FT ANNELI MERILÄINEN-HYVÄRINEN Oulun yliopisto Kulttuuriantropologia KUN KAIVOS TULEE KOTIIN TALVIVAARAN KAIVOKSEN VAIKUTUKSET SOTKAMOLAISESSA PAIKALLISYHTEISÖSSÄ 2004 2013
TALVIVAARAN KAIVOS * Sijaitsee Sotkamossa * Yksi Euroopan suurimpia nikkelikaivoksia: nikkeliä, sinkkiä, kuparia, kobolttia, uraania * Kaksi malmiota: Kuusilammen ja Kolmisopen alueet - 61 neliökilometriä noin 130 neliökilometriä * Geologiset tutkimukset 1930-luvulla sekä 1977-1983 * Talvivaara oy:n ympäristölupa 29.3.2007 * Avolouhos * Toiminnassa ainakin 46 vuotta kauemmin? * Ympäristökysymykset ja haitat iso ongelma - Työllistää noin 500 600 henkilöä, joista valtaosa Kainuusta - syksyllä 2013 lomautukset ja/tai irtisanomiset koskevat noin 200 henkilöä
PAIKALLISYHTEISÖ 1. Talvivaaran alueen entiset maan- ja asuinkiinteistön omistajat Kuusilammen ja Kolmisoppijärven alueilla: noin 150-200 henkilöä, joista suurin osa loma-asukkaita 2. Talvivaaran kaivoksen nykyiset naapurit ja Tuhkakylän paikallisyhteisö: noin 200 asukasta, joista vakituisia asukkaita puolet - asuvat noin 1-5 kilometrin päässä kaivoksesta
KAIVOSALUEEN ASUTUS VUONNA 2006 - Talvivaaran kaivosalueen entiset maanomistajat: 126 yksityistä henkilöä ja 14 kuolinpesää ja 3 oikeudenomistajaa - Kuusilammen alueella oli yhdeksän loma-asuntoa, neljä vakituisesti asuttua paikkaa ja neljä asumatonta paikkaa -- vuosina 2006 2007 asukasluku vaihteli 70:stä 90:een. - Kolmisoppi-järven alueella oli 18 loma-asuntoa ja yksi vakituisesti asuttu paikka -- vuosina 2006 2007 asukasluku vaihteli 80:stä 100:aan. - Asutukselle oli ominaista pysyvyys ja vahva sukusidonnaisuus - Keskeisessä asemassa elämäkerralliset paikkasuhteet, joissa menetetyt paikat liittyivät kiinteästi maanomistajien identiteettiin, perheen ja suvun historiaan
YHTEINEN MENNEISYYS: 1. Paikallinen monitoimitalous 1930-luvulta 1960- luvulle, jolloin työ sitoi ihmiset luontoon ja sen kiertokulkuun. 2. Suomalaisen yhteiskunnan ja maatilatalouden rakennemuutokset, niiden vaikutukset tällä alueella ja alueen merkitykset loma-asutuksessa 1960-luvulta vuoteen 2004. 3. Kaivosprosessi, sen läpikäyminen sekä siihen liittyneet kokemukset vuodesta 2004 alkaen.
MALMINETSINNÄN JA KAIVOSTOIMINNAN TAUSTAT Lähtökohdat menneisyydessä: Kolmisoppijärven Hovinlahdessa tulevan avolouhoksen kohdalla on Malmiranta-niminen paikka, mikä viittaa järvimalmin louhintaan. 1930-luvulla Kolmisoppijärven tuntumassa, nykyisen kaivospiirin ulkopuolella, saksalais-ruotsalais-suomalainen tutkijaryhmä teki useana vuonna geologisia tutkimuksia. Heillä oli apunaan paikallista väkeä sekä joitakin kullankaivajia Lapista. Kysymyksessä oli Prospektor-niminen yhtiö, jonka tutkimukset päättyivät talvisotaa edeltävänä kesänä. Heistä ja heidän toiminnastaan on olemassa jonkin verran arkistoaineistoa sekä muutamia henkilöitä, jotka muistavat heidät. Seuraavan kerran alueen maaperä tuli mielenkiinnon kohteeksi 1970-luvulla, jolloin Outokumpu teki alueella tutkimuksia. Niiden tulokset osoittivat, että kaivostoiminnan mahdollisuudet olisivat heikot eikä se tulisi olemaan kannattavaa. Yleinen asenne oli vuoteen 2004 saakka, ettei alue tule olemaan kaivostoiminnan kohteena.
