Lausunto UUDELY/4997/2018 15.06.2018 Julkinen Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 1 02070 ESPOON KAUPUNKI Viite Lausuntopyyntö Lausunto asemakaavamuutosehdotuksesta, Espoo, 51. Leppävaara, Perkkaa II B, Hatsinanpuisto, alue 113810 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelit 51120 ja 51360 sekä niihin liittyvät katu- ja virkistysalueet monipuolisia toimisto-, liike-, liikunta-, viihde- ja hotellipalveluita sekä asumista sisältäväksi, vaiheittain toteutettavaksi kokonaisuudeksi täydentämään Leppävaaran keskustaa ja Perkkaan asuin- ja työpaikka-alueita. Alueelle osoitetaan uutta asuinrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 100 000 k-m2:n suuruinen kokonaisuus. Kerrosala jakautuu liikekeskuksen (32 000 k-m 2 ), toimistotilojen, hotellin ja asumisen kesken. Maa-alueet omistaa Espoon kaupunki. Rakennusoikeus kasvaa 12 600 k-m2. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto: Yhdyskuntarakenne Maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluevaraus ja taajamatoimintojen varaus kohdistuu suunnittelualueeseen. Asemakaavoitusta ohjaavassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on osoitettu julkisen hallinnon ja palvelujen (PY) alueeksi. Poikkeamaa yleiskaavasta perustellaan sillä, että lähialueilta löytyy yleisten rakennusten käyttöön osoitettuja alueita. Lisäksi hyvät liikenneyhteydet perustelevat alueen tehostamista. Kaupalliset palvelut Suunnittelualueella ei ole kaupallisia palveluita, koska alue ei ole rakentunut. Alueen läheisyydessä sijaitsevat Sellon ja Gallerian kauppakeskukset. Perkkaalta löytyy mm. lähikauppa. Asemakaavan tavoitteena mainitaan mm. että, varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/4997/2018 2/5 (PY). Kaupalliset palvelut, toimisto- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavassa osoitetun liikekeskuksen rakennusoikeus on 32000 k- m 2. Tiloja varataan selostuksen mukaan paljon tilaa vaativalle ja tavanomaiselle erikoistavaran kaupalle sekä 2000 k-m 2 laajuiselle päivittäistavaramyymälälle Asemakaavaselostuksessa mainitaan, että kaupallisia vaikutuksia on tarkasteltu erillisessä selvityksessä. Selvityksen mukaan alueella on kysyntää lisääntyvälle kaupan palvelulle, ja erityisesti sen jälkeen, kun kaavoissa varantona olevat asuinalueet ovat toteutuneet, kasvaa kysyntä merkittävästi. Uusi liikekeskus erikoistavarakaupan keskittymänä lisää tarjontaa, eikä sillä ole kielteistä vaikutusta alueen nykyisiin toimijoihin. Pitkällä aikavälillä nämä tukevat toisiaan. Hankkeeseen suunniteltu vähittäiskauppa ei kokonaisuudessaan ylitä seudullisuuden rajaa. ELY-keskus kiinnittää huomiota, että 2. vaihemaakuntakaavassa määritellyt seudullisuuden rajat ovat Espoossa seuraavat: Päivittäistavarakauppa 5000 k-m2, tilaa vaativa erikoistavaran kauppa 30 000 k-m2 ja muu erikoistavarankauppa 10 000 k-m2. Myös useasta myymälästä koostuva vähittäiskaupan alue luetaan seudullisesti merkittäväksi vähittäiskaupan suuryksiköksi vaikutusten kautta. Tässä valossa edellä mainittu johtopäätös seudullisuuden rajasta ei ole oikeaan osuva. Sinänsä maakuntakaavan keskustatoimintojen alueelle on mahdollista sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa. Uudenmaan ELY-keskus tuo esiin, ettei kaupallista selvitystä ole toimitettu sille lausuntopyynnön yhteydessä eikä sitä ole kaupungin nettisivuilla. Erikseen pyydetystä kaupallisesta selvityksestä käy ilmi, että kaavamääräyksin on syytä määritellä tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja muun erikoitavaran kaupan osuudet kerrosalasta. Selvitys osoittaa, että mikäli Hatsinanpuiston tarjonta täydentää Sellon tarjontaa ja painottuu tilaa vaativaan erikoistavaran kaupan tarjontaan, sinne suuntautuu silloin enemmän ostovoimaa (40%) kuin sen kilpaillessa Sellon kanssa (20%). ELY-keskus toteaa, että täyttääkseen vähittäiskaupan osalta maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset ja varmistaakseen etteikö kaavalla mahdollistettu 32 000 k-m 2 liikekeskus synnyttäisi ristiriitaa Etelä-Leppävaaran ja Vermontien palveluiden välillä tarvitaan määräykset kaupan osoittamisesta pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa varten. Asemakaava-aineistoon on liitettävä kartta, jossa esitetään maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulottuvuus. Tämä siitä syystä, että yleiskaavassa keskustatoimintojen alue ei ulotu tänne saakka
