Talvio Markus & Klemola Ulla 2017. Toimiva vuorovaikutus. PS-kustannus. Opettaja-oppilas vuorovaikutussuhde (Henkan väikkäristä) Hamre et al., 2008. Teachers perceptions of conflict with young students: looking beyond problem behaviors. Social Developments, 17(1), Hamre et al. 2012. A course of effective teacher-child interactions: effects on teacher beliefs, knowledge and observed practice. American Educational Research Journal, 49(1), 115-136. Hughes, Cavell & Jackson 1999. Influence of the teacher-student relationship on childhood conduct problems: A prospective study: Journal of Clinical Child Psychology, 28, 173-184 Mashburn et al., 2008. Measures of classroom quality in prekindergarten and children s children s development of academic, language and social skills. Child Development, 79(3), 732-749. Hamre 2014. Teacher s daily interactions with children: an essential ingredient in effective early childhood programs. Child Development Perspective, 4, 223-230. Hargreaves, A. (2000). Mixed emotions: teachers perceptions of their interactions with students. Teaching and Teacher Education, 16, 811 826. Chang, M. (2009). An Appraisal Perspective of Teacher Burnout: Examining the Emotional Work of Teachers. Educational Psychology Review, 21, 193 218. Miller, A., Ferguson, E. & Byrne, I. (2000). Pupils causal attributions for difficult classroom behaviour. British Journal of Educational Psychology, 70, 85 96. Hastings, R.P., & Bham, M.S. (2003). The relationship between student behaviour patterns and teacher burnout. School Psychology International, 24, 115 127. Roache, J. E., Lewis, R. (2011a). The carrot, the stick, or the relationship: what are the effective disciplinary strategies? European Journal of Teacher Education, 34(2), 233 248. Roache, J. & Lewis, R. (2011b). Teachers' Views on the Impact of Classroom Management on Student Responsibility. Australian Journal of Education November,55(2), 132-146. Romi, S., Lewis, R., Roache, J. & Riley, P. (2011). The Impact of Teachers Aggressive Management Techniques on Students Attitudes to Schoolwork. The Journal of Educational Research, 104(4), 231-240. Infantino, J., & Little, E. (2005). Students' perceptions of classroom behaviour problems and the effectiveness of different disciplinary methods. Educational Psychology, 25(5), 491-508. Kulinna, P. H. (2007-2008). Teachers' attributions and strategies for student misbehavior. Journal of Classroom Interaction, 42(2), 21-30. Cothran, D. J., Kulinna, P. H., & Garrahy, D. A. (2009). Attributions for and consequences of student misbehavior. Physical Education and Sport Pedagogy, 14(2), 155-167. Honkasilta, J., Vehkakoski, T., & Vehmas, S. (2016). The teacher almost made me cry Narrative analysis of teachers reactive classroom management strategies as reported by students diagnosed with ADHD. Teaching and Teacher Education, 55, 100-109. Attribuutio Orsati, F. T. & Causton-Theoharis, J. (2013) Challenging control: inclusive teachers and teaching assistans discourse on students with challenging behaviour. International Journal of Inclusive Education, 17(5), 507 525). Greene, R. W., Beszterczey, S. K., Katzenstein, T., Park, K., & Goring, J. (2002). Are students with ADHD more stressful to teach?: patterns of teacher stress in an elementary school sample. Journal of Emotional and Behavioral Disorders, 10, 79-89. Kos, J. M., Richdale, A. L., & Hay, D. A. (2006). Children with Attention Deficit Hyperactivity Disorder and their teachers: a review of the literature. International Journal of Disability, Development and Education, 53(2), 147 160. Ohan, J. L., Cormier, N., Hepp, S. L., Visser, T. A. W., & Strain, M. C. (2008). Does knowledge about attention-deficit/hyperactivity disorder impact teachers' reported behaviors and perceptions? School Psychology Quarterly, 23(3), 436-449. Ohan, J. L., Visser, T. A. W., Strain, M. C., & Allen, L. (2011). Teachers' and education students' perceptions of and reactions to children with and without the diagnostic label ADHD. Journal of School Psychology, 49(1), 81-105 Anderson, D., Watt, S., Noble, W., & Shanley, D. (2012). Knowledge of Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) and attitudes toward teaching children with ADHD: the role of teaching experience. Psychology in the Schools, 49, 511-525. Johansen, A., Little, S. G., & Akin-Little, A. (2011). An Examination of New Zealand Teachers Attributions and Perceptions of Behaviour, Classroom Management, and the Level of Formal Teacher Training Received in Behaviour Management. Kairaranga, 12(2), 3-12.