MIKÄ PAIKKA? - Paikka sijaitsee ajan, tilan, kokemuksen ja merkityksen solmukohdissa, siellä, missä minuutemme ja käsityksemme todellisuudesta kehittyy. Useimmille meistä merkityksellisin paikka on oma koti, johon liittyy vahva tunneside, joka on henkilökohtaisten merkitysten keskittymä ja jonka tunnemme omaksemme. (Tuan 2002; Karjalainen 2004; Cresswell 2004, Laurén 2008, 35; Meriläinen-Hyvärinen 2010.) - Paikka: Ihmisen elämäkerrallinen, merkityksellinen, kokemusja tunneperäinen suhde tiettyyn paikkaan. - Paikan taju perustuu paikkasuhteeseen ja on vahvasti tunneperäinen sekä aistihavaintoihin perustuva, ja jonka ihmiset tunnistavat ja tiedostavat, mutta jota on usein vaikea kuvata. - Elämäkerrallinen paikkasuhde: topobiografia (Karjalainen P. T. 2006a.)
Jotkut joutuvat uhrautumaan Yleinen asenne Talvivaaran kaivosta kohtaan kaivosprosessin alussa erittäin positiivinen - Kaivoksen uskottiin tuovat taloudellista hyvinvointia - keskeisessä asemassa työllisyyskysymykset Maanomistajien keskuudessa yleinen asenne alusta alkaen se, että he joutuivat luopumaan omistamistaan maista ja asuinkiinteistöistä kaivoksen hyväksi. Korvauskysymyksen ongelmakohtia - tilanteen pakonomaisuus - tunnearvojen korvaamattomuus - puutavaran arviointi - metsissä ja pihapiireissä vuosikymmenten aikana tehdyn työn korvaamattomuus
Entisten asukkaiden paikkasuhdetta säätelivät kokemusperäisten ja elämäkerrallisten tekijöiden lisäksi ratkaisevasti myös yksityiseen omistamiseen liittyneet taloudelliset tekijät. Siinä vaiheessa, kun paikoista luopuminen tuli ajankohtaiseksi, nämä taloudelliset tekijät nousivat emotionaalisten tekijöiden ohella keskeiseen asemaan. Monen maanomistajan kohdalla nuo molemmat merkitykset liittyivät kiinteästi toisiinsa, sillä kysymyksessä saattoi olla lapsuuskoti ja perintömaat, joiden kohdalla painottui paitsi taloudellinen, niin myös sukusidonnainen omistaminen. Tässä tilanteessa ihmiset katsoivat omistavansa maapohjan, sillä kasvaneen puuston ja omistamiensa asuinkiinteistöjen lisäksi myös sukunsa ja perheensä historiaa, identiteettiä, perinteitä sekä tunteita. Kaupankäynnin ongelmaksi muodostui myytävän omaisuuden taloudellinen arvo, mutta ei niinkään sen käyvän arvon kuin edellä mainittujen henkilökohtaisten, emotionaalisten ja sukusidonnaisten tekijöiden osalta. Niitä oli mahdotonta määrittää eivätkä ne kuuluneet korvausperusteisiin.
