Talvivaara Sotkamo Oy

Transkriptio

1 9M Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IV d Pölylaskeuman tarkkailu

2

3 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IV d Pölylaskeuman tarkkailu Sisältö 1 TARKKAILUN TOTEUTUS 1 2 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Sähkönjohtavuus ja ph Kiintoaine Metallit 5 3 VIITTEET 10 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Pölytarkkailun havaintopaikat Pölytarkkailun tulokset Nikkeli- ja sinkkilaskeuma v keskimäärin Pöyry Finland Oy Susanna Ylitervo, FM Pirkko Virta, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, Oulu PL 20, Oulu puh sähköposti [email protected]

4

5 9M TARKKAILUN TOTEUTUS Talvivaaran kaivosalueella ja sen lähiympäristössä tarkkailtiin pölylaskeuman määrää ja laatua kaikkiaan 16 kohteessa, joista kuusi sijaitsi kaivospiirin alueella ja loput kymmenen eri puolilla kaivospiiriä (liite 1). Pölylaskeuman tarkkailu tehtiin standardin SFS 3865 mukaisesti. Keräyslaitteistoina ja keräysastioina käytettiin standardin mukaisia laitteistoja ja astioita. Keräimiä oli kussakin tarkkailukohteessa kaksi rinnakkaista, joiden sisällöt yhdistettiin ennen määrityksiä. Mikäli keräysastioiden vaihdon yhteydessä toinen astioista todetaan epäluotettavaksi, voidaan määritykset tehdä vain toisesta astiasta. Keräinten sijoittelussa otettiin huomioon standardissa SFS 3865 esitetyt keräyspaikkaa koskevat vaatimukset. Tarkkailu on aloitettu toukokuussa 2008, minkä jälkeen se on jatkunut keskeytyksettä. Keräysjakson pituus on noin 30 vrk. Keräysastioihin lisättiin veden lisäksi levä- ja bakteerikasvua ehkäisevää lisäainetta (etanoli, 5 %:n liuos). Keräysastioista poistettiin suurimmat roskat (mm. neulasia, lehtiä ja kuolleita hyönteisiä) ennen määrityksiä. Tarkkailusuunnitelman mukaisesti osasta keräimiä (Taattola, Myllyniemi, Sorsala, Lahnasjärven metsästysmaja ja Tuhkakylän koulu) määritetään vain kiintoainepitoisuus ja kiintoaineen hehkutushäviö. Heinäkuusta 2008 lähtien kuitenkin myös näistä keräimistä on määritetty kaikki muuttujat (ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, Ni, Co, Cu ja Zn). Alkuperäiset tulokset on esitetty liitteenä 2. Keräysastioihin laitettiin inhimillisen erehdyksen vuoksi normaalia verkostovettä, mikä kävi ilmi vasta vuoden 2008 tulosten raportointivaiheessa. Vuonna 2009 verkostovettä oli käytetty vielä tammi- ja helmikuussa. Verkostovesi sisältää aina pieniä määriä metalleja, joten astioihin olisi pitänyt laittaa ionisoitua (puhdistettua) vettä. Verkostoveden metallipitoisuudet määritettiin helmikuussa Verkostoveden metallipitoisuudet olivat: nikkeli 0,2 µg/l, kupari 18 µg/l, koboltti 0,15 µg/l ja sinkki 4,0 µg/l. Erityisesti kuparia vedessä oli runsaasti. Kaikkien metallien pitoisuudet pölytarkkailutuloksissa olivat ajoittain erittäin pieniä, joten verkostoveden pienilläkin metallipitoisuuksilla on vaikutusta metallilaskeumaan. Pölytarkkailun tammi-helmikuun metallipitoisuuksista vähennettiin laskennallisesti verkostoveden metallipitoisuudet, jotta voitiin poistaa pönttöihin lisätyn veden mukana joutunut metallimäärä. Tämä aiheuttaa epävarmuutta pölytarkkailun metallilaskeuman tuloksiin. Todellisia metallilaskeumia on mahdotonta saada jälkikäteen selville. Maaliskuusta 2009 lähtien astioissa on käytetty puhdistettua vettä, jolloin saadaan todelliset laskeumat selville. Tarkkailujakson säätila on esitetty Talvivaaran kaivoksen tarkkailuraportin osassa I (Tarkkailun taustatiedot). 2 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 2.1 Sähkönjohtavuus ja ph Sähkönjohtavuuden ja ph:n määrittäminen käytetyllä menetelmällä laskeuma-astioista sisältää useita tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Käytetty lisäaine voi vaikuttaa ph-tasoon ja sähkönjohtavuuteen ja lisäksi astioihin lisätty vesi määrittelee ph:n lähtötason. Tislatun veden puskurikyky on myös heikko. Voimakas haihdunta vaikuttaa erityisesti sähkönjohtavuuteen. Lisäksi ph voi muuttua keräysjakson, kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Laboratoriossa määritettiin kesä-syyskuussa koeluontoisesti astioihin lisättävän veden (etanoli lisätty) ph ja

6 9M sähkönjohtavuus. Kesä-syyskuun keräysjaksojen veden ph vaihteli välillä 5,64-6,05. Veden sähkönjohtavuus oli kaikilla kerroilla 0,1 ms/m. Laskematarkkailun keräysastioiden veden ph-arvot vaihtelivat vuonna 2009 pääosin välillä 4-8 ja arvot olivat keskimäärin edellisvuotta alhaisempia kaikissa keräimissä (taulukko 1). Keräinten ph:n ajalliset vaihtelut olivat suuria; ph-taso oli korkeimmillaan alkuvuodesta ja sen jälkeen ph-taso oli yleisesti alle 6. Keskimäärin alhaisimmat ph-arvot todettiin liuotusalueen itäpuolella keräimissä 12 ja 13, joissa myös ph:n muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli suurin. Em. keräimissä ph:n muutos oli edellisvuoden touko-joulukuun aikajaksoon nähden 2,1-2,8 yksikköä. Edellisvuoteen nähden selvästi vähiten ph-taso oli muuttunut kauimpana kaivosalueesta sijaitsevissa keräimissä 8 ja 15. Vuoden 2009 pölytarkkailun keskimääräiset ph-arvot eivät juuri poikenneet sadeveden tavanomaisesta phtasosta, mikä on tyypillisesti alle ph 6. 2 Taulukko 1 Keräimien ph eri keräysjaksoilla ja keskimäärin vuonna 2009 sekä vertailuna vuonna 2008 (touko-joulukuu) keskimäärin. Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka ka Tehdasalue pöly 1 6,9 7,4 7,5 7,9 5,3 4,7 4,2 6,7 6,3 6,4 7,1 6,4 5,8 6,6 6,3 Pappila pöly 2 6,8 7,4 7,5 7,8 5,8 5,6 5,1 6,7 6,8 6,8 6,3 5,6 5,4 5,5 6,3 Pirttimäki pöly 3 6,6 7,4 7,5 7,7 6,2 5,4 5,9 6,5 6,1 6,2 6,1 6,2 5,7 5,7 6,4 Taattola pöly 4 7,1 7,5 7,7 7,9 5,2 5,2 5,9 6,7 6,2 6,1 6,3 5,5 5,4 5,8 6,3 Metsäpirtti pöly 5 6,9 7,3 7,5 7,5 5,3 4,9 6,0 6,5 6,7 6,6 5,4 5,5 5,5 6,1 6,2 Myllyniemi pöly 6 6,8 7,3 7,6 7,8 5,6 5,8 5,7 5,9 6,3 6,5 5,7 5,0 5,5 5,6 6,2 Sorsala pöly 7 6,8 7,5 7,5 7,8 5,4 5,2 6,0 6,6 6,8 6,5 6,0 5,4 5,5 5,3 6,3 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,6 7,4 7,4 7,6 5,8 6,5 6,1 6,5 6,2 6,5 5,8 5,4 5,3 9,5 6,6 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,8 7,2 7,4 7,6 6,3 5,8 6,2 6,0 6,2 6,0 5,9 5,6 5,5 5,6 6,3 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,8 7,3 7,5 7,6 5,8 4,6 4,8 6,5 6,2 6,6 5,6 5,3 5,5 5,6 6,1 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 7,4 7,4 7,7 5,7 5,6 5,6 6,0 6,4 6,4 5,8 5,5 5,6 5,6 6,2 Liuotusalue E pöly 12 7,1 7,5 7,6 7,9 5,2 4,3 4,1 4,4 4,0 4,1 4,0 4,5 4,9 4,9 5,2 Liuotusalue E pöly 13 6,9 7,5 7,6 7,8 5,3 4,8 4,1 4,7 4,2 5,7 4,3 5,1 5,3 5,6 5,5 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,0 7,5 7,6 7,7 5,6 4,7 6,0 6,5 6,5 6,4 6,2 5,4 5,4 5,7 6,2 Juuso pöly 15 6,7 7,3 7,4 7,7 5,9 5,5 6,7 6,8 6,7 6,6 5,9 5,5 6,3 5,7 6,5 Kalliojärvi pöly 16 6,7 7,3 7,5 7,6 5,6 5,0 6,2 6,6 6,6 6,5 5,4 5,4 5,5 5,6 6,2 Vuonna 2009 sähkönjohtavuusarvoissa oli melko suurta ajallista vaihtelua, mutta sähkönjohtavuusarvot olivat keskimäärin alhaisempia kuin vuonna 2008, jolloin astioissa oli käytetty verkostovettä (taulukko 2). Sähkönjohtavuus vaihteli kahdella ensimmäisellä keräysjaksolla välillä 6,2-11,9 ms/m, minkä jälkeen maaliskuussa arvot olivat jonkin verran korkeampia (10,9-22,1 ms/m) välisenä aikana sähkönjohtavuusarvot olivat alhaisia tai jokseenkin alhaisia kaikissa keräimissä. Taulukko 2 Keräimien sähkönjohtavuus eri keräysjaksoilla ja keskimäärin vuonna 2009 sekä vertailuna vuonna 2008 (touko-joulukuu) keskimäärin. Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka ka ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m Tehdasalue pöly 1 10,6 8,2 11,6 19,6 1,6 5,6 5,6 4,1 9,8 19,6 3,0 1,0 1,4 2,4 7,2 Pappila pöly 2 11,8 7,1 8,1 14,4 1,0 2,2 2,3 13,3 34,5 47,5 4,0 0,6 0,8 1,0 10,5 Pirttimäki pöly 3 12,1 6,6 7,7 12,1 0,9 1,6 2,0 4,3 3,5 2,4 2,8 0,5 0,7 0,8 3,5 Taattola pöly 4 9,6 7,5 11,9 19,1 1,1 2,8 2,3 4,0 3,8 1,4 3,0 0,5 0,7 0,7 4,5 Metsäpirtti pöly 5 15,1 6,8 8,2 14,1 1,0 2,7 2,0 2,9 39,7 13,1 0,7 0,5 0,7 1,0 7,2 Myllyniemi pöly 6 9,9 7,2 9,7 16,9 1,1 3,0 3,2 1,5 6,7 7,1 1,0 2,1 0,7 0,8 4,7 Sorsala pöly 7 12,2 6,6 7,9 14,9 0,9 1,9 2,4 6,4 38,7 9,4 2,2 0,5 0,7 0,7 7,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 9,2 6,9 6,8 10,9 0,9 3,0 2,3 2,7 26,7 9,1 2,2 0,9 0,7 2,7 5,8 Tuhkakylän koulu pöly 9 9,3 7,2 10,7 14,5 1,4 3,6 2,1 0,9 3,5 0,8 1,4 0,5 0,7 0,9 3,7 Kipsisakka-allas NE pöly 10 11,4 6,4 8,4 12,0 0,9 2,5 2,4 3,7 4,4 10,4 1,1 0,4 0,8 0,8 4,2 Kipsisakka-allas NE pöly 11 10,0 6,7 7,1 12,3 0,9 1,9 2,4 0,9 6,9 16,2 0,9 0,5 0,9 0,8 4,5 Liuotusalue E pöly 12 11,9 8,3 11,7 22,1 2,8 6,4 9,3 3,3 8,5 4,3 6,9 2,6 1,6 3,9 7,1 Liuotusalue E pöly 13 11,3 7,6 11,4 19,4 1,8 4,4 5,9 1,7 5,0 1,9 3,3 1,0 0,8 1,4 5,0 Kuusilammen louhos NE pöly 14 14,2 7,0 9,9 17,4 1,2 3,1 2,7 4,2 15,0 11,9 1,8 0,6 0,7 0,8 5,9 Juuso pöly 15 17,4 6,6 7,3 12,6 0,9 1,5 17,4 34,5 58,9 40,7 3,8 0,7 1,3 0,8 14,4 Kalliojärvi pöly 16 12,2 6,2 7,2 12,2 0,7 1,5 2,0 4,1 11,3 14,8 0,5 0,5 0,7 0,7 4,8 Kesällä, erityisesti heinä-elokuussa sähkönjohtavuudet vaihtelivat keräinten välillä huomattavasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Sähkönjohtavuus oli selvästi koholla keräimessä 15 (Juuso) ja keräimessä 2 (Pappila) Lisäksi keräinten 5 (Metsäpirtti), 7 (Sorsala) ja 8 (Lahnaslammen metsästysmaja) sähkönjohtavuus oli muita keräimiä selvästi korkeampi välisenä aikana. Kesän jälkeen loppuvuonna sähkönjohtavuudet olivat taas kaikissa keräimissä alhaisia (pääosin alle 5 ms/m). Myös

7 9M vuoden 2008 tarkkailussa suurimmat sähkönjohtavuusarvot todettiin keräimessä 15. Niissä keräimissä, joissa sähkönjohtavuusarvot olivat koholla, usein myös kiintoainelaskeuma oli yleistä tasoa suurempi (kuva 1) ja pääosa kiintoaineesta oli orgaanista ainesta (kuva 2). Haihtuminen ei selitä vuonna 2009 eroja sähkönjohtavuudessa, sillä haihtuminen oli suurinta kevättalvella, keväällä ja alkukesästä, jolloin sähkönjohtavuudet eivät olleet erityisen korkeita. Sähkönjohtavuuden avulla ei voida havaita kaivoksen vaikutusta, vaan vaihtelu näyttää selittyvän lähinnä muilla kaivostoiminnasta riippumattomilla tekijöillä, kuten orgaanisen aineksen määrällä. Kesällä näytteissä saattaa olla neulasia, lehtiä, hyönteisiä ym., joista voi liueta sähkönjohtavuutta nostavia ioneja Kiintoaine Kiintoainelaskeumat vaihtelivat välillä 0,1 16 g/m 2 /kk (kuva 1) eli hyvin samalla tasolla kuin edellisvuonna. Suurimmat laskeumat mitattiin kesällä keräimistä 15 (Juuso) ja 2 (Pappila), missä kiintoainelaskeuma oli lähes kokonaan orgaanista ainetta (kuva 2). Myös muut kaivosalueen ulkopuolelta mitatut kohonneet laskeumat olivat suurelta osin orgaanista alkuperää, kuitenkin niin, että esimerkiksi keräysjaksolla lähes kaikissa keräimissä vähintään neljäsosa laskeumasta oli epäorgaanista alkuperää. Em. jaksolla keräimessä 9 (Tuhkakylän koulu) ja 6 (Myllyniemi) epäorgaanisen aineen laskeuman osuus oli suurempi kuin orgaanisen aineen laskeuman (kuva 2). Kauimpana kaivosalueesta sijaitsevan keräimen 8 (Lahnasjärven metsästysmaja) kesäajan laskeumista noin neljäsosa - puolet oli epäorgaanista alkuperää. Kaivosalueella suurimmat kiintoainelaskeumat mitattiin keräimestä 1 (tehdasalueen pohjoispuoli), keräimestä 14 (avolouhoksen pohjoispuoli) ja keräimestä 11 (kipsisakka-altaan koillispuoli). Keräimissä 12 ja 13 epäorgaanisen laskeuman osuus oli kesäaikana suuri (kuva 2). Myös muissa kaivosalueella sijaitsevissa keräimissä jaksolla vähintään lähes puolet kiintoaineesta oli epäorgaanista alkuperää. Muutoin kesäajan kiintoainelaskeuma oli lähinnä orgaanista alkuperää. Syksyllä ja talvella orgaanisen aineen merkitys laskeumassa on pienempi. Kiintoainelaskeumalle ei nykyisin ole olemassa raja- tai ohjearvoja. Aikaisemmin viihtyvyyshaittarajana käytettiin 10 g/m 2 /kk, mutta tämä raja on kumottu jo 80 luvulla. Todennäköisesti nykyisin huomattavasti pienemmätkin laskeumat koetaan viihtyvyyshaittaa alentavana. Talvivaaran kaivoksen pölytarkkailussa keräysjaksoilla ja laskeumat olivat pääosin yli 3 g/m 2 /kk (kuva 1), mutta muina aikoina useimmiten havaitut laskeumat olivat pieniä (alle 2 g/m 2 /kk). Laskeumat johtuvat erityisesti kaivosalueen ulkopuolella muista tekijöistä kuin kaivostoiminnasta, mitä kuvastaa laskeuman orgaaninen alkuperä.

8 9M g/m 2 /kk kiintoaine kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly pöly 12 pöly pöly 14 ympäristö pöly Kuva 1 Kiintoainelaskeumat vuosina laskeuma g/m 2 /kk 18 Vuosi pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly epäorgaaninen orgaaninen pöly 1 pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 pöly 15 pöly 16 Kuva 2 Orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen osuus kiintoainelaskeumasta kesällä 2009.

9 9M Metallit 5 Laskeumakeräimistä määritettiin nikkelin, kuparin, koboltin ja sinkin pitoisuudet. Vuosien 2008 ja 2009 metallitulokset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, sillä vuonna 2008 tuloksista on poistettu laskennallisesti verkostoveden vaikutus pitoisuuksiin. Vuonna 2009 määritykset tehtiin maaliskuusta lähtien puhdistetusta vedestä, jolloin on saatu selville todelliset metallilaskeumat. Nikkelilaskeumat olivat vuonna 2009 kaivosalueella keskimäärin 0,6-4,3 mg/m 2 /kk ja ympäristön seurantapisteissä 0,2-1,4 mg/m 2 /kk. Yleistä tasoa selvästi suurempia laskeumia mitattiin kaivosalueen keräimistä 1 (tehdasalueen pohjoispuoli), 14 (avolouhoksen pohjoispuoli) sekä 12 ja 13 (liuotusalueen itäpuoli). Keräimissä 1 ja 12 nikkelilaskeumat olivat koholla alkuvuodesta ja kasvoivat uudelleen loppuvuotta kohden. Keräimissä 13 ja 14 nikkelilaskeumat olivat suurimpia alkuvuodesta. Kaivosalueen havaintopaikoista selvästi alhaisimmat nikkelilaskeumat todettiin keräimessä 11 (kuva 3). Ympäristön seurantapisteissä nikkelilaskeumat olivat pääosin alle 1 mg/m 2 /kk. 3-4 mg/m 2 /kk suuruisia nikkelilaskeumia todettiin harvakseltaan keräimissä 3, 4 ja 6. Jaksolla keräimessä 5 todettiin selvästi yleisestä tasosta kohonnut laskeuma (10 mg/m 2 /kk), mikä voi johtua läheisen tietyömaan pölyämisestä. mg/m 2 /kk 14,0 nikkeli kaivosalue pöly 1 pöly 10 12,0 pöly 11 pöly 12 10,0 pöly 13 pöly 14 8,0 ympäristö pöly 2 6,0 pöly 3 pöly 4 4,0 pöly 5 pöly 6 2,0 pöly 7 pöly 8 0, pöly 9 pöly 15 pöly 16 Kuva 3 Nikkelilaskeumat vuosina 2008 ja Kuormittamattomilla alueilla nikkelilaskeumat ovat olleet vuosina noin µg/m 2. Kuormitetulla alueella Harjavallassa nikkelilaskeuma oli vuonna 2008 keskimäärin tasoa 7 mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 2008) ja Torniossa yhtä mittausjaksoa (0,6 mg/m 2 /kk) lukuun ottamatta ajanjaksolla 5/03 1/04 noin 0,2 mg/m 2 /kk (Alaviippola, ym. 2007). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen nikkelilaskeuma vuosina on ollut 18 µg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Talvivaaran alueella nikkelilaskeumat olivat pääasiassa samaa tasoa tai suurempia kuin Torniossa. Kaivosalueella keräimiä 10 ja 11 lukuun ottamatta laskeumat olivat myös ajoittain suurempia kuin Harjavallassa. Nikkelilaskeumat olivat keskimäärin edellisvuotta suurempia ja laskeumien

10 9M ajallinen vaihtelu laajempaa kaivosalueen keräimissä 1, 10, 12 ja 13 ja kaivoksen ympäristössä keräimissä 3, 4 ja 5. Muissa keräimissä muutos edellisvuoteen nähden oli vähäisempi (taulukko 3). Liitteessä 3 on esitetty kartalla vuoden 2009 keskimääräisen nikkelilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella interpoloitu alueellinen jakauma. Interpolointimenetelmänä on näytetty Natural neighbour-menetelmää. 6 Taulukko 3 Keräimien keskimääräiset nikkelilaskeumat (mg/m 2 kk) vuonna 2009 (koko vuosi ja touko-joulukuu) ja vuonna 2008 (touko-joulukuun). Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka 2008 ka 2009 (V-XII) (V-XII) ka 2009 Tehdasalue pöly 1 1,3 4,1 4,0 Pappila pöly 2 0,1 0,4 0,5 Pirttimäki pöly 3 0,2 1,3 1,4 Taattola pöly 4 0,4 0,7 0,9 Metsäpirtti pöly 5 0,1 1,7 1,2 Myllyniemi pöly 6 0,5 0,6 1,0 Sorsala pöly 7 0,2 0,3 0,5 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,0 0,2 0,2 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,3 0,3 0,3 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,1 1,0 1,0 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,2 0,4 0,6 Liuotusalue E pöly 12 0,3 4,9 4,3 Liuotusalue E pöly 13 0,3 2,1 3,2 Kuusilammen louhos NE pöly 14 1,4 1,5 2,8 Juuso pöly 15 0,0 0,2 0,2 Kalliojärvi pöly 16 0,1 0,3 0,3 Kuparilaskeumat olivat pääasiassa hyvin pieniä, mutta yksittäisiä kohonneita laskeumaarvoja havaittiin eri puolilla tarkkailualuetta (kuva 4). Selvästi suurin yksittäinen laskeuma mitattiin huhtikuussa keräimestä 2 (Pappila), missä myös kahdella edellisellä keräysjaksolla laskeumat olivat yleistä tasoa korkeampia. Vallitseva tuulensuunta oli huhtikuussa lännestäetelästä, mikä ei tue kaivostoimintoja laskeuman lähteenä. Helmi-maaliskuussa tuuli eniten etelä-itäsuunnalta, eli osittain kaivostoiminnoista keräimelle päin. Huhtikuun jälkeen keräimen 2 laskeumat pienenivät selvästi. Kohonnut yksittäinen kuparilaskeuma todettiin myös keräimestä 16 (Kalliojärvi) elo-syyskuussa. Kyseinen keräin sijaitsee noin 4 km tehtaasta pohjoiseen ja noin 5 km avolouhoksesta luoteeseen. Vaikka vallitsevat tuulen suunnat olivat elo-syyskuussa toiminnoista keräimelle päin, pitkän etäisyyden vuoksi laskeman arvioidaan johtuvan jostakin muusta tekijästä kuin tehtaasta tai louhoksesta. Laskeumat eivät myöskään olleet koholla muissa samalla suunnalla olevissa keräimissä. Kuparilaskeumat olivat yleisesti hieman korkeampia kaivosalueella kuin sen ympäristössä. Laskeumat olivat vuonna 2009 keskimäärin hieman tai selvästi edellisvuotta suurempia kaikissa keräimissä (taulukko 4). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen kuparilaskeuma vuosina on ollut 99 µg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Kuparilaskeumat ovat olleet kuormittamattomilla alueilla vuositasolla vuosina Lapissa noin µg/m 2 (Mähönen 2002). Kuormitetulla alueella Harjavallassa kuparilaskeuma oli vuonna 2008 keskimäärin tasoa 32 mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 2008). Talvivaaran vuoden 2009 keskimääräiset kuparilaskeumat (taulukko 4) olivat jonkin verran kuormittamattomien alueiden tasoa korkeampia kaikissa kaivosalueen keräimissä sekä ympäristön keräimissä 2 (Pappila) ja 16 (Kalliojärvi). Kalliojärven keskiarvoa nostaa yksittäinen korkeampi laskeuma-

