www.phrakl.fi HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS2017
SISÄLLYSLUETTELO Hallintojohtajan katsaus...2 Puolustushallinnon rakennuslaitos...4 Toiminta-ajatus...4 Toimiala ja tehtävät...5 Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet...6 Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka...6 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut... 19 I Nykyiset henkilöstöpanokset...19 A. Määrä ja rakenne...19 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö...19 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä...19 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti...20 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan...20 5. Henkilöstön ikärakenne...20 6. Henkilöstön koulutusrakenne...21 B. Työajan käyttö...21 C. Työvoimakustannukset...21 II Henkilöstövoimavarojen kehittäminen...25 A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto...25 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma...25 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa...25 3. Sairauspoissaolot...25 4. Tapaturmapoissaolot...26 B. Henkilöstöinvestoinnit...26 1. Työterveyshuollon kustannukset...26 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset...26 3. Tuotto- ja kululaskelma 2017...29 4. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja 2017...30 1
Hallintojohtajan katsaus Kertomusvuonna 2017 käynnistettiin Rakennuslaitoksen strategian päivitystyö, jatkettiin yhtenäisten toimintatapojen jalkauttamista prosesseihin ja tehostettiin sisäistä ja ulkoista viestintää. Rakennuslaitoksen strategian päivitystyö aloitettiin kesäkuussa 2017. Strategiaa valmistellaan Rakennuslaitoksessa periaatteella jokainen voi vaikuttaa. Strategiatyössä korostuu Rakennuslaitoksen toiminnan kehittäminen valmiusorganisaationa ja keskeisenä keinona nähdään henkilöstön osaamisen kehittäminen. Tavoitteena on julkaista strategia vuoden 2018 loppuun mennessä. Toimintatapojen yhtenäistämistä jatkettiin mm. palveluyksikön johtajille ja toimialapäälliköille suunnatun johtamisen erikoisammattitutkintokoulutuksen sekä lähiesimiehille toteutetun Lähiesimiestyön ammattitutkintokoulutuksen yhteydessä. Rakennuslaitoksen sisäisen viestinnän tehostamisen painopisteenä on ollut Rakennuslaitoksen intranetin sisällön kehittäminen ja ulkoisen viestinnän painopisteenä Rakennuslaitoksen verkkosivujen uudistaminen. Uudet verkkosivut julkaistiin vuoden 2018 alussa. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 oli 688 ja Rakennuslaitoksen palveluksessa työskenteli vuoden 2017 lopussa yhteensä 702 henkilöä. Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2017 asteikolla 1 5 oli 3,9. Asiakastyytyväisyyden viitearvona käytetään käyttäjätyytyväisyyttä, joka on vertailukelpoinen aiempien vuosien tuloksiin. Toteutunut käyttäjätyytyväisyysindeksi oli 3,96. Käyttäjätyytyväisyys nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna (3,93). Rakennuslaitoksen kokonaistyytyväisyysindeksi oli 3,53 (3,6) asteikolla 1 5 eli Rakennuslaitos ei saavuttanut vuonna 2017 työtyytyväisyydelle asetettua tavoitearvoa 3,6. Tyytyväisimpiä Rakennuslaitoksessa oltiin työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin (3,96) sekä työnantajakuvaan ja arvoihin (3,95). Kehitettävää on johtamisessa (3,34), palkkauksessa (3,01) sekä vuorovaikutuksessa ja viestinnässä (3,15). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna naiset olivat hieman tyytyväisempiä kuin miehet. Henkilöstön tilaa koskevien vuoden 2017 tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että henkilöstön keski-ikä aleni hieman ja oli 51 vuotta 5 kuukautta. Henkilöstörakenne pysyi lähes samana. Henkilöstöstä naisten osuus oli 36 % (37) miesten 64 % (63). Henkilöstön terveydentilaa seurataan yhteistyössä työterveyspalveluja tuottavien toimijoiden kanssa. Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomusvuonna se oli 13,1 (13,8) päivää. Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto, jonka painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan Rakennuslaitoksen keskusyksikössä ja palveluyksiköissä sopimuksen mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen. Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2017 Rakennuslaitokselle asetetut tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Tuloksista on raportoitu erikseen julkaistavassa Rakennuslaitoksen toimintakertomuksessa. Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu koko Rakennuslaitoksen henkilöstölle. RITVA PEURA Hallintojohtaja 2
VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 3
Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon rakennuslaitos on vuonna 1994 perustettu nettobudjetoidusti toimiva puolustusministeriön alainen laitos. Rakennuslaitoksen toimialoja ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamispalvelut, ympäristöpalvelut ja hallintopalvelut. Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2017 oli 156,5 milj. euroa. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 oli 688. Luku sisältää 13 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoittelijoita. Rakennuslaitoksessa työskenteli vuoden 2017 lopussa yhteensä 702 henkilöä. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1861 henkilötyövuodella eli 73 %. Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle lakisääteisten tehtävien edellyttämät kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa. Henkilöstö palveluyksiköittäin, lkm (702henkilöä) 200 150 2016 2017 100 50 0 Helsinki Hämeenlinna Turku Jyväskylä Kouvola Kajaani Sodankylä Tampere Säkylä Keskusyksikkö HTV 3000 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2017 2500 2000 1500 1000 500 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 4
Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella on omaa ylläpito-, energia- ja siivouspalvelujen tuotantoa poikkeusoloissa käytössä olevissa kiinteistöissä, puolustusvoimien osoittamissa turvaluokitelluissa kohteissa sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. 3,7% (3,6%, 3,5%) 11,4% (11,6%, 12,9% Henkilöstö toimialoittain 31.12.2017 (suluissa vuodet 2016, 2015) 2,6% (2,7%, 2,9%) 11,4% (11,0%, 10,3%) Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut 1,1% (0,9%,0,9%) 24,2% (25,4 %, 25,7%) 45,6% (44,7%, 43,8%) Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille hankesuunnittelu-, rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Organisaatio 1.1.2018. 5
Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle lakisääteisten tehtävien edellyttämät kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos panostaa asiakkuuksien kehittämiseen, henkilöstön osaamiseen, toimintaprosessien tehostamiseen sekä johtamiseen ja tulokselliseen toimintaan. Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka tähtää toiminnan tuloksellisuuden ja palvelukyvyn parantamiseen. Rakennuslaitoksella on oltava palveluksessa riittävä määrä jatkuvasti kehittyvää, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä, jotta se voi menestyksellisesti hoitaa sille annetut tehtävät. Puolustushallinnon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan Rakennuslaitoksen toimintaan ja henkilöstömäärään. Keskeisiä henkilöstöpolitiikan vaikuttavuustavoitteita ovat asiakastyytyväisyyden tason säilyttäminen korkealla tasolla ja työtyytyväisyyden tason säilyttäminen panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Rakennuslaitoksen strategian päivittäminen aloitettiin kesäkuussa 2017. Tavoitteena on saada työ valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Strategiatyössä korostuu Rakennuslaitoksen toiminnan kehittäminen valmiusorganisaationa. Keskeisenä keinona tavoitteisiin pääsemiseksi nähdään henkilöstön osaamisen kehittäminen valituilla painopistealueilla. Rakennuslaitoksen strategiatyötä tehdään laajasti Rakennuslaitoksen sisällä sekä puolustusministeriön ja puolustusvoimien kanssa. Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan painopistealueet ja sisältö on jaettu neljään eri osaalueeseen Palvelukyvyn kehittäminen Laadukas asiakasyhteistyö Osaava henkilöstö Hyvä johtaminen ja esimiestyö Palvelukyvyn kehittäminen Rakennuslaitoksen suorituskyvyn säilyttäminen ja henkilöstön osaamisvaatimusten saavuttaminen varmistetaan tehokkaalla rekrytoinnilla, henkilöstörakenteen muutoksilla sekä panostuksella jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen, oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen ja Rakennuslaitoksen suorituskyvyn varmistaminen puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen normaali- ja poikkeusolojen aikana. Puolustusministeriö on määrittänyt strategiset linjaukset Rakennuslaitoksen kehittämiseksi. Palvelutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkinaehtoisuuden lisääminen ja oman palvelutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Päivittäisen ylläpitotoiminnan ulkoistamisen ei ole katsottu olevan taloudellisesti tarkoituksenmukaista silloin, kun puolustusvoimat edellyttää palveluntuottajan jatkuvaa turvavartiointia (ns. päällystakki). Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen väliseen vuoden 2017 tulossopimukseen sisältyi tulostavoite selvittää yhdessä puolustusvoimien kanssa palvelutuotannon ulkoistamismahdollisuudet. Oma palvelutuotanto mitoitetaan siten, että se vastaa valmiuden, varautumisen ja turvallisuuden tarpeisiin. Sellaiset toiminnot, joihin ei liity valmiuden, varautumisen tai turvallisuuden erityispiirteitä, toteutetaan markkinaehtoisesti palvelukokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus huomioiden. Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonaisuuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailuttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjestelyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan. Poikkeusoloissa tilojen käytön ja ylläpidon resurssien kohdentamisen painopiste on tiedustelu-, valvonta- ja johtamistiloissa, lentotukikohdissa, sotasatamissa ja kriittisen materiaalin tuotantoon ja 6