Kaivosprosessiin sisältyi joukko erityyppisiä kuulemisia, joiden kautta maanomistajat ja muu paikallinen väki voivat ilmaista näkemyksensä virallista tietä. Keskeisessä asemassa olivat ympäristövaikutusten sekä sosiaalisten vaikutusten arvioinnit. Näillä ei kuitenkaan uskottu olevan vaikutusta, sillä niin maanomistajat kuin kaikki muutkin asianosaiset olivat alusta asti selvillä Suomen kaivoslaista, jonka mukaan heidän asemansa tuolloin määräytyi. Kaivosprosessin aikana maanomistajat kokivat jääneensä yksin paikallisyhteisön, kaivosyhtiön, kunnan ja valtiovallan taholta. Heidän huono tuurinsa kyllä tiedostettiin, mutta sitä ei käsitelty näkyvästi.
PAIKAN MENETYS Kyllähän ne viikot, kun väännettiin sitä asiaa, niin olivat erittäin raskaita. Toki se oli raskas prosessi alusta loppuun, mutta se huipentui niihin viimeisiin viikkoihin, kun tunsi olevansa hyvin yksin tämmöistä yhtiötä vastaan.
Yksittäisten ihmisten ja perheiden näkökulmasta tarkasteltuna tavoitteeksi tulee asettaa maanomistajien äänen kuuleminen, heidän asemansa tiedostaminen ja huomioon ottaminen tehtäessä sosiaalisten vaikutusten arviointeja. Tässä yhteydessä painottuu maanomistajien osallisuuden uudelleenarviointi: kysymykset siitä, mitkä tekijät ovat tärkeitä maanomistajien näkökulmasta ja missä määrin maanomistajat voivat osallistua päätöksentekoprosesseihin. Näillä tekijöillä on selkeät vaikutukset inhimilliseen hyvinvointiin, mikä on erittäin tärkeä kysymys, kun tarkastellaan ihmisten elämän hallintaa, kaivosprosessin aiheuttamaa ahdistusta ja epävarmuutta. Kokonaisuudessaan nämä kysymykset ovat erittäin tärkeitä kestävän kehityksen osatekijöitä.
KAIVOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI a) ympäristövaikutukset: TALVIVAARAN KAIVOSHANKKEEN YVA-SELOSTUS 2005 (Olli Salo ym.) b) sosiaaliset vaikutukset: SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI- TUTKIMUS TALVIVAARAN KAIVOSHANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA 2005 (Arja Kokkonen)
KAIVOKSEN VAIKUTUKSET PAIKALLISYHTEISÖN ASUKKAILLE - Kaivosprosessi menettelyineen, arviointeineen ja korvauksineen vapaaehtoinen kauppa tai pakkolunastus - Epätietoisuus, ahdistus, pelko ja suru - Asuinpaikasta luopuminen - Elämäkerrallisen paikkasuhteen katkeaminen - Mahdollinen uuden paikan hankinta - Pyrkimykset mukautua tilanteeseen
VAIKUTUSTEN MONINAISUUS JA VAIHTELEVUUS - Vaikutusten tiedostaminen ja tarkastelu eri näkökulmista: * henkilö- ja perhekohtaisesta kontekstista yhteisölliseen, kansalliseen ja globaaliin kontekstiin - Emotionaaliset vaikutukset - Sosiaaliset vaikutukset - Taloudelliset vaikutukset - Ekologiset vaikutukset
On huomattava kaivoksen ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja esteettiset vaikutukset ympäristöön, yhteisöön, maan käyttöön ja maisemaan. Viime aikoina, kaivoksen aiheuttamien huomattavien ongelmien ja vahinkojen jatkuessa ihmiset ovat havahtuneet. Heidän kokemuksensa, näkemyksensä ja tuntemuksensa ovat myös tulleet esille sitä mukaa, kun ympäristöasioita ja kaivoksen toimintaa on alettu kyseenalaistaa ja käsitellä julkisuudessa. Tällä hetkellä ihmisten tuntemuksissa painottuu pettymys ja epäusko. Paikallisten asukkaiden huomio kiinnittyy yleisesti ja varsin kriittisesti Suomen valtioon ja suomalaiseen yhteiskuntaan sekä sen organisaatioihin, jotka ovat tehneet mahdollistaneet tämänkaltaisen toiminnan.