11 9M arvo, sen sijaan Pappilan keräimessä laskeumat olivat yleistä tasoa korkeampia useammalla keräysjaksolla. Muutoin kaivosalueen ympäristön keräimissä laskeumat olivat keskimäärin samaa tasoa tai hieman korkeampia kuin kuormittamattomilla alueilla. Keräimen 2 poikkeuksellista laskeumaa lukuun ottamatta tarkkailun laskeumat olivat selvästi pienempiä kuin kuormitetulla alueella Harjavallassa. 7 mg/m 2 /kk 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 kupari Pöly2: 76 mg/m2/kk Kuva 4 Kuparilaskeumat vuosina 2008 ja kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 Taulukko 4 Keräimien keskimääräiset kuparilaskeumat (mg/m 2 kk) vuonna 2009 (koko vuosi ja touko-joulukuu) ja vuonna 2008 (touko-joulukuun). Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka 2008 ka 2009 (V-XII) (V-XII) ka 2009 Tehdasalue pöly 1 0,2 3,0 2,8 Pappila pöly 2 0,0 0,7 7,2 Pirttimäki pöly 3 0,0 1,0 0,9 Taattola pöly 4 0,3 0,6 0,6 Metsäpirtti pöly 5 0,0 0,8 0,6 Myllyniemi pöly 6 0,1 0,7 0,7 Sorsala pöly 7 0,1 0,5 0,5 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,1 0,4 0,4 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,1 0,3 0,3 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,5 0,8 0,6 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,0 1,4 1,0 Liuotusalue E pöly 12 0,0 1,6 1,5 Liuotusalue E pöly 13 0,9 1,2 1,7 Kuusilammen louhos NE pöly 14 0,1 1,3 1,7 Juuso pöly 15 0,2 1,2 0,9 Kalliojärvi pöly 16 0,0 2,8 1,9 Koboltin laskeuman alueellinen ja ajallinen jakauma (kuva 5) oli varsin samankaltainen kuin nikkelilaskeuman jakauma (kuva 3). Koboltin laskeumat jäivät vuonna 2009 kaikissa

12 mg/m 2 /kk 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 9M keräimissä ja keräysjaksoilla selvästi alle 1 mg/m 2 kk (kuva 5, taulukko 5). Suurimmat kobolttilaskeumat mitattiin alkuvuodesta kaivosalueelta keräimistä 13 (liuotusalueen itäpuoli) ja 14 (avolouhoksen pohjoispuoli). Laskeuma oli yleisestä tasosta koholla myös keräimissä 1 ja 12 alkuvuodesta sekä uudelleen loppuvuodesta. koboltti Kuva 5 Kobolttilaskeumat vuosina 2008 ja kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 Taulukko 5 Keräimien keskimääräiset kobolttilaskeumat (mg/m 2 kk) vuonna 2009 (koko vuosi ja touko-joulukuu) ja vuonna 2008 (touko-joulukuun). Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka 2008 ka 2009 (V-XII) (V-XII) ka 2009 Tehdasalue pöly 1 0,05 0,18 0,19 Pappila pöly 2 0,00 0,02 0,02 Pirttimäki pöly 3 0,01 0,05 0,06 Taattola pöly 4 0,02 0,03 0,04 Metsäpirtti pöly 5 0,01 0,01 0,01 Myllyniemi pöly 6 0,02 0,02 0,04 Sorsala pöly 7 0,01 0,01 0,02 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,01 0,01 0,01 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,05 0,01 0,02 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,01 0,02 0,03 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,01 0,02 0,03 Liuotusalue E pöly 12 0,02 0,13 0,14 Liuotusalue E pöly 13 0,01 0,08 0,15 Kuusilammen louhos NE pöly 14 0,06 0,07 0,14 Juuso pöly 15 0,00 0,01 0,01 Kalliojärvi pöly 16 0,01 0,01 0,01 Sinkkilaskeumassa (kuva 6) keräinten välinen vaihtelu oli selvästi suurempaa kuin muiden metallien laskeuman vaihtelut (kuvat 3 5). Suurimmat laskeumat mitattiin kuitenkin pääosin samaan aikaan ja samoista keräimistä kuin suurimmat nikkelin ja koboltin laskeumat. Keräimessä 2 (Pappila) sinkkilaskeuma oli selvästi koholla samanaikaisesti huhtikuussa

13 9M kuparilaskeuman kanssa. Myös keräimessä 16 sinkkilaskeuma oli koholla samaan aikaan elosyyskuussa kuin kuparilaskeuma. Sinkkilaskeumat olivat keskimäärin hieman tai selvästi edellisvuotta suurempia (taulukko 6). Muutos edellisvuoteen nähden oli selvästi suurin kaivosalueen keräimissä 1, 12, 13, jotka sijoittuvat vallitsevien tuulensuuntiin nähden tehtaan tai liuotusalueen alapuolella. 9 mg/m 2 /kk sinkki Kuva 6 Sinkkilaskeumat vuonna 2008 ja kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 Taulukko 6 Keräimien keskimääräiset sinkkilaskeumat (mg/m2 kk) vuonna 2009 (koko vuosi ja touko-joulukuu) ja vuonna 2008 (touko-joulukuun). Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka 2008 ka 2009 (V-XII) (V-XII) ka 2009 Tehdasalue pöly 1 2,57 10,9 10,5 Pappila pöly 2 0,81 2,1 4,7 Pirttimäki pöly 3 1,37 3,5 3,3 Taattola pöly 4 1,09 2,0 2,1 Metsäpirtti pöly 5 0,84 1,8 1,5 Myllyniemi pöly 6 1,03 1,7 2,2 Sorsala pöly 7 0,97 1,4 1,5 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 1,80 1,4 1,2 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,84 1,5 1,4 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,94 2,2 2,2 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,78 2,0 2,1 Liuotusalue E pöly 12 0,61 12,1 9,9 Liuotusalue E pöly 13 1,06 5,3 7,3 Kuusilammen louhos NE pöly 14 2,43 4,2 6,1 Juuso pöly 15 1,78 2,7 2,0 Kalliojärvi pöly 16 0,61 1,9 1,6 Liitteessä 3 on esitetty kartalla vuoden 2009 keskimääräisen sinkkilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot

14 9M havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella interpoloitu alueellinen jakauma. Interpolointimenetelmänä on näytetty Natural neighbour-menetelmää. Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen sinkkilaskeuma vuosina on ollut 190 µg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Raahessa sinkkilaskeuma vaihteli eri havaintopaikoilla vuonna 2000 välillä 4 35 mg/m 2 /a (Korpela 2000), mikä on kuukausien määrällä jaettuna 0,3 2,9 mg/m 2 /kk. Kuormitetulla alueella Harjavallassa sinkkilaskeuma oli vuonna 2008 keskimäärin tasoa 3 mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 2008). Talvivaaran kaivosalueella sijaitsevissa keräimissä 1 ja laskeumat olivat pääsääntöisesti Harjavallan ja Raahen tasoa korkeampia, minkä lisäksi ympäristön tarkkailupisteissä yksittäisten jaksojen laskeumat olivat tätä tasoa suurempia. Muutoin Talvivaaran alueella sinkkilaskeumat olivat samaa tasoa kuin Raahessa. 3 VIITTEET Alaviippola, B., Pietarila, H., Hakola, H., Hellén, H. & Salmi, T Ilmanlaadun alustava arviointi Suomessa arseeni, kadmium, nikkeli, elohopea ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt (=PAH-yhdisteet). Ilmatieteen laitos. Korpela, A Ilmanlaadun mittaukset Raahen alueella v Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Mähönen, O. (toim.) AMP II Lapin ympäristön tila ja ihmisen terveys. Suomen ympäristö 581. Soveri, J. & Peltonen, K Lumen ainepitoisuudet ja talviaikainen laskeuma Suomessa vuosina Suomen ympäristö 6. Wasén, K. & Roininen, R Harjavallan ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto Ilmanlaatutyöryhmä. Harjavallan kaupunki, ympäristönsuojelu.

15 Pöly 9 Pöly 5 ja a rin r ii osp Kaiv a inj tol Pa Kolmisopen avolouhos Pöly 16 Pöly 7 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Pöly 6 Pöly 11 Pöly 14 Pöly 4 Pölylaskeuma Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö Pöly 10 Kipsisakka-altaat 1:50 000valumavesien Puhtaiden 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Pöly 1 käsittely-yksikkö Tehdasalue Pöly 12 Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue Pöly 13 Pöly 2 Pöly 3 Pöly 8 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö in iir sp ja ra Pölylaskeuma Pöly 15 Osa IV f Liite 1 1:50 000

16 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 1, 6, d keräimet 2, 3, 7, 9, 10, d keräimet 4, 5, 11, 12, 13, 14, 16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,4 8,2 56 2,8 2,9 3,7 0,18 0, ,4 6,6 79 3,9 4,1 7,0 0,35 0, ,3 19,9 Pappila pöly 2 7,4 7,1 4,2 0,2 0,3 1,0 0,06 0,06 6 0,3 0,3 < 0,1 0,01 0,01 0,30 0,02 0, ,7 0,8 Pirttimäki pöly 3 7,4 6,6 19 1,1 1,2 1,8 0,10 0, ,6 3,8 27 1,6 1,7 3,3 0,19 0, ,9 8,5 Taattola pöly 4 7,5 7,5 7,2 0,4 0,4 1,6 0,08 0, ,0 1,1 < 0,1 0,01 0,01 1,1 0,05 0, ,2 2,3 Metsäpirtti pöly 5 7,3 6,8 3,8 0,2 0,2 2,1 0,12 0,13 4 0,2 0,2 < 0,1 0,01 0,01 0,21 0,01 0, ,8 1,9 Myllyniemi pöly 6 7,3 7,2 9,0 0,5 0,5 2,6 0,14 0, ,9 0,9 < 0,1 0,01 0,01 0,79 0,04 0, ,1 2,2 Sorsala pöly 7 7,5 6,6 4,0 0,2 0,3 1,6 0,10 0,10 8 0,5 0,5 < 0,1 0,01 0,01 0,33 0,02 0, ,1 1,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 7,4 6,9 2,3 0,1 0,14 1,7 0,10 0,10 2 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 0,07 0,00 0,00 6 0,3 0,4 Tuhkakylän koulu pöly 9 7,2 7,2 13 0,7 0,8 3,5 0,19 0,21 3 0,2 0,2 < 0,1 0,01 0,01 0,38 0,02 0, ,7 0,7 Kipsisakka-allas NE pöly 10 7,3 6,4 9,8 0,6 0,6 1,4 0,09 0, ,2 1,3 3,0 0,2 0,2 1,2 0,07 0, ,9 3,1 Kipsisakka-allas NE pöly 11 7,4 6,7 13 0,9 1,0 2,0 0,14 0, ,0 2,2 9,0 0,6 0,7 1,8 0,12 0, ,5 5,9 Liuotusalue E pöly 12 7,5 8,3 34 1,7 1,8 1,8 0,09 0, ,2 4,5 44 2,2 2,3 4,5 0,22 0, ,1 10,8 Liuotusalue E pöly 13 7,5 7,6 47 2,5 2,7 2,6 0,14 0, ,9 5,3 57 3,1 3,3 6,0 0,32 0, ,9 16,0 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,5 7,0 24 1,3 1,4 1,9 0,10 0, ,9 3,1 25 1,4 1,5 3,1 0,17 0, ,9 7,4 Juuso pöly 15 7,3 6,6 2,6 0,1 0,16 1,5 0,09 0,09 2 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 0,06 0,00 0, ,7 0,7 Kalliojärvi pöly 16 7,3 6,2 5,2 0,3 0,4 1,6 0,10 0,11 7 0,5 0,5 < 0,1 0,01 0,01 0,43 0,03 0, ,4 1,5 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa , korjatut tulokset Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

17 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 1, 4, 5, 6, 8, 11, 12, 13, 14 ja d keräimet 2, 3, 7, 9, 10, 15 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,5 11,6 51 1,5 1,6 2,0 0,06 0, ,0 5,4 98 2,8 3,0 9,1 0,26 0, Pappila pöly 2 7,5 8,1 9,0 0,4 0,4 0,7 0,03 0, ,2 1, ,5 4,8 1,1 0,05 0, ,6 4,9 Pirttimäki pöly 3 7,5 7,7 9,8 0,4 0,5 1,5 0,07 0, ,3 1,4 < 0,1 0,00 0,00 1,6 0,07 0, ,4 2,6 Taattola pöly 4 7,7 11,9 21 0,6 0,6 1,7 0,05 0, ,7 1,8 < 0,1 0,00 0,00 2,4 0,07 0, ,5 1,7 Metsäpirtti pöly 5 7,5 8,2 6,6 0,3 0,3 1,1 0,05 0, ,8 0,8 < 0,1 0,00 0,00 0,5 0,02 0, ,5 0,5 Myllyniemi pöly 6 7,6 9,7 24 0,8 0,9 1,9 0,07 0, ,1 3,3 20 0,7 0,7 3,8 0,13 0, ,6 4,9 Sorsala pöly 7 7,5 7,9 11 0,5 0,5 1,3 0,06 0, ,7 1,8 < 0,1 0,00 0,00 1,4 0,06 0, ,5 2,6 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 7,4 6,8 5,5 0,3 0,3 1,3 0,07 0, ,6 0,6 < 0,1 0,01 0,01 0,4 0,02 0, ,4 1,5 Tuhkakylän koulu pöly 9 7,4 10,7 21 0,9 1,0 2,3 0,10 0, ,7 0,7 < 0,1 0,00 0,00 0,8 0,04 0, ,3 1,4 Kipsisakka-allas NE pöly 10 7,5 8,4 12 0,5 0,5 1,0 0,04 0, ,4 1,5 12 0,5 0,5 1,8 0,07 0, ,1 4,3 Kipsisakka-allas NE pöly 11 7,4 7,1 9,4 0,5 0,5 0,7 0,03 0, ,0 1,1 < 0,1 0,00 0,01 0,7 0,03 0, ,9 2,1 Liuotusalue E pöly 12 7,6 11,7 46 1,3 1,4 1,9 0,06 0, ,7 5,0 34 1,0 1,1 7,1 0,21 0, ,1 6,5 Liuotusalue E pöly 13 7,6 11,4 84 2,6 2,8 1,9 0,06 0, ,9 10, ,9 4,2 17 0,52 0, Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,6 9,9 60 2,1 2,3 1,1 0,04 0, ,7 10,4 95 3,4 3,6 14 0,50 0, Juuso pöly 15 7,4 7,3 4,7 0,2 0,2 0,7 0,03 0, ,7 0,8 < 0,1 0,00 0,01 0,5 0,03 0, ,2 1,3 Kalliojärvi pöly 16 7,5 7,2 3,9 0,2 0,2 1,0 0,05 0,05 9,5 0,5 0,5 < 0,1 0,00 0,01 0,4 0,02 0, ,2 1,3 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

18 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 2, d keräimet 1, 6, 8, 11, 12, 13, d keräimet 4, 5, d keräimet 7, 9, d keräimet 10 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,9 19,6 69 1,1 1,2 2,7 0,04 0, ,3 3, ,7 2,8 11 0,18 0, ,0 8,3 Pappila pöly 2 7,8 14,4 6,5 0,2 0,2 0,8 0,02 0, ,5 0, ,0 5,6 1,1 0,03 0, ,9 3,2 Pirttimäki pöly 3 7,7 12,1 7,1 0,2 0,2 1,2 0,03 0, ,6 0,6 27 0,8 0,8 0,8 0,02 0, ,9 1,0 Taattola pöly 4 7,9 19,1 42 0,7 0,7 1,3 0,02 0, ,0 3, ,0 2,0 9,6 0,17 0, ,8 5,8 Metsäpirtti pöly 5 7,5 14,1 8,8 0,2 0,2 2,2 0,05 0, ,5 0,5 27 0,7 0,7 0,9 0,02 0, ,9 0,9 Myllyniemi pöly 6 7,8 16,9 59 1,2 1,3 2,2 0,05 0, ,8 2,9 93 1,9 2,0 7,4 0,15 0, ,1 5,3 Sorsala pöly 7 7,8 14,9 22 0,5 0,5 1,3 0,03 0, ,8 1,8 58 1,4 1,4 4,0 0,09 0, ,2 3,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 7,6 10,9 2,8 0,1 0,1 1,2 0,04 0,04 8 0,3 0,3 25 0,8 0,9 0,4 0,01 0, ,6 0,6 Tuhkakylän koulu pöly 9 7,6 14,5 58 1,4 1,4 6,6 0,16 0,16 3 0,1 0,1 29 0,7 0,7 2,5 0,06 0, ,4 1,4 Kipsisakka-allas NE pöly 10 7,6 12,0 12 0,3 0,3 0,3 0,01 0, ,1 1,1 25 0,7 0,7 2,0 0,06 0, ,6 2,5 Kipsisakka-allas NE pöly 11 7,7 12,3 12 0,4 0,4 0,7 0,02 0, ,9 0,9 25 0,7 0,8 1,4 0,04 0, ,1 2,2 Liuotusalue E pöly 12 7,9 22,1 62 1,0 1,0 1,9 0,03 0, ,3 3, ,8 1,9 9,3 0,15 0, ,0 6,2 Liuotusalue E pöly 13 7,8 19,4 96 1,7 1,8 2,1 0,04 0, ,2 6, ,5 3,6 15 0,27 0, Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,7 17, ,1 2,1 3,4 0,07 0, ,4 7, ,6 4,7 19 0,39 0, Juuso pöly 15 7,7 12,6 5,1 0,1 0,1 0,9 0,02 0, ,4 0,4 32 0,9 0,9 0,6 0,02 0, ,9 0,9 Kalliojärvi pöly 16 7,6 12,2 5,3 0,2 0,2 0,9 0,03 0, ,4 0,4 20 0,6 0,6 0,5 0,01 0, ,7 0,7 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

19 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 14, 15, d keräimet 3, 12, d keräin 9 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 5,3 1,6 90 1,3 1,5 5,4 0,08 0, ,3 2,6 82 1,2 1,3 7,4 0,10 0, ,6 5,3 Pappila pöly 2 5,8 1,0 4,6 0,1 0,1 1,5 0,03 0, ,3 0, ,5 0,01 0, Pirttimäki pöly 3 6,2 0,9 17 0,5 0,5 3,3 0,09 0, ,5 0,6 15 0,4 0,5 1,2 0,03 0, ,4 1,6 Taattola pöly 4 5,2 1,1 12 0,2 0,2 3,1 0,05 0, ,4 0,5 24 0,4 0,5 1,3 0,02 0, ,0 1,2 Metsäpirtti pöly 5 5,3 1,0 6,7 0,2 0,2 2,9 0,07 0, ,3 0,4 16 0,4 0,5 0,6 0,01 0, ,3 1,5 Myllyniemi pöly 6 5,6 1,1 33 0,6 0,7 3,1 0,06 0, ,5 0,5 21 0,4 0,4 1,3 0,02 0, ,3 1,5 Sorsala pöly 7 5,4 0,9 15 0,4 0,4 2,4 0,06 0, ,2 0,3 11 0,3 0,3 0,7 0,02 0, ,0 1,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,8 0,9 5,3 0,2 0,2 3,2 0,11 0,13 4,5 0,2 0,2 7,4 0,3 0,3 0,3 0,01 0, ,0 1,2 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,3 1,4 37 0,9 1,1 5,3 0,14 0, ,4 0,5 14 0,4 0,4 1,4 0,04 0, ,8 2,2 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,8 0,9 10 0,3 0,3 1,8 0,05 0, ,4 0,4 12 0,3 0,4 0,7 0,02 0, ,9 1,0 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,7 0,9 9,0 0,3 0,3 1,7 0,05 0, ,3 0,4 9,0 0,3 0,3 0,5 0,01 0, ,7 0,8 Liuotusalue E pöly 12 5,2 2, ,7 0,9 5,4 0,04 0, ,9 1,0 75 0,5 0,6 5,5 0,04 0, ,2 2,6 Liuotusalue E pöly 13 5,3 1,8 41 0,4 0,5 3,1 0,03 0, ,7 0,9 56 0,6 0,7 4,0 0,04 0, ,0 2,3 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,6 1,2 30 0,5 0,6 4,5 0,08 0, ,6 1,9 67 1,2 1,3 4,9 0,08 0, ,1 4,7 Juuso pöly 15 5,9 0,9 4,6 0,1 0,1 2,3 0,06 0,07 3,4 0,1 0,1 9,4 0,3 0,3 0,2 0,01 0, ,5 0,6 Kalliojärvi pöly 16 5,6 0,7 6,3 0,2 0,2 2,0 0,06 0,07 7,6 0,2 0,3 7,9 0,3 0,3 0,4 0,01 0, ,7 0,9 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Keräimen 2 Pappila kuparin ja sinkin pitoisuus epäilyttävä. Tulokset tarkistettu. Kerämessä 12 liuotusalueen ip vettä poikkeuksellisen vähän. Oulussa Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