UUDELY/4997/2018 3/5 Melun- ja tärinäntorjunta sekä ilmanlaadun varmistaminen Meluselvityksestä ei käy selville läheisyydessä sijaitsevan voimalaitoksen melun taajuusjakaumaa. Voimalaitoksien melussa on usein pienitaajuista melua, joka siirtyy sisätiloihin juurikaan vaimentumatta. Melun taajuusjakauma tulee selvittää ja arvioida, tarvitseeko julkisivujen ääneneristyksessä huomioida melun pienitaajuisuus. Meluselvityksessä parvekkeiden melutasojen osalta viitataan virheellisesti ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen ääniympäristöstä (796/2017). On muistettava, että maankäytön suunnittelussa noudatetaan edelleen Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia ohjearvoja piha-alueille päivällä ja yöllä. Asetus 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä koskee sen sijaan rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyssä ja valvonnassa. Kaava-alue soveltuu huonosti asuinrakentamiselle, koska se sijoittuu voimakkaan melun melualueelle ja on runkomelun sekä tärinän riskialueella. Lisäksi ilmanlaatu alueella on huono ja ilmanvaihto vaatii erityisratkaisuja. Melun kannalta paras ratkaisu on umpikortteli, jolloin piha-alue saadaan suojattua melulta ja piha-alueesta saadaan äänimaisemaltaan parempi laatuinen, kuin meluselvityksessä tai kaavassa esitetyllä massoittelulla. Lisäksi rakennuksille todennäköisesti saataisiin varmistettua hiljainen julkisivu kaikkiin kerroksiin. Kaavassa annetut määräykset julkisivun ääneneristyksestä ovat riittävät. Parvekkeista annettua määräystä tulee tarkentaa niin, että määräyksessä viitataan VNp 993/1992 mukaisiin ohjearvoihin. Koska asuinrakennusten meluisimpiin julkisivuihin kohdistuva melu on voimakasta, kaavamääräyksiä tulee tarkentaa antamalla määräys huoneistojen avautumisesta ohjearvot alittavaan suuntaan melutason ylittäessä 60 db. Tärinästä on annettu riittävä määräys, joka vastaa tärinäselvityksen suosituksia. Tärinämääräyksen yhteydessä olisi ollut hyvä huomioida myös runkomelu ja sen vaimentaminen koska raideliikenteen tärinäselvityksen mukaan alue sijoittuu runkomelun riskialueelle. Tärinän ja runkomelun osalta rakentamisessa tulee pyrkiä vähintään selvityksessä annettuihin suositusarvoihin. Tärinä selvityksen mukaan Raide-Jokerin ei aiheuta rakennuksille tärinä tai runkomeluhaittaa. Asia on kuitenkin hyvä muistaa molempien hankkeiden yhteydessä yhtenä
UUDELY/4997/2018 4/5 riskitekijänä. Etenkin, kun tärinä leviää alueelle kahdesta eri suunnasta (Rantarata, Raide-Jokeri). Kaavassa annetut määräykset tuloilman suodatuksesta ja sijainnista ovat riittäviä. Tulvariskit ja hulevedet Tulvariskin ja hulevesien hallinnan periaatteet ovat asianmukaiset sekä aiemmin Espoon kaupungin kanssa keskustellun mukaiset. Liikenne Kaava-alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Leppävaaran juna-asema sijaitsee alueen länsipuolella noin 300 700 metrin etäisyydellä. Lisäksi aluetta tulee sivuamaan pikaraitiotie Raide-Jokeri, jonka pysäkkipari sijoittuu suunnittelualueen kohdalle. Asemakaava täydentää kaupunkirakennetta hyvän joukkoliikenteen palvelutason äärellä. Tehtyjen liikenteen toimivuustarkastelujen mukaan kaava-alueen liikennetuotoksella voi olla pieni vaikutus Kehä I:n rinnakkaisramppien liikennemäärän kasvuun Ratsusolmun ja Säterinsolmun liittymien välillä. Viivytysten perusteella Kehä I:n palvelutason todetaan kuitenkin säilyvän hyvänä. Toimivuustarkasteluista ei suoraan ilmene, missä määrin Ratsusolmun ramppiliittymien jonoutuminen ennustetilanteissa johtuu maankäytön kasvusta. Maankäytön kasvusta johtuva jonoutuminen Kehä I:lle saakka tulee tarvittaessa estää Espoon kaupungin Ratsusolmun liittymässä toteuttamilla parantamistoimilla. Muuta Kaavamuutosalueen lähellä sijaitsee lämpökeskus ja kaksi 5000 m3 ja yksi 1000 m3 raskaan polttoaineen öljysäiliötä. Lisäksi samalla lähialueella on varaus kolmannelle 5000 m3 säiliölle. Kaavasta on syytä pyytää Tukesin ja pelastusviranomaisten lausunto. Monikonpuroa ympäröivää aluetta rakennettaessa ja uomaa siirrettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota toimenpiteisiin, joilla puron veden samentumista voidaan ehkäistä. Uoman suunnittelussa tulisi suosia kasvillisuutta ja muita rakenteita, joilla kaupunkipuron veden laatua voidaan parantaa. Yksikön päällikkö Alueidenkäyttöpäällikkö Aimo Huhdanmäki Brita Dahlqvist-Solin Asia on ratkaistu sähköisesti. TIEDOKSI Väistö, Molander, Liikonen, Jaakonaho, Puolamäki, Heikkinen, Kajaste
UUDELY/4997/2018 5/5
Tämä asiakirja UUDELY/4997/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/4997/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Dahlqvist-Solin Brita 11.06.2018 16:29 Ratkaisija Huhdanmäki Aimo 11.06.2018 16:38