varastointiin käytettävissä tiloissa ja alueilla. Rakennuslaitos ylläpitää kiinteistöjen jatkuvaa varallaolojärjestelmää sekä varmistaa energian häiriöttömän saannin puolustusvoimien määrittämissä kohteissa. Kertomusvuonna Rakennuslaitoksen poikkeusolojen johtamisjärjestelmää on kehitetty ja laadittu Rakennuslaitoksen johtamissuunnitelma, keskusyksikön toimialojen jatkuvuussuunnitelmien luonnokset sekä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskitetyn kiinteistövalvonta- ja vikatietopalvelun jatkuvuussuunnitelma. Rakennuslaitos aloitti kohdekohtaisten valmiussuunnitelmien laatimisen ja ensimmäiset luonnokset keskeisempien kohteiden osalta ovat valmiina. Vuoden 2017 aikana valmisteltiin luonnos poikkeusolojen palvelusopimuksesta, jonka mukaisesti vuoden 2019 palvelusopimus valmistellaan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa. Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Rakennuslaitoksen erityisosaamista voidaan hyödyntää koko valtionhallinnossa ns. In house- periaatteen mukaisesti. Rakennuslaitoksen erityisiä osaamisalueita ovat: Valmius Rakennuslaitoksen valmiuden ylläpito perustuu puolustusvoimien ohjauksessa tehtyyn valmiussuunnitteluun, puolustusvoimien tarpeet ja poikkeusolojen aikaiset vastuut sisältäviin varautumissopimuksiin, alihankkijoiden sitouttamiseen sopimuksin poikkeusolojen palvelutuotantoon, poikkeusolojen valmiuden ylläpitoon palvelutuotannossa sekä henkilöstön erityisosaamisen kehittämiseen. Henkilöstön pysyvyys varmistaa erikoisosaamisen ja paikallistuntemuksen jatkuvuuden erityisesti poikkeusolojen aikana käytössä olevissa TVJ-tiloissa. Suoja- ja erikoisrakentaminen Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on maamme ainoa asiantuntijaorganisaatio, joka on perehtynyt rakennuksiin, rakenteisiin, järjestelmiin ja toimintoihin kohdistuvien asevaikutusten eliminoimiseen tai rajoittamiseen. Asiantuntemus edellyttää aseteknologian, tiedustelumenetelmien, suojarakennusten teknisten järjestelmien, mitoitusperusteiden ja -menetelmien sekä puolustusvoimien vaatimusten tuntemusta. Tarve-, hankesuunnittelu sekä rakennuttaminen Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun kaavoitus- ja maankäyttötasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon toimintaprosesseihin, rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren tilankäyttöselvityksistä ja tarveselvityksistä ylläpitoon. Rakennuslaitoksella on osaaminen konseptointisuunnittelun hyödyntämiseen eli laajempien osakokonaisuuksien ratkaisumallien vertailuun ja toteutusvaihtoehtojen esittämiseen. Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Rakenteellinen turvallisuus ja tilaturvallisuus Erityistä osaamista on kehitetty myös rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden osalta. Rakenteellisella turvallisuudella tarkoitetaan toiminnan ja tietojen suojaamista asevaikutuksia ja tiedustelua vastaan ja tilaturvallisuudella tietojen luvatonta haltuun ottamista vastaan. TUVE -tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvonta ja ylläpito Rakennuslaitos vastaa valtion turvallisuusviranomaisia varten rakennetun TUVE -verkon rakenteiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Rakennuslaitoksen vastuu perustuu julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta säädettyyn lakiin (10/2015) ja Suomen Turvallisuusverkot Oy:n kanssa vuonna 2015 tehtyyn sopimukseen. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä koskee Turvatekniikan keskuksen, Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston sekä puolustusvoimien palopäälliköiden ja kunnallisen pelastustoimen valvontavastuulla olevia 7
kohteita ja pätevyysalueita: Sähköverkostot ja laitteistot Hissit ja nosto-ovet Nosturit, nostolaitteet ja nostoapuvälineet Painelaitteet ja höyrykattilat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Kylmätekniset järjestelmät Pelastustoimen laitteet, palonilmaisin- ja sammutuslaitteistot, savunpoistolaitteet Räjähdetilat Räjähdysvaaralliset tilat (ATEX) Kalliosuojat Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huolto-ohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjestäminen tai tekeminen, sähkön käytönjohtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden ja kattilalaitoksen käytönvalvojan tehtävät, vesilaitosten hoitajan tehtävät sekä vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan tehtävät. Valvontatehtävien lisäksi Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat räjähdetilojen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyttäminen toiminnanharjoittajalla sekä räjähdyssuojausasiakirjojen laadinta ja ylläpito tilaluokiteltuihin tiloihin (ATEX). Vuonna 2017 Rakennuslaitos on jatkanut kemikaaliturvallisuuden edistämistä sekä tilannekuvan ylläpitämistä. Rakennuslaitos on kemikaalien teollista käyttöä ja varastointia koskevien säädösten mukaisena toiminnanharjoittajana toimittanut kemikaali-ilmoituksia puolustusvoimien toimivaltaisille palotarkastajille. Kemikaali-ilmoituksia laadittiin vuonna 2017 pääasiassa Ilmavoimien kohteisiin. Marraskuussa 2017 astuivat voimaan uudet puolustusministeriön kemikaaliasetukset, joilla säädetään kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista sekä valvonnan vastuista. Kemikaaliasetusten päivityksellä varmistetaan, että puolustusvoimien erityissuojattavissa kohteissa asetukset ovat samassa linjassa siviilipuolen kemikaalisäädösten kanssa. Rakennuslaitos on valmistautunut laatimaan toimenpideohjelman, joilla varmistetaan uusien asetusten mukaisten tehtävien ja velvoitteiden toteutuminen annetussa määräajassa. Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Puolustushallinnon käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa yhdessä puolustusvoimien ydintoimintojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiinteistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito-, ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa. Kirave-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuksista, rakenteista, verkostoista sekä ylläpitoon liittyvistä sopimuksista kiinteistönhoito-, kunnossapito-, siivous- ja energiapalveluista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirustukset ja muut dokumentit, maankäyttö- ja maisemasuunnitelmat, jätehuoltosuunnitelmat, rakennusten, rakenteiden ja verkostojen korjausohjelmat sekä historiatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maa-alueiden karttapohjat sekä paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan. HUTO ja KULU järjestelmät sisältävät Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden hoidon ja huollon suunnitelmat, hoidon ja huollon toteuman, palvelupyynnöt sekä energian ja veden kulutustiedot Piirustusarkiston ylläpito Hanketietokannan ylläpito Rakennuslaitos toimittaa Kirave- ja KULU -järjestelmistä tietoja Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämään valtion HTH-tietojärjestelmään. Lisäksi Rakennuslaitos toimittaa vuosittain Kirave-järjestelmästä kohdetietoja ja kohdekohtaisesti kiinteistönhoito-, kunnossapito- ja siivousvastikkeet sekä energiapalvelujen sopimustason hintatiedot puolustusvoimien SAP-järjestelmään. Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito Sähkö Puolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavarmuus. Rakennuslaitoksella on toimintamalli sähköenergian toimintavarmuuden ylläpitämiseksi puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa sekä normaali- että poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitoksen vastuulla on yli 100 varavoimakonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin, rengasverkkojen, varaliittymien, UPS -laitteiden ja verkostoautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa. Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteistojen ylläpidolla ja säännöllisillä koekäytöillä. 8