20 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 14, 15, d keräin d keräimet 12, 13 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 4,7 5,6 75 0,9 0,9 20 0,23 0, ,7 1,8 85 1,0 1,0 5,5 0,06 0, ,4 3,5 Pappila pöly 2 5,6 2,2 17 0,3 0,3 7,7 0,14 0, ,3 0,3 74 1,4 1,4 0,1 0,00 0, ,9 2,0 Pirttimäki pöly 3 5,4 1,6 25 0,5 0,6 8,4 0,18 0, ,4 0,5 24 0,5 0,6 0,7 0,01 0, ,1 1,2 Taattola pöly 4 5,2 2,8 32 0,5 0,5 9,4 0,13 0, ,4 0,4 36 0,5 0,5 0,9 0,01 0, ,9 1,0 Metsäpirtti pöly 5 4,9 2,7 45 0,6 0,6 33 0,43 0,44 7,6 0,1 0,1 33 0,4 0,4 0,1 0,00 0, ,4 0,4 Myllyniemi pöly 6 5,8 3,0 90 1,3 1,4 18 0,26 0, ,3 0,3 26 0,4 0,4 1,1 0,02 0, ,9 0,9 Sorsala pöly 7 5,2 1,9 16 0,4 0,4 7,4 0,17 0, ,2 0,2 25 0,6 0,6 0,1 0,00 0, ,7 0,7 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,5 3,0 20 0,5 0,5 10 0,24 0,25 2,9 0,1 0,1 24 0,6 0,6 < 0,06 0,00 0, ,6 0,6 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,8 3, ,1 2,2 21 0,35 0, ,2 0,2 28 0,5 0,5 1,4 0,02 0, ,0 1,0 Kipsisakka-allas NE pöly 10 4,6 2,5 19 0,4 0,4 6,1 0,12 0, ,2 0,2 18 0,4 0,4 0,2 0,00 0, ,6 0,6 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,6 1,9 15 0,3 0,3 6,2 0,13 0, ,2 0,2 18 0,4 0,4 0,1 0,00 0, ,5 0,5 Liuotusalue E pöly 12 4,3 6,4 98 1,2 1,3 11 0,13 0, ,2 2,4 78 0,9 1,0 5,4 0,06 0, ,0 5,4 Liuotusalue E pöly 13 4,8 4, ,1 1,2 56 0,62 0, ,5 1,6 88 1,0 1,0 5,5 0,06 0, ,6 3,8 Kuusilammen louhos NE pöly 14 4,7 3,1 57 0,9 0,9 11 0,17 0, ,0 1,0 49 0,7 0,8 2,8 0,04 0, ,4 2,5 Juuso pöly 15 5,5 1,5 25 0,6 0,6 18 0,43 0,45 5,9 0,1 0,1 40 1,0 1,0 < 0,06 0,00 0, ,8 0,8 Kalliojärvi pöly 16 5,0 1,5 13 0,4 0,4 8,1 0,22 0,23 4,3 0,1 0,1 40 1,1 1,1 < 0,06 0,00 0, ,6 0,6 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

21 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 1, 2, 8, 10, 11, 12, 13, 15, d keräin d keräimet 4, 5, 6, 7, 9, 14 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 4,2 5,6 78 1,3 1,4 27 0,4 0, ,7 1,8 45 0,7 0,8 3,7 0,06 0, ,8 5,1 Pappila pöly 2 5,1 2,3 40 0,7 0,8 26 0,5 0,5 5,5 0,1 0,1 6,3 0,1 0,1 0,6 0,01 0, ,8 0,8 Pirttimäki pöly 3 5,9 2,0 30 1,0 1,1 23 0,8 0,8 <5 0,2 0,2 <5 0,2 0,2 0,4 0,01 0, ,5 0,6 Taattola pöly 4 5,9 2,3 52 0,8 0,8 28 0,4 0,4 8,0 0,1 0,1 14 0,2 0,2 0,6 0,01 0, ,9 1,0 Metsäpirtti pöly 5 6,0 2,0 46 0,9 1,0 30 0,6 0, ,1 2,2 39 0,8 0,8 0,3 0,01 0, ,9 0,9 Myllyniemi pöly 6 5,7 3, ,8 2,9 62 0,9 0,9 31 0,4 0,4 53 0,7 0,8 2,0 0,03 0, ,1 2,2 Sorsala pöly 7 6,0 2,4 63 1,4 1,4 35 0,8 0,8 <5 0,1 0,1 5,0 0,1 0,1 0,4 0,01 0, ,1 1,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,1 2,3 79 1,7 1,8 53 1,2 1,2 <5 0,1 0,1 8,8 0,2 0,2 0,2 0,01 0, ,6 0,6 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,2 2,1 70 1,4 1,4 32 0,6 0,7 <5 0,1 0,1 5,0 0,1 0,1 0,6 0,01 0, ,7 4,9 Kipsisakka-allas NE pöly 10 4,8 2,4 51 1,1 1,1 25 0,5 0,6 57 1,2 1,3 18 0,4 0,4 0,6 0,01 0, ,0 1,1 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,6 2,4 15 0,6 0,6 11 0,4 0,4 14 0,5 0, ,3 7,9 0,3 0,01 0, ,2 5,6 Liuotusalue E pöly 12 4,1 9, ,4 4,7 33 0,5 0, ,5 2,6 84 1,2 1,3 9,0 0,13 0, ,7 7,2 Liuotusalue E pöly 13 4,1 5,9 89 1,4 1,5 24 0,4 0,4 98 1,5 1, ,7 1,8 3,1 0,05 0, ,5 5,9 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,0 2,7 91 1,9 1,9 33 0,7 0,7 88 1,8 1,9 58 1,2 1,2 3,6 0,07 0, ,1 5,3 Juuso pöly 15 6,7 17, ,6 2, ,5 2,6 <5 0,1 0,1 13 0,2 0,2 0,5 0,01 0, ,7 0,7 Kalliojärvi pöly 16 6,2 2,0 31 1,0 1,1 24 0,8 0,9 <5 0,2 0,2 7,5 0,3 0,3 0,1 0,00 0, ,8 0,9 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

22 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 1, 2, 8, 10, 11, 12, 13, 15, d keräimet d keräimet 4, 5, 6, 7, 9, 14 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,7 4,1 37 2,1 2,2 19 1,1 1,1 45 2,5 2,6 30 1,7 1,8 1,9 0,11 0, ,7 5,9 Pappila pöly 2 6,7 13,3 43 2,0 2,1 39 1,8 1,9 11 0,5 0,5 17 0,8 0,8 0,5 0,03 0, ,3 2,4 Pirttimäki pöly 3 6,5 4, ,4 9,3 97 7,4 8,2 14 1,1 1,2 15 1,1 1,3 0,7 0,06 0, ,7 4,2 Taattola pöly 4 6,7 4,0 18 1,4 1,5 18 1,4 1,5 8,9 0,7 0,7 15 1,2 1,2 0,3 0,02 0, ,8 3,0 Metsäpirtti pöly 5 6,5 2,9 52 3,0 3,2 44 2,6 2,7 3,1 0,2 0,2 6,4 0,4 0,4 0,1 0,01 0, ,8 0,9 Myllyniemi pöly 6 5,9 1,5 68 4,1 4,4 68 4,1 4,4 8,3 0,5 0,5 10 0,6 0,6 0,3 0,02 0, ,9 2,0 Sorsala pöly 7 6,6 6,4 46 3,1 3,3 42 2,8 3,0 5,9 0,4 0,4 10 0,6 0,7 0,3 0,02 0, ,7 1,8 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,5 2,7 52 2,7 2,8 42 2,2 2,2 4,8 0,2 0,3 10 0,5 0,5 0,2 0,01 0, ,3 1,3 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,0 0,9 23 1,5 1,6 18 1,2 1,3 3,1 0,2 0,2 6,3 0,4 0,5 0,2 0,01 0, ,7 1,8 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,5 3,7 32 2,1 2,1 27 1,7 1,8 7,1 0,5 0,5 12 0,8 0,8 0,4 0,02 0, ,2 2,3 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,0 0,9 8 0,5 0,5 6 0,4 0,4 4,5 0,3 0,3 3,6 0,2 0,2 0,1 0,01 0, ,0 1,0 Liuotusalue E pöly 12 4,4 3,3 40 1,9 2,0 9 0,4 0,4 60 2,9 3,0 28 1,3 1,4 2,0 0,10 0, ,7 7,9 Liuotusalue E pöly 13 4,7 1,7 36 2,0 2,0 12 0,7 0,7 45 2,4 2,5 28 1,5 1,6 1,8 0,10 0, ,4 5,6 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,5 4,2 51 2,9 3,1 43 2,5 2,6 24 1,4 1,5 23 1,3 1,4 1,1 0,06 0, ,0 4,3 Juuso pöly 15 6,8 34, ,9 15, ,4 13,8 4,0 0,3 0,3 41 3,0 3,2 0,2 0,01 0, ,4 5,5 Kalliojärvi pöly 16 6,6 4,1 85 6,3 6,5 82 6,1 6,3 2,3 0,2 0,2 8,5 0,6 0,7 0,2 0,01 0, ,9 0,9 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

23 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, d keräin 3 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,3 9, ,6 8, ,9 6, ,8 4,9 92 3,6 3,7 6,1 0,24 0, ,6 14,0 Pappila pöly 2 6,8 34, ,0 9, ,1 8,4 15 0,61 0,6 34 1,4 1,4 0,71 0,03 0, ,5 3,7 Pirttimäki pöly 3 6,1 3,5 82 5,8 5,8 61 4,3 4,3 18 1,3 1,3 22 1,6 1,6 1,1 0,08 0, ,7 3,7 Taattola pöly 4 6,2 3,8 73 2,7 2,8 63 2,3 2,4 14 0,52 0,5 18 0,7 0,7 0,83 0,03 0, ,7 1,8 Metsäpirtti pöly 5 6,7 39, ,7 13, ,8 12,2 5,0 0,24 0,3 37 1,8 1,9 0,33 0,02 0, ,4 3,5 Myllyniemi pöly 6 6,3 6,7 93 3,4 3,5 93 3,4 3,5 18 0,65 0,7 41 1,5 1,5 0,69 0,02 0, ,2 2,2 Sorsala pöly 7 6,8 38, ,8 7, ,3 6,5 8,1 0,42 0,4 24 1,3 1,3 0,39 0,02 0, ,3 2,4 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,2 26,7 42 3,1 3,2 31 2,3 2,4 1,0 0,07 0,1 6,3 0,5 0,5 0,09 0,01 0, ,0 1,1 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,2 3,5 63 3,1 3,2 53 2,6 2,7 6,8 0,33 0,3 16 0,8 0,8 0,30 0,01 0, ,3 1,4 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,2 4, ,6 5,8 90 4,6 4,8 20 1,0 1,1 24 1,2 1,3 1,1 0,06 0, ,5 3,6 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,4 6, ,6 5,8 78 4,4 4,5 13 0,7 0,8 16 0,9 0,9 0,66 0,04 0, ,5 2,5 Liuotusalue E pöly 12 4,0 8, ,9 3,0 34 0,8 0, ,3 3,4 73 1,6 1,7 6,4 0,14 0, ,8 0,8 Liuotusalue E pöly 13 4,2 5, ,1 3,2 48 1,4 1,4 94 2,7 2,8 67 1,9 2,0 4,8 0,14 0, ,3 6,5 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,5 15, ,2 9, ,4 8,6 32 1,3 1,4 43 1,8 1,9 1,9 0,08 0, ,6 5,8 Juuso pöly 15 6,7 58, ,2 15, ,6 15,1 7,6 0,5 0,5 43 2,7 2,8 0,40 0,03 0, ,9 5,0 Kalliojärvi pöly 16 6,6 11,3 46 2,8 2,9 46 2,8 2,9 5,0 0,3 0,3 16 1,0 1,0 0,16 0,01 0, ,3 1,4 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa Pöyry Environment Oy FM Pirkko Virta

24 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 1, 2, 3, 6, 8, 9, 11, 12, 13, 14, d keräimet 4, 5, 7, 10, 15 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,4 19, ,1 11, ,0 10,7 16 1,5 1,6 22 2,0 2,2 0,65 0,060 0, ,2 6,6 Pappila pöly 2 6,8 47, ,1 16, ,5 15,5 1,5 0,12 0, ,4 1,5 0,01 0,001 0, ,3 2,5 Pirttimäki pöly 3 6,2 2,4 36 4,0 4,3 26 2,9 3,1 27 3,0 3,2 9,0 1,0 1,1 0,40 0,044 0, ,5 7,0 Taattola pöly 4 6,1 1,4 62 6,4 7,2 62 6,4 7,2 13 1,4 1,5 7,0 0,73 0,81 0,24 0,025 0, ,5 1,6 Metsäpirtti pöly 5 6,6 13,1 47 5,1 5,7 44 4,8 5,3 83 9,0 10,0 17 1,9 2,1 0,08 0,009 0, ,7 6,3 Myllyniemi pöly 6 6,5 7,1 27 2,7 2,9 27 2,7 2,9 14 1,4 1,5 4,9 0,50 0,53 0,11 0,011 0, ,1 1,2 Sorsala pöly 7 6,5 9,4 39 4,5 5,0 39 4,5 5,0 3,1 0,36 0,40 4,4 0,51 0,57 0,03 0,003 0, ,1 1,3 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,5 9,1 36 3,8 4,0 36 3,8 4,0 4,8 0,50 0,54 5,6 0,59 0,63 0,01 0,001 0, ,3 1,3 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,0 0,8 16 1,8 2,0 8 0,91 1,0 6,6 0,75 0,81 2,8 0,32 0,34 0,11 0,013 0,013 2,4 0,27 0,29 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,6 10,4 42 4,6 5,1 40 4,4 4,8 27 2,9 3,3 14 1,5 1,7 0,09 0,010 0, ,9 4,4 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,4 16,2 75 7,0 7,5 72 6,7 7,2 2,0 0,19 0,20 8,3 0,78 0,83 <0,01 0,001 0, ,1 1,2 Liuotusalue E pöly 12 4,1 4,3 23 1,9 2,0 9 0,7 0, ,9 2,0 4,5 0,37 0,40 0,38 0,031 0, ,9 5,3 Liuotusalue E pöly 13 5,7 1,9 20 1,2 1,3 13 0,8 0, ,98 1,0 6,9 0,42 0,45 0,40 0,024 0, ,9 2,0 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,4 11,9 44 4,6 4,9 40 4,2 4,5 18 1,9 2,0 22 2,3 2,4 0,65 0,068 0, ,6 4,9 Juuso pöly 15 6,6 40,7 68 5,7 6,4 66 5,6 6,2 0,38 0,032 0, ,2 1,3 0,05 0,004 0, ,9 3,2 Kalliojärvi pöly 16 6,5 14,8 54 6,3 6,7 54 6,3 6,7 6,5 0,75 0, ,3 18,5 0,04 0,005 0, ,6 9,2 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa Pöyry Environment Oy FM Pirkko Virta

25 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 7, d keräimet 4, 5, d keräimet 1, 2, 3, 6, 8, 9, 13, d keräimet 11, 12, 16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,1 3,0 14 1,0 1,1 7,1 0,51 0, ,7 1,8 19 1,4 1,5 0,81 0,058 0, ,2 3,6 Pappila pöly 2 6,3 4,0 21 1,4 1,6 19 1,3 1,4 1,5 0,10 0,11 5,6 0,37 0,41 0,14 0,009 0, ,3 1,5 Pirttimäki pöly 3 6,1 2,8 42 3,3 3,7 28 2,2 2,5 31 2,4 2,7 24 1,9 2,1 1,5 0,12 0, ,9 6,6 Taattola pöly 4 6,3 3,0 20 1,5 1,6 14 1,1 1,1 9,3 0,70 0,72 8,8 0,66 0,69 0,64 0,048 0, ,6 2,7 Metsäpirtti pöly 5 5,4 0,7 19 1,6 1,7 16 1,4 1,4 1,0 0,09 0,09 1,9 0,2 0,17 0,14 0,012 0,013 2,1 0,18 0,19 Myllyniemi pöly 6 5,7 1,0 8,0 0,58 0,64 8,0 0,58 0,64 3,6 0,26 0,29 5,0 0,36 0,40 0,25 0,018 0, ,80 0,88 Sorsala pöly 7 6,0 2,2 21 1,5 1,6 21 1,5 1,6 2,0 0,14 0,15 7,6 0,53 0,56 0,16 0,011 0, ,83 0,89 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,8 2,2 25 2,0 2,3 24 2,0 2,2 1,0 0,08 0,09 2,3 0,19 0,21 0,11 0,009 0, ,6 2,9 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,9 1,4 15 1,2 1,4 13 1,1 1,2 1,1 0,09 0,10 2,5 0,20 0,23 0,10 0,008 0,009 9,9 0,81 0,90 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,6 1,1 16 1,2 1,2 15 1,1 1,2 4,4 0,33 0,34 5,4 0,41 0,42 0,21 0,016 0, ,1 1,1 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,8 0,9 12 0,93 1,0 11 0,86 0,92 2,4 0,19 0,20 3,8 0,30 0,32 0,23 0,018 0,019 6,1 0,48 0,51 Liuotusalue E pöly 12 4,0 6,9 15 1,0 1,0 4,9 0,32 0, ,6 8,2 21 1,4 1,5 1,9 0,12 0, Liuotusalue E pöly 13 4,3 3,3 12 0,85 0,94 5,7 0,40 0, ,8 2,0 8,0 0,57 0,63 0,63 0,045 0, ,9 5,5 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,2 1,8 16 1,2 1,3 10 0,70 0, ,1 1,2 10 0,72 0,80 0,75 0,054 0, ,0 3,3 Juuso pöly 15 5,9 3,8 16 1,2 1,3 14 1,1 1,1 4,4 0,34 0, ,4 1,5 0,14 0,011 0, ,5 4,8 Kalliojärvi pöly 16 5,4 0,5 6,1 0,50 0,54 5,5 0,45 0,49 0,88 0,07 0,08 3,5 0,29 0,31 0,10 0,008 0,009 2,1 0,17 0,19 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa Pöyry Environment Oy FM Pirkko Virta

26 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 4, 5, 10, 11, 12, d keräimet 1, 2, 3, 6, 7, 8, 9, 13, 14, 15 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,4 1,0 24 1,3 1,4 4,4 0,24 0, ,6 3,9 46 2,5 2,7 3,0 0,16 0, ,5 10 Pappila pöly 2 5,6 0,6 3,4 0,20 0,21 1,4 0,08 0,09 8,3 0,48 0,52 7,4 0,43 0,46 0,43 0,025 0, ,5 1,6 Pirttimäki pöly 3 6,2 0,5 5,8 0,30 0,32 0,80 0,04 0, ,57 0,6 11 0,57 0,61 0,49 0,025 0, ,6 1,7 Taattola pöly 4 5,5 0,5 9,8 0,47 0,53 1,0 0,05 0, ,82 0,91 9,4 0,45 0,50 0,81 0,039 0, ,4 2,6 Metsäpirtti pöly 5 5,5 0,5 6,0 0,31 0,34 1,4 0,07 0,08 4,9 0,25 0,28 3,8 0,20 0,22 0,29 0,015 0, ,2 1,4 Myllyniemi pöly 6 5,0 2,1 22 1,1 1,2 16 0,80 0,86 9,9 0,49 0,53 6,6 0,33 0,35 0,49 0,024 0, ,5 1,7 Sorsala pöly 7 5,4 0,5 15 0,85 0, ,56 0,60 7,1 0,40 0,43 5,6 0,32 0,34 0,33 0,019 0, ,4 1,5 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,4 0,9 10 0,41 0,44 6,1 0,25 0,27 2,8 0,11 0,12 3,5 0,14 0,15 0,23 0,009 0, ,94 1,0 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,6 0,5 24 1,2 1,3 3,2 0,17 0,18 4,9 0,25 0,27 3,4 0,18 0,19 0,50 0,026 0, ,78 0,83 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,3 0,4 19 1,1 1,2 14 0,83 0, ,65 0,72 7,1 0,42 0,47 0,38 0,022 0, ,4 1,6 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,5 0,5 5,1 0,31 0,35 2,2 0,13 0,15 3,4 0,21 0,23 1,9 0,12 0,13 0,21 0,013 0, ,67 0,75 Liuotusalue E pöly 12 4,5 2,6 21 1,0 1,2 1,1 0,05 0, ,5 3,9 14 0,70 0,78 1,6 0,080 0, ,2 10 Liuotusalue E pöly 13 5,1 1,0 27 1,3 1,4 1,7 0,08 0, ,6 1,7 17 0,83 0,89 1,4 0,068 0, ,6 5,0 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,4 0,6 24 1,3 1,4 1,5 0,08 0, ,7 1,9 16 0,86 0,93 1,4 0,076 0, ,5 4,9 Juuso pöly 15 5,5 0,7 7,0 0,43 0,46 4,3 0,26 0,28 4,3 0,26 0,28 5,1 0,31 0,33 0,20 0,012 0, ,2 1,2 Kalliojärvi pöly 16 5,4 0,5 12 0,70 0, ,58 0,64 3,4 0,20 0,22 2,5 0,15 0,16 0,11 0,006 0, ,64 0,71 Määritykset Nab Labs Oy 0,0 Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa Pöyry Environment Oy FM Pirkko Virta

27 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 5,8 1,4 25 2,4 2,6 2,1 0,20 0, ,3 6,8 51 4,9 5,2 3,1 0,30 0, ,6 18 Pappila pöly 2 5,4 0,8 2,2 0,22 0,24 1,3 0,13 0,14 3,3 0,34 0,36 2,9 0,30 0,32 0,13 0,013 0, ,4 1,5 Pirttimäki pöly 3 5,7 0,7 2,6 0,26 0,28 1,9 0,19 0,20 1,5 0,15 0,2 1,9 0,19 0,20 0,03 0,003 0,003 6,8 0,7 0,72 Taattola pöly 4 5,4 0,7 2,6 0,26 0,28 2,1 0,21 0,22 3,1 0,31 0,33 2,8 0,28 0,30 0,15 0,015 0, ,4 1,5 Metsäpirtti pöly 5 5,5 0,7 2,4 0,23 0,25 2,0 0,20 0,21 1,3 0,13 0,14 1,8 0,18 0,19 0,01 0,001 0,001 6,1 0,60 0,64 Myllyniemi pöly 6 5,5 0,7 6,7 0,62 0,66 6,7 0,62 0,66 3,9 0,36 0,38 5,8 0,53 0,57 0,14 0,013 0, ,6 1,7 Sorsala pöly 7 5,5 0,7 2,6 0,26 0,28 2,0 0,20 0,21 2,0 0,20 0,21 4,0 0,40 0,43 0,04 0,004 0, ,2 1,3 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,3 0,7 5,3 0,55 0,59 5,1 0,53 0,57 1,4 0,15 0,16 2,6 0,27 0,29 0,09 0,009 0, ,0 1,1 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,5 0,7 3,6 0,36 0,39 2,2 0,22 0,24 0,75 0,075 0,081 2,5 0,25 0,27 0,08 0,008 0,009 8,5 0,85 0,91 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,5 0,8 4,6 0,46 0,49 2,6 0,26 0,28 6,8 0,68 0,73 7,0 0,70 0,75 0,25 0,025 0, ,9 2,0 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,6 0,9 5,9 0,63 0,68 2,0 0,21 0,23 9,3 1,0 1,07 6,8 0,73 0,78 0,26 0,028 0, ,2 3,4 Liuotusalue E pöly 12 4,9 1,6 4,6 0,44 0,47 1,5 0,14 0, ,8 3,0 9,4 0,89 0,95 0,44 0,042 0, ,0 8,6 Liuotusalue E pöly 13 5,3 0,8 4,6 0,45 0,48 1,1 0,11 0,11 8,9 0,86 0,9 6,4 0,62 0,66 0,31 0,030 0, ,9 3,1 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,4 0,7 4,0 0,43 0,46 1,3 0,14 0,15 7,9 0,84 0,9 5,8 0,62 0,66 0,23 0,024 0, ,0 2,2 Juuso pöly 15 6,3 1,3 1,2 0,12 0,13 0,90 0,09 0,10 0,88 0,09 0,10 3,5 0,36 0,38 0,01 0,001 0,001 5,9 0,60 0,64 Kalliojärvi pöly 16 5,5 0,7 2,4 0,23 0,25 1,5 0,15 0,16 4,5 0,44 0,47 9,4 0,91 0,97 0,13 0,013 0, ,3 1,3 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa Pöyry Environment Oy FM Pirkko Virta

28 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: d keräimet 1, 2, 6, 8, 10, 11, 14, 15, d keräimet 3, 4, 5, 7, 9, 12, 13 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,6 2,4 67 2,3 2,1 2,8 0,10 0, ,9 9, ,8 6,2 12,5 0,43 0, Pappila pöly 2 5,5 1,0 11,0 0,41 0,37 1,2 0,04 0, ,3 1,2 26 0,97 0,89 1,4 0,052 0, ,9 2,7 Pirttimäki pöly 3 5,7 0,8 33 1,3 1,1 2,6 0,10 0, ,5 1,3 34 1,3 1,1 1,9 0,072 0, ,4 3,9 Taattola pöly 4 5,8 0,7 12,0 0,42 0,37 1,7 0,06 0, ,80 0, ,80 0,70 1,0 0,035 0, ,0 1,8 Metsäpirtti pöly 5 6,1 1,0 5,2 0,20 0,17 1,5 0,06 0,05 9,4 0,35 0,31 10,0 0,38 0,33 0,34 0,013 0,011 27,0 1,0 0,90 Myllyniemi pöly 6 5,6 0,8 12,0 0,43 0,39 1,9 0,07 0,06 19,0 0,68 0,62 16,0 0,57 0,52 0,83 0,030 0, ,8 1,7 Sorsala pöly 7 5,3 0,7 5,8 0,22 0,19 1,7 0,06 0,06 7,8 0,29 0,26 10,0 0,37 0,33 0,30 0,011 0, ,0 0,93 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 9,5 2,7 5,9 0,24 0,22 2,4 0,10 0,09 8,5 0,35 0,31 8,9 0,36 0,33 0,46 0,019 0, ,4 2,2 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,6 0,9 12,0 0,44 0,38 2,3 0,08 0,07 5,1 0,18 0,16 7,5 0,27 0,24 0,45 0,016 0, ,80 0,70 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,6 0,8 7,6 0,28 0,25 1,3 0,05 0,04 14,0 0,51 0,47 14,0 0,51 0,47 0,50 0,018 0, ,2 1,1 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,6 0,8 4,7 0,17 0,16 0,90 0,03 0,03 6,4 0,2 0,21 6,4 0,23 0,21 0,19 0,007 0, ,69 0,63 Liuotusalue E pöly 12 4,9 3,9 54 2,0 1,8 1,6 0,06 0, ,0 13, ,0 5,3 11,4 0,43 0, Liuotusalue E pöly 13 5,6 1,4 47 1,8 1,6 1,9 0,07 0, ,1 4,5 56 2,1 1,9 4,5 0,169 0, ,2 9,0 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,7 0,8 26 0,95 0,87 1,7 0,06 0, ,7 1,5 31 1,1 1,0 2,00 0,073 0, ,6 3,3 Juuso pöly 15 5,7 0,8 5,0 0,19 0,17 2,8 0,11 0,10 4,8 0,18 0,17 6,6 0,25 0,23 0,19 0,007 0, ,80 0,73 Kalliojärvi pöly 16 5,6 0,7 4,2 0,14 0,13 1,2 0,04 0,04 8,9 0,29 0,27 11,0 0,36 0,33 0,35 0,012 0, ,86 0,78 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Pirkko Virta

29 Liite 3

30 Osa IV e TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ SOTKAMO HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYSKUU HELMIKUU 2009 Helena Saari Risto Pesonen

31 TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ SOTKAMO HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYSKUU 2008-HELMIKUU 2009 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki

32 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTATIETOA HIUKKASISTA TUTKIMUKSEN SUORITUS Mittauspaikat ja mittausjakso Mitatut ilman epäpuhtaudet ja mittausmenetelmät MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Mitatut pitoisuudet Ohje- ja raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttaneita tekijöitä suurimmat pitoisuusarvot Pitoisuuksien ajallinen vaihtelu Pitoisuuksien vertailua YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET VIITELUETTELO... 27

33 3 1 JOHDANTO Ilmatieteen laitos mittasi välisenä aikana Talvivaaran kaivosalueella ja sen ympäristössä aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin suuruisten ns. hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia kahdessa mittauspisteessä. Mittausten tavoitteena oli hankia tietoa Talvivaaran kaivoksen toiminnan aikaisten pölypäästöjen aiheuttamista hiukkaspitoisuuksista. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla, joilla saadaan esiin myös pitoisuuksien lyhytaikaisvaihtelut. Mittaustulosten tarkasteluja ja tulkintaa varten toisessa kohteessa mitattiin lisäksi tuulen suuntaa ja nopeutta, ulkoilman lämpötilaan ja suhteellista kosteutta. Mittaukset liittyivät Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston Talvivaaran kaivoksen toimintoja koskevassa ympäristö- ja vesitalousluvassa (PSY, 2006) annettuihin ilmanlaadun tarkkailumääräyksiin. Luvassa esitetään, että toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla ulkoilman laatua seuraavasti: Luvan saaja mittaa ulkoilman hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia kampanjaluonteisesti vähintään kahdessa tarkkailupisteessä jatkuvatoimisilla analysaattoreilla kuuden kuukauden jaksolla. Hiukkasmittaukset suoritetaan heti kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen ajanjaksona, jolloin korkeimpien pitoisuuksien muodostuminen on todennäköisintä. Mittausasemien paikat valitaan ilmanlaatuasetuksessa (711/2001) mainitut mittauspaikkojen sijoittamista ja väestön altistumista koskevat kriteerit huomioiden siten, että toinen mittauspaikka on läheinen altistuva kohde (lähin asutus) ja toinen kaivosalueella yleisen pölyämisen arvioimiseksi. Seuranta-asemien paikat hyväksytetään Kainuun ympäristökeskuksella. Tuloksia verrataan voimassa oleviin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia koskeviin raja-arvoihin (Vna 711/2001) ja hengitettävien hiukkasten pitoisuutta koskevaan ohjearvoon (Vnp 480/1996). Luvan saaja liittää lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen perustellun esityksen jatkuvatoimisten hiukkasmittausten tulosten perusteella, onko jatkuvaan hiukkasten pitoisuusseurantaan tarvetta. Tutkimuksen tilasi Pöyry Environment Oy. Talvivaaran kaivoksen yhdyshenkilöinä tutkimuksessa toimi ympäristöpäällikkö Heikki Kovalainen. Mittausten kenttätyöt hoiti suunnittelija Kaj Lindgren ja tutkimuksen raportoinnista vastasivat tutkija Helena Saari ja kehittämispäällikkö Risto Pesonen. Selitteet raportissa käytetyille tärkeimmille yksiköille ja lyhenteille: Yksiköt: µm mikrometri = millimetrin tuhannesosa µg/m 3 mikrogrammaa (= gramman miljoonasosaa) kuutiometrissä ilmaa (pitoisuus) aste (tuulen suunta) m/s metriä sekunnissa (tuulen nopeus) C Celsiusaste (lämpötila) atm Atmosfääri, paineen yksikkö, 1 atm = normaali-ilmakehän paine K Kelvinaste (lämpötila), 293 K = 20 C kpa kilopascal, paineen yksikkö, 101,3 kpa = 1 atm

34 4 Lyhenteet: PM 10 PM 2,5 TSP SO 2 N E S W hengitettävät hiukkaset = alle 10 µm:n kokoiset hiukkaset pienhiukkaset = alle 2,5 µm:n kokoiset hiukkaset Total Suspended Particles = kokonaisleijumaan kuuluvat hiukkaset rikkidioksidi pohjoinen (tuulen suunta), kun tuulee pohjoisesta tuulen suunta on 0 o tai 360 o itä (tuulen suunta), kun tuulee idästä tuulen suunta on 90 o etelä (tuulen suunta), kun tuulee etelästä tuulen suunta on 180 o länsi (tuulen suunta), kun tuulee lännestä tuulen suunta on 270 o Ilmanlaatukriteerien määritelmiä Ilmanlaadulle on annettu ohje- ja raja-arvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu: Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Ohjearvoilla esitetään riittävän hyvän ilmanlaadun tavoitteet. Ohjearvot eivät ole sitovia, mutta niitä sovelletaan maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen muussa ohjauksessa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa ja lupakäsittelyssä. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä alueilla, joilla ilmanlaatu on tai saattaa toistuvasti olla huonompi kuin ohjearvo edellyttäisi. Ilmanlaadun ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä (480/1996). Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Raja-arvot ovat sitovia. Raja-arvon ylittyessä on kunnan tai alueellisen ympäristökeskuksen ryhdyttävä toimiin ilmanlaadun parantamiseksi ja raja-arvon ylitysten estämiseksi. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi määräykset liikenteen tai päästöjen rajoittamisesta. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Ohje- ja raja-arvoja ei sovelleta työpaikoilla eikä tehdasalueilla.

35 5 2 TAUSTATIETOA HIUKKASISTA Hiukkaset ovat nykyisin typen oksidien ja selluntuotantopaikkakuntien haisevien rikkiyhdisteiden ohella merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä maassamme. Ulkoilman hiukkaset ovat taajamissa peräisin suurelta osin liikenteen ja tuulen nostattamasta katupölystä, eli epäsuorista päästöistä (ns. resuspensio). Hiukkaspitoisuuksia kohottavat myös suorat päästöt, jotka ovat peräisin energiantuotannon ja teollisuuden prosesseista sekä autojen pakokaasuista. Suorat hiukkaspäästöt ovat pääasiassa pieniä hiukkasia, joiden massa on vähäinen ja lukumäärä suuri. Myös kaasumaisista yhdisteistä muodostuu ilmakehässä hiukkasia. Hiukkasiin on usein sitoutunut erilaisia haitallisia yhdisteitä kuten hiilivetyjä ja raskasmetalleja. Liikenteen pakokaasuhiukkaset ovat suurelta osin peräisin dieselajoneuvoista. Dieselhiukkasten haitallisuutta kuvaa se, että niiden on arvioitu sekä ulko- että kotimaisissa terveysvaikutustutkimuksissa lisäävän syöpäriskiä ihmisissä. Ulkoilman hiukkasten koko on eri tavoin yhteydessä niiden terveysvaikutuksiin. Kokonaisleijumalla tarkoitetaan pölyä, johon saattaa sisältyä kooltaan varsin suuriakin, halkaisijaltaan jopa kymmenien mikrometrien hiukkasia. Tällaisten hiukkasten korkeat pitoisuudet vaikuttavat merkittävimmin viihtyvyyteen ja aiheuttavat likaantumista muun muassa keväisin, kun hiekoitushiekasta peräisin oleva katupöly nousee ilmaan. Suurin osa kokonaisleijuman hiukkasista on niin isoja, että ne jäävät ihmisten ylähengitysteihin ja poistuvat terveillä henkilöillä melko tehokkaasti elimistöstä. Kokonaisleijumasta käytetään lyhennettä TSP, joka tulee sanoista Total Suspended Particles. Terveysvaikutuksiltaan em. haitallisempia ovat ns. hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset, jotka kykenevät tunkeutumaan syvälle ihmisten hengitysteihin: hengitettävät hiukkaset alempiin hengitysteihin eli henkitorveen ja keuhkoputkiin asti ja pienhiukkaset keuhkorakkuloihin saakka. Hengitettäville hiukkasille, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 mikrometriä, on annettu kotimaiset ohje- ja raja-arvot. Euroopan unionin jäsenmaissa on otettu lähtien käyttöön vuosikeskiarvoja koskevat tavoiteja raja-arvot myös aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin pienhiukkasille. Vuonna 2001 voimaan tulleessa ilmanlaatuasetuksessa (Vna 711/2001) suositellaan mahdollisuuksien mukaan keräämään tietoa ulkoilman pienhiukkasten pitoisuuksista jo ennen kuin niiden pitoisuuksien säätely tulee mukaan maamme lainsäädäntöön. Hengitettävistä ja pienhiukkasista käytetään lyhenteitä PM 10 ja PM 2,5 (PM = Particulate Matter). Taajama-alueilla alle 0,1 mikrometrin kokoiset hiukkaset ovat pääosin mittauspaikan lähistön polttoprosesseista peräisin olevaa materiaalia, esimerkiksi liikenteestä ja energiantuotannosta tulleita hiiliyhdisteitä. Kokoluokassa 0,1 1 mikrometriä hiukkaset ovat etupäässä kaukokulkeutunutta ainesta. Nämä hiukkaset edustavat suoria hiukkaspäästöjä tai ovat syntyneet kaasu-hiukkasmuuntuman seurauksena. Halkaisijaltaan yli 1 mikrometrin kokoiset hiukkaset ovat yleensä mekaanisesti syntyneitä. Ne ovat esimerkiksi nousseet maasta ilmaan mittauspaikan lähistöllä tuulen tai ohi kulkevan liikenteen nostattamana. Nämä hiukkaset koostuvat lähinnä maa-aineksesta, meriaerosoleista ja orgaanisesta materiaalista, kuten kasvien osista ja siitepölyistä sekä niiden pinnalle kiinnittyneistä hiukkasista. Isoiksi hiukkasiksi luokitellaan halkaisijaltaan yli 2,5 mikrometrin kokoiset hiukkaset.

36 6 Ilmavirtausten mukana kulkeutuvia suurimpia hiukkasia kutsutaan jättiläishiukkasiksi (engl. giant particles). Kirjallisuudessa suurten ja jättiläishiukkasten välinen raja on hiukan häilyvä, mutta hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on yli mikrometriä, voitaneen kutsua jättiläishiukkasiksi. Ylärajana hiukkasille pidetään tavallisesti 100 mikrometriä. Hiukkasten kokoluokkia on havainnollistettu kuvassa 1. Hiukkasten kokoluokkia Pienet hiukkaset Suuret hiukkaset Jättiläishiukkaset Hiesu Hieno hiekka Karkea hiekka Sora Pilvi- ja sumupisarat Sa depisa rat Tupa ka nsav u Sementtipöly Lannoite- ja kalkkikivipöly JAUHOA Jauhot K aasumolekyylit Itiöt Siitepöly Virukset Bakteerit Hius Pisaroista kuivunut merisuola Liikenne Liikenteen ja tuulen nostattama pöly Energiantuot anto Energiantuotanto, lentotuhka 0,001 0,01 0, (1mm) (1cm) µm Kuva 1. Hiukkasten kokoluokkia. Hiukkasten koko ilmaistaan halkaisijana mikrometreissä (µm). Mikro (µ) etuliite tarkoittaa miljoonasosaa. 1 µm on siten metrin miljoonasosa eli millimetrin tuhannesosa. Eri polttoprosesseista peräisin olevat hiukkaset saattavat olla rikastuneita jonkin tietyn alkuaineen tai muun merkkiaineen suhteen. Esimerkiksi vanadiinia ja nikkeliä tulee ilmakehään öljynpoltosta, kaliumia orgaanisen materiaalin poltosta, arseenia, molybdeeniä, seleeniä ja rikkiä hiilen poltosta. Poltto- ja teollisuusprosesseista peräisin olevat hiukkaset sisältävät useita terveydelle haitallisia alkuaineita, kuten arseeni, kadmium, nikkeli ja lyijy. Näitä aineita voi myös rikastua maaperään, jolloin niitä löytyy maasta takaisin ilmaan nousseista hiukkasista. Tyypillisiä maaperästä tulevia alkuaineita ovat alumiini, barium, kalsium, rauta, rubidium, pii, strontium sekä titaani, jotka esiintyvät enimmäkseen isoissa hiukkasissa. Suomen taajamien hiukkaspitoisuudet kohoavat yleensä voimakkaasti keväällä maalishuhtikuussa tuulen ja liikenteen nostaman katupölyn vaikutuksesta maanpinnan kuivuessa, mutta pitoisuuksien kohoamista esiintyy taajamissa usein myös syys-marraskuussa. Pienten hiukkasten pitoisuuksien kohoamiseen vaikuttaa ajoittain myös ulkomailta peräisin oleva kaukokulkeuma. Suurimmat hiukkaspitoisuudet esiintyvät vilkkaasti liikennöidyissä kaupunkikeskustoissa. Maamme suurimpien kaupunkien keskusta-alueilla on mitattu useina vuosina yli 50 µg/m³:n kokonaisleijuman (TSP) vuosikeskiarvopitoisuuksia ja yli 25 µg/m³:n hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuden vuo-

37 7 sikeskiarvoja. Pienempienkin kaupunkien keskusta-alueilla hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvot ylittävät 20 µg/m³. Kaupunkien keskustojen ulkopuolellakin pitoisuudet ovat olleet yli 10 µg/m³ vuosikeskiarvoina (Pietarila et al., 2001). Korkeimmat mitatut hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet ovat olleet useiden maamme kaupunkien keskustojen liikenneympäristöissä yli 150 µg/m³ ja esikaupunkialueillakin yli 50 µg/m³. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle annettua raja-arvoa (50 µg/m³, sallittu 35 ylitystä/vuosi, joka tuli alittaa viimeistään ) ei kuitenkaan ole tähän mennessä mittaustulosten mukaan ylitetty Suomessa kuin Helsingin Runeberginkadulla vuonna 2003, Helsingin Mannerheimintien ja Hämeentien mittausasemilla ja Riihimäen keskustassa Hämeenkadulla vuonna 2005 sekä Helsingin Mannerheimintiellä ja Töölöntullissa vuonna Sen sijaan vuorokausipitoisuuden raja-arvon numeroarvo eli raja-arvoa vastaava pitoisuustaso, 50 µg/m³, ylittyy vuosittain yleisesti maamme kaupungeissa lähinnä keväisin. Suomen kuntien ilmanlaadun mittausverkkojen vuoden 2000 tuloksista tehdyssä tarkastelussa tällaisia ylityksiä todettiin yhteensä yli 250 kappaletta (Anttila, 2001). 3 TUTKIMUKSEN SUORITUS 3.1 Mittauspaikat ja mittausjakso Ilmatieteen laitos mittasi välisenä aikana Talvivaaran kaivosalueella ja sen ympäristössä aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin suuruisten ns. hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia kahdessa mittauspisteessä, joiden sijaintia on havainnollistettu kuvissa 2 4. Myllyniemen mittauspiste oli kaivosalueen itäreunalla ja tehdasalueen mittauspiste nimensä mukaisesti tehdasalueen piha-alueella sen koillisosassa. Tehdasalueen tutkimuspisteessä mitattiin hiukkaspitoisuuksien lisäksi myös tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ulkoilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Mittauspisteiden sijaintikoordinaatit ovat Tehdasalue: N 63 58' 45", E 28 00' 34", Myllyniemi: N 64 00' 09", E 28 05' 10".

38 8 Myllyniemi Tehdasalue Kuva 2. Tehdasalueen ja Myllyniemen mittauspisteiden sijainti Talvivaaran kaivoksella.

39 9 Kuva 3. Mittausyksikkö Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä. Kuva 4. Mittausyksikkö Myllyniemen mittauspisteessä.

40 Mitatut ilman epäpuhtaudet ja mittausmenetelmät Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisilla automaattisilla analysaattoreilla. Näytteenotto tapahtui mittauskopin katolla olevista sondeista noin neljän metrin korkeudelta. Mittaustulosten tarkasteluja ja tulkintaa varten Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen mittauskohteessa mitattiin lisäksi tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ulkoilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Hengitettävien hiukkasten ja sääparametrien mittaustulokset kerättiin mittausasemalla mittaustietokoneelle minuuttiarvoina, Ne siirrettiin edelleen minuuttiarvoina langattomasti (gprs) modeemiyhteyden kautta Ilmatieteen laitoksen palvelimelle raakadatatietokantaan ja siitä edelleen muihin tietokantoihin. Raakadatatietokannassa mittaustulokset pysyvät aina muuttumattomina, jolloin alkuperäiset arvot ovat myöhemminkin tarvittaessa saatavilla. Minuuttiarvoista määritettiin tuntikeskiarvot ja vuorokausikeskiarvot. Mittauksia seurattiin kaukovalvontana Ilmatieteen laitokselta Helsingistä. Mittaustulokset tarkistettiin ja laitteiden toimintahäiriöistä johtuneet virheelliset arvot poistettiin. Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittausmenetelmät ja laitteet. Mitattava komponentti Mittausmenetelmä Mittalaite Hengitettävät hiukkaset Beetasäteilyn absorptio ESM Eberline FH 62 I-R Beetasäteilyn absorptio + valon sironta Thermo Model 5030 SHARP Meteorologiset tiedot Vaisala WXT510 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ): Mittaukset tehtiin seuraavan standardiehdotuksen mukaisesti: ISO 10473:2000 Ambient air Measurement of the mass of particulate matter on filter medium Beta-ray absorption method. 4 MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 4.1 Mitatut pitoisuudet Kuvissa 5 8 on esitetty Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella ja Myllyniemessä mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksien tunti- ja vuorokausiarvojen aikasarjat mittausjaksolta Taulukoihin 2 ja 3 on koottu kuukausittaisia tilastotietoja mitatuista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista em. jaksolta. Pitoisuudet on ilmoitettu ulkoilman lämpötilassa.

41 11 PM 10 -tuntipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella µg/m³ Kuva 5. Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä jaksolla PM 10 -tuntipitoisuudet Myllyniemessä µg/m³ Kuva 6. Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet Myllyniemen mittauspisteessä jaksolla

42 12 PM 10 -vuorokausipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella µg/m³ Kuva 7. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä jaksolla PM 10 -vuorokausipitoisuudet Myllyniemessä µg/m³ Kuva 8. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet Myllyniemen mittauspisteessä jaksolla

43 13 Taulukko 2. Talvivaaran tehdasalueen mittauspisteessä mitatut hengitettävien hiukkasten tunti- ja vuorokausipitoisuudet (µg/m³) kuukausittain mittausjaksolla Pitoisuudet on ilmoitettu ulkoilman lämpötilassa. Tehdasalue PM 10 syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu TUNTIARVOJEN lukumäärä määrä (%) keskiarvo (µg/m³) %-piste (µg/m³) korkein arvo (µg/m³) VRK-ARVOJEN lukumäärä korkein arvo (µg/m³) korkein arvo (µg/m³) Taulukko 3. Myllyniemen mittauspisteessä mitatut hengitettävien hiukkasten tunti- ja vuorokausipitoisuudet (µg/m³) kuukausittain mittausjaksolla Pitoisuudet on ilmoitettu ulkoilman lämpötilassa. Myllyniemi PM 10 syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu TUNTIARVOJEN lukumäärä määrä (%) keskiarvo (µg/m³) %-piste (µg/m³) korkein arvo (µg/m³) VRK-ARVOJEN lukumäärä korkein arvo (µg/m³) korkein arvo (µg/m³) Ohje- ja raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet Hengitettävien hiukkasten pitoisuutta koskeva ohjearvo tilastollisine määrittelyineen on esitetty taulukossa 4 (Vnp 480/1996). Ohjearvoilla esitetään riittävän hyvän ilmanlaadun tavoitteet. Ohjearvot eivät ole sitovia, mutta niitä sovelletaan maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen muussa ohjauksessa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa ja lupakäsittelyssä. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään pitkällä aikavälillä alueilla, joilla ilmanlaatu on tai saattaa toistuvasti olla huonompi kuin ohjearvo edellyttäisi.