Sähköenergian saanti on erityisen tärkeää ilma- ja merivoimille sekä maavoimien TVJ -paikoille. Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on todennettu käytännössä myrskyvaurioalueella. Rakennuslaitos ylläpitää tilannekuvaa sähköenergian toimitusvarmuuden ylläpitämisestä. Valmiuden kannalta varavoimakoneet ovat tärkeässä asemassa. Rakennuslaitos on kehittänyt varavoimakoneiden huoltojen organisointia parantaakseen poikkeusolojen valmiutta. Rakennuslaitos on ylläpitänyt tilannekuvaa TVJ -tilojen varavoimalaitteistojen kunnosta. Tilannekuva on toimitettu puolustusvoimien tietoon. Lämpö Lämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan siten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä valmiussuunnitelmat poikkeus- ja häiriötilanteisiin yhteistyössä puolustusvoimien hallintoyksikön ja lämmönmyyjän kanssa. Lisäksi varautumissuunnitelmia tehdään mm. kunnallisten energia- ja vesilaitosten kanssa. Varautumissuunnitelmissa huomioidaan mm.: täysi varuskunnallinen häiriöreservi kaikissa olosuhteissa, tarvittaessa myös korvaavalla kotimaisella polttoaineella mahdollisuus käyttää lämpölaitoksissa kotimaisia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja haketta öljyä korvaamaan kauko- ja aluelämpölaitoksilla on 24/7 -päivystys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämmöntuotantoyksiköitä turvaamaan lämpöhuolto tuotannon osittaisissa tai täyskatkoksissa Erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämiseksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden energiahuollosta huolehtii koulutettu oma henkilöstö. Vesi Vesihuollon toimintaa on varmistettu ylläpitämällä verkoston desinfiointivalmiutta mm. hankkimalla siirrettäviä kloorauslaitteita sekä lisäämällä verkostojen kiinteitä desinfiointilaitteistoja. Vuonna 2017 Rakennuslaitoksen sisäisessä vesihuoltokoulutuksessa painopisteenä oli erityisesti riskienhallinta oman tuotannon kohteissa; vesihuollon riskien tunnistaminen ja niiden toteutumisen ehkäisy. Koulutukseen osallistui vesihuollosta vastaavia niin esimiestasolta kuin käyttöhenkilöstäkin. Sotilastoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Rakennuslaitoksen ympäristöyksikkö kehittää puolustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten erikoisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun ja rakennuttamiseen, päästö- ja vaikutustarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimiala osallistuu jätehuollon kehittämiseen ja kriisinhallintatehtäviin liittyvien ympäristöhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä vastaa Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä. Laadukas asiakasyhteistyö Tällä painopistealueella varmistetaan asiakaspalvelun kehittäminen asiakkaan tarpeiden perusteella ja asiakastyytyväisyyden pitäminen tavoitetasolla. Asiakastyytyväisyys Rakennuslaitoksessa tehdään vuosittain asiakastyytyväisyystutkimus, jossa tiedustellaan asiakkaiden käsitystä laitoksen tuottamien tai hankkimien palveluiden laatutasosta. Tutkimuksen toteuttaa Kiinteistötalouden Instituutti, joka on puolueeton, alansa johtava tutkimuslaitos. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan erikseen ja eri sisältöisenä tilaaja- ja käyttäjäasiakkaille. Kyselytapaa muutettiin vuonna 2015, kun sopimustoiminta keskitettiin. Kyselysisältöä on hieman muokattu saadun palautteen perusteella. Asiakastyytyväisyyden viitearvona käytetään käyttäjätyytyväisyyttä, joka on soveltaen vertailukelpoinen aiempien vuosien tuloksiin. Käyttäjäasiakkaat saavat Rakennuslaitoksen tuottamat ylläpitopalvelut käyttämiinsä tiloihin toisen tahon tilaamana. Näiltä asiakkailta kysytään mielipidettä Rakennuslaitoksen palveluiden eri osa-alueiden laadusta ja toteutuksesta sekä asiakaspalvelusta ja yhteistyöstä. Käyttäjien kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä. Vastausprosentti oli 43,6 %. Tilaaja-asiakkaiksi on määritelty ne tahot, jotka vastaavat palvelusopimusten laatimisesta ja palveluiden ohjauksesta. Tilaaja-asiakkailta kysytään sopimus- ja raportointikäytäntöjen toimivuudesta, asiantuntijapalveluista sekä yhteistyöstä. Tilaajakysely tehtiin puhelinhaastattelututkimuksena. Vastausprosentti oli 73,8 %. 9
Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2017 asteikolla 1-5 oli 3,9. Asiakastyytyväisyyden viitearvona käytetään käyttäjätyytyväisyyttä, joka on vertailukelpoinen aiempien vuosien tuloksiin. Toteutunut käyttäjätyytyväisyysindeksi oli 3,96. Tämä on hieman noussut edellisestä vuodesta (3,93). Korkeimmat pisteet saivat siivouspalvelut 4,22, asiakaspalvelun ja yhteistyön sujuvuus 4,18 ja energiapalvelut 4,03. Palveluiden käyttäjät ovat tyytyväisimpiä Sodankylän ja Tampereen palveluyksiköiden alueilla. Asiakas- ja palveluyksikkökohtaisissa tuloksissa on eroja mm. teknisissä palveluissa, asiakasneuvonnassa ja yhteistyön sujuvuudessa. Tilaaja-asiakkaiden tyytyväisyys on pääosin noussut edelliseen vuoteen nähden. Tyytyväisyyttä kuvaavat indeksit ovat ympäristöpalvelut 4,2, rakennuttamispalvelut 3,67, sopimuskäytännöt 3,46 ja yhteistyö ja palvelut kokonaisuutena 3,63. Tilaajaasiakkaat pitävät asiakastukikeskuksen toimintaa varsin tärkeänä. Kehitettävää löytyi palveluiden tasalaatuisuudessa, sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumisessa sekä raportoinnissa. Kun tuloksia verrataan laajempaan toimitilapuolen KTI Asiakastyytyväisyysvertailuun, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on edelleen varsin korkealla tasolla. Ulkoinen ja sisäinen viestintä Rakennuslaitos vastaa toimialaansa kuuluvien viestintätehtävien toteuttamisesta hallinnonalan yhdessä sopimien linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen viestintästrategiassa on kuvattu viestinnän vastuut, jotka jakautuvat laitoksen johdolle ja asianomistajille. Ulkoiseen viestintään liittyen kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriankkuri -sidosryhmälehteä. Lehden tarkoituksena on kertoa ja tiedottaa puolustushallinnon kiinteistötoimen erityispiirteistä, toimia hallinnonalan eri kumppanien yhteisenä foorumina sekä esitellä laajemminkin kiinteistöalan yleisiä kehitysnäkymiä. Kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriset -julkaisua. Muuriset - julkaisun tavoitteena on kertoa lyhyesti Rakennuslaitosta koskevista ajankohtaisista asioista. Rakennuslaitoksen Internet-sivuilta löytyy perustietoa Rakennuslaitoksesta. Rakennuslaitoksen uudistuneet verkkosivut julkaistiin 1.2.2018. Verkkosivut tarjoavat nyt selkeämmässä muodossa tietoa Rakennuslaitoksen palveluista ja toiminnasta. Sivuston rakenne on pyritty 4,1 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,78 3,64 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,67 3,74 3,74 3,84 3,91 3,87 3,85 3,78 Indeksi 3,5-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 -16-17 Asiakaspalvelun ja yhteistyön sujuvuus Palvelusisällön vastaavuus tarpeeseen Tekniset palvelut Energiapalvelut Siivouspalvelut Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito 4,00 PHRAKL Asiakastyytyväisyys osa-alueittain v. 2016-2017 2016 2017 3,79 3,78 3,99 4,01 3,91 3,86 3,83 3,87 3,90 3,94 3,89 3,90 4,04 3,92 3,94 4,03 Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous 2017 PHRAKL 2017 muut 3,96 3,93 4,19 4,18 4,17 4,22 2 3 4 5 10