44 14 Taulukko 4. Ulkoilman hengitettävien hiukkasten pitoisuutta koskeva ohjearvo. Epäpuhtaus Ohjearvo (20 C, 1 atm) Tilastollinen määrittely Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 70 µg/m³ kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Valtioneuvoston antaman ilmanlaatuasetuksen (Vna 711/2001) mukaiset hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia koskevat raja-arvot on esitetty taulukossa 5. Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ulkoilmassa eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja: Taulukko 5. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia koskevat raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo (µg/m 3 ) (293 K, 101,3 kpa) Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa (vertailujakso) Hengitettävät hiukkaset 24 tuntia 50 1) 35 (PM 10 ) kalenterivuosi 40 1) - 1) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Raja-arvot ovat sitovia, eivätkä niiden ylitykset ole sallittuja. Raja-arvon ylittyessä on kunnan tai alueellisen ympäristökeskuksen ryhdyttävä ilmansuojelulain mukaisiin toimiin ilmanlaadun parantamiseksi ja raja-arvon ylitysten estämiseksi. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi määräykset liikenteen tai päästöjen rajoittamisesta. Ohje- ja rajaarvoja ei sovelleta työpaikoilla eikä tehdasalueilla. Taulukossa 6 ja kuvassa 9 on esitetty Tehdasalueen ja Myllyniemen mittauspisteissä mitattujen hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien ohjearvoon verrattavat pitoisuudet kuukausittain sekä ko. pitoisuuksien suhde ohjearvoon. Ohjearvoon vertaaminen edellyttää, että vuorokausipitoisuuksia on vähintään 75 % kuukauden vuorokausien lukumäärästä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausiohjearvo, 70 µg/m³, ylittyi syyskuussa 2008 Tehdasalueen mittauspisteessä, jolloin ohjearvoon verrattava pitoisuus oli 173 % ohjearvosta eli ohjearvon ylitys oli 73 %. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattava pitoisuus oli Myllyniemessä suurimmillaan syyskuussa % ohjearvosta.

45 15 Taulukko 6. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat pitoisuudet (µg/m³) kuukausittain sekä ko. pitoisuuksien suhde vastaavaan ohjearvoon Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen ja Myllyniemen mittauspisteissä jaksolla syyskuu 2008-helmikuu Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet on ilmoitettu ulkoilman lämpötilassa. PM 10 Tehdasalue Myllyniemi 2. suurin vrk-arvo % ohjearvosta 2. suurin vrk-arvo % ohjearvosta (µg/m³) (µg/m³) 2008 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat pitoisuudet 140 Tehdasalue Myllyniemi Ohjearvotaso µg/m³ Kuva 9. IX X XI XII I II Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat pitoisuudet suhteessa ohjearvoon Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen ja Myllyniemen mittauspisteissä syyskuussa helmikuussa Punaisella vaakaviivalla on merkitty ohjearvotaso 70 µg/m³. Koska raja-arvotarkasteluissa vertailujakso on yksi kalenterivuosi, voidaan lyhyemmän mittausjakson pitoisuuksia tarkastella vain suuntaa-antavasti suhteessa raja-arvoihin. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausiraja-arvotasolle, 50 µg/m³, sallitaan vuoden jaksolla ylityksiä 35 kpl ennen kuin varsinaisen vuorokausiraja-arvon ylityksen katsotaan tapahtuneen. Tehdasalueen mittauspisteessä havaittiin mittausjaksolla kaksitoista yli 50 µg/m³:n vuorokausipitoisuutta, Myllyniemen mittauspisteessä ei yhtään. Tehdasalueella mittausjakson suurin vuorokausipitoisuus oli 150 µg/m³ ja Myllyniemessä 29 µg/m³.

46 16 Mittausjaksolta laskettu hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien keskiarvo oli Tehdasalueen mittauspisteessä 16 µg/m³ ja Myllyniemessä 7 µg/m³. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoa koskeva raja-arvo on 40 µg/m³. 4.3 Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttaneita tekijöitä - suurimmat pitoisusarvot Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen hiukkasmittauspisteen tuuliolosuhteita kuvaava tuuliruusu mittausjaksolta on esitetty kuvassa 10. Tuuliruusun keskipisteestä lähtevän janan pituus sektorin kehäviivalle vastaa ko. tuulisektorin tuulien prosentuaalista osuutta jakson tuulista. Tyynet tapaukset on kuvattu ympyrällä, jonka säteen pituus kertoo tyynien tilanteiden prosentuaalisen osuuden kaikista tuulihavainnoista. Tuuliruususta nähdään myös tuulten nopeusjakaumat tuulensuuntasektoreittain. Eri tuulennopeuksien prosentuaaliset osuudet saadaan vertaamalla sektoreiden kunkin nopeusluokan pituutta prosenttiasteikkoon. Tuulen suunnalla tarkoitetaan meteorologiassa suuntaa, josta tuuli puhaltaa. Kun tuulta mitataan ja ilmoitetaan tuulen suunta, tarkoitetaan aina, että tuuli käy kyseisestä ilmansuunnasta havaitsijaa kohti. Niinpä etelätuuli puhaltaa etelästä ja länsituuli lännestä, jne. Tuulen suunnat ilmaistaan ns. kompassisuuntina. Tämä tarkoittaa, että kun tuulee idästä tuulen suunta on 90 o, kun tuulee etelästä tuulen suunta on 180 o, kun tuulee lännestä tuulen suunta on 270 o, jne. Samalla tavoin määräytyvät väli-ilmansuunnat asteina. Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen mittauspisteen tuulimittaukset käynnistyivät Mittausjakson alun tuulen suunnat ja nopeudet korvattiin lähimmältä Ilmatieteen laitoksen sääasemalta saaduilla arvoilla. Vallitseva tuulensuunta oli mittausjaksolla etelästä. Kuva 10. Talvivaaran tehdasalueen mittauspisteen tuuliolosuhteet mittausjaksolla

47 17 Kuvissa 11 ja 12 on havainnollistettu tuulen suunnan ja nopeuden vaikutusta Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella ja Myllyniemessä mitattuihin hiukkaspitoisuuksiin ns. saasteruusujen avulla. Saasteruusu kuvaa tuntipitoisuuksien keskiarvoa eri tuulensuunnilla. Saasteruusun keskipisteestä lähtevän janan pituus sektorin kehäviivalle vastaa hiukkasten tuntipitoisuuksien keskiarvoa ko. tuulisektorissa. Tyynellä säällä havaittujen tuntipitoisuuksien keskiarvo on esitetty ympyrällä, jonka säteen pituus kuvaa keskipitoisuuden arvoa. PM 10 Tehdasalue Kuva 11. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) tuntipitoisuuksien keskiarvo (µg/m³) tuulensuunnittain Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä mittausjaksolla PM 10 Myllyniemi Kuva 12. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) tuntipitoisuuksien keskiarvo (µg/m³) tuulensuunnittain Myllyniemen mittauspisteessä mittausjaksolla

48 18 Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet olivat kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä keskimäärin suurimmillaan tyynellä tai tuulen käydessä kaakkoissektorista. Myllyniemen mittauspisteessä hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet olivat keskimäärin suurimmillaan tyynellä tai tuulen käydessä etelä- tai kaakkoissektorista. Lounaan, lännen ja luoteenpuoleisilla tuulilla pitoisuudet ovat Myllyniemessä samaa luokkaa kuin tehdasalueella samoilla tuulensuunnilla. Suurimmat tehdasalueen ja Myllyniemen mittauspisteissä mitatut hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet mittausaikoineen ja tuulitietoineen on esitetty taulukoissa 7 ja 8. Taulukko 7. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) suurimmat tuntipitoisuudet, niiden mittausaikana vallinnut säätila Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä sekä vastaavien tuntien hiukkaspitoisuudet Myllyniemen mittauspisteessä jaksolla Päivä klo Viikonpäivä Tehdasalue PM 10 (µg/m³) Myllyniemi PM 10 (µg/m³) Lämpötila ( C) Kosteus (%) Tuulen nopeus (m/s) Tuulen suunta (aste) TO tyyni TO SU PE MA MA MA MA TI TI Taulukko 8. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) suurimmat tuntipitoisuudet, niiden mittausaikana vallinnut säätila Myllyniemen mittauspisteessä sekä vastaavien tuntien hiukkaspitoisuudet Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä jaksolla Myllyniemi PM 10 (µg/m³) Tehdasalue PM 10 (µg/m³) Päivä klo Viikonpäivä Lämpötila ( C) Kosteus (%) Tuulen nopeus (m/s) Tuulen suunta (aste) SU SU TO tyyni KE TO TO tyyni MA TO SU PE

49 19 Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä suurimpien tuntipitoisuuksien mittausaikoina tuuli on käynyt pääasiassa kaakosta. Myös koillisen puoleisilla tuulilla esiintyi korkeita tuntipitoisuuksia (ks. taulukko 7 ja kuva 13). Myllyniemessä pitoisuustaso oli matalampi ja suurimpien tuntipitoisuuksien mittausaikoina tuulen suunta oli vaihtelevampi ja osan ajasta ollut tyyntä (ks. taulukko 8 ja kuva 14). Kaivosalueen toiminnot vaikuttivat merkittävästi hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin tehdasalueen mittauspisteessä. Myllyniemen mittauspisteessä vaikutukset olivat vähäisempiä ja pitoisuuksiin näyttäisivät vaikuttaneen ajoittain voimakkaasti lähiympäristön toiminnot, kuten asuinrakennusten lämmitys sekä liikennöinti Myllyniemen kiinteistön piha-alueella ja sen lähistöllä. PM 10 Tehdasalue µg/m³ tyyni Tuulen suunta ( ) Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet tuulensuunnittain Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella mittausjakson aikana.

50 20 PM 10 Myllyniemi µg/m³ tyyni Tuulen suunta ( ) Kuva 14. Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet tuulensuunnittain Myllyniemessä mittausjakson aikana. Vuorokauden aikana tuulen suunta ja nopeus saattavat vaihdella huomattavastikin. Näin ollen hiukkasten suurimpien vuorokausipitoisuuksien ja tuulensuunnan sekä mahdollisten päästötietojen ja sitä kautta vuorokausipitoisuuden muodostumiseen vaikuttaneiden päästölähteiden välisen yhteyden selvittäminen on vaikeaa. Pitoisuuksia verrataan kuitenkin ohje- ja raja-arvoihin vuorokausitasolla, joten myös vuorokausipitoisuuksien arvioiminen on tarpeen. Taulukoissa 9 ja 10 on esitetty hengitettävien hiukkasten suurimmat vuorokausipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella ja Myllyniemessä, niiden mittausaikana vallinnut ulkoilman lämpötila, tuulen nopeus ja suunta sekä vuorokauden sademäärä. Taulukko 9. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) suurimmat vuorokausipitoisuudet, niiden mittausaikana vallinnut ulkoilman lämpötila, tuulen nopeus ja suunta sekä vuorokauden sademäärä Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella jaksolla Sademäärätietoina on käytetty Sotkamon Saviahon sääaseman havaintoja. Viikonpäivä Tehdasalue PM 10 (µg/m³) Sademäärä (mm) Tuulen nopeus (m/s) Tuulen suunta (aste) Päivä Lämpötila ( C) MA tyyni MA SU PE LA PE SU TI KE tyyni LA

51 21 Taulukko 10. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) suurimmat vuorokausipitoisuudet, niiden mittausaikana vallinnut ulkoilman lämpötila, tuulen nopeus ja suunta sekä vuorokauden sademäärä Myllyniemessä jaksolla Sademäärätietoina on käytetty Sotkamon Saviahon sääaseman havaintoja. Päivä Viikonpäivä Myllyniemi PM 10 Lämpötila Sademäärä (mm) Tuulen nopeus Tuulen suunta (µ g/m³) ( C) (m/s) (aste) SU TI TO tyyni MA MA tyyni TI TI LA KE PE Pitoisuuksien ajallinen vaihtelu Kuvissa 15 ja 16 on tarkasteltu hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksien keskimääräistä vaihtelua kellonajan mukaan ja kuvissa 17 ja 18 viikonpäivän mukaan Talvivaaran kaivoksen tehdasalueen ja Myllyniemen mittauspisteissä. 30 Talvivaaran kaivos, Tehdasalue PM 10, µg/m³ KLO Kuva 15. Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksien keskiarvo (µg/m³) kellonajan mukaan Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella jaksolla

52 22 Talvivaaran kaivos, Myllyniemi PM 10, µg/m³ KLO Kuva 16. Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksien keskiarvo (µg/m³) kellonajan mukaan Myllyniemessä jaksolla Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat tehdasalueelle keskimäärin suurimmillaan aamuisin klo 8.00 aikaan (ks. kuva 15). Myllyniemessä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskimäärin suurimmillaan iltaisin klo aikaan (ks. kuva 16). 24 Talvivaaran kaivos, Tehdasalue PM 10, µg/m³ maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai Kuva 17. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuksien keskiarvo (µg/m³) viikonpäivän mukaan Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella jaksolla

53 23 Talvivaaran kaivos, Myllyniemi PM 10, µg/m³ maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai Kuva 18. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuksien keskiarvo (µg/m³) viikonpäivän mukaan Myllyniemessä jaksolla Pitoisuuksien vertailua Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia mitataan samaan tapaan kuin tässä tutkimuksessa jatkuvatoimisilla laitteilla useilla paikkakunnilla Suomessa. Mittausasemat sijaitsevat yleensä vilkkaiden liikenneväylien tai teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen vaikutusalueilla ja vuorokausiohjearvon sekä vuorokausiraja-arvotason ylitykset ovat yleisimpiä maalis-huhtikuussa ns. kevätpölyjaksolla, jolloin hiukkaspitoisuudet ovat tyypillisesti maassamme suurimmillaan. Kuvissa 19 ja 20 on verrattu Talvivaaran kaivosalueella ja sen ympäristössä mitattuja hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrattavia pitoisuuksia ja hiukkaspitoisuuden kuukausikeskiarvoja jaksolta syyskuu helmikuu 2009 vastaaviin arvoihin Kajaanin keskustassa (Ilmatieteen laitos, 2009a) ja Ilmatieteen laitoksen Sammaltunturin tausta-asemalla (Ilmatieteen laitos, 2009b). Kajaanin keskustan ilmanlaadun seuranta-asemalla mitatut pitoisuudet edustavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat Kajaanin keskustan vilkasliikenteisten katujen varsilla liikkuessaan. Sammaltunturin tausta-aseman pitoisuudet edustavat puhdasta tausta-aluetta. Laiterikon takia Sammaltunturin mittausarvot puuttuvat jaksolta joulukuu helmikuu 2009.

54 24 µg/m³ PM 10 ohjearvoon verrattava pitoisuus Talvivaaran kaivos, tehdasalue Talvivaaran kaivos, Myllyniemi Kajaani, Keskusta Sammaltunturi, tausta-asema IX X XI XII I II Kuva 19. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet (µg/m³) kuukausittain jaksolta syyskuu helmikuu 2009 Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella, Myllyniemessä ja Kajaanin keskustassa sekä Ilmatieteen laitoksen Sammaltunturin taustaasemalla. Pitoisuudet on ilmoitettu ulkoilman lämpötilassa. PM 10 kuukausikeskiarvo Talvivaaran kaivos, tehdasalue Kajaani, Keskusta Talvivaaran kaivos, Myllyniemi Sammaltunturi, tausta-asema µg/m³ IX X XI XII I II Kuva 20. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden kuukausikeskiarvot (µg/m³) jaksolta syyskuu helmikuu 2009 Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella, Myllyniemessä ja Kajaanin keskustassa sekä Ilmatieteen laitoksen Sammaltunturin tausta-asemalla. Pitoisuudet on ilmoitettu ulkoilman lämpötilassa.

55 25 Kuvista 19 ja 20 havaitaan, että Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella sekä hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet että kuukausikeskiarvot olivat syys- lokakuussa 2008 merkittävästi korkeampia kuin Kajaanin keskustassa, mutta jaksolla marraskuu helmikuu 2009 samaa tasoa Kajaanin keskustassa mitattujen hiukkaspitoisuuksien kanssa. Myllyniemessä hengitettävien hiukkasten kuukausikeskiarvot olivat pienempiä kuin Kajaanin keskustassa ja vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudetkin syyskuuta 2008 lukuun ottamatta pienempiä tai samaa tasoa kuin Kajaanin keskustassa. 5 YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Ilmatieteen laitos mittasi välisenä aikana Talvivaaran kaivosalueella ja sen ympäristössä aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin suuruisten ns. hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia kahdessa mittauspisteessä. Mittausten tavoitteena oli hankia tietoa Talvivaaran kaivoksen toiminnan aikaisten pölypäästöjen aiheuttamista hiukkaspitoisuuksista. Pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla, joilla saatiin esiin myös pitoisuuksien lyhytaikaisvaihtelut. Mittausten tavoitteena oli hankia tietoa kaivostoiminnan päästöjen aiheuttamista hiukkaspitoisuuksista kaivosalueella ja sen ympäristössä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden terveysvaikutusperusteinen vuorokausiohjearvo ylittyi mittausjaksolla selvästi kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä syyskuussa Jaksolla syyskuu helmikuu 2009 ohjearvoon verrattavat vuorokausipitoisuudet olivat tehdasalueen mittauspisteessä % ohjearvosta ja Myllyniemen pisteessä % ohjearvosta. Vuorokausiohjearvo ylittyi syyskuussa prosentilla. Koska raja-arvotarkasteluissa vertailujakso on yksi kalenterivuosi, voidaan lyhyemmän mittausjakson pitoisuuksia tarkastella vain suuntaa-antavasti suhteessa raja-arvoihin. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausiraja-arvotasolle, 50 µg/m³, sallitaan vuoden jaksolla ylityksiä 35 kpl ennen kuin varsinaisen vuorokausiraja-arvon ylityksen katsotaan tapahtuneen. Kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä esiintyi kuuden kuukauden mittausjaksolla kaksitoista yli 50 µg/m³:n vuorokausipitoisuutta (suurimmat 150 µg/m³, ja ). Myllyniemen pisteessä yli 50 µg/m³:n vuorokausipitoisuuksia ei esiintynyt lainkaan. Korkein Myllyniemessä mitattu yksittäinen vuorokausipitoisuus oli 29 µg/m³ ja se havaittiin Jaksolta laskettu hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien keskiarvo oli kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä 16 µg/m³ ja Myllyniemessä 7 µg/m³. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoa koskeva raja-arvo on 40 µg/m³. Edellä esitettyjen tarkastelujen yhteydessä on huomioitava, että ohje- ja raja-arvoja ei sovelleta työpaikoilla eikä tehdasalueilla. Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet olivat kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä keskimäärin suurimmillaan tyynellä tai tuulen käydessä kaakkoissektorista. Myllyniemen mittauspisteessä hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet olivat keskimäärin suurimmillaan tyynellä tai tuulen käydessä etelä- tai kaakkoissektorista.

56 26 Kaivosalueen toiminnot vaikuttivat syys- lokakuussa 2008, maanpinnan ollessa lumeton, merkittävästi hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin tehdasalueen mittauspisteessä. Myllyniemen mittauspisteessä vaikutukset olivat vähäisiä ja hiukkaspitoisuuksiin näyttäisivät vaikuttaneen ajoittain voimakkaasti lähiympäristön toiminnot, kuten asuinrakennusten lämmitys sekä liikennöinti kiinteistön piha-alueella ja sen lähistöllä. Myllyniemessä esiintyi syys- ja lokakuussa 2008 ja helmikuussa 2009 yhteensä neljä yli 200 µg/m³:n kohonnutta hiukkasten tuntipitoisuutta, joihin kaivosalueen ko. ajankohtana esiintyneellä voimakkaalla pölyämisellä on voinut olla vaikutusta. Myllyniemen mittauspisteen hiukkasmittaustulosten ohje- ja raja-arvotarkastelut osoittavat kuitenkin, että kaivosalueen pölypäästöistä huolimatta ilmanlaatu pysyi koko mittausjakson ajan Myllyniemessä mahdolliset terveysvaikutukset huomioiden hyvänä. Tässä tutkimuksessa käytetyllä mittaustekniikalla, yhdistämällä jatkuvatoimisilla analysaattoreilla saadut hiukkaspitoisuudet vastaavien ajanhetkien säätietoihin, saatiin mittausjaksolta työn tavoitteenasettelun kannalta riittävät ja olennaiset tiedot Talvivaaran kaivosalueen pölypäästöjen aiheuttamista ilmanlaatuvaikutuksista, hiukkaspitoisuuden lyhytaikaisvaihteluista ja myös kaivosalueen ympäristön eri toimintojen tai päästölähteiden osuudesta yksittäisiin hetkellisiin lyhytaikaispitoisuuksiin ja keskimääräisten pitoisuusarvojen muodostumiseen. Ilmatieteen laitos suosittelee samaa, edellä kuvattua mittaustekniikkaa Talvivaaran kaivoksen aiheuttamia hiukkaspitoisuuksia koskeviin jatkoseurantoihin. Ko. mittaukset suositellaan tehtäväksi samaan tapaan kuin tässä tutkimuksessa kahdessa tarkkailupisteessä vähintään kuuden kuukauden pituisilla mittausjaksoilla. Sopiva mittausjakso olisi sellainen, että siltä saaduista mittaustuloksista voitaisiin arvioida lumisen tai sateisen ajan tilannetta indikoiva hiukkaskuormituksen perustaso sekä loppukevään ja kesän pölyämistä edustava maksimitaso päästökohteiden ympäristössä. Tarkkailupisteet valittaisiin ottaen huomioon kaivostoimintojen luonteessa ja alueellisessa laajenemisessa tapahtuneet muutokset nyt raportoitavan tutkimuksen ajankohdan ja tulevien seurantojen ajankohtien välillä. Mahdollisissa jatkoseurannoissa mitattaisiin samoin kuin tässä tutkimuksessa alle 10 mikrometrin suuruisten hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia, joita verrattaisiin nyt raportoitavan mittausjakson tuloksiin, ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin ja muihin sopiviin vertailupitoisuuksiin. Suositeltava väli hiukkaspitoisuuksien jatkoseurannoille olisi viisi vuotta tai mahdollisesti kaivostoiminnan alkuvaiheessa tätäkin lyhyempi. Tämä on sopusoinnussa ilmanlaatuasetuksen (Vna 711/2001) hengen kanssa. Asetuksessa todetaan, että ilmanlaadun seurannan riittävyys ja esimerkiksi ilman epäpuhtauspitoisuuksien suhde raja-arvoihin ja ns. ilmanlaadun arviointikynnyksiin, tulee tarkistaa ainakin viiden vuoden välein. Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvassa (PSY, 2006) on maininta: Luvan saaja liittää lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen perustellun esityksen jatkuvatoimisten hiukkasmittausten tulosten perusteella, onko jatkuvaan hiukkasten pitoisuusseurantaan tarvetta. Ilmatieteen laitos toteaa, että sellaiseen jatkuvaan seurantaan, jossa hiukkaspitoisuuksia tarkkailtaisiin esimerkiksi yli kuuden kuukauden jaksoilla vuosittain tai useiden vuosien ajan jatkuvasti, ei Talvivaaran kaivoksen ympäristössä ole tarvetta. Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelmassa (Pöyry, 2007) ulkoilman hengitettävien hiukkasten pitoisuusseuranta esitetään toistettavaksi viiden vuoden välein, ellei lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä muuta esitetä tai jatkoluvassa muuta määrätä.

57 27 VIITELUETTELO ANTTILA, P., Ilmanlaatu Suomessa vuonna Pitoisuudet suhteessa uusiin raja-arvoihin. Ympäristö ja Terveys, 10/2001, s ILMATIETEEN LAITOS, 2009a. Tiedot Ilmatieteen laitoksen jaksolla syyskuu helmikuu 2009 Kajaanin keskustassa mittaamista ulkoilman hiukkaspitoisuuksista. Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut. ILMATIETEEN LAITOS, 2009b. Tiedot Ilmatieteen laitoksen jaksolla syyskuu helmikuu 2009 Ilmatieteen laitoksen Sammaltunturin tausta-asemalla mittaamista ulkoilman hiukkaspitoisuuksista. Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun tutkimus. PIETARILA, H., SALMI, T., SAARI, H., ja PESONEN, R., Ilmanlaadun alustava arviointi Suomessa. Rikkidioksidi, typen oksidit, PM 10 ja lyijy. The preliminary assessment under the EC air quality directives in Finland. SO 2, NO 2 /NO x, PM 10 and lead. Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun tutkimus, Helsinki, 51 s liites. PSY, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto. Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Sotkamo ja Kajaani. Lupapäätös nro 33/07/1, Dnro PSY-2006-Y-47. Annettu julkipanon jälkeen PÖYRY, Talvivaara Projekti Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. 9M607140, Pöyry Environment Oy, Oulu. Vna 711/2001. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta. Annettu Helsingissä Vnp 480/96. Päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta. Annettu Helsingissä

58 Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut PL HELSINKI puh. (09) Air quality expert services P.O.Box 503 FIN HELSINKI tel [email protected] I L M AT I E T E E N L A I T O S F I N N I S H M E T E O R O L O G I CA L I N S T I T U T E

59 Raportti 60O Q TALVIVAARA PROJEKTI OY Kaivoshankkeen 3.melumittaukset 60O

60 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 1 (5) Sisältö 1 YLEISTÄ 2 2 MELUMITTAUKSET Käytetyt mittauslaitteet Melun impulssimaisuus tai kapeakaistaisuus Valtioneuvoston ohjearvot Päivämelumittaukset Yömelumittaukset Louhosräjäytys Mittausepävarmuudet 5 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Mittauspistekartta Mittaustulokset Valtioneuvoston melun ohjearvot Ääniaallon mittayksiköt ja ympäristömelu Lyhenteet L Aeq A-taajuuspainotettu ekvivalenttinen äänitaso L WA A-taajuuspainotettu äänilähteen äänitehotaso L AFmax A-taajuuspainotettu äänenpaineen maksimitaso mittauksen aikana F- aikapainotuksella L AFmin A-taajuuspainotettu äänenpaineen minimitaso mittauksen aikana F-aikapainotuksella L A95 A-taajuuspainotettu äänenpaineen pysyvyystaso 95%:n mukaan A-taajuuspainotettu äänitaso impulssiaikavakiolla L AI Copyright Pöyry Finland Oy

61 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 2 (5) 1 YLEISTÄ Tämä raportti käsittelee Talvivaaran kaivosalueen läheisyydessä olevien häiriintyvien kohteiden sekä kaivoksen rakentamis- ja tuotantotoiminnan aikaisia ympäristömelumittauksia. Pöyry Finland Oy suoritti kolmannet tarkkailumelumittaukset välisenä aikana. Mittaukset suoritettiin tarkkailusuunnitelman (Pöyry Environment Oy 9M607140) mukaisesti, jossa on yksityiskohtaisesti pyritty suunnittelemaan mittauspisteet, mittausmenetelmät sekä kohteen ominaisuudet huomioon ottaen riittävä mittauslaajuus mittauspisteiden ja -laitteistojen osalta. Tarkkailuohjelmassa esitetään, että melua mitataan suurimpien maanrakennustöiden käynnissä ollessa neljä kertaa vuodessa suoralla mittauksella häiriintyvien kohteiden (7 kohdetta) pihoilla. Kaivoksella vuoden 2009 alussa esiintyneiden kivenmurskauksen teknisien ongelmien vuoksi, 3. ja 4.mittaukset on jouduttu siirtämään myöhempään ajankohtaan. Tässä raportissa esitetään 3.mittauksen tulokset. 2 MELUMITTAUKSET Mittauspisteet on esitetty liitteen 1 kuvassa. Päiväajan melumittaukset suoritettiin 5. ja sekä yömelumittaukset seitsemässä pisteessä. Kaivoksen rakennustoiminnan aktiivisuustaso oli normaali ja lisäksi alueella suoritettiin louhosräjäytys, joka mitattiin pisteessä P3, Taattola. 2.1 Käytetyt mittauslaitteet Äänenpainetason ja äänispektrin tallennus: kaksi integroivaa äänitasomittaria, joissa A-taajuuspainotus, F, S, I aikapainotukset ja tarkkuusluokka 1 kuten on määritelty standardeissa IEC 651, tai Luokan 0. äänitasokalibraattori (mäntä-äänilähde, 124 db taajuudella 250Hz) sekä luokan 1. äänitasokalibraattori (referenssiäänilähde, 94 db taajuudella 1kHz) Äänitallennin bit / khz Ympäristön tilan mittaukset: lämpötilan, tuulensuunnan ja -nopeuden, ilmankosteuden ja ilmanpaineen mittarit. Digitaalikamera Muistiinpanovälineet 2.2 Melun impulssimaisuus tai kapeakaistaisuus Impulssimaisuuden määritelmä: Melu joka sisältää hetkellisiä, enintään 1s kestäviä ja toisistaan selvästi erottuvia meluhuippuja. Iskumaisuuden toteamiseen voidaan käyttää (tarvittaessa) yhteispohjoismaista Nordtest menetelmää NT ACOU 112. Copyright Pöyry Finland Oy

62 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 3 (5) Kapeakaistaisuuden määritelmä: Mittausaikana havaittu tonaalinen melu, jonka vähintään yksi spektrin terssikaista on > 5 db viereisiä kaistoja suurempi. 2.3 Valtioneuvoston ohjearvot Valtioneuvosto on 3. päivänä huhtikuuta 1987 annetun meluntorjuntalain (382/87) 9 :n nojalla ympäristöministeriön esittelystä päättänyt A-painotetun melun ekvivalenttitason (L Aeq ) ohjearvot ulkona (2 ) (tarkempi esitys, ks. liite 3): Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoitotai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla vastaavat A- painotetun ekvivalenttitason L Aeq ohjearvot ovat 45 db(a) päivällä sekä 40 db(a) yöllä. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. 2.4 Päivämelumittaukset Ympäristömelumittauksia suoritettiin häiriintyvien kohteiden pihapiireissä minuutin yhtäjaksoisilla mittauksilla. Mittauksessa tallennettiin F-aikapainotuksella sekä A-taajuuspainotuksella keskiäänitason L Aeq arvo viiden sekunnin tallennusvälillä sekä F, S ja I aikapainotuksella L Amax ja L Amin arvot. Yksityiskohtaiset mittaustulokset on esitetty liitteessä 2, missä tulokset on laskettu logaritmisesti koko mittausvälille (kuvissa liukuva L Aeq punaisella katkoviivalla). Sää oli suoritettujen päivämelumittausten aikaan hyvä (tuulennopeus 0-2 m/s, suunnasta 120 ), taivas oli pilvinen, ilman lämpötila noin -2 C, ilmankosteus 90% ja ilmanpaine 990 mbar. Sää oli suoritettujen päivämelumittausten aikaan hyvä (tuulennopeus 0-3 m/s, suunnasta 190 ), taivas oli pilvinen, ilman lämpötila noin 0 C -1 C, ilmankosteus 99% ja ilmanpaine 1023 hpa. Taulukko1. Yhteenveto ja päivämelumittauksista [db(a)] Nimi L Aeq L AFmin L AFmax Korjaus Tapahtumia Yht Piste mittaus. Tien liikennettä, impulssimaisia ääniä vaimeasti 24 Piste mittaus. Tien liikennettä 45 Piste mittaus. 33 db(a) Talon luona, 36 db(a) rannalla 36 Piste Copyright Pöyry Finland Oy

63 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 4 (5) Piste tihkusadetta 40 Piste hiljaista 25 Piste puhaltimien ja pumppujen ääniä vaimeana 27 Keskiäänitaso L Aeq on selvästi alle 55 db(a) kussakin mittauspisteessä. Merkittävimpiä melulähteitä olivat tieliikenne sekä satunnaiset vaimeat kaivosalueelta kuuluneet kolahdukset. Merkittävää impulssimaista tai kapeakaistaista melua ei havaittu. (louhosräjäytys erikseen kohdassa 2.6) 2.5 Yömelumittaukset Yöajan ympäristömelumittauksia suoritettiin häiriintyvien kohteiden pihapiireissä 15 minuutin yhtäjaksoisilla mittauksilla. Mittauksessa tallennettiin F-aikapainotuksella sekä A-taajuuspainotuksella keskiäänitason L Aeq arvo 5s lokkausvälillä sekä F, S ja I aikapainotuksella L Amax ja L Amin arvot. Yksityiskohtaiset mittaustulokset on esitetty liitteessä 2, missä tulokset on laskettu logaritmisesti koko mittausvälille (kuvissa liukuva L Aeq punaisella katkoviivalla). Sää oli yömelumittausten aikaan hyvä (ilma lähes tyyni), taivas oli puolipilvinen (pilvisyystaso kahdeksasosina esitettynä noin 5/8), ilman lämpötila noin -1 C, ilmankosteus noin 98% sekä ilmanpaine 980 mbar. Maassa ei ollut vielä lumipeitettä. Taulukko2. Yhteenveto yömelumittauksista [db(a)] Nimi L Aeq L AFmin L AFmax Korjaus Melutapahtumia Yht Piste louhoksen työkoneet 42 Piste iskuvasara louhoksella 27 Piste kuormauksen ääniä, tulos rannalta 38 Piste kuormauksen ja lastinkäsittelyn ääniä 35 Piste Piste mittaajan ääniä alussa, äänen perustaso erittäin matala 29 Piste Keskiäänitaso L Aeq on selvästi alle 50 db(a) kussakin mittauspisteessä. Merkittävimpiä melulähteitä olivat kuormauksen sekä lastinkäsittelyn äänet kaivosalueelta. Merkittävää impulssimaista tai kapeakaistaista melua ei havaittu. 2.6 Louhosräjäytys Kaivoksen avolouhosalueen räjäytysmelu mitattiin pisteessä P3 Taattolan piha-alueella klo 13:58 (mittaustulokset liitteessä 4). Melun hetkellinen maksimi fast (F)- aikapainotuksella oli 86 db(a):ä. Koko räjäytystoiminta-ajan (4 minuuttia), mukaan lukien varoitusäänipiippaukset, ekvivalenttinen melutaso oli L Aeq, räjäytys = 58 db(a). Koska räjäytys on impulssimainen melutapahtuma, lisätään ekvivalenttiseen tapahtumaan + 5dB:n impulssimelukorjaus. Siten tapahtuman korjattu A-painotettu Copyright Pöyry Finland Oy

64 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 5 (5) keskiäänitaso oli 63 db(a) ja aikakorjattu keskiäänitaso koko päiväajalle (klo 07-22) L Aeq, 07-22, räjäytys = 40 db(a). Yksittäisenä tapahtumana keskiäänitaso siis ylittää päiväajan ohjearvon, mutta jaettuna koko päivän ajalle se nostaa mitatun pisteen P3 päiväajan keskiäänitason 42 db(a):iin eli tasosta 36 db(a) yhteensä noin + 6 db. Räjäytysten maksimitasot voivat vaihdella panosmäärän, räjäytyssuunnan ja -paikan sekä säätilojen mukaan. 2.7 Mittausepävarmuudet Mittauksille on määritelty epävarmuus Ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 laajennetun menetelmän mukaisesti. Ympäristömelumittauksille mittausepävarmuudet meluherkkien kohteiden luona ovat noin db. 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kolmannet rakennusajan meluvaikutuksia käsittelevät mittaukset suoritettiin välisenä aikana. Melumittaukset immissiopisteissä suoritettiin päivä- ja yöaikaan melumittaussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi suoritettiin erillismittaus avolouhisräjäytykselle pisteessä P3 Taattola. Mittausten perusteella voidaan todeta, että kaivostoiminnasta aiheutuva melutaso ei ylitä päivä- eikä yöajan ohjearvoa missään mittauspisteessä. Ottaen kuitenkin huomioon alueen tyypillisen matalan taustamelutason etenkin yöaikaan, voidaan kaivostoiminnan melu kuulla hyvinkin kaukana ja yleisesti matalataajuisena meluna. Melupiikkejä aiheuttivat satunnaiset iskumaiset äänet, louhosräjäytys sekä ajoneuvojen ohiajot. Pöyry Finland Oy, Tehokkuus- ja mittauspalvelut Ilkka Heikkilä, Johtaja Carlo Di Napoli, konsultti, meluselvitykset Copyright Pöyry Finland Oy

65 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys LIITE 1 MELUMITTAUSPISTEET

66 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 1 (1) Liite 1. Mittauspisteet Copyright Pöyry Finland Oy

67 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys LIITE 2 MELUMITTAUSTULOKSET

68 Liite 2. Mittausajan äänitasot Päivämelumittaukset Piste P1, Pappila Mittauspiste: P1 Pappila Pvm: 2009 Nov 09 Start Time: 11:12:14 End Time: 11:27:10 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 23,8 49,1 17,4 41,9 18,0 53,6 17, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 1 (16) 11:12 11:12 11:12 11:13 11:13 11:13 11:14 11:14 11:14 11:15 11:15 11:15 11:16 11:16 11:16 11:17 11:17 11:17 11:18 11:18 11:18 11:19 11:19 11:19 11:20 11:20 11:20 11:21 11:21 11:21 11:22 11:22 11:22 11:23 11:23 11:23 11:24 11:24 11:24 11:25 11:25 11:25 11:26 11:26 11:26 11:27 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

69 P2, Pirttimäki Mittauspiste: P2 Pirttimäki Pvm: 2009 Nov 09 Start Time: 14:19:48 End Time: 14:49:40 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 45,8 65,8 36,6 60,7 37,7 68,6 37, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 2 (16) 14:19 14:20 14:20 14:21 14:21 14:22 14:22 14:23 14:23 14:24 14:24 14:25 14:25 14:26 14:26 14:27 14:27 14:28 14:28 14:29 14:29 14:30 14:30 14:31 14:31 14:32 14:32 14:33 14:33 14:34 14:34 14:35 14:35 14:36 14:36 14:37 14:37 14:38 14:38 14:39 14:39 14:40 14:40 14:41 14:41 14:42 14:42 14:43 14:43 14:44 14:44 14:45 14:45 14:46 14:46 14:47 14:47 14:48 14:48 14:49 14:49 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

70 P3, Taattola, Piha Mittauspiste: P3, Taattola, Piha Pvm: 2009 Nov 09 Start Time: 13:20:05 End Time: 13:35:00 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 32,8 49,3 26,8 43,3 27,6 52,5 27, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 3 (16) 13:20 13:20 13:20 13:21 13:21 13:21 13:22 13:22 13:22 13:23 13:23 13:23 13:24 13:24 13:24 13:25 13:25 13:25 13:26 13:26 13:26 13:27 13:27 13:27 13:28 13:28 13:28 13:29 13:29 13:29 13:30 13:30 13:30 13:31 13:31 13:31 13:32 13:32 13:32 13:33 13:33 13:33 13:34 13:34 13:34 13:35 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

71 P3, Taattola, Ranta Mittauspiste: P3, Taattola, Ranta Pvm: 2009 Nov 09 Start Time: 12:59:43 End Time: 13:14:40 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 36,2 46,9 30,8 44,8 31,5 50,1 31, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 4 (16) 12:59 13:00 13:00 13:00 13:01 13:01 13:01 13:02 13:02 13:02 13:03 13:03 13:03 13:04 13:04 13:04 13:05 13:05 13:05 13:06 13:06 13:06 13:07 13:07 13:07 13:08 13:08 13:08 13:09 13:09 13:09 13:10 13:10 13:10 13:11 13:11 13:11 13:12 13:12 13:12 13:13 13:13 13:13 13:14 13:14 13:14 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

72 P4, Myllyniemi Mittauspiste: P4, Myllyniemi Pvm: 2009 Nov 09 Start Time: 12:13:08 End Time: 12:28:00 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 47,6 62,7 28,7 61,6 29,9 63,6 29, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 5 (16) 12:13 12:13 12:13 12:14 12:14 12:14 12:15 12:15 12:15 12:16 12:16 12:16 12:17 12:17 12:17 12:18 12:18 12:18 12:19 12:19 12:19 12:20 12:20 12:20 12:21 12:21 12:21 12:22 12:22 12:22 12:23 12:23 12:23 12:24 12:24 12:24 12:25 12:25 12:25 12:26 12:26 12:26 12:27 12:27 12:27 12:28 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

73 P5, Sorsala Mittauspiste: P5, Sorsala Pvm: 2009 Nov 09 Start Time: 12:36:07 End Time: 12:50:40 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 39,8 60,1 25,3 54,8 27,0 65,5 27, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 6 (16) 12:36 12:36 12:36 12:37 12:37 12:37 12:38 12:38 12:38 12:39 12:39 12:39 12:40 12:40 12:40 12:41 12:41 12:42 12:42 12:42 12:43 12:43 12:43 12:44 12:41 12:44 12:44 12:45 12:45 12:45 12:46 12:46 12:46 12:47 12:47 12:47 12:48 12:48 12:48 12:49 12:49 12:49 12:50 12:50 12:50 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

74 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 7 (16) P6, Metsäpirtti Mittauspiste: P6, Metsäpirtti Pvm: 2009 Nov 09 Start Time: 10:31:44 End Time: 10:41:10 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 24,5 47,1 18,3 42,6 18,6 50,7 18, :31 10:31 10:32 10:32 10:32 10:32 10:32 10:32 10:33 10:33 10:33 10:33 10:33 10:33 10:34 10:34 10:34 10:34 10:34 10:34 10:35 10:35 10:35 10:35 10:35 10:35 10:36 10:36 10:36 10:36 10:36 10:36 db(a) 10:37 10:37 10:37 10:37 10:37 10:37 10:38 10:38 10:38 10:38 10:38 10:38 10:39 10:39 10:39 10:39 10:39 10:39 10:40 10:40 10:40 10:40 10:40 10:40 10:41 10:41 10:41 Aika Copyright Pöyry Finland Oy LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot

75 P7, Kalliojärvi Mittauspiste: P7, Kalliojärvi Pvm: 2009 Nov 09 Start Time: 11:43:21 End Time: 11:58:20 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 26,5 48,8 20,8 44,1 21,5 53,1 21, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 8 (16) 11:43 11:43 11:44 11:44 11:44 11:45 11:45 11:45 11:46 11:46 11:46 11:47 11:47 11:47 11:48 11:48 11:48 11:49 11:49 11:49 11:50 11:50 11:50 11:51 11:51 11:51 11:52 11:52 11:52 11:53 11:53 11:53 11:54 11:54 11:54 11:55 11:55 11:55 11:56 11:56 11:56 11:57 11:57 11:57 11:58 11:58 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

76 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 9 (16) Yömelumittaukset Piste P1, Pappila Mittauspiste: P1, Pappila Pvm: 2009 Nov 08 Start Time: 1:27:39 End Time: 1:42:30 db(a) L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 42,4 55,5 33,8 50,3 37,0 58,7 37, :27 1:27 1:28 1:28 1:28 1:29 1:29 1:29 1:30 1:30 1:30 1:31 1:31 1:31 1:32 1:32 1:32 1:33 1:33 1:33 1:34 1:34 1:34 1:35 1:35 1:35 1:36 1:36 1:36 1:37 1:37 1:37 1:38 1:38 1:38 1:39 1:39 1:39 1:40 1:40 1:40 1:41 1:41 1:41 1:42 1:42 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot Copyright Pöyry Finland Oy

77 P2, Pirttimäki Mittauspiste: P2, Pirttimäki Pvm: 2009 Nov 07 Start Time: 22:47:37 End Time: 23:02:30 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 27,0 50,5 22,1 43,8 22,8 53,4 22, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 10 (16) 22:47 22:47 22:48 22:48 22:48 22:49 22:49 22:49 22:50 22:50 22:50 22:51 22:51 22:51 22:52 22:52 22:52 22:53 22:53 22:53 22:54 22:54 22:54 22:55 22:55 22:55 22:56 22:56 22:56 22:57 22:57 22:57 22:58 22:58 22:58 22:59 22:59 22:59 23:00 23:00 23:00 23:01 23:01 23:01 23:02 23:02 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

78 P3, Taattola, Piha Mittauspiste: P3, Taattola, Piha Pvm: 2009 Nov 07 Start Time: 23:39:31 End Time: 23:54:30 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 36,7 47,2 31,4 43,8 32,6 49,0 32, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 11 (16) 23:39 23:39 23:40 23:40 23:40 23:41 23:41 23:41 23:42 23:42 23:42 23:43 23:43 23:43 23:44 23:44 23:44 23:45 23:45 23:45 23:46 23:46 23:46 23:47 23:47 23:47 23:48 23:48 23:48 23:49 23:49 23:49 23:50 23:50 23:50 23:51 23:51 23:51 23:52 23:52 23:52 23:53 23:53 23:53 23:54 23:54 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

79 P3, Taattola, Ranta Mittauspiste: P3, Taattola, Ranta Pvm: 2009 Nov 07 Start Time: 23:17:19 End Time: 23:32:10 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 37,9 60,3 31,6 52,7 32,8 64,2 33, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 12 (16) 23:17 23:17 23:17 23:18 23:18 23:18 23:19 23:19 23:19 23:20 23:20 23:20 23:21 23:21 23:21 23:22 23:22 23:22 23:23 23:23 23:23 23:24 23:24 23:24 23:25 23:25 23:25 23:26 23:26 23:26 23:27 23:27 23:27 23:28 23:28 23:28 23:29 23:29 23:29 23:30 23:30 23:30 23:31 23:31 23:31 23:32 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

80 P4, Myllyniemi Mittauspiste: P4, Myllyniemi Pvm: 2009 Nov 08 Start Time: 0:23:04 End Time: 0:38:00 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 34,6 45,1 27,7 40,0 29,6 49,2 29, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 13 (16) 0:23 0:23 0:23 0:24 0:24 0:24 0:25 0:25 0:25 0:26 0:26 0:26 0:27 0:27 0:27 0:28 0:28 0:28 0:29 0:29 0:29 0:30 0:30 0:30 0:31 0:31 0:31 0:32 0:32 0:32 0:33 0:33 0:33 0:34 0:34 0:34 0:35 0:35 0:35 0:36 0:36 0:36 0:37 0:37 0:37 0:38 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

81 P5, Sorsala Mittauspiste: P5, Sorsala Pvm: 2009 Nov 08 Start Time: 0:02:00 End Time: 0:16:50 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 31,9 47,5 26,8 42,2 28,2 52,3 27, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 14 (16) 0:02 0:02 0:02 0:03 0:03 0:03 0:04 0:04 0:04 0:05 0:05 0:05 0:06 0:06 0:06 0:07 0:07 0:07 0:08 0:08 0:08 0:09 0:09 0:09 0:10 0:10 0:10 0:11 0:11 0:11 0:12 0:12 0:12 0:13 0:13 0:13 0:14 0:14 0:14 0:15 0:15 0:15 0:16 0:16 0:16 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

82 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 15 (16) P6, Metsäpirtti Mittauspiste: P6, Metsäpirtti Pvm: 2009 Nov 08 Start Time: 2:06:53 End Time: 2:20:40 db(a) L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 28,9 58,9 18,2 51,6 18,5 63,6 18, :06 2:07 2:07 2:07 2:08 2:08 2:08 2:09 2:09 2:09 2:10 2:10 2:10 2:11 2:11 2:11 2:12 2:12 2:12 2:13 2:13 2:13 2:14 2:14 2:14 2:15 2:15 2:15 2:16 2:16 2:16 2:17 2:17 2:17 2:18 2:18 2:18 2:19 2:19 2:19 2:20 2:20 2:20 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot Copyright Pöyry Finland Oy

83 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 16 (16) P7, Kalliojärvi Mittauspiste: P7, Kalliojärvi Pvm: 2009 Nov 08 Start Time: 0:55:18 End Time: 1:10:10 db(a) L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 32,3 61,0 23,3 54,2 25,2 65,8 24, :55 0:55 0:55 0:56 0:56 0:56 0:57 0:57 0:57 0:58 0:58 0:58 0:59 0:59 0:59 1:00 1:00 1:00 1:01 1:01 1:01 1:02 1:02 1:02 1:03 1:03 1:03 1:04 1:04 1:04 1:05 1:05 1:05 1:06 1:06 1:06 1:07 1:07 1:07 1:08 1:08 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot Copyright Pöyry Finland Oy

84 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys LIITE 3 MELUMITTAUSTEN ÄÄNISPEKTRIT

85 Liite 3. Äänimittausten spektrikaistat terssikaistan leveydellä Päivämelumittaukset Piste P1, Pappila PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 1 (16) 45 P1 Pappila db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

86 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 2 (16) P2, Pirttimäki P2 Pirttimäki db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

87 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 3 (16) P3, Taattola, Piha 40 P3, Taattola, Piha db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

88 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 4 (16) P3, Taattola, Ranta 45 P3, Taattola, Ranta db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

89 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 5 (16) P4, Myllyniemi 45 P4, Myllyniemi db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

90 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 6 (16) P5, Sorsala 45 P5, Sorsala db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

91 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 7 (16) P6, Metsäpirtti 30 P6, Metsäpirtti db(l) db(a) 25 Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

92 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 8 (16) P7, Kalliojärvi 40 P7, Kalliojärvi db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

93 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 9 (16) Yömelumittaukset Piste P1, Pappila P1, Pappila db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

94 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 10 (16) P2, Pirttimäki P2, Pirttimäki db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

95 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 11 (16) P3, Taattola, Piha P3, Taattola, Piha db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

96 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 12 (16) P3, Taattola, Ranta P3, Taattola, Ranta db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

97 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 13 (16) P4, Myllyniemi P4, Myllyniemi db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

98 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 14 (16) P5, Sorsala P5, Sorsala db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

99 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 15 (16) P6, Metsäpirtti P6, Metsäpirtti db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

100 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 16 (16) P7, Kalliojärvi P7, Kalliojärvi db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

101 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys LIITE 4 LOUHOSRÄJÄYTYS

102 Liite 4. Louhosräjäytys (klo 13:47) Piste P3, Taattola, Piha Äänitasomuutokset Mittauspiste: P3, Taattola, Piha Pvm: Start Time: 13:38:54 End Time: 13:58:52 L Aeq L AFmax L AFmin L ASmax L ASmin L AImax L AImin 55,6 85,7 32,7 81,5 33,7 87,6 33, Copyright Pöyry Finland Oy PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 1 (3) 13:38 13:39 13:39 13:39 13:40 13:40 13:40 13:41 13:41 13:41 13:42 13:42 13:42 13:43 13:43 13:43 13:44 13:44 13:44 13:45 13:45 13:45 13:46 13:46 13:46 13:47 13:47 13:47 13:48 13:48 13:48 13:49 13:49 13:49 13:50 13:50 13:50 13:51 13:51 13:51 13:52 13:52 13:52 13:53 13:53 13:53 13:54 13:54 13:54 13:55 13:55 13:55 13:56 13:56 13:56 13:57 13:57 13:57 13:58 13:58 Aika LAeq LAFmax LAFmin LAeq,tot db(a)

103 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 2 (3) Spektrikaista räjäytyksessä terssikaistan leveydellä P3, Taattola, Piha db(l) db(a) Äänenpaine [db] , , Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

104 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 3 (3) Räjäytys äänitallenteesta Copyright Pöyry Finland Oy

105 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys LIITE 5 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEN (Vnp 993/1992) MUKAISET MELUN OHJEARVOT

106 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 1 (1) Liite 5. Valtioneuvoston melun ohjearvot Ohjearvot ulkona L Aeq(07:00-22:00) L Aeq(22:00-07:00) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet. Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 55 db db 45 db 40 db 1), 2) 3),4) Ohjearvot sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Schools and meeting rooms 35 db - Commercial and office rooms 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason ohjearvo yöaikana on 45 db 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuljealueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 4) Loma-asumiseen taajamissa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoa Mittaus- tai laskentatuloksen korjaaminen: Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin.

107 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys LIITE 6 ÄÄNIAALLON MITTAYKSIKÖT JA YMPÄRISTÖMELU

108 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 1 (2) Liite 6. Ääniaallon mittausyksiköt ja ympäristömelu Äänen voimakkuutta mitataan käyttäen logaritmista desibeliasteikkoa (db), jossa äänenpaineelle (eli hyvin pienelle paineenmuutokselle) käytetään referenssipainetta 20 μpa ilmalle sekä 1 μpa muille aineille. Äänen voimakkuutta voidaan havainnollistaa seuraavalla taulukolla, jossa on esitetty kunkin äänenpainetason muutosta vastaava desibelitaso tyypillisen äänilähteen luona mitattuna. Äänenpaine, μpa Tyypillinen äänilähde Äänenpainetaso, db Suihkumoottori Rock-konsertti Suuri teollisuusmoottori Yleistä toimistomelua Toimistohuone Hiljainen luontoalue Erittäin hiljainen huone Kuulokynnys 0 Ääni on aaltoliikettä, joka välittyäkseen eteenpäin tarvitsee aina väliaineen. Ilmassa äänellä on nopeus joka on riippuvainen ilman lämpötilasta. Eri väliaineissa ääniaalto kulkee eri nopeuksilla väliaineen ominaisuuksien mukaan. Normaali ympäristömelu sisältää useiden kohteiden yhtäaikaista ääntä, jossa äänen taajuudet ja aallonpituudet ovat jatkuvassa muutoksessa. Mittauksin voidaan kuitenkin erotella melun hetkelliset komponentit esim. taajuustarkastelulla. Melu on sen sijaan käsite, jolla ymmärretään äänen negatiivisia vaikutuksia, eitoivottua ääntä josta seuraa ihmisille haittaa. Melu on siis fysikaalisten mittareiden lisäksi myös hyvin pitkälti subjektiivinen käsite, jossa kuulijan omilla tuntemuksilla ja äänenerotuskyvyllä on ratkaiseva merkitys. Kuuloaistin herkkyys vaihtelee eri taajuisille äänille, jolloin vaihtelevat myös melun haitallisuus, häiritsevyys sekä kiusallisuus. Nämä tekijät on otettu huomioon äänen taajuuskomponentteja painottamalla. Yleisin käytetty taajuuspainotus on A-painotus, joka perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A- kirjaimella dimension perässä, esimerkiksi db(a).

109 PÖYRY FINLAND OY Viite 60O Q Päiväys Sivu 2 (2) Liite 6_1. Ihmisen kuulokynnyskäyrä ( Threshold = minimitaso) sekä äänen taajuuspainotukset. Äänen taajuuspainotuksia. Sininen viiva vastaa A-painotusta.

110 Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelman mukaisesti tärinää mitataan vuosittain Pirttimäen alueella kertamittauksina. Vuonna 2009 tärinämittaukset tehtiin syyskuussa kahdessa kohteessa kaivosalueen ympäristössä. Lausunto tärinämittausten tuloksista on esitetty seuraavassa.

111

112 1 (2) Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v Syyskuu 2009, korjattu MP1-MP3 etäisyydet / S.Lotvonen, P.Virta Syyskuun 30.pnä on tehty tärinämittauksia Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä karttaliitteen mukaisissa paikoissa. Tärinämittaukset tehtiin malmin louhinnan aikana. Mittausajankohtana louhintatöitä tehtiin avolouhintana. Kentän räjähdemäärä oli 35 tn. Tärinämittauksia tehtiin kahdessa rakennuksessa kaivosalueen ympärillä. Mittauspisteet ovat: - MP1 Laakajärventie 1 Pirttimäki sokkeli (tiiliverhoiltu omakotitalo), etäisyys noin 2 km. - MP2 Talvivaarantie 20 Myllyniemi sokkeli (tiiliverhoiltu omakotitalo), etäisyys noin 3,2 km. (- MP3 Viinamäentie 526 Pappila sokkeli (puuverhoiltu 1 1/2-kerroksinen omakotitalo), etäisyys yli 6km), ei tehty. Mitatut maksimitärinäarvot ovat: - MP1 maksimitärinäarvo 0,87 mm/s (vaakasuunta), 0,4 mm/s (pystysuunta) ja resultoiva tärinäarvo 0,93 mm/s - MP2 maksimitärinäarvo 1,05 mm/s (vaakasuunta), 0,60 mm/s (pystysuunta) ja resultoiva tärinäarvo 1,20 mm/s Räjäytystöiden ja louhinnan raja-arvot normaaleille asuinrakennuksille erilaisille perustuspohjille (perustaminen anturaperustuksilla) etäisyyden funktiona ovat julkaisun Räjäytystyöt 1991, täydennykset mm. 2002, Raimo Vuolio, Suomen Maarakentajien Keskusliitto/ mukaan Etäisyys (m) Sallittu heilahdusnopeuden arvo v 1 (mm/s) Perustettu löyhä Perustukset kiinteä Kiinteä kallio moreeni, hiekka, sora, savi moreeni, liuske, pehmeä kalkkikivi Rakennusten suurimmat sallitut suunnitteluraja-arvot räjäytystöille voidaan laskea kaavasta: v = F k * v 1 (mm/s), missä v = heilahdusnopeus (mm/s() (pystykomponentin huippuarvo) F k = rakennustapakerroin v 1 = heilahdusnopeus (mm/s) ero etäisyyksillä erilaisissa perustamisolosuhteissa (pystykomponentin huippuarvo).

113 2 (2) Kun tarkasteltava rakennus on kiinteän moreenin varaan perustettu tiilinen asuinrakennus, on rakennustapakerroin F k =1,0 ja sallittu heilahdusnopeuden arvo (pystykomponentin huippuarvo) 7 mm/s 2 km:n etäisyydellä ja ekstrapoloimalla 5 mm/s 4 km:n etäisyydellä räjäytyspaikasta. Mittauspisteissä MP1 ja MP2 havaitut louhintatärinäarvot alittavat selvästi rakennusten vauriovaaran raja-arvot. Ihmisen havaintokynnys tärinän suhteen on alhainen, heilahdusnopeuden avulla ilmoitettuna noin 0,1 0,2 mm/s. Pohjoismaisten tutkimusten (Norja) mukaan liikennetärinän huippuarvon ollessa 0,5 1 mm/s (värähtelyluokka C) keskimäärin 15 % ihmisistä kokee tärinän häiritsevänä ja voi valittaa häiriöstä. Kun tärinän huippuarvo nousee 1 2 mm/s (värähtelyluokka D), keskimäärin 25 % ihmisistä kokee tärinän häiritsevänä ja voi valittaa häiriöstä. Louhinta- ja räjäytystöiden tärinä on lyhytkestoisempaa kuin liikenteen aiheuttama tärinä eikä ihminen koe sitä niin häiritsevänä, vaikka huipputärinäarvot olisivat suurempiakin. Mittauskohteissa MP1 ja MP2 mitatut maksimitärinäarvot aiheuttanevat häiriötä herkimmille ihmisille ja voivat alentaa asumisviihtyvyyttä. Oulu Pöyry Finland Oy / TkL Sakari Lotvonen ( , [email protected]) FM Pirkko Virta ( , [email protected]) Jakelu Talvivaara Sotkamo Oy, [email protected]

114

115

116 Myllyniemi, Talvivaarantie 20 Pappila, Viinamäentie 526 Pirttimäki. Laakajärventie

117 9M Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Yhteenveto

118

119 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Yhteenveto 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUN TAUSTATIEDOT JA TOTEUTUS 1 3 KÄYTTÖTARKKAILU 2 4 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN TARKKAILU 2 5 PÄÄSTÖTARKKAILU 2 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Pintavedet Veden laatu Kalasto ja kalastus Pohjavedet Biologinen tarkkailu maa-alueilla Pölylaskeuma ja leijuma Melu Tärinä 7 7 YHTEENVETO 7 Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM Eero Taskila, FM Susanna Ylitervo, FM Pekka Keränen, FM Juha Parviainen, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, Oulu PL 20, Oulu puh sähköposti [email protected]

120

121 9M JOHDANTO Talvivaaran monimetalliesiintymät muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Todetut ja todennäköiset mineraalivarannot ovat nykyisen arvion mukaan 642 Mt. Nämä varannot riittävät ylläpitämään suunniteltua tuotantoa yli 60 vuotta. Kaupallinen tuotanto aloitettiin alkuvuodesta 2009, ja vuosittainen nikkelin tuotantomäärä on noin tonnia. Lisäksi kaivoksen odotetaan tuottavan prosessin sivutuotteena vuosittain noin tonnia sinkkiä, tonnia kuparia ja tonnia kobolttia. Suunniteltu malmin louhintamäärä on noin 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Tuotanto perustuu biokasaliuotukseen, jossa alueella luonnostaan esiintyvien bakteerien avulla metallit liuotetaan malmista. Talvivaaran kaivoksen rakentaminen aloitettiin keväällä Rakentamistyöt olivat käynnissä koko vuoden 2008 ja samanaikaisesti käynnisteltiin myös tuotantoa, lähinnä louhintaa ja bioliuotusta. Vuonna 2009 rakennustyöt jatkuivat ja tuotanto oli käynnissä, mutta se ei ollut jatkuvaa teknisistä ongelmista johtuen. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu on toteutettu vuonna 2009 voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailuun sisältyy rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden ja ph:n tarkkailu, päästötarkkailu ja ympäristövaikutusten tarkkailu. Ympäristövaikutuksien tarkkailussa oli suppeampi vuosi, johon sisältyi pintavesien tarkkailu, pohjavesien tarkkailu, biologisesta tarkkailusta liito-oravien tarkkailu, pölylaskeuman ja leijuman tarkkailu sekä melun ja tärinän tarkkailu. Koko tarkkailun raportointi on jaettu viiteen osaan: Yhteenveto Osa I Tarkkailun taustatiedot Osa II Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Osa III Päästötarkkailu Osa IV Ympäristövaikutusten tarkkailu Osa IV Ympäristövaikutusten tarkkailu sisältää seitsemän alakohtaa (a-g). 2 TARKKAILUN TAUSTATIEDOT JA TOTEUTUS Talvivaaran kaivos sai Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta ympäristö- ja vesitalousluvan 33/07/ Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen tietyin osin. Vaasan hallintooikeus antoi päätöksensä 08/0039/ Päätös sisälsi mm. muutoksia päästörajaarvoihin, mikä vaikutti myös tarkkailusuunnitelmaan. Luvasta valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä Vuosi 2009 oli Kajaanissa tavanomaista lämpimämpi ja sateisuudeltaan lähes normaali. Erityisesti marras- ja syyskuu, mutta myös touko- ja elokuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Keskimääräistä enemmän satoi touko-, heinä- ja syyskuussa. Niukkasateisinta oli maaliskuussa, mutta myös kesä-, loka- ja joulukuu olivat selvästi tavanomaista niukkasateisempia. Vallitsevat tuulen suunnat olivat vuositasolla etelän-lännen suunnalta. Tyyntä oli selvästi edellisvuotta useammin ja toisaalta tuulen nopeuden vaihtelu edellisvuotta suurempaa, vaikka tuulen keskinopeus oli sama. Jormasjärven vedenkorkeus oli vuonna 2009 huhtikuusta marraskuuhun tavanomaista alempana ja myös virtaama Jormasjoen luusuassa oli noin neljänneksen normaalia pienempi. Tarkkailun taustatiedot on esitetty osaraportissa I.

122 9M Tarkkailusta vastasi konsulttina pääasiassa Pöyry Environment Oy. Ilmapäästöjen mittauksen toteutti Nab Labs Oy, leijumamittaukset Ilmatieteen laitos ja melutarkkailun Pöyry Energy Oy. 3 KÄYTTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu toteutettiin tarkkailusuunnitelman mukaisesti kirjaamalla mm. rakentamistöiden ja louhinnan eteneminen, käytetyt kemikaalit, polttoaineet ja vesimäärät sekä tuotetut jätteet. Poikkeustilanteiksi luokiteltuja vesipäästöjä ei tapahtunut vuoden 2009 aikana. Pieniä öljyvahinkoja kaivosalueella tapahtui vuonna 2009 yhteensä 19. Pölyämisen vähentämiseksi on tehty useita korjaustoimenpiteitä murskaamolla ja malminkäsittelyssä, tärinän mittausta kiinteistöillä on lisätty ja hajuhaittoja on pyritty vähentämään prosessiteknisin toimin. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty osaraportissa II. 4 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN TARKKAILU Rakentamisvaiheen tarkkailu toteutettiin pääasiassa kahdella pisteellä, Sekundäärikasa SeP2 ja Mourunpuro-Kortelammen eteläpuoli, viikoittain. Vuoksen vesistön suunnalla Mourunpurossa tarkkailu päättyi joulukuussa rakennustöiden päätyttyä ja alkoi Kuusijoen suunnalla yhdellä lisäpisteellä. Kyseisellä suunnalla Sekundäärikasan SeP1 ja Härkäpuron tarkkailu lopetettiin maaliskuussa. Kuusijoen kautta Oulujoen vesistöön tuli vesiä sekundäärikasan rakennustyömaalta, kaivosvarikon alueelta sekä avolouhoksen ympäristöstä. Mourunpurossa Kortelammen vesienkäsittely-yksikön alapuolella kiintoainepitoisuudet pysyivät vuonna 2009 varsin alhaisena, alle lupa-rajan, yhtä tulva-aikana mitattua poikkeusta lukuun ottamatta. Myös veden ph:n vaihteli edellisvuotta vähemmän ja taso oli korkeampi, keskimäärin 6,8. Havaintopaikalla Sekundäärikasa P2 kiintoainepitoisuus oli ajoittain koholla, mikä selittyy osin vähäisellä vesimäärällä. Härkäpurossa ja Sekundäärikasa SeP1:ssä maaliskuulle asti mitatut kiintoainepitoisuudet olivat alle 30 mg/l. Havaintopaikalla Sekundäärikasa P4 kiintoainepitoisuus oli korkea joulukuun alkupuolella kahdessa ensimmäisessä näytteessä, mutta laski sen jälkeen selvästi. Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun tulokset on esitetty osaraportissa II. 5 PÄÄSTÖTARKKAILU Prosessin ylijäämävesiä johdettiin loppuvuodesta 2009 jälkikäsittely-yksiköille noin m 3. Määrä jakautui suurin piirtein tasan pohjoiselle ja eteläiselle jälkikäsittely-yksikölle. Prosessin ylijäämävesissä kaikki yksittäiset metallipitoisuudet alittivat luparajat. Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamo toimi vuonna 2009 tarkkailutulosten mukaan hyvin ja täytti sille asetetut lupavaatimukset. Päästötarkkailujen tulokset on esitetty osaraportissa III. Ensimmäinen ilmaan menevien päästöjen tarkkailu tehtiin joulukuussa 2009 Nab Labs Oy:n toimesta. Mittaus koski 10 MW:n POR -kattiloiden savukaasupäästömittausta. Mittauksissa osa typen oksidien pitoisuuksista ylitti, mutta hiukkaspitoisuudet alittivat päästöraja-arvot.

123 9M YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Pintavedet Talvivaaran kaivoksen tarkkailussa vuosi 2009 oli ns. suppea vuosi, jolloin pintavesien tarkkailu sisälsi tarkkailusuunnitelman mukaiset veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailun sekä kalastus- ja ravustuskirjanpidon. Lisäksi tarkkailuun kuului vuosittainen sähkökoekalastus Tuhkajoella. Pintavesien tarkkailun tulokset on esitetty osaraportissa IV a Veden laatu Kuusilammen avolouhoksen ympäristöstä mustaliuskealueelta vedet kulkevat useiden pienten lampien ja purojen kautta Kuusijokeen ja edelleen Kalliojoen kautta Kolmisoppeen. Mustaliuskealueen vesistöt ovat luonnostaan happamia ja metalleja vedessä voi olla runsaasti. Myös sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat luonnostaan koholla. Kaivospiirin alueella mustaliuskealueella sijaitsevissa lammissa ja puroissa happamuus oli vähentynyt edellisvuodesta ollen paikoin samaa tasoa tai vähäisempää, mutta Kuusilammessa edelleen happamampaa kuin ennen kaivostoimintaa. Edellisvuodesta poiketen vedet olivat hyvin tummia ja humuspitoisia lukuun ottamatta Kuusilampea, missä alhainen ph sakkasi humuksen ja fosforia varsinkin kesällä. Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat pintakerroksessa pääosin edellisvuotta suurempia. Typpeä oli eniten, mutta selvästi edellisvuotta vähemmän, Kaivoslammen alusvedessä ja vähiten Kuusilammessa kesällä. Typpeä tulee vesiin räjäytysainejäämänä. Vesi lammissa oli useimmiten silminnähden sameaa. Mustaliuskealueen vesissä oli runsaasti metalleja. Pitoisuudet olivat kevättalvella yleensä selvästi suurempia kuin kesällä. Nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin pitoisuudet pääosin laskivat edellisvuodesta, mutta olivat edelleen korkeampia kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista tehdyssä perustilaselvityksessä. Kadmiumpitoisuus pieneni edellisvuodesta Kaivoslammessa, mutta kasvoi alempana Härkälammen-Kuusilammen alueella. Oulujoen vesistöalueen suuntaan tuli vesiä kaivosalueelta Kuusijoen suunnalta ja jossain määrin pohjoiselta jälkikäsittely-yksiköltä Salmisen suunnalta Kalliojokeen ja edelleen Kolmisoppeen. Oulujoen vesistöalueella veden laatu oli yleisesti heikoin vesireitin yläosan pienissä järvissä ja veden laatu parani alavirtaa kohden. Vuonna 2009 veden ph-arvot olivat jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2008 erityisesti kesäaikana. Kolmisopessa vesi on luontaisesti hapanta mustaliuskealueen vesien vaikutuksesta. Ravinnepitoisuudet laskivat alavirtaan, mutta kasviplanktonin määrää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesistöt olivat pääosin reheviä, Jormasjärvi ja Nuasjärven Jormaslahti kuitenkin lievästi reheviä. Kolmisopen säännöstelypadon rakennustöiden vaikutus oli nähtävissä maaliskuussa selvästi kohonneina kiintoaine- ja fosforipitoisuuksina ja veden voimakkaana sameutena järvestä lähtevässä vedessä. Kalliojoessa metallipitoisuudet olivat koholla mustaliuskealueelta tulevien vesien vaikutuksesta. Kalliojoessa, Kolmisopessa, Kolmisopesta lähtevässä vedessä ja Tuhkajoessa nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat noususuunnassa. Kalliojoen suulla ja Kolmisopessa kadmiumin pitoisuus ylitti hieman määritysrajan maaliskuussa. Koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat pääosin määritysrahaa pienempiä tai sen tuntumassa. Edellä mainituilla havaintopaikoilla nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittivät eräiden tutkimusten mukaan vesieliöstölle haitallisena pidettävän tason lähinnä talvella. Jormasjärveen tultaessa sinkin ja nikkelin pitoisuudet edelleen laskivat ja olivat samaa tasoa kuin vuonna Nuasjärvessä sinkin, nikkelin, kuparin ja koboltin pitoisuudet olivat pääsääntöisesti alle määritysrajojen. Vuoksen vesistöalueella vedet eivät yleensä ole niin happamia ja vesi on tummempaa, humuspitoisempaa ja ravinteikkaampaa kuin Oulujoen vesistöalueen puolella. Kyseiseen suuntaan ei päätynyt mustaliuskealueen happamia vesiä edellisvuoden poikkeustilanteen tapaan. Typpipitoisuudet laskivat Ylä-Lumijärvessä, Lumijoessa ja Kivijärvessä, kun typpeä räjäytysainejääminä

124 9M sisältävät kuivatusvedet vähenivät kaivoksen rakennustöiden päätyttyä. Kasviplanktonin määrää kuvaavan a-klorofyllin keskimääräinen pitoisuus oli Ylä-Lumijärvessä lievästi rehevien ja Kivijärvessä sekä Laakajärvessä rehevien vesien tasoa. Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven metallipitoisuuksissa ei ollut enää edellisvuoden kaltaista suurta ajallista vaihtelua, ja myös keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti edellisvuotta pienempiä. Laakajärvessä nikkeli- ja sinkkipitoisuudet olivat talvella lievästi koholla ja Itkonniemessä määritysrajan tuntumassa tai sen alle. Koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta alle määritysrajojen. Ylä-Lumijärvessä nikkelin pitoisuus ylitti eräiden tutkimusten mukaan kirjolohelle haitallisena pidettävän tason puolessa näytteistä hieman tai jonkin verran ja sinkin pitoisuus yhdessä näytteessä vesikirpuille haitallisena pidetyn tason. Kaivoksen läheisyydessä sijaitsevista vesistöistä suurimmat, Hakonen ja Iso Savonjärvi, sekä Kivipuro ja Pirttipuro sijaitsevat kaivospiirirajan tuntumassa sen ulkopuolella ja muut pienemmät lammet rajan sisäpuolella. Lampien happamuus oli alueelle tyypillinen, paikoin varsin hapan, mutta ph-arvot olivat kuitenkin yleisesti samaa tasoa kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista tehdyssä perustilaselvityksessä. Lampien ja purojen veden väri ja humuspitoisuus vaihtelivat melko suuresti samoin kuin ravinnepitoisuudet. Myllylammessa typpipitoisuus oli talvella korkea johtuen ilmeisesti räjähdysainejäämiä sisältävistä kuivatusvesistä. Hoikanlammessa nitraattitypen pitoisuudet olivat edelleen koholla, mutta selvästi alhaisempia kuin edellisvuonna, jolloin niiden arvioitiin johtuvan läheisellä tietyömaalla tehdyistä räjäytyksistä sekä tien runkoon käytetyssä louheessa räjähdysainejäämänä olevasta typestä. Kaivoksen ympäristössä sijaitsevissa pienissä lammissa ja puroissa ei todettu kaivostoiminnasta johtuvia kohonneita metallipitoisuuksia Kalasto ja kalastus Kalataloustarkkailuun sisältyivät v kalastus- ja ravustuskirjanpito sekä Tuhkajoen vuotuiset sähkökoekalastukset. Kirjanpitokalastajia oli Kolmisopella kaksi ja Jormasjärvellä viisi. Kolmisopella ei tiettävästi ole enää nykyisin muita kalastajia. Kolmisopella harjoitettiin pienimuotoista katiskakalastusta. Kalastajakohtainen saalis oli 74 kg, mistä haukea oli kolme neljännestä. Lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta. Hauen yksikkösaalis Kolmisopella oli hyvä. Kalastajat eivät kommentoineet Kolmisopella pyydysten likaantumista tai kalojen makuvirheitä. Jormasjärvellä kalastus oli pääasiassa talviverkkokalastusta. Kalastajakohtainen saalis oli Jormasjärvellä kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen varsin suuri eli 131 kg. Kuhan osuus saaliista oli puolet. Muita merkittäviä saalislajeja olivat hauki ja made. Lisäksi saatiin hieman siikaa, muikkua, ahventa, lahnaa ja särkeä. Käytetty verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa vain hiukan ja särkeä ei ollenkaan. Kuhan, hauen ja mateen verkkoyksikkösaaliit olivat pieniä. Kurenuotalla saadut muikkusaaliit olivat pieniä ja muikku oli pienikokoista. Jormasjärven kalastajista vain yksi kommentoi pyydysten likaantumista. Hänen mukaansa likaantuminen oli talvella vähäistä lukuun ottamatta maaliskuuta, jolloin se vaikeutti kalastusta. Jormasjärvellä ravustaneiden neljän kirjanpitoravustajan kokonaissaalis oli 890 rapua. Ravun yksikkösaalis mertavuorokautta kohden oli pieni. Ravustuskirjanpidon mukaan rapukanta vaikuttaa olevan Talvilahdella heikompi kuin muualla Jormasjärvessä. Tuhkajoen vuosittain seurattavat sähkökoekalastuskohteet edustavat Tuhkajoen alaosan parhaita taimenen pienpoikashabitaatteja. Koealojen kalasto oli v pääasiassa taimenta, jonka tiheys

125 9M oli kuitenkin melko pieni. Taimenen lisäksi saatiin molemmilta koealoilta pienin tiheyksin kesänvanhaa harjusta sekä madetta. Tuhkajoesta saadut taimenet olivat luonnonkantaa. 6.2 Pohjavedet Pohjaveden laatua tarkkailtiin lähiasutuksen kaivoista sekä tehdasalueen (P1) ja Valkealammen (P4) porakaivosta. Pohjavesien tarkkailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan osaraportissa IV b. Tarkkailussa ei todettu merkittävästi kohonneita metallipitoisuuksia ja paikoin esimerkiksi kaivoissa havaitut kohonneet pitoisuudet johtuivat alueen kallioperän laadusta. Kohonneita pitoisuuksia havaittiin etenkin raudan, mangaanin ja nikkelin osalta. Tehdasalueen porakaivon ja lähellä kaivospiirin länsirajaa sijaitsevan Valkealampi P4 porakaivon kohonneet nitraattipitoisuudet johtuvat todennäköisesti rakentamisessa käytetyn kiviaineksen räjähdysainejäämistä. Muiden seurantapaikkojen paikoin kohonneet typpipitoisuudet johtuvat muista tekijöistä kuin kaivostoiminnasta. Kaikilta osin veden laatu ei täyttänyt talousvedelle annettuja laatunormeja. Nitriittitypen osalta talousvesinormi ylittyi yhdessä pisteessä ja nitraattitypen osalta tehdasalueen pisteessä P1 molemmilla kierroksilla ja pisteessä P4 kevään kierroksella. Metallien osalta pitoisuuksien ylitykset olivat suurimmat raudan ja mangaanin osalta. Kevään kierroksella talousvesinormi ei täyttynyt raudan osalta kolmessa pisteessä ja syksyn kierroksella viidessä pisteessä. Mangaanin osalta normi ei täyttynyt seitsemässä pisteessä (kevät ja syksy). Nikkelin osalta pitoisuudet ylittivät talousvesinormin kolmessa pisteessä keväällä ja kahdessa pisteessä syksyllä. Talousvesinormin mukainen ph-taso ei täyttynyt kevään kierroksella seitsemässä pisteessä ja syksyn kierroksella viidessä. Malmirannan ja Paavolan kaivoissa vesipinta oli syyskuun kierroksella selvästi alempana kuin keväällä. Syy ei ole tiedossa, mutta jatkotarkkailussa selviää onko kyseessä kertaluoteinen havainto. 6.3 Biologinen tarkkailu maa-alueilla Maa-alueiden biologinen tarkkailu sisälsi liito-oravan esiintymisen tarkkailun. Maa-alueiden biologisen tarkkailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan osaraportissa IV c. Liito-oravan esiintymistä selvitettiin ns. papanakartoitusmenetelmällä. Lajin kannalta potentiaaliset ydinalueet sekä lajin asuttamat metsäkuviot olivat suurimmaksi osaksi säilyneet ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Tarkkailun alussa vuonna 2007 liito-oravatarkkailun kohteena oli 22 metsäkuviota, joista v ennallaan oli 15 kuviota. Hävinneitä kuvioita oli tuolloin 4 kappaletta. Vuonna kuviota oli säilynyt ennallaan, 5 kuviota oli heikentynyt ja yksi kohde tulkittiin hävinneiksi pääasiassa hakkuiden ja kaivoksen toimintaan liittyvien rakentamistoimien seurauksena. Tarkkailun alussa kohteina olleista 22 metsäkuviosta vuoden 2009 tulosten perusteella ennallaan oli siis hieman alle puolet kohteista. 6.4 Pölylaskeuma ja leijuma Pölylaskeumaa tarkkailtiin yhteensä 16 kohteessa kaivospiirin alueella ja sen ulkopuolella. Tarkkailu on jatkuvaa. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuutta tarkkailtiin Ilmatieteen laitoksen toimesta kahdessa kohteessa, joista toinen sijaitsi kaivoksen tehdasalueen läheisyydessä ja toinen kaivospiirin ulkopuolella lähiasutuksen pihapiirissä. Mittaus tehtiin jatkuvatoimisella analysaattorilla välisenä aikana. Pölylaskeuman tarkkailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan osaraportissa IV d ja Ilmatieteen laitoksen laatima raportti hengitettävien hiukkasten tarkkailusta (leijuma) on tämän raportin osana IV e. Vuoden 2009 laskeumatarkkailussa keräysastioiden veden ph-arvot vaihtelivat pääosin välillä 4-8 eli ph:n ajalliset vaihtelut olivat suuria. Keskimäärin alhaisimmat ph-arvot todettiin liuo-

126 9M tusalueen itäpuolella keräimissä 12 ja 13, joissa myös ph:n muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli suurin. Kiintoainelaskeumat olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Kiintoainelaskeumat olivat suurimmillaan kesäaikaan, jolloin useimmilla keräysasemilla laskeumasta suuri osa oli orgaanista alkuperää ollen siten peräisin muualta kuin kaivostoiminnasta. Kaivosalueen ulkopuolella epäorgaanisen laskeuman osuus oli huomattava Tuhkakylän koululla (keräin 9) ja Myllyniemessä (keräin 6) keräysjaksolla. Kyseisellä jaksolla yleisesti myös muualla kaivosalueen ulkopuolella vähintään neljäsosa kiintoainelaskeumasta oli epäorgaanista alkuperää. Kauimpana kaivosalueesta sijaitsevalla Lahnasjärven metsästysmajan keräimellä 8 kesäajan laskeumista vähintään neljäsosa oli epäorgaanista alkuperää. Myös kaivosalueelta mitatut suurimmat laskeumat kesäaikana olivat pääasiassa orgaanista ainetta. Liuotusalueen itäpuolella keräimissä 12 ja 13 epäorgaanisen laskeuman osuus oli kesäaikana suuri. Keräysjaksolla kaivosalueen keräimissä epäorgaanisen laskeuman osuus kiintoainelaskeumasta oli minimissään lähes 50 prosenttia. Talvivaaran pölylaskeuman tarkkailussa seurataan metalleista nikkeliä, kuparia, kobolttia ja sinkkiä. Vuosien 2008 ja 2009 metallitulokset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, sillä vuonna 2008 tuloksista on poistettu laskennallisesti verkostoveden vaikutus pitoisuuksiin. Vuonna 2009 määritykset tehtiin maaliskuusta lähtien puhdistetusta vedestä, jolloin on saatu selville todelliset metallilaskeumat. Vuoden 2009 keskimääräiset metallilaskeumat olivat kobolttia lukuun ottamatta pääosin edellisvuotta suurempia. Vuonna 2009 yleistä tasoa korkeampia nikkelilaskeumia todettiin kaivosalueella tehdasalueen pohjoispuolella (keräin 1), avolouhoksen pohjoispuolella (keräin 14) sekä liuotusalueen itäpuolella (keräimet 12 ja 13). Kaivosalueella monin paikoin nikkelilaskeumat olivat koholla alkuvuodesta ja loppuvuodesta. Ympäristön seurantapisteissä nikkelilaskeumat olivat yleisesti kaivosaluetta alhaisempia. Jonkin verran ympäristön pisteiden yleistä tasoa korkeampia nikkelilaskeumia todettiin harvakseltaan kaivospiirin itäreunalla (keräimet 3, 4 ja 6). Elo-syyskuussa Metsäpirtin keräimessä 5 todettu selvästi kohonnut laskeuma voi johtua läheisen tietyömaan pölyämisestä. Kobolttilaskeumat olivat pieniä. Kobolttilaskeuman alueellinen ja ajallinen jakauma oli varsin samankaltainen kuin nikkelilaskeuman jakauma. Sinkkilaskeuman keräinten välinen vaihtelu oli selvästi suurempaa kuin muilla tutkituilla metalleilla. Suurimmat sinkkilaskeumat mitattiin kuitenkin pääosin samaan aikaan ja samoista keräimistä kuin suurimmat nikkelin ja koboltin laskeumat. Kuparilaskeumat olivat pääasiassa hyvin pieniä, mutta yksittäisiä kohonneita laskeuma-arvoja havaittiin eri puolilla tarkkailualuetta. Kuparilaskeumat olivat yleisesti hieman korkeampia kaivosalueella kuin sen ympäristössä. Selvästi suurin yksittäinen laskeuma mitattiin kuitenkin huhtikuussa kaivosalueen ulkopuolella Pappilan keräimestä 2, missä myös kahdella edellisellä keräysjaksolla laskeumat olivat yleistä tasoa korkeampia. Kohonnut yksittäinen kuparilaskeuma todettiin myös Kalliojärvellä (keräin 16) elo-syyskuussa. Varsinkin Kalliojärven kohonnut kuparilaskeuma johtuu todennäköisesti muista tekijöistä kuin kaivostoiminnoista. Hengitettävien hiukkasten pitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla, joilla saadaan selville myös pitoisuuksien lyhytaikaisvaihtelut. Kaivosalueen toiminnot vaikuttivat merkittävästi hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin tehdasalueen mittauspisteessä. Myllyniemen mittauspisteessä vaikutukset olivat vähäisempiä ja pitoisuuksiin näyttäisivät vaikuttaneen ajoittain voimakkaasti lähiympäristön toiminnot, kuten asuinrakennuksen lämmitys ja liikennöinti kiinteistön piha-alueella ja se läheisyydessä. Myllyniemessä esiintyi syys- ja lokakuussa 2008 ja helmikuussa 2009 yhteensä neljä kohonnutta hiukkasten tuntipitoisuutta (saman vuorokauden aikana), joihin kaivostoiminnalla on todennäköisesti ollut vaikutusta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden terveysvaikutusperusteinen vuorokausiohjearvo ylittyi mittausjaksolla selvästi kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä syyskuussa Jaksolla

127 9M syyskuu helmikuu 2009 ohjearvoon verrattavat vuorokausipitoisuudet olivat tehdasalueen mittauspisteessä % ohjearvosta ja Myllyniemen pisteellä % ohjearvosta. Valtioneuvoston antaman ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia koskevat raja-arvot on annettu vuositasolla. Lyhyemmän mittausjakson pitoisuuksia voidaan sen takia tarkastella vain suuntaa-antavasti suhteessa raja-arvoihin. Raja-arvojen ylityksiä sallitaan vuositasolla 35 kpl ennen kuin varsinaisen vuorokausiraja-arvon ylityksen katsotaan tapahtuneen. Kaivoksen tehdasalueen mittauspisteessä esiintyi kuuden kuukauden mittausjaksolla 12 ylitystä. Myllyniemen mittauspisteessä ylityksiä ei esiintynyt lainkaan. Molemmissa mittauspisteissä mittausjakson keskiarvot alittivat hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoa koskevan raja-arvon. Raja-arvot ovat sitovia ja ohjearvo tavoitteellinen, mutta niitä ei sovelleta työpaikoilla eikä tehdasalueilla. Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet olivat tehdasalueen mittauspisteessä keskimäärin suurimmillaan tyynellä tai kaakkoistuulella. Myllyniemen mittauspisteessä tuntipitoisuudet olivat keskimäärin suurimmillaan tyynellä tai tuulen käydessä etelästä tai kaakosta. 6.5 Melu Melumittaukset tehtiin yhden kerran vuonna 2009 Pöyry Energy Oy:n toimesta. Melumittausten ajankohtana lokakuussa kaivoksen rakennustoiminnan aktiivisuustaso oli normaali ja lisäksi alueella tehtiin louhintaräjäytys, joka mitattiin Taattolassa (P3). Mittauskohteita oli seitsemän ja ne sijaitsivat kaivospiirin välittömässä läheisyydessä eri puolilla kaivospiiriä. Pöyry Energy Oy:n laatima raportti melumittauksista on esitetty osaraportissa IV f. Kaivostoiminnasta aiheutuva melutaso ei ylittänyt päivä- eikä yöajan ohjearvoa missään mittauspisteessä. Ottaen huomioon alueen tyypillisen matalan taustamelun tason etenkin yöaikaan, voidaan kaivostoiminnan melu kuulla hyvinkin kaukana ja yleisesti matalataajuisena meluna. Melupiikkejä aiheuttivat satunnaiset iskumaiset äänet, louhosräjäytys sekä raskaiden ajoneuvojen ohiajot. 6.6 Tärinä Tärinää mitattiin yhden kerran vuoden 2009 syyskuussa kaivosalueen ympäristössä kahdessa rakennuksessa kaivosalueen ympärillä. Talot sijaitsevat noin 2 3,2 kilometrin etäisyydellä louhintapaikasta. Mitatut louhintatärinäarvot alittivat selvästi rakennusten vauriovaaran raja-arvot. Molemmissa kohteissa mitatut maksimitärinäarvot voivat aiheuttaa häiriötä herkimmille ihmisille ja alentaa asumisviihtyvyyttä. Lausunto melumittauksesta on esitetty osaraportissa IV g. 7 YHTEENVETO Talvivaaran kaivoksen tarkkailu toteutettiin vuonna 2009 tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Prosessijätevesipäästöjen ja ilmapäästöjen tarkkailu alkoi loppuvuodesta. Kaivoksen rakentaminen saatiin päätökseen, mutta tuotanto ei ollut jatkuvaa teknisten ongelmien vuoksi. Vuonna 2009 rakennettiin myös Kolmisopen säännöstelypatoa. Vesistökuormitusta syntyi rakentamistöistä, prosessivesistä loppuvuodesta ja saniteettijätevedenpuhdistamolta. Saniteettijätevedenpuhdistamo toimi hyvin ja täytti sille asetetut lupavaatimukset. Jälkikäsittely-yksiköille johdetussa loppuneutralointivedessä raja-arvoihin voidaan verrata vain yksittäisiä metallipitoisuuksia ja ne olivat lupaehtojen mukaiset. POR -kattiloiden savukaasupäästöissä osa typen oksidien pitoisuuksista ylitti, mutta hiukkaspitoisuudet alittivat päästöraja-arvot. Rakentamisvaiheen aikaisessa tarkkailussa Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella kiintoainepitoisuudet olivat pääosin pieniä. Sekundäärikasan P2 ja P4 rakennustyömaiden alapuolisella tarkkailupaikalla kohonneet kiintoainepitoisuudet johtuivat osin pienestä

128 9M vesimäärästä. Kolmisopen säännöstelypadon rakentaminen näkyi mm. kohonneina kiintoainepitoisuuksina ja sameutena järvestä lähtevässä vedessä maaliskuussa. Talvivaaran kaivos sijaitsee mustaliuskealueella, mistä johtuen alueen vedet ovat luontaisesti happamia ja niissä on todettu luontaisesti kohonneita sulfaatin ja metallien pitoisuuksia. Kaivoksen rakentamistyöt nostivat mustaliuskealueen pienten lampien ja purojen metallipitoisuuksia, mikä oli havaittavissa lievempänä myös alapuolisessa Kolmisopessa ja Jormasjärvessä Tuhkajoen edustalla. Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven metallipitoisuuksissa ei ollut enää edellisvuoden kaltaista poikkeuksellisesta päästöstä johtunutta suurta ajallista vaihtelua, ja myös keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti edellisvuotta pienempiä. Myös veden happamuus oli palautunut tavanomaiselle tasolle. Typpipitoisuudet laskivat Ylä-Lumijärvessä, Lumijoessa ja Kivijärvessä, kun typpeä räjäytysainejääminä sisältävät kuivatusvedet vähenivät. Varsinaisen kaivostoiminnan ohella alueella tehtyjen tietöiden vaikutus veden laatuun näkyi vielä lievänä Hoikanlammen typpipitoisuuksissa. Kirjanpitokalastajien kalastus oli Jormasjärvellä pääasiassa talviverkkokalastusta. Kuhan osuus saaliista oli puolet. Muita merkittäviä saalislajeja olivat hauki ja made. Lisäksi saatiin hieman siikaa, muikkua, ahventa, lahnaa ja särkeä. Kuhan, hauen ja mateen verkkoyksikkösaaliit olivat pieniä. Kolmisopella harjoitettiin pienimuotoista katiskakalastusta. Kirjanpitäjien saaliista haukea oli kolme neljännestä. Lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta. Hauen yksikkösaalis Kolmisopella oli hyvä. Jormasjärvellä ravustaneiden neljän kirjanpitoravustajan kokonaissaalis oli 890 rapua. Ravun yksikkösaalis mertavuorokautta kohden oli pieni. Tuhkajoessa on harva alkuperäinen taimenkanta. Kallioperän vaikutukset olivat havaittavissa myös alueen pohjavesissä. Alueella todettiin luontaisesti kohonneita metallipitoisuuksia. Pohjavesitarkkailussa ei kuitenkaan havaittu kaivostoiminnasta johtuneita vaikutuksia lukuun ottamatta kohonneita typpipitoisuuksia tehdasalueella (P1) ja lähellä kaivospiirin länsirajaa Valkealammen (P4) alueella. Pitoisuuksien kohoaminen johtui rakennusalueilla käytetyn louheen räjähdysainejäämistä. Liito-oravan elinalueet ovat jonkin verran supistuneet kaivoksen rakentamisen ja metsähakkuiden seurauksena. Kaivosalueella todettiin kaivostoiminnasta johtuvaa pölylaskeuman lisääntymistä ja myös ilmassa leijuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuus oli lisääntynyt. Kaivospiirin ulkopuolella ei sen sijaan todettu juurikaan kaivostoiminnasta johtuvaa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kasvua. Suurimat pölylaskeumat mitattiin kaivospiirin ulkopuolella kesällä, jolloin pölylaskeuma oli pääosin orgaanista alkuperää. Joillakin paikoilla esiintyi lähinnä keväällä ja kesällä myös epäorgaanista, mahdollisesti kaivokselta peräisin olevaa laskeumaan. Kaivospiirin alueella kesällä mitatut suurimmat laskeumat olivat myös pääasiassa orgaanista alkuperää. Vuoden 2009 keskimääräiset metallilaskeumat olivat kobolttia lukuun ottamatta pääosin edellisvuotta suurempia. Tehdyissä melumittauksissa ei todettu melun päivä- tai yöohjearvojen ylittymistä mahdollisissa häiriintyvissä kohteissa. Taustamelun vähäisyydestä johtuen kaivostoiminnan aiheuttama melu voidaan kuitenkin kuulla kaukana matalataajuisena. Räjäytysten aiheuttama melu aiheuttaa hetkellisiä melupiikkejä lähiympäristössä. Kaivoksen louhintatärinäarvot alittivat selvästi rakennusten vauriovaaran raja-arvot. Tärinä voi kuitenkin alentaa herkimpien ihmisten asumisviihtyvyyttä kaivoksen lähiympäristössä.