tekemään käyttäjäystävälliseksi ja Rakennuslaitoksen toimintaan liittyvää tietoa on tarjolla aiempaa enemmän. Verkkosivujen uusimisen myötä otettiin käyttöön Google Analytics -sovellus, joka tarjoaa reaaliaikaista tilastotietoa sivuston kävijämääristä ja siitä, millä sivuilla on käyty. Sisäisen viestinnän tehostamisen painopisteenä oli Rakennuslaitoksen intranetin sisällön tuotannon kehittäminen. Osaava henkilöstö Rakennuslaitoksen organisaation osaaminen muodostuu pääasiassa asiantuntija-, hankinta- ja palvelutuotanto-osaamisesta. Koko henkilöstön erityisosaamisalueeseen kuuluu tehtävien edellyttämässä laajuudessa valmius-, turvallisuus- ja riskienhallintaosaaminen. Rakennuslaitos tukeutuu ammatillisen koulutuksen osalta yleiseen koulutusjärjestelmään ja strategisen osaamisen osalta puolustusvoimien koulutukseen, palo- ja pelastusalan koulutukseen sekä yleiseen turvallisuusalan koulutukseen. Erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, kuten suojarakentamisen erityistehtävissä, hankitaan tietoa ja osaamista kansainvälisen tietojenvaihdon ja yhteistyön kautta. Työnantaja ja työntekijä vastaavat yhdessä osaamisen kehittämisestä. Osaaminen kehittyy työssä oppimisen, osaamisen jakamisen ja koulutuksen avulla. Osaamisen kehittämisen keinojen valinta tapahtuu joko ryhmäkohtaisesti työnantajan toimesta tai yksilökohtaisesti kehityskeskusteluprosessin yhteydessä. Osaamisen johtaminen ja hallinta on keskeinen menestystekijä Rakennuslaitokselle. Osaamisen joh - taminen vaikuttaa merkittävästi myös laitoksen palvelukykyyn, tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Rakennuslaitos panostaa henkilöstökoulutukseen, tukee oppisopimuskoulutusta sekä omaehtoista opiskelua. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää osaamistaan myös osallistumalla kiinteistö- ja ympäristöalan kansainväliseen ja yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön. Osallistumisen taso ja tavoitteet on sovittu vuosittain puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Ammattitaidon kehittäminen Omaehtoinen ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus on yksi tapa tukea Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittymistä. Tätä tarkoittavia sopimuksia on tehty työntekijöiden ja työnantajan välillä esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista varten. Nykyiset aikuiskoulutusjärjestelmät antavat mahdollisuuden yhdistää työ ja opiskelu toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Yhteistoiminta asiakkaiden kanssa syvenee entisestään ja se edellyttää henkilöstöltä lisääntyvää maanpuolustusosaamista. Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta asettaa uusia vaatimuksia myös Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittämiselle. Oman henkilöstön osaamiskartoitus päivitetään kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstön halukkuutta kansainvälisiin tehtäviin kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on työskennellyt muutamia Rakennuslaitoksen asiantuntijoita. Asiantuntijana toimiminen edellyttää jokaiselta Rakennuslaitoksessa työskentelevältä hyvää oman ammattialan hallintaa, joustavuutta ja kykyä palvella asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä kykyä ja halua kehittää itseään ja omaa työtehtäväänsä. Rakennuslaitoksessa oli vuonna 2017 yhteensä 2010 (2292) koulutuspäivää. Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,5 miljoonaa euroa 40 30 20 10 0 Oppisopimuskoulutuksella suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut 2015 2016 2017 Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 11
(0,5). Koulutuspäivien määrä oli 2,9 (3,2) yhtä henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000 2017 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut oppisopimuskoulutuksena yhteensä 305 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa. Vuonna 2016 käynnistettiin yhteistyössä Amiedun kanssa palveluyksikön johtajille ja toimialapäälliköille suunnattu JET-koulutus (johtamisen erikoisammattitutkinto) sekä lähiesimiehille tarkoitettu Lähiesimiestyön ammattitutkintokoulutus. Koulutukset jatkuivat vielä vuonna 2017. Osallistujia näihin koulutusryhmiin saatiin yhteensä 57 ja opiskeluun saatiin oppisopimusrahoitusta. Amiedun ja Rakennuslaitoksen yhdessä järjestämiin eri tilaisuuksiin osallistui 90 henkilöä vuonna 2017. Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä varmistetaan esimiestaitojen kehittäminen, tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden omaksuminen, muutostilanteiden hallinta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä työhyvinvoinnin, työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja motivoivien palvelussuhteen ehtojen kehittäminen. Henkilöstövoimavarojen johtaminen on keskeinen osa Rakennuslaitoksen johtamista. Rakennuslaitoksen toiminnan tehokkuuden ja toiminnan laadun parantaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen ovat asettaneet erityisiä vaatimuksia henkilöstöjohtamiselle. Päämääränä on aina ollut hyvä johtaminen, mikä on nähty edellytyksenä laitoksen tulevalle kehittymiselle, arvioitiinpa asiaa tuottavuuden, tehokkuuden, taloudellisuuden, henkilöstön työhyvinvoinnin tai asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Kirjanpito ja tilinpäätöstehtävien keskittäminen Palkeisiin Rakennuslaitoksessa käynnistettiin vuoden 2017 alussa hallintotoimen kehittämishanke. Rakennuslaitoksen palveluyksiköiden talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät organisoitiin siten, että Rakennuslaitokseen perustettiin palveluyksiköiden taloushallinnon tehtäviä hoitava taloustiimi ja henkilöstöhallinnon tehtäviä hoitava henkilöstötiimi. Henkilöt työskentelevät edelleen omissa toimipisteissään eri puolilla maata ja tiimien vetäjät vastaavat yhteydenpidosta palveluyksiköihin. Tiimien perustaminen tehostaa Rakennuslaitoksen hallintoresurssien käyttöä ja yhtenäistää toimintatapoja. Tehtävien uudelleen organisointi liittyi lakimuutokseen, jolla kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävät keskitetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) lakisääteiseksi tehtäväksi. Lakimuutoksen myötä Valtiokonttori määrää keskitetysti hoidettavista taloushallintotehtävistä. Lisäksi Valtiokonttori määrää keskitetyistä palkanlaskenta- ja matkakustannusten korvausten tarkistustehtävistä. Muista kuin Valtiokonttorin keskitettäviksi määräämistä tehtävistä vastaa edelleen kirjanpitoyksikkö. Valtiokonttori on 9.1.2017 antanut määräyksen Taloushallinnon tehtävien ja vastuiden jaosta palvelukeskuksen ja kirjanpitoyksiköiden välillä sekä määräyksen palkanlaskennan tehtävien ja vastuiden jaosta palvelukeskuksen ja kirjanpitoyksiköiden välillä. Työhyvinvoinnin kehittäminen Rakennuslaitoksen yksi keskeisiä kehittämisalueita on työhyvinvointi. Organisaation työhyvinvoinnin syntyminen on monitahoinen prosessi. Tutkimusten mukaan keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat hyvä työnhallinta, arvostava ja oikeudenmukainen johtaminen sekä hyvä työilmapiiri. Työhyvinvointi syntyy töissä, töitä tekemällä. Työhyvinvoinnin ylläpitämisen merkitystä korostaa Rakennuslaitoksen henkilöstön ikääntyminen ja muutostilanteet. Rakennuslaitoksessa työskentelevien keski-ikä on 51 v 5 kk ja seniori-ikäisiä, yli 45-vuotiaita, on 76,5 % (77 %) koko laitoksen henkilöstöstä. Vuonna 2017 sairauspoissaoloja oli 9022 (9900) työpäivää. Henkilötyövuotta kohti se on 13,1 (13,8) työpäivää vuodessa. Sairauspäivien määrässä henkilötyövuotta kohden tapahtui pientä laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2017 myönnettiin 6 (2) työkyvyttömyyseläkettä ja 6 (7) osatyökyvyttömyyseläkettä Rakennuslaitoksen palveluksessa oleville henkilöille. Kertomusvuonna keskimääräinen eläkkeellelähtöikä oli 63 v 8 kk (64 v 1 kk). Tulostavoitteeksi oli asetettu 64 vuotta. 12
Työterveyshuolto 27 22 17 Työkyvyttömyyseläkkeet 2000-2017 17 24 18 17 23 13 12 13 13 10 10 10 7 8 6 5 2 2 3 3-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15-16 -17 20000 18000 16000 14000 12000 10000 Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto ja palveluiden pääasiallinen tuottaja on Suomen Terveystalo Oy. Vuoden 2015 alusta uusina toimijoina Puolustushallinnon rakennuslaitoksen työterveyshuollossa aloitti Mehiläinen Oy, Tullinkulman työterveys liikelaitos, Turun Työterveys ry ja Etelä- Savon Työterveys. Vuonna 2016 uutena toimijana aloitti Dextra. Diacor sulautui yrityskaupan myötä osaksi Terveystaloa vuoden 2017 aikana. Näiden lisäksi paikallisten terveyskeskusten palveluja käytetään Turun saaristossa. Työterveyshuoltojärjestelyjen tavoitteena on Rakennuslaitoksen yhtenäinen, oikeudenmukainen ja korkeatasoinen henkilöstöjohtamista tukeva työterveyshuoltojärjestelmä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Toiminta perustuu työterveyslakiin ja valtiovarainministeriön määräyksiin ja ohjeisiin hyvistä työterveyshuoltokäytännöistä. Työterveyshuollon yleisenä tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveystoiminnan henkilöstötavoite on henkilöstön terveydentilan ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito, edistäminen ja parantaminen. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien, työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon tavoite on työterveyden keinoin tukea Rakennuslaitosta menestymään henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä parantamalla. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan maanlaajuisesti sopimuksen mukaisesti. Tavoitteiksi koko Rakennuslaitoksessa on asetettu pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen, työfysioterapeutin ohjantakäyntien hyödyntäminen tuki- ja liikuntaelinoireileville, työhyvinvoinnin ylläpitäminen muutoksessa sekä työtapaturmien vähentäminen. Rakennuslaitoksessa on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli, jossa yhteistoiminnassa työterveyshenkilöstön kanssa puututaan työkykyä uhkaaviin riskeihin. Mallissa on määritelty eri toimijoiden tehtävät ja vastuut. Vuonna 2012 uudistettu varhaisen välittämisen malli sisältää mm. työterveyslain muutoksen sairauspoissaolojen ilmoittamisesta, päivärahaetuuksien hakemisesta sekä työkyvynarvioinnista (30-60-90 malli). Työterveyshuolto tuottaa täsmällistä tilastotietoa Rakennuslaitoksen henkilöstön terveydentilasta. Työterveyshuollon raportoinnissa seurataan lääkärissä käyntien yhteyttä työhön, vastaanottokäyntien syitä, terveystarkastuksien löydöksiä sekä sairauspoissaoloja. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin yksittäinen sairauspoissaolojen aiheuttaja Rakennuslaitoksessa. Raportoinnin perusteella voi 15 Sairauspäivät 2001-2017 8000-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 -16-17 13
havaita, että tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet entisestään vuonna 2017. Rakennuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista n. 39 % on käytetty ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon ja 61 % sairaudenhoitoon. Työnantajan kustantamat vapaaehtoiset terveyden seurantatarkastukset muodostavat suurimman menoerän ennalta ehkäisevässä työterveyshoidossa. Tarkastukseen kutsutaan ikäryhmittäin seuraavasti: ikäkausille 35 40 5 vuoden välein ikäkausille 41 57 3 vuoden välein ikäkausille 58 1 vuoden välein Tavoitteena on käyttää Terveystalon tarkastuksissa uutta terveystarkastusmallia, jossa käytetään esitietolomakkeena Terveystalon sähköistä terveyskyselyä. Terveyskyselyn perusteella suunnitellaan tarkastukset yksilöllisemmin. Terveystarkastuksen yhteydessä otetaan yleistä terveydentilaa kuvaavat yleisimmät laboratoriokokeet, arvioidaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijät sekä diabetesriski ja pyritään tunnistamaan alkoholin riskikäyttäjät. Työnantajan kustantamia, vapaaehtoisia ja lakisääteisiä terveystarkastuksia tehtiin toimintakertomusvuonna yhteensä 633 (441). Tarkastuksissa tehtyjen löydösten perusteella voidaan arvioida tiettyjä terveydellisiä riskitekijöitä. Vakavia, sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen kohdistuvia terveysriskejä tunnistettiin n. 7 %:lla koko henkilöstöstä. Tarkastuksen yhteydessä on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta kaikissa terveydentilaan ja työkykyyn liittyvissä kysymyksissä. Työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä Tyhy-toiminta on vakiintunut Rakennuslaitoksessa ja sen painopiste on työhyvinvointia lisäävässä ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa koko henkilöstölle. Palveluyksiköillä on omat tyhy-toimikuntansa. Toiminnan tukemiseksi järjestetään vuosittain Rakennuslaitoksen yhteinen Työhyvinvointipäivä, joka kertomusvuonna järjestettiin maaliskuussa. Keskeisiä asioita päivässä oli Valtiokonttorin asiantuntijoiden luento tapaturmista ja korvausmenettelystä sekä ulkopuolisen luennoitsijan esitys neuro-lingvistiikka työhyvinvoinnin apuna muutostilanteissa. Päivän päätteeksi kartoitettiin palveluyksikön toiveita tulevaan työhyvinvointiviikkoon. Syyskuun toisella viikolla järjestettiin Rakennuslaitoksen työhyvinvointiviikko. Viikko käynnistyi työterveyspsykologi Outi Rinteen luennolla Hyvä vuorokausirytmi: Miten rytmittää toiminta ja lepo tukemaan työssä jaksamista ja muuta hyvinvointia?. Luentoa kokoonnuttiin seuraamaan videon tai lyncin välityksellä ympäri Suomen. Viikon aikana mm. taukojumpattiin, pelattiin mölkkyä ja frisbeegolfia, kiipeiltiin Ahveniston Flowparkissa, luontoretkeiltiin upeissa maisemissa, sienestettiin, venyteltiin pilateksessa, aivojumpattiin tietokilpailun merkeissä, kuunneltiin Kireä pinna löysemmäksi- luentoa ja rentouduttiin ammattilaisen opastuksella. Työhyvinvointiviikko järjestetään myös vuonna 2018. Viikkotyöaikaa noudattaville tehtiin työaikaohje ja heille annettiin myös joustomahdollisuus työajan suhteen. Tämä järjestely otettiin käyttöön helmikuun 2017 alussa. Etätyön käyttö laajennettiin koko rakennuslaitokseen vuoden 2017 aikana. Vuoden 2017 aikana valmistui myös rakennuslaitoksen monivuotinen työhyvinvointiohjelma osana JET-projektityötä. Työhyvinvointiohjelma on yksi toimenpiteistä, joilla toteutetaan Rakennuslaitoksen strategiaan pohjautuvia henkilöstöpoliittisia periaatteita ja se perustuu Rakennuslaitoksen arvoihin ja strategiaan. Osittaisena viitekehyksenä toimii Työhyvinvoinnin portaat- malli, joka perustuu Maslowin tunnettuun tarvehierarkiaan. Hyvä työ saavutetaan viiden portaan kautta, jotka ovat terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen. Työhyvinvointiohjelmassa muistutetaan, että vastuu työhyvinvoinnista on työyhteisön jokaisella työntekijällä. Varsinainen huolehtimisvelvoite on esimiehellä, jonka on varhaisessa vaiheessa otettava häiriötekijät puheeksi ja toimittava tilanteen korjaamiseksi. Vuoden 2018 teemaksi valikoitui 0-työtapaturmaa. Vuoden 2019 teema tulee olemaan sairauspoissaolojen vähentäminen ja vuonna 2020 keskitytään hyvään työkäyttäytymiseen ja työyhteisötaitoihin. Rakennuslaitoksen työhyvinvoinnin seurantamittareita ovat mm. sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrä, sairauspoissaoloihin liittyvät kustannukset, työtyytyväisyyskyselyn indeksi, kehityskeskusteluiden määrä, keskimääräinen eläköitymisikä ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä. Työhyvinvointiohjelma on luettavissa Muurissa, lisäksi sitä käsitellään mm. johtoryhmässä, työsuojeluorganisaatiossa, alueellisissa tyky-toimikunnissa, työhyvinvointipäivässä sekä muissa koulutus- ja ajankohtaistilaisuuksissa. 14
VMBaro avainluvut 2017 Johtaminen 3,3 3,4 Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet 4,0 4,0 Palkkaus 3,0 2,9 Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 3,4 3,5 Työyhteisön toimintakulttuuri 3,6 3,8 Työ- ja toimintaympäristö 3,7 3,7 Vuorovaikutus ja viestintä 3,2 3,4 Työnantajakuva ja arvot Kokonaistyytyväisyys 3,5 3,6 3,8 4,0 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 PHRAKL Valtio Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puolustusministeriö ohjaa hallinnonalan tasa-arvotyötä toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän avulla. Rakennuslaitoksella on edustus tässä ryhmässä. Ryhmässä käsiteltäviä asioita ovat mm. työtyytyväisyyskyselyn tulokset, henkilöstötilastot tasa-arvo näkökulmasta tarkasteltuna sekä lainsäädäntöhankkeet. Rakennuslaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitettiin vuonna 2016. 4 3 2 1 Kokonaistyytyväisyysluvut palveluyksiköittäin 2017 3,62 3,59 3,60 3,40 3,47 3,35 3,45 3,56 3,36 3,71 3,53 Työtyytyväisyyskysely Puolustushallinnon rakennuslaitos tekee työtyytyväisyyskyselyn vuosittain. Kyselyn tuloksesta laskettua indeksiä käytetään laitoksen vaikuttavuutta ja henkilöstön tilaa kuvaavana tärkeänä mittarina. Vuonna 2017 kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa valtiolla yleisesti käytössä olevalla VMBaro-kyselyllä. Kysely antaa hyvää vertailupohjaa ja tietoa valtion työtyytyväisyyden tilasta. Kyselyn vastausprosentti oli 63 % (69 %). Rakennuslaitoksen kokonaistyytyväisyysindeksi oli 3,53 (3,6) eli Rakennuslaitos ei saavuttanut työtyytyväisyydelle asetettua tavoitearvoa 3,6. Palveluyksiköittäin tarkasteltuna paras tulos oli keskusyksikössä 3,71 (3,8). Tulostaan paransi kahdella kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Hämeen- 0 Helsinki Hämeenlinna Turku Jyväskylä Kouvola Kajaani Sodankylä Tampere Säkylä Keskusyksikkö PHRAKL linnan palveluyksikkö ja yhdellä kymmenyksellä Sodankylän ja Säkylän palveluyksikkö. Kouvolassa tulos laski kahdella kymmenyksellä ja Kajaanissa kymmenyksen, muissa palveluyksiköissä tulokset pysyivät ennallaan. Tyytyväisimpiä Rakennuslaitoksessa oltiin kertomusvuonna työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin (3,96) sekä työnantajakuvaan ja arvoihin (3,95). Maanpuolustustahto saa perinteisesti myös 15
korkean arvosanan (4,54). Kehitettävää oli johtamisessa (3,34), palkkauksessa (3,01) sekä vuorovaikutuksessa ja viestinnässä (3,15). Kysely koostuu kahdeksasta työhyvinvointiin vaikuttavasta osa-alueesta: johtaminen työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet palkkaus osaaminen, oppiminen ja uudistuminen työyhteisön toimintakulttuuri työ- ja toimintaympäristö vuorovaikutus ja viestintä työnantajakuva ja arvot Kun Rakennuslaitoksen tulosta verrataan Valtion virastojen keskiarvoon, Rakennuslaitoksen tulos ylittää valtion virastojen keskiarvon kysymyksissä palkkaus sekä työnantajakuva ja arvot. Työn sisältöön liittyvät seikat ovat laitoksen vahvuus, jonka osoittaa vastausten korkeat arviot työn mielenkiintoisuudesta ja haasteellisuudesta. Myös oman työn tavoitteista ollaan hyvin selvillä. Arvio maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta on aina ollut korkealla tasolla. Tasa-arvonäkökulmasta tarkasteltuna mitään suuria eroja ei ole havaittavissa miesten ja naisten tyytyväisyyden välillä. Naiset ovat yleisesti ottaen hieman tyytyväisempiä kuin miehet. Kun tuloksia tarkastellaan aseman perusteella, johtavassa asemassa olevat ovat tyytyväisempiä kuin muihin työntekijäryhmiin kuuluvat. Iän mukaan tarkasteluna tyytyväisimpiä ovat alle 29-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat. 33 % henkilöstä on havainnut ympärillään tai kokenut itse epäasiallista kohtelua. Tämä on huolestuttavaa, sillä Rakennuslaitoksessa on 0-toleranssi kaiken häirinnän ja epäasiallisen kohtelun suhteen. Henkilöstön näkemys kehityskeskusteluista työn tekemisen ja osaamisen kehittämisen tukena saa huonon arvosanan. Asia tuli esiin myös aiempien vuosien kyselyssä. Tämä on osa-alue, johon on kiinnitettävä huomiota ja mietittävä parannusehdotuksia. Kehittämiskohteita ja huomioita: tyytyväisyys johtamiseen on laskenut kehityskeskustelut työn tekemisen ja osaamisen kehittämisen tukena saa heikon arvosanan vuorovaikutuksessa ja viestinnässä on parannettavaa tyytyväisyys palkkaukseen on laskenut edellisestä vuodesta epäasiallista kohtelua on koettu työyhteisössä vastausprosenttia tulisi nostaa Tulosten hyödyntämiseksi on sovittu, että esimiehet järjestävät omille työryhmilleen työtyytyväisyyskyselyn tuloksia käsittelevän tilaisuuden, jossa pohditaan kunkin työyhteisön kehittämiskohteita. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset on koko henkilöstön luettavana Muurissa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä koko laitosta että yksittäisiä työpaikkoja koskevassa kehitystyössä. Kyselystä esiin nousseita vahvuuksia: työnantajakuva ja arvot on korkeammalla tasolla kuin valtiolla keskimäärin tyytyväisyys työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin on hyvällä tasolla työtehtävät Rakennuslaitoksessa koetaan mielenkiintoisiksi ja haastaviksi henkilöstö osoittaa sitoutuneisuutta Rakennuslaitokseen ja sen tavoitteisiin 16
Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 JET-koulutus LEAT-koulutus Matkustusohje Etätyön käytön laajentaminen Joustava työaika viikkotyöaikaa tekeville JET-koulutus LEAT-koulutus Organisaatiouudistuksen toteuttaminen Esimiesvalmennus Organisaatiouudistuksen toteuttaminen Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Muuri-intranet Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Sisäisen viestinnän kehittäminen Kehityskeskusteluvalmennus uusille esimiehille Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Osaamisen kehittämisen tehostaminen Henkilöstö-toimintamallin päivitys Varhaisen välittämisen malli Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Henkilöstöjärjestelyt keskusyksikön alueellistamisessa Johtoryhmävalmennus Henkilöstöjärjestelyt siivouspalvelujen ulkoistamisessa Henkilöstön ja esimiesten tuki RATU-projeketissa Henkilöstön ja esimiesten muutostuki Henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat Henkilöstöstrategia ja viestintästrategia LOIKKA-kehityskeskusteluvalmennus Työterveyshuollon yhtenäistäminen Esimieskoulutus JET-koulutus Uusi palkkausjärjestelmä ASLAK-koulutus TYK-kuntokoulutukset KAIKU-hanke Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen ASKEL-valmennus 2 JET-koulutus Terveenä eläkkeelle -hanke Kannustusleirit ASKEL-valmennus 1 Kehityskeskustelukoulutus 2 ASLAK = Esimiesten kuntoutus ASKEL = Asiakas Keskeinen Laatu Henkilöstötuki = Toimintastrategian muutoksista ja varuskuntien lakkauttamisesta johtuvat henkilöstöjärjestelyt JET = Johtamisen erikoisammattitutkinto KAIKU = Valtiokonttorin ohjaama työhyvinvointiin liittyvä hanke LEAT = Lähiesimiestyön ammattitutkinto LOIKKA = Kehityskeskusteluvalmennus TYKY = Työkykyä ylläpitävä toiminta TYK = Työkykyä ylläpitävä kuntoutus Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat 2000 2017. 17
18
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut Vertailuaineisto vuoden 2017 luvuilla. I Nykyiset henkilöstöpanokset A. Määrä ja rakenne 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Henkilöstörakennetta tarkastellaan toimialoittain, joita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamis-, ympäristöja hallintopalvelut. Henkilön sijoittelu toimialaan on määräytynyt pääasiallisen tehtävän mukaan. Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2017 lopussa 702 (743) henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 5,5 % (5,9 %). Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 670 henkilöä (715). Määräaikaisia palvelussuhteita oli vuoden lopussa 32 (28). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 4,6 % (3,8). Määräaikaiset sijoittuvat toimialoittain: kiinteistöpalvelut 13 (11), siivouspalvelut 10 (11), tekniset palvelut 2 (2), ympäristöpalvelut 1, energiapalvelut 3 ja hallintopalvelut 3 (3). Rakennuttamispalveluissa ei ollut määräaikaisia palvelussuhteita vuonna 2017. Vuonna 2017 valtiolla työskentelevien määrä nousi 0,3 % vuodesta 2016. Määräaikaisten työsuhteiden osuus koko valtionhallinnossa oli 14,7 % vuonna 2017, määrä on kasvanut edellisestä vuodesta. Rakennuslaitoksessa määräaikaisten työsuhteiden osuus on ollut vuosittain huomattavasti alhaisempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Kokoaikaisen henkilöstön määrä vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2017 lopussa 621 (655) henkilöä. Osa-aikaisia oli 49 henkilöä (60). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 7 % (8,1 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2017 lopussa 9 henkilöä (9), joista kertomusvuoden aikana osaaikaeläkkeelle siirtyneitä oli 3 henkilöä (1). Osa-aikaeläkkeiden avulla työnantaja pyrkii vähentämään työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolopäivien määrää sekä lisäämään työelämän joustoa mahdollistamalla henkilöstön pehmeämmän siirtymisen vanhuuseläkkeelle. Rakennuslaitoksessa osa-aikaisten määrä on ollut keskimäärin korkeampi kuin koko valtionhallinnossa. Vuonna 2017 Valtionhallinnossa osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 5,1 %. Osa-aikaisten määrään vaikuttavat muun muassa organisaation ikärakenne, toimiala ja työn luonne. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Henkilömäärä toimialoittain 2015-2017 (vakinaiset) 2015 2016 2017 45 40 35 30 25 20 15 10 Henkilömäärä toimialoittain 2015-2017 (määräaikaiset) 2015 2016 2017 5 0 19
3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 oli 688. Luku sisältää 13 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoittelijoita. Rakennuslaitoksessa työskenteli vuoden 2017 lopussa yhteensä 702 henkilöä. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1861 henkilötyövuodella eli 73 %. Valtionhallinnossa henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 0,2 %:lla vuodesta 2016 vuoteen 2017. Merkittävä muutos valtionhallinnon henkilötyövuosimäärissä tapahtui vuoden 2009 ja 2010 välillä, jolloin henkilötyövuodet vähenivät 28 %:lla. 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kokoaikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2015-2017 2015 2016 2017 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2017 oli 64 % (63) ja naisten osuus 36 % (37). Jakauma näyttää jatkuvan tasaisena vuodesta toiseen. Valtiolla keskimäärin miesten ja naisten osuus henkilöstöstä jakautuu tasaisemmin. Valtionhallinnossa miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2017 oli 51 % ja naisten osuus oli 49 %. Rakennuslaitoksen sukupuolen jakauma johtuu muun muassa Rakennuslaitoksen toimialoista, jotka ovat pääosin perinteisesti miesvaltaisia lukuun ottamatta siivous- ja hallintopalveluita. 120 100 80 60 40 20 0 Osa-aikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2015-2017 2015 2016 2017 5. Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2017 Rakennuslaitoksen henkilöstön keskiikä oli 51 v 5 kk (51v 6 kk). Naisten keski-ikä oli 50 v 5 kk ja miesten 51 v 6 kk. Seniori-ikäisiä, joihin lasketaan 45 65-vuotiaat, oli Rakennuslaitoksessa 76,5 % (77) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli henkilöstöstä 45 % (46). Koko valtionhallinnossa henkilöstön keski-ikä on n. 5 vuotta alempi kuin Rakennuslaitoksessa. Valtionhallinnon henkilöstön keski-ikä vuonna 2017 oli 46,3 vuotta ja vähintään 45-vuotiaiden prosenttiosuus oli 55,8 %. 350 300 250 200 150 100 50 0 Henkilötyövuodet toimialoittain (688 htv) 2015 2016 2017 20
6. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2017 koulutustasoa kuvaava indeksi Rakennuslaitoksessa oli 3,6 (3,5). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Koulutustasoa kuvaava indeksi oli valtionhallinnossa 5,3 vuonna 2017. Luku on huomattavasti korkeampi kuin Rakennuslaitoksessa, koska valtiolla suuri osa työtehtävistä vaatii tekijältään korkeaa koulutustasoa. B. Työajan käyttö 350 300 250 200 150 100 50 0 Koko henkilöstön ikäjakauma 31.12.2017 Nainen Mies 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2017 oli 77,3 % (77,1 %). Vuosilomien osuus oli suurin 15,3 % (15,1 %) säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen palveluksessa olevalla henkilöstöllä on suurimmalla osalla vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yli 15 vuotta, joka oikeuttaa 38 päivän pituiseen vuosilomaan. Koulutuksen osuus säännöllisestä työajasta vuonna 2017 oli 1,2 % (1,3 %). Sairauspoissaolot olivat 5,2 % (5,5 %) säännöllisestä vuosityöajasta. Koko valtionhallinnossa tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli 80,9 % vuonna 2017. Vuonna 2017 valtionhallinnon keskimääräiset sairauspoissaolot olivat 3,4 % ja koulutus keskimäärin 1 % säännöllisestä vuosityöajasta. C. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä 36,1 (38,4) miljoonaa euroa, josta maksettujen palkkojen osuus oli 28,2 (29,9) miljoonaa euroa ja muiden työvoimakustannusten osuus 7,9 (8,5) miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset laskivat hieman edellisestä vuodesta. Laskennallinen henkilötyövuoden hinta oli 52 401 (53 619) euroa eli pientä laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionhallinnossa henkilötyövuoden hinta on ollut keskimäärin korkeampi kuin Rakennuslaitoksen laskennallinen henkilötyövuoden hinta. Vuonna 2017 valtionhallinnon keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli 58 146 euroa. Henkilöstön koulutusrakenne 2017 KOULUTUSASTE MIES NAINEN YHT. Yleissivistävä koulutus ml. tuntematon 65 35 100 Keskiaste 267 154 421 Alin korkea-aste 50 38 88 Alempi korkeakouluaste 46 14 60 Ylempi korkeakouluaste 20 11 31 Tutkijakoulutus 0 2 2 YHTEENSÄ 448 254 702 KOULUTUSTASOINDEKSI 2017 3,6 21
Työajan käyttö 2017 LAITOS YHTEENSÄ Työpäivien lkm (pv) Henkilötyövuosien lkm Päivää/htv Tuntia/htv 1. Vuosiloma 26462 688 38,5 284,6 2. Äitiysloma 511 688 0,7 5,5 3. Sairaus 9000 688 13,1 96,8 4. Palkaton sairaus 22 688 0,0 0,2 5. Tapaturma 454 688 0,7 4,9 6. Lapsen sairaus 187 688 0,3 2,0 7. Muut palkalliset vapaat 67 688 0,1 0,7 8. Reservin kertausharjoitukset 60 688 0,1 0,6 9. Koulutus 2010 688 2,9 21,6 10.Ammattiyhdistystoiminta 60 688 0,1 0,6 11. Yhteistoiminta 24 688 0,0 0,3 12. Tyky- ja virkistystoiminta 237 688 0,3 2,5 13. Kuntoutukset 70 688 0,1 0,8 Ei tehty vuosityöaika 421,2 Tehty vuosityöaika 1436,2 Säännöllinen vuosityöaika 1857 Työpäivien pituus keskimäärin 7,4 Työpäivien lukumäärä vuodessa 251 Työvoimakustannuksista oli 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 - tehdyn työajan palkkoja 61,7 % 60,5 % 59,3 % 58,9 % 58,0 % 58,4 % 58,1 % - välillisiä palkkoja 16,5 % 17,4 % 16,9 % 17,6 % 17,6 % 18,1 % 18,7 % - sosiaaliturvamenoja 15,5 % 16,1 % 17,7 % 17,8 % 18,3 % 17,5 % 17,8 % - muita välillisiä työvoimakustannuksia 6,3 % 6,0 % 6,1 % 5,8 % 6,1 % 6,0 % 5,4 % 22
Rakennuslaitoksen työvoimakustannukset yhteensä 2017 2016 2015 Työvoimakustannuserä YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ I. PALKKASUMMA EUROA 28 192 638-5,7 29 895 973-3,2 30 879 599 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT 22 509 682-3,1 23 219 895-3,4 24 031 245 A. VÄLILLISET PALKAT 5 682 956-14,9 6 676 078-2,5 6 848 354 1. Lomaraha 1 359 364-26,9 1 859 518 8,0 1 911 599 2. Loma-ajan palkat - vuosiloma-ajan palkat (sis. säästövapaat) 3 475 362-7,4 3 751 656-0,2 3 760 714 3. Lomarahavapaat 75 288-27,9 104 396-7,1 112 388 4. Sairausajan palkat 1 131 014-6,0 1 202 716 8,2 1 111 315 5. Muut palkalliset vapaat 106 836-55,6 240 584-36,8 380 383 6. Sairausvakuutuslain mukaiset palautukset -464 908-3,7-482 792 12,8-428 045 B. SOSIAALITURVA 5 582 604-9,6 6 177 172-13,8 7 168 708 7. Työnantajan sotu-maksut 312 986-51,6 646 547-1,1 653 568 8. Sairausvakuutuslain mukaisten palautusten sotu-maksujen oikaisu -5 442-46,9-10 257 22,7-8 362 9. VaEL-vakuutusmaksut 4 717 609-8,8 5 172 917-14,2 6 030 972 10. Tapaturmavakuutusmaksut 549 356 15,6 475 248-13,8 551 452 11. Työttömyysvakuutusmaksu 12. Lomapalkkavelan sivukulujen muutos -141 537-15,3-167 062-58 922 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 2 276 361-1,8 2 318 104-6,7 2 485 018 13. Matkakustannusten korvaukset 1 359 523 1,6 1 337 829-3,5 1 387 000 14. Koulutus 180 207-8,5 196 852-26,2 266 845 15. Työsuojelu 169 013-5,1 178 140-31,4 259 567 16. Terveydenhoito- ja sairaudenhoito 503 012-5,4 531 536 9,4 485 957 17. Virkistys- ja sosiaalitoiminta 48 166-15,4 56 940-15,8 67 609 18. Muut kustannukset 16 440-2,2 16 807-6,8 18 040 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUST. YHTEENSÄ IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 13 541 921-10,7 15 171 354-8,1 16 502 080 36 051 603-6,1 38 391 249-5,3 40 533 325 23
Työvoimakustannukset vuosilta 2000-2017 Vuosi Palkkasumma Sosiaaliturva- ja muut työvoimakust. Milj. euroa Muutos- % Milj. euroa Muutos- % Työvoimakustannukset yhteensä Milj. euroa Muutos- % Euroa/ htv Palkat Muutos- % Työvoimakustannukset Euroa/ htv 2017 28,2-5,7 7,9-7,1 36,1-6,0 40978-1,9 52401-2,3 2016 29,9-3,2 8,5-12,4 38,4-5,2 41754 2,9 53619 0,7 2015 30,9-6,6 9,7-4,9 40,5-6,5 40578-2,1 53263-1,8 2014 33,1 0,9 10,2-3,8 43,3-0,2 41462 4,9 54225 3,7 2013 32,8 0,6 10,6 5,0 43,4 1,6 39516 1,9 52275 3,0 2012 32,6 2,2 10,1 4,1 42,7 2,6 38767 4,4 50749 4,9 2011 31,9-0,3 9,7-5,8 41,6-1,7 37148 3,5 48374 1,9 2010 32,0-0,6 10,3 1,0 42,3 0,0 35894 6,7 47490 7,2 2009 32,2-0,6 10,2-12,1 42,3-4,0 33635 5,5 44280 2,2 2008 32,4 3,0 11,6 13,7 44,1 5,7 31884 9,3 43314 12,0 2007 31,5-0,8 10,2 4,1 41,7 0,3 29174 4,1 38664 5,3 2006 31,7-0,9 9,8-13,3 41,5-4,1 28024 7,2 36727 1,8 2005 32,0 0,3 11,3 4,6 43,3 1,2 26136 2,2 36094 5,4 2004 31,9 1,9 10,8 0,9 42,8 1,9 25568 4,0 34258 3,8 2003 31,3-0,3 10,7-8,5 42,0-2,6 24590 5,0 33001 2,6 2002 31,4-0,9 11,7-3,3 43,1-1,8 23415 2,7 32173 2,2 2001 31,7-2,5 12,1 11,0 43,9 0,9 22803 5,6 31483 9,0 2000 32,5-6,9 10,9 18,5 43,5-5,8 21599 8,4 28880 9,8 Muutos- % 24
II Henkilöstövoimavarojen kehittäminen A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa 2015 2016 2017 Alle 1 1-2 3-5 6-10 11-15 16-20 21-25 Yli 25 Vuonna 2017 Rakennuslaitoksesta siirtyi kaikki eläkemuodot mukaan lukien eläkkeelle 63 henkilöä (45). Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 3 henkilöä (1), työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 6 henkilöä (2) ja vanhuuseläkkeelle 48 henkilöä (35). Lisäksi osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 6 henkilöä. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vuonna 2017 oli 64 v, joka on hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna (64 v 3 kk). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 60 v 11 kk (61 v 4 kk). Keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä vuonna 2017 oli 63 v 8 kk (64 v 1 kk). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla vuonna 2017 oli 3 henkilöä (10 henkilöä). Koko valtionhallinnossa vuoden 2017 aikana eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän %- osuus edellisen vuoden henkilöstöstä oli 2,6 %. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 61,8 vuotta. 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa Rakennuslaitoksen henkilöstöstä 50,6 %:lla (53,7 %) on vähintään 16 vuotta palvelusaikaa puolustushallinnossa ja 39 %:lla on yli 25 vuotta palvelusta eli palvelusuhteet ovat pitkiä. Alle vuoden palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä vuonna 2017 oli 40 henkilöä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 27. 3. Sairauspoissaolot Vuonna 2017 lyhytkestoisten sairauspoissaolojen lukumäärä laski edellisestä vuodesta. Lyhytkestoisten (1 3 päivää) määrä oli 1237 (1395). 66 130 pv kestäviä sairauspoissaoloja oli 12 (10). Yli 130 päivää kestäviä sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 3 (7). Lähtövaihtuvuus vuosina 2015-2017 60 50 2015 2016 2017 40 30 20 10 0 Toinen organisaatio Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Muu eläke (esim. osa-aikaeläke) Kuollut Palkaton vapaus, vuorotteluvapaa, opiskelu 25
Kokonaisuutena sairauspoissaolot laskivat edellisestä vuodesta 8,9 % (878 työpäivää). Sairauspoissaolojen kokonaismäärä oli 9022 (9900) työpäivää. Yhden sairauspoissaolotyöpäivän hinta vuonna 2017 oli 224 euroa (218 euroa) eli se on noussut edellisestä vuodesta. Sairauspoissaoloja oli koko Rakennuslaitoksessa henkilötyövuotta kohti 13,1 työpäivää, vastaava luku vuonna 2016 oli 13,8 työpäivää. Rakennuslaitoksessa terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumääräinen prosenttiosuus laskettuna vuoden 2017 joulukuun henkilömäärästä, oli 24,6 % (26,9 %) vuonna 2017. Valtiolla terveysprosentti vuonna 2017 oli 38,2 %. Valtiolla lyhyiden (1-3 päivää) poissaolojen osuus sairauspoissaoloista on suurin, 77,8 % vuonna 2017. 4. Tapaturmapoissaolot Tapaturmia sattui 83 (77) tapausta vuonna 2017 eli määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Sitä vastoin tapaturmapoissaolopäiviä kertyi vuonna 2017 vähemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 454 (671). Henkilötyövuotta kohden tapaturmapoissaolo kesti 0,7 (0,9) työpäivää. Valtionhallinnon organisaatioiden töiden luonteesta johtuen työtapaturmia sattuu keskimäärin vähän. Valtionhallinnossa oli vuonna 2017 henkilötyövuotta kohti laskettuna tapaturmapoissaoloja 0,3 työpäivää. B. Henkilöstöinvestoinnit 1. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2017 olivat 672 490 (710 234) euroa, laskua vuodesta 2016 olivat 5,3 %. Kustannukset yhtä henkilötyövuotta kohden olivat 977 (992) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli laskua 1,5 %. Valtiolla työterveyspalvelujen kustannukset nettona v. 2017 olivat 398 euroa/henkilötyövuosi. Kustannukset ovat laskeneet merkittävästi edellisestä vuodesta. 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2017 yhteensä 0,5 miljoonaa euroa (0,5). Koulutuksen hinta vuonna 2017 oli 719 euroa/htv (699 euroa/ htv). Vuonna 2017 koulutuspäiviä oli 2010 (2292) ja keskimäärin henkilöstö oli koulutuksessa 2,9 (3,2) työpäivää henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksessa tuetaan monimuotoisesti koulutusta. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000 2017 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut yhteensä 305 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa, joista vuonna 2017 suoritettiin 37. Henkilöstö on sitoutunut myös omaehtoiseen kouluttautumiseen ja asiantuntijuuden lisäämiseen. Omaehtoisesti suoritettuja Sairauspoissaolot, lkm Tapaturmapoissaolot 2015 2017 400 1600 1400 2015 2016 2017 300 1200 1000 200 800 100 600 400 200 0 1-3 4-10 11-35 36-90 yli 90 0 1-3 4-10 11-45 46-65 66-130 yli 130 2015 2016 2017 26
tutkintoja ovat olleet muun muassa insinööri AMK, tradenomi ja ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnot. Vuonna 2016 käynnistyi palveluyksikön johtajille ja toimialapäälliköille suunnattu rakennuslaitokselle räätälöity JET-koulutus sekä lähiesimiehille tarkoitettu Lähiesimiestyön ammattitutkintokoulutus, jotka jatkuivat vielä vuoden 2017 aikana. Valtionhallinnossa vuonna 2017 koulutukseen käytettiin 2,4 työpäivää henkilötyövuotta kohti ja koulutuskustannukset olivat keskimäärin 818 euroa henkilötyövuotta kohti. Työterveyshuollon kustannukset 2000 2017 Htv Muutos-% *)Työterveyshuollon kokonaiskust. Muutos-% Euroa/ Htv Muutos-% 2017 688-3,9 672 490-5,3 977,46-1,5 2016 716-5,9 710 234 6,0 991,95 12,7 2015 761-4,6 669 764 0,7 880,11 5,6 2014 798-3,9 665 275-3,4 833,68 0,5 2013 830-1,4 688 441-1,0 829,45 0,5 2012 842-2,1 695 219 13,2 825,68 15,6 2011 860-3,5 614 198 1,6 714,18 5,3 2010 891-6,8 604 573-2,6 678,53 4,5 2009 956-6,0 620 914 15,1 649,49 22,4 2008 1017-5,7 539 526-11,6 530,51-6,3 2007 1078-4,7 610 025 39,7 565,89 46,6 2006 1131-5,8 436 525 12,4 385,96 19,2 2005 1200-4,0 388 412-2,7 323,68 1,3 2004 1250-1,9 399 326 8,2 319,46 10,2 2003 1274-5,1 369 224 7,0 289,81 12,7 2002 1342-3,6 345 106 8,4 257,16 12,4 2001 1392-7,6 318 484 9,9 228,80 19,0 2000 1507-13,9 289 718 24,0 192,25 44,0 *) sis. mm. fysikaaliset hoidot, erikoislääkärit, jotka työterveyslääkäri on määrännyt 27
Sairausajan ja työterveyshuollon kustannukset 2012-2017 2017 2016 2015 2014 2013 2012 Sairausajan palkat euroa 1 131 014 1 202 706 1 111 315 1 250 205 1 312 606 1 258 890 Työterveyshuollon kustannukset euroa 672 490 710 234 669 764 665 275 688 441 695 219 Terveydenhuollon kust.yhteensä *) euroa 2 021 236 2 160 709 2 037 015 2 208 528 2 313 578 2 235 093 Sairauspäivät 9 022 9 900 9 387 11 006 11 612 10 742 Euroa/sairauspäivä 224 218 217 201 199 208 *) Sis. palkat +sosiaalikulut+työterveyshuollon kustannukset Koulutuspäivät 2500 2015 2016 2017 2000 1500 1000 500 0 28
III Tuotto- ja kululaskelma 2017 Tuotto- ja kululaskelma 2017 2017 2017 2016 2016 2015 2015 % % % TUOTOT 153 921 100,0 150 359 2,0 164 100 100,0 KULUT 153 030 99,4 150 707 100,2 163 848 99,8 Työvoimakulut 36 052 23,4 38 391 25,5 40 533 24,7 tehdyn työajan palkat 22 246 14,5 23 220 15,4 24 031 14,6 välilliset palkat 5 947 3,9 6 676 4,4 6 848 4,2 - vuosilomapalkat 3 475 2,3 3 752 2,5 3 761 2,3 - sairausajan palkat 1 131 0,7 1 203 0,8 1 111 0,7 - koulutusajan palkat 264 0,2 293 0,2 263 0,2 - muut välilliset palkat 1 077 0,7 1 428 0,9 1 713 1,0 sosiaaliturva 5 583 3,6 6 177 4,1 7 169 4,4 muut välilliset kulut 2 276 1,5 2 318 1,5 2 485 1,5 Ulkopuoliset palvelut 61 421 39,9 55 379 36,8 63 785 38,9 Muut kulut 55 557 36,1 56 937 37,9 59 530 36,3 Tilikauden jäämä 891 0,6-348 -0,2 252 0,2 Tuotot = tuloslaskelman liikevaihto - palautus puolustusvoimille Työvoimakulut = tuloslaskelman henkilöstökulut + muut välilliset työvoimakulut 29
IV Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja 2017 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2017 VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI 2017 vuoteen 2016 2016 vuoteen 2015 HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) Henkilöstö lkm 702-5,5 743-5,9 790 Henkilötyövuodet htv 688-3,9 716-4,4 749 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51v5kk 51v6kk 51v3kk 2015 Tehty työaika/vuosityöaika % 77,3 0,2 77,1-1,2 78,3 Palkkasumma 1000 euroa 28 193-5,7 29 895-3,2 30 879 Tehdyn työajan palkat 1000 euroa 22 510-3,1 23 220-3,4 24 031 Välilliset työvoimakustannukset 1000 euroa 13 542-10,7 15 171-8,1 16 502 Työvoimakustannukset yht. 1000 euroa 36 052-6,1 38 391-5,3 40 533 Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 60,2-5,2 65,3-3,3 68,7 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1-5 indeksi 3,53 3,60 3,60 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 7-41,7 12-7,7 13 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä 6 200,0 2-33,3 3 Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 13,1-5,1 13,8 12,2 12,3 Tapaturmapoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 0,7-22,2 0,9 50,0 0,6 Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 5,2-5,5 5,5 12,2 4,9 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut euro/htv 977-1,5 992 12,7 880 Henkilöstökoulutus euro/htv 719 2,9 699-11,5 790 Henkilöstökoulutus pv/htv 2,9-9,4 3,2 14,3 2,8 Koulutustasoindeksi indeksi 3,6 3,5 3,5 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv 52 401-2,3 53 619 0,1 53 553 HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000 euroa 275 748-5,6 292 185-2,3 299 186 *) henkilöstön arvo = (keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä)*tehdyn työajan palkat 30
Sodankylä Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Rakennuslaitoksen palveluyksiköt Kajaani Jyväskylä Tampere Säkylä Hämeenlinna Turku Helsinki Kouvola Hamina 31
Yhteystiedot 1.1.2018 Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Johtaja Pekka Salojärvi Katuosoite: Isoympyräkatu 10, 49400 HAMINA pekka.salojarvi@phrakl.fi Postiosoite: PL 1, 49401 HAMINA Puhelinvaihde 0299 8300 kirjaamo@phrakl.fi etunimi.sukunimi@phrakl.fi RAKENNUSLAITOKSEN PALVELUYKSIKÖT Helsingin palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Aki Toivonen Santahaminantie 18 00860 HELSINKI Puhelinvaihde 0299 8300 aki.toivonen@phrakl.fi Hämeenlinnan palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Heikki Ilmonen PL 307 13131 HÄMEENLINNA Puhelinvaihde 0299 8300 heikki.ilmonen@phrakl.fi Tampereen palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jani Haataja PL 253 33101 TAMPERE Puhelinvaihde 0299 8300 jani.haataja@phrakl.fi Turun palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Reima Johansson PL 20 20811 TURKU Puhelinvaihde 0299 8300 reima.johansson@phrakl.fi Kouvolan palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jussi Hautamäki Kouvolankatu 13 45100 KOUVOLA Puhelinvaihde 0299 8300 jussi.hautamaki@phrakl.fi Jyväskylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Taisto Hämäläinen Rykmentintie 7 41160 TIKKAKOSKI Puhelinvaihde 0299 8300 taisto.hamalainen@phrakl.fi Kajaanin palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Petri Oksanen PL 630 87101 KAJAANI Puhelinvaihde 0299 8300 petri.oksanen@phrakl.fi Sodankylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jyrki Siirtola PL 5 99601 SODANKYLÄ Puhelinvaihde 0299 8300 jyrki.siirtola@phrakl.fi Säkylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jouni Aro Huovintie 24 B 27910 SÄKYLÄ Puhelinvaihde 0299 8300 jouni.aro@phrakl.fi 32 Graafinen suunnittelu ja paino: Grano Oy